1. Pietarin kirje
HYVIEN SANOJEN JA TEKOJEN SIUNAUS (3:8-17)
Jumalan rakkaus ottaa aina konkreettisia muotoja. Se näkyy hyvinä sanoina ja tekoina silloinkin, kun meitä kohdellaan huonosti.
Elämästä ja rakkaudesta on kysymys. Kun synti rikkoo ihmissuhteita, Jumala yhdistää ja eheyttää. Hän kehottaa ja ohjaa yksimielisyyteen, myötätuntoon, rakkauteen ja hyvyyteen. Kristillisellä elämällä on selkeä, hyvä sisältö ja tarkoitus.
Saamme olla oikealla tavalla ylpeitä kristillisestä uskosta ja arvoista, vaikka aikamme henki on tätä kaikkea vastaan. Valtamedia nostaa tikunnokkaan yksittäisiä tapauksia ja usein vääristelee niitä. Vaikka kristillisen uskon voimalla on tehty vuosisadasta toiseen valtavan paljon hyvää, siitä media ei puhu mitään. Media sortuu puhumattomuuteen ja pahan puhumiseen. Objektiivinen se ei todellakaan ole! Tämä voi lannistaa meitä.
Kehotukset hyvään ovat meille kaikille jatkuvasti tarpeellisia, koska olemme syntisiä ja sen vuoksi teemme luonnostamme toisin. Pahan puhuminen ja itsekäs toiminta on kovin helppoa, mutta se ei silti sovi. Kristillinen elämäntapa on todellinen vaihtoehto aikamme somevihapuheille.
Pahaa sanaa seuraa lähes aina toinen, vielä pahempi sana ja sitten usein myös pahat teot. Tämä synnyttää negatiivisen kierteen, joka pahenee pahenemistaan. Lopulta se johtaa yksilöiden särkymiseen ja jopa sotiin. Hyvä Jumala tahtoo katkaista pahan- ja kostonkierteen. Se on meidänkin kutsumuksemme ja tehtävämme.
Kristillinen elämä, pyhitys alkaa ensin omassa sydämessämme. Se on jatkuvaa pahasta pois kääntymistä ja hyvään suuntautumista. Sen perustana ja voimana on Kristus. Hänen ristintyöstä kumpuaa osaksemme hänen vanhurskautensa, syntiemme anteeksianto ja voima Jumalan mielenmukaiseen elämään.
Kristuksen varassa on elämämme ja toivomme. Siksi haluamme kertoa hänestä toisillekin. Se ei ole manipuloimista tai jyräämistä vaan aina lähimmäisen kunnioittavaa kohtaamista. Vapahtajakin kunnioitti ihmistä ja kysyi, mitä tämä tahtoi. Kunnioittava asenne synnytti luottamuksen ja kuulija koki olevansa arvokas. Evankeliumi osui ja upposi – hyvinä sanoina ja tekoina.
Kaikesta hyvästä huolimatta koemme kärsimystä. Koemme sitä oman syntisyytemme, koettujen vaikeuksien, sairauksien ja vainon tähden. Maailma ei ole taivas emmekä me ole täydellisiä. Täyttymystä kohden olemme matkalla. Vajavuuden keskellä Jumala kuulee rukouksemme, antaa siunauksensa ja vie perille toivon täyttymykseen.
Joka etsii hyvää, löytää onnen.
Joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy.
(Snl. 11:27)