Sionismin ja itsenäistymisen airueita

VÄLÄHDYKSIÄ MODERNIN JUUTALAISVALTION SYNTYYN JA OLEMASSAOLOON

Lähteenä olen käyttänyt Pekka Sartolan teosta ”Kuin kotkan siivin” (Ajanteos Kustannus 2013). Teksti on pitkälti omaani, mutta aiheet nousevat kirjasta.

 

Osa 2: MODERNIN SIIONISTILIIKKEEN JA ITSENÄISTYMISEN AIRUEITA (2. maailmansotaan asti)

Jumala käyttää suvereenisti ihmisiä, kansoja, poliittisia liikkeitä, talousmahteja, jopa sotia tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Ihmiset voivat olla vakaumuksellisia kristittyjä, juutalaisia, maallistuneita tai jopa sielunvihollisen kätyreitä.

Seuraavassa tarkastelemme ihmisiä ja tekijöitä, jotka myötävaikuttivat Israelin valtion uudelleen syntymiseen. Kaiken takana on Jumala ikiaikainen suunnitelma ja lupaus. Ensin Jumala herättää kansansa eloon palauttamalla sen omaan maahansa. Sitten hän herättää heidät hengellisesti.

Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne. Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne. (Hes 36:24-28)

Rothschildien dynastia

Rothschildit ovat rikkain juutalainen suku ja keskeinen taloudellinen vaikuttaja koko maailmassa. Se hallitsee suurta osaa maailman pankeista ja sen myötä teollisuutta ja kauppaa.

Rikkaan dynastian kantaisä oli Mayer Amschel Rothschild. Hän syntyi vuonna 1745 Frankfurtissa. Hänellä oli viisi poikaa ja viisi tytärtä. He olivat hurskaita ortodoksijuutalaisia.

Tuon ajan Saksa oli jakautunut satoihin pieniin hallintokuntiin, joilla oli omat ruhtinaansa ja rahayksikkönsä. Koska kauppaa käytiin vilkkaasti näiden välillä, tarvittiin rahanvaihtajia. Tähän saumaan iski Mayer. Lisäksi hän keräili kolikoita kuten Hessenin prinssi Vilhelm. Tämä harrastus teki heistä ystäviä ja pian prinssi Vilhelm antoi Mayerin hoitaa kaikki hänen talousasiansa.

Mayerin pojat perustivat pankkeja tärkeimpiin rahakeskuksiin kuten Lontooseen, Pariisiin, Frankfurtiin, Wieniin ja Napoliin. He hankkivat omistuksia teollisuuden piiristä ja rahoittivat Englannin armeijaa mm. Napoleonia vastaan. He luovivat Ranskan järjestämän Englannin kauppasaarron ohi ja kehittivät aikansa nopeimman kuriirijärjestelmän. Niinpä heillä oli tuoreimmat tiedot, joita he hyödynsivät etenkin pörssissä.

Rothschildien kolme keskeistä toimintaperiaatetta olivat:

  1. Maksa aina ajallaan.
  2. Ole ehdottoman rehellinen.
  3. Pidä aina sanasi.

Näiden myötä Rothschildien nimestä ja toiminnasta tuli hyvin luotettava. He lainasivat rahaa myös valtioille, mikä oli poikkeuksellista. He saivat paljon vaikutusvaltaa. Silti heidän juutalaisuutta halveksuttiin eikä heitä hyväksytty parempiin aristokraattisiin piireihin. Tästä huolimatta he toimivat taustalla hyvin aktiivisesti.

Kun Suezin kanava avattiin, Englanti osti osake-enemmistön juuri Rothschildien lainavaroilla. He rahoittivat Ranskan ja Itävalta-Unkarin ensimmäiset rautatiet. He lainasivat huomattavan summan Turkin sulttaanille ja saivat sen myötä panttioikeuden Ottomaanien Palestiinaan.

Rothschildit vaikuttivat taustalla, kun brittihallitus teki mietinnön juutalaisvaltion perustamisesta vuonna 1917. He hankkivat maa-alueita ja perustivat kibbutseja luvattuun maahan. Kaiken lisäksi he rahoittivat juutalaisten koulujen ja synagogien rakentamista ja toimintaa ympäri Eurooppaa.

Kun ensimmäinen maailmansota päättyi ja brittien käsiin oli tullut koko Palestiina, Kansainliitto teki päätöksen perustaa juutalaisille kansallinen koti Palestiinaan. Tämä päätös tehtiin 24.4.1920 San Remossa, Italian Rivieralla. Tähän sisällytettiin Rothschildien panttioikeus. Tämä sopimus on yhä voimassa, vaikkakaan sitä ei sellaisenaan noudatetakaan.

Natsiaikana Rothschildien kiinteä omaisuus ja taideaarteet takavarikoitiin, mutta muutoin he onnistuivat pakenemaan Sveitsiin ja muihin puolueettomiin maihin. Sodan jälkeen Rothschildit jatkoivat pankkitoimintaa ja laajensivat toimintaansa monille eri aloille.

Nykyään Rothschildit ovat merkittävä vaikuttaja maailman suurpankeissa ja politiikassa, etenkin Usassa. Suvun omaisuus arvioidaan olevan jopa 10 000 miljardia dollaria.

Rothschildit tukivat myös köyhää Suomea ratkaisevalla tavalla sen vaikeuksissa 1860-luvulla. He tukivat Suomen markan perustamista ja antoivat omista varoistaan lainan, jolla saatiin ostaa siemenviljaa vakavien katovuosien keskellä.

Kaikkiaan on ilmiselvää, että Rothschildit myötävaikuttivat merkittävästi Sionistisen liikkeen taustalla Israelin valtion perustamiseen.

Muita tärkeitä juutalaissukuja ja vaikuttajia

  • Bonnierin suku on keskittynyt kirjallisuuteen/kustantamiseen: Tammi, Mtv, FS Film, WSOY.
  • Guggenheimit ovat taiteen keräilijöitä ja taidemuseoiden perustajia.
  • Montefioret kunnostautuivat sairaaloiden rakentajina ja merkittävinä hyväntekijöinä. He tukivat juutalaisten muuttoa Israeliin.
  • Oppenheimer-suku toimii pankkialalla ja rahanvaihtajina. Julius R. Oppenheimer oli yksi atomipommin kehittäjistä.
  • Rockefellerit hallinnoivat Essoa, Exxonia ja Mobil Oilia, pankkitoimintaa ja kiinteistöbisnestä. Osa suvusta on kääntynyt kristityiksi, lähinnä baptisteiksi.
  • Ylipäätään juutalaisista on noussut monia taiteilijoita, tiedemiehiä, kirjailijoita, muusikkoja, lääketieteen pioneereja ja nobelisteja – enemmän kuin mistään muusta kansasta.

Vakavien vainojen ja ahdistusten (kirousten) keskellä Jumala on myös siunannut omaisuus-kansaansa ainutlaatuisella tavalla. Se on myös pohjustanut modernin Israelin syntyä.

Theodor Herzl (1860 – 1904)

Keskeinen henkilö modernin Israelin synnyn takana on ollut juutalainen Theodor Herzl. Hän on Israelin kansallissankari. Israelin itsenäisyysjulistus luettiin hänen kuvansa ollessa taustana.

Theodor syntyi 1860 ja kuoli 1904. Hän opiskeli lakimieheksi Wienin yliopistossa, mutta toimi aktiivisesti lehtimiehenä ja kirjailijana.

Uskonnollisesti Theodor oli sekulaari. Hän ei juuri osallistunut synagogapalveluksiin. Hän ei puhunut hepreaa eikä ympärileikkauttanut poikaansa. Tämä on yllättävää, mutta osoittaa, että Jumala käyttää ketä tahansa tahtonsa mukaan.

Theodor heräsi juutalaisten tilanteeseen ja hätään kuultuaan Venäjän juutalaisvainoista, pogromeista. Kun vielä Wienin pormestariksi valittiin äärimmäinen antisemitisti, hän ymmärsi, että juutalaisilla ei ole muuta turvallista paikkaa elää kuin oma kotivaltio. Tätä käsitystä vahvisti kapteeni Dreyfusin tapaus.

Lehtimiehenä Theodor seurasi Pariisista aikansa puhutuinta tapausta. Siinä juutalainen, erityisen hyvä upseeri, kapteeni Alfred Dreyfus todettiin syylliseksi maanpetokseen Ranskan armeijassa vuonna 1895. Hänet nöyryytettiin, tuomittiin ja lähetettiin vankeuteen Pirunsaarille. Taustalla oli voimakas antisemitismi. Dreyfus oli syytön, mutta hän oli juutalainen ja sopiva uhriksi.

Lehdistö otti tapauksen hampaisiinsa ja piti sitä esillä julkisuudessa. Hieman myöhemmin paljastui, että maanpetokselliseen toimintaan oli syyllistynytkin majuri Ferdinant Esterhazya. Vaikka Ranskan armeija yritti salata tämän kaiken, jutusta tuli kansainvälisesti seurattu tapaus. Kirjailija Emile Zola kirjoitti avoimen syytekirjelmän tätä kähmintää vastaan, mutta joutui itsekin pakenemaan.

Tapausta käsiteltiin useissa farssinomaisissa oikeudenkäynneissä. Dreyfusin puolustajia yritettiin murhata. Vasta vuonna 1906 Dreyfusin tuomio kumottiin ja hänelle palautettiin sotilasarvo, majuriksi ylennettynä. Hän sai korkeimman arvomerkin. Kuitenkin hänen terveytensä oli heikentynyt Pirunsaarilla vietettyjen vuosien tähden. Hän kuoli vuonna 1935.

Antisemitismi Venäjällä (pogromi)

Puolan jaon yhteydessä 1700-luvun lopulla joutui suuri osa Puolan juutalaisista Venäjän alamaisiksi. Ensimmäisen kerran asui juutalaisia suuressa määrin Venäjän alueella. Alusta lähtien antisemitismi toimi tsaristisen politiikan välineenä. 1800-luvulla osa juutalaisesta sivistyneistöstä osallistui aktiivisesti tsaarin vastaiseen liikkeeseen. Seurauksena oli se, että Venäjällä kietoutuivat tiukasti yhteen tsarismin sortopolitiikka muutoksen voimia vastaan ja antisemitistiset pogromit.

Aleksanteri II murhan jälkeen vuonna 1881 olivat juutalaisvainot keskeinen elementti taistelussa vallankumouksen ja edistyksen voimia vastaan. Silloinen sisäministeri Plewhe vaati: ”Hukuttakaa vallankumous juutalaisten vereen.”

Samanaikaisesti juutalaisten parissa alkoi runsas siirtyminen Palestiinaan vuosina 1882-1897. Näin Palestiinaan syntyi jo varhain venäläisjuutalainen siirtokunta.

Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen tsaristinen eliitti alkoi käyttää systemaattisesti antisemitismia taistelussa työväenliikettä vastaan. Sen toimesta syntyi ns. Siionin viisaiden protokolla, jossa juutalaisia syytettiin maailmanvalloitushankkeista. Se toimi ennen kaikkea Venäjän äärioikeiston antisemitistisena agitaatiomateriaalina.

Erityisesti kansalaissodan vuosina 1918-1922 valkokenraalit mobilisoivat lukutaidottomia maaseudun asukkaita bolshevikkeja vastaan antisemitismin avulla. He kehittivät tunnuksen ”juutalaisesta bolshevismista”, josta tuli Hitlerin Saksan antisemitismin propagandateesi.

Lokakuun vallankumous muutti juutalaisten aseman perusteellisesti. Juutalainen nuoriso virtasi kouluihin ja yliopistoihin. Avioliittoja solmittiin venäläisten ja muiden kansallisuuksien kanssa.

Stalinin aseman vahvistuminen Neuvostoliiton johdossa merkitsi lokakuun vallankumouksesta alkaneen juutalaisten vapautumisen lopettamisesta ja antisemitistisen tradition aktivoimista poliittisena aseena vastustajia vastaan. Vuosina 1929-32 juutalaiset uskonnolliset ja sionistiset kulttuuriyhteisöt joutuivat vainojen kohteeksi. Sodan aikana antisemitismi katosi Stalinin kauden Neuvostoliiton politiikasta tullakseen jälleen kylmän sodan vuosina.

Theodor Herzlin toimet ja sionistiset kongressit

Theodor seurasi tiiviisti Dreyfusin tapausta. Hän kirjoitti kirjoja, joissa käsiteltiin aikansa syvää juutalaisvastaisuutta ja oman maan tarpeellisuutta:

  • The Ghetto
  • Der Judenstaat – Juutalaisvaltio
  • Altneuland – Vanhauusimaa

Theodor ymmärsi, että juutalaiskysymys on mitä suurimmassa määrin kansainvälinen ja siksi se tuli ratkaista nimenomaan kansainvälisellä foorumilla. Siksi hän alkoi järjestää kongressia ja otti yhteyttä aikansa merkittäviin juutalaisiin vaikuttajiin kuten Rothschildeihin.

 Sionistikongresseja pidettiin kaksitoista:

  • 1897 Baselissa, Sveitsissä (204 edustajaa 19 maasta) + 1898, 1899, 1901, 1903, 1905, 1911
  • 1900 Lontoossa
  • 1907 Haagissa
  • 1909 Hampurissa
  • 1913 Wienissä
  • 1921 Carlsbadissa, Tsekkoslovakiassa

Jo ensimmäisessä laskettiin vahvasti päämääräksi oma juutalainen valtio. Sen sijaan se, mihin valtio perustettaisiin, oli avoin kysymys – mikä on yllättävääkin. Seuraavat paikat olivat vaihtoehtoina: Palestiina, Uganda, Alaska, Angola, El Arish Siinailla, Libya, Irak, Kypros, Argentiina ja Texasin osavaltio. Etenkin Ugandaa harkittiin vakavasti.

Taustaa antaa se, että sionistinen liike oli pääosin sekulaari, maallinen. Etenkin ortodoksi-juutalaiset torjuivat hankkeen (yhä tänäänkin), koska he ajattelevat, että vasta Messias tuo luvatun valtakunnan Israelille. Sekulaarin taustan tähden vaihtoehtojakin oli useita, vaikka pyhät kirjoitukset puhuvat yksinomaan luvatusta maasta, joka on Israel.

Vielä Theodor Herzlin elinaikana päästiin yhteisymmärrykseen, että ainoastaan Palestiina saattoi tulla kysymykseen. Vain se oli muinainen isien maa, todellinen kotimaa. Tämä vahvistettiin vuoden 1905 kongressissa, vuosi Theodorin kuoleman jälkeen.

On ilmeistä, että Theodor Herzl oli keskeinen henkilö modernin juutalaisvaltion synnyn taustalla. Hän oli sekulaari, maallistunut juutalainen, mutta silti Jumala käytti häntä.

Vaikka ortodoksijuutalaiset eivät hyväksy ihmisvoimin tehtyä Israelin valtiota, Jumala toimii toisin. Hän yhdistää maallisen ja hengellisen. Aikoinaan Nehemian hanke korjata Jerusalemin kivimuurit oli sekin sinällään vain maallinen projekti. Silti se oli mitä syvimmin Jumalan suunnitelma.

Lisäksi profeetta Hesekielin ennustus kuolleista luista ja niiden henkiin heräämisestä noudattaa juuri tätä järjestystä (Hes 37 luku): ensin luut ja jänteet kootaan yhteen (maallinen Israel) ja vasta sitten niihin puhallettiin elämänhenki (hengellinen Israel). Juuri näin on tapahtumassa.

Vaikka Theodor Herzl sai olla keskeisessä roolissa Jumalan suunnitelmissa, hänen oma elämänsä oli traagista. Hänelle syntyi kolme lasta. Tytär kuoli huumeisiin ja veli ampui itsensä kuultuaan sisarensa kuolemasta. Toinen tytär kuoli keskitysleirillä. Tämän poika teki itsemurhan kuultuaan vanhempiensa kuolemasta natsien käsissä.

Theodor Herzl kuoli vuonna 1904 Wienissä. Hänen jäännökset on haudattu Jerusalemin kukkulalle. Hänen kuvansa on Tel Avivin museon seinällä.

Siionin Viisaiden Pöytäkirjat (1903)

Oikeuttaakseen juutalaisten vainot ja ajaakseen tsaarin etuja Venäjän salainen poliisi hankki vuonna 1903 väärennöksen, jossa kuvattiin, kuinka Theodor Herzl kumppaneineen suunnitteli koko maailman valloitusta juutalaisille.

Venäjän sekavissa oloissa väärennös tuli suosituksi ja juutalaisia vainottiin ankarasti. Vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen teos tuli tunnetuksi Euroopassa. Sitä käännettiin monille kielille, myös suomeksi. Raskaan tappion kokeneet saksalaiset ottivat väärennöksen erityisen mieluisasti vastaan. Tarvittiin syyllinen ja juutalaiset kävivät sellaiseksi mitä parhaiten. Väärennöksestä tuli myös natsipropagandan yksi peruspilari. Maailmansotien syy oli yksinomaan juutalaisissa.

Väärennökseen perustuu myös ajoittain vellovat kuvitelmat juutalaisten salahankkeista maailman-herruuden saamiseksi. Vaikka tietyillä juutalaisilla tahoilla on valtavia rikkauksia, silti kansana juutalaiset on aina ollut halveksittu ja poissa päätöksenteon ytimistä. Sionistisen liikkeen ainoa päämäärä oli pelastaa juutalaiset turvaan omaan maahansa. Kuvitelmat maailmanvalloituksesta ovat aivan käsittämätöntä puppua. Lisäksi Sionistinen liike oli pääosin sekulaari, joten se ei edes tukeutunut Jumalan lupauksiin Israelin tulevasta kunniasta.

Teos vahvistettiin väärennökseksi 1920-luvulla ja jopa tsaari kielsi niiden käytön, vaikka oli juutalaisia vastaan. Siitä huolimatta väärennös on jatkanut omaa elämäänsä ja vaikutusta, varsinkin natsisaksan aikana. Väärennös on yhä suosittua luettavaa ja propagandamateriaalia islamististen arabien käsissä.

Valhe on saatanan ikiaikainen tapa hyökätä Jumalaa ja hänen omiaan vastaan. Se käy propagandasotaa kaikin mahdollisin keinoin. Sen päämääränä on todellakin varastaa, tappaa ja tuhota.