Kolminaisuuden päivä

KOLMINAISUUDEN PÄIVÄ

Toni Taiveaho

 

EVANKELIUMI: Joh 3:1-15

Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”

Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” Nikodemos kysyi: ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?”

Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” ”Miten tämä kaikki on mahdollista?” Nikodemos kysyi.

Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä? Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika. Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.”

 

SAARNA

Aika usein ihmettelen sitä, mitä ihminen saa tai hyötyy siitä, että hän kieltää pyhän, kolmiyhteisen Jumalan? Ajattelen, että eikö sitä kannattaisi uskoa, jos Jeesus sittenkin on olemassa. Tarjolla olisi ikuista elämää Kristuksen kanssa. Mitä ihminen saa kieltämällä? Onko kaikki todellakin hyvin, jos uskoo, että on vain tämä maallinen elämä ja siinä kaikki?

Ehkä ajattelen lapsellisesti. Ehkä minun pitäisi todistaa Jumalan olemassaolo tieteellisesti, jotta voisin järjellisesti uskoa ja vakuuttaa näin muut? Ehkä minun pitäisi löytää jokin todistuskappale. Ehkä jostain pitäisi löytää jotakin mitä ei nyt ole, joka ratkaisisi kaiken… Toisaalta auttaisiko se asiaa? Eivätkö fariseuksetkin nähneet surkastuneen käden parantuvan, mutta silti he eivät uskoneet. ”Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö.”

Istuin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan luennolla. Olin kauhuissani. Mitä tämä on? Tännekö nämä Pyhässä Hengessä syttyneet nuoret tulevat? Täältäkö he uskossaan hapuilevat nuoret etsivät totuutta ja suuntaa elämälleen? Raamattua pahoinpideltiin, sitä tökittiin kepillä, kirjaimia revittiin ja väänneltiin. Jotenkin kyseenalaistettiin koko Raamattu Jumalan Sanana. Intoa täynnä puhuttiin arkeologisista kaivauksista ja löydetyistä kiven kappaleista 3000 vuoden takaa. Samaan aikaan Raamattu oli siinä luennoitsijan pöydällä. Raamattu jossa selitetään kaikki juurta jaksaen maailman luomisesta alkaen.

Muutama vuosi sitten tunnustin, että Jeesus Kristus on minun Herrani. Minä olen pieni ihminen polvistuneena Hänen edessään. Mitä Hän tahtoo, on oikein ja hyvää, vaikka se olisi omaa tahtoani vastaan. Tuossa uskoontulon hetkessä olohuoneen sohvalla katsoessani kristillistä tv-kanavaa, synnyin uudesti ylhäältä. Siinä ei tarvittu apuna teologisen tiedekunnan antia tai titteleitä. Jeesus koputti. Minä avasin. Elämäni muuttui. Järjellisesti ajateltuna Nikodemuksen kysymykset päivän evankeliumissa ovat aivan aiheellisia ja loogisia: ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?” Onneksi usko on jotakin valtavan paljon suurempaa kuin ihmisen järki.

Päivän Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen.

”Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus,
kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa!
Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa
ja jäljittämättömät hänen tiensä!”

Jumala on yksi, mutta samalla hän on ilmoittanut itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Meillä on kolmiyhteinen Jumala. Poika Jeesus on tie Isän Jumalan luo. Uskomalla Jeesukseen pelastumme. Pyhä Henki, joka meissä kaikissa Jeesukseen uskovissa on, synnyttää meissä mm. rakkautta lähimmäisiämme kohtaan. Pyhä Henki saa meissä aikaan uskoa. Voimme uskoa Jeesukseen ilman tieteellistä todistelua. Pyhä Henki saa aikaan sen, että Raamatusta löytyy kirjainten sijasta sanoja, eläviä Jumalan Sanoja.

Raamatussa Pyhä kolminaisuus esiintyy selvästi vaikka itse sanaa ”kolminaisuus” ei sieltä löydy. Esimerkiksi Jeesuksen kasteessa Henki laskeutui Jeesuksen ylle kyyhkysen tavoin. Taivaasta kuului ääni: Sinä olet minun rakas poikani, sinuun minä olen mieltynyt. Kuinka konkreettisesti Isä, Poika ja Pyhä Henki olivatkaan tässä läsnä. Toisessa kohtaa Jeesus sanoo: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Pyhä kolmiyhteinen Jumalamme on elävä. Jumala vaikuttaa tässä ja nyt. Ei hän ole jotakin, mitä on ollut eikä ole enää. Jeesus on Sanallaan luvannut: ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Rakkaat ihmiset, Jeesus on keskellämme. Hän on täällä kirkossa nyt. Hän on myös kodeissamme, ihan tavallisessa arjessa. Jumalan läsnäoloa elämässämme emme aina huomaa. Usein huomaamme sen vasta jälkeenpäin.

Pari päivää sitten olin kirjoittamassa kännykällä tekstiviestiä työkaverilleni. Halusin kiittää häntä, koska hän oli työpaikan ruokapöydässä kertonut avoimesti pyhäkouluretkestä ja Jeesuksesta. Osoitin viestin Hannelle ja toiselle uskovalle kaverille. Aloitin tekstiviestin näin: ”Kiitos Hannelle siitä, että…” Sitten vilkaisin kännykkään ja siinä luki: ”Kiitos Hänelle siitä, että…”. Ihmettelin, että mitä kummaa tämä on. Pyyhin tekstin pois ja kirjoitin uudestaan: ”Kiitos Hannelle siitä, että”. Ja taas kännykässä luki: ”Kiitos Hänelle siitä että”. Sitten tajusin, että kännykässä oli tekstin automaattinen korjaus kytkeytynyt jotenkin itsestään päälle. Hannelle-sana korvautui siis automaattisesti Hänelle-sanalla. Oli niin tai näin, niin ymmärsin asian mitä minulle haluttiin sanoa. Oikeasti minun tulee kiittää Herraa, suurta Jumalaamme, koska on Hänen ansiotaan, että Hanne sai rohkeuden kertoa ruokalassa niinkin vaietusta aiheesta kuin Jeesuksesta.

Tämä esimerkki kännykästä on hyvin vaatimaton esimerkki Pyhän Hengen työstä arjessa, mutta minua se kosketti. Se kosketti, koska tapahtui jotakin, mikä ei ollut minun suunnittelemani juttu, jotakin mikä tuli ymmärrykseni ulkopuolta ja joka selvästi vaikutti toimintaani Herran tahtomaan suuntaan. Muutin tekstiviestin muotoon: Kiitos Hänelle siitä, että Hanne sai rohkeuden…” Sillä kaikki tulee Herralta. (Toki Hanneakin saa ja tulee kiittää).

Päivän evankeliumin lopussa Jeesus sanoo: ”Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.”

Vanhassa Testamentissa kerrotaan, kuinka Jumala lähetti kansan keskuuteen käärmeitä ja monet israelilaiset kuolivat käärmeiden puremiin. Kansa ymmärsi tehneensä syntiä Jumalaa vastaan. Silloin Mooses sai tehtäväkseen tehdä vaskikäärmeen. Sen hän kiinnitti puuhun ja kohotti kansan nähtäväksi. Jokainen joka katsoi käärmettä, pelastui, muut kuolivat. Johanneksen evankeliumissa Jeesus vertaa itseään vaskikäärmeeseen. Jokainen joka katsoo uskossa Jeesukseen, pelastuu. Tämä on valtava asia. Kun näemme arkisessa aherruksessa edessämme Jeesuksen ristin, muistamme, minkä tien Hän on läpi kulkenut meidänkin syntiemme tähden. Ristillä kaikki on annettu anteeksi. Katsomalla Häneen, olemme vapaita kaikista tälläkin hetkellä mieltä askarruttavista asioista.

Tänään on Pyhän Kolminaisuuden päivä, joka on myös uskontunnustuksen päivä. Vähän ajan päästä saamme tunnustaa Jeesuksen Herraksemme. Uskokaamme kuten lapset. Luottakaamme siihen, mitä Isä Sanassaan sanoo. Nöyrtykäämme Hänen edessään. Sillä Hän on suuri.

”Kuka voi tuntea Herran ajatukset,
Kuka pystyy neuvomaan häntä?
Kuka on antanut hänelle jotakin,
mikä hänen olisi maksettava takaisin?
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki.
Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.”

 

Toni Taiveaho