Lähetyskäsky: Johdanto ja Matteuksen evankeliumi

LÄHETYSKÄSKY NELJÄN EVANKELIUMIKIRJAN VALOSSA, osa I:
Johdanto ja Matteuksen evankeliumi

 

JOHDANTO

Olemme tottuneet tuntemaan Jeesuksen antaman lähetyskäskyn niin kuin se on kirjoitettu Matteuksen evankeliumiin (28:18-20). Yllättäen lähetyskäsky löytyy myös kolmesta muusta evankeliumikirjasta ja Apostolien tekojen alusta. Kullakin evankeliumikirjalla ja raamatunkirjalla on oma tarkoituksensa ja näkökulmansa. Ne täydentävät toisiaan ja antavat meille hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä Jeesus sanoi ja teki, sekä ylipäätään kristillisestä uskosta ja elämästä. On hyvä muistaa, että Jeesus puhui joistakin asioista moneen kertaan reilun kolmen vuoden aikana. Hän ei toistanut kaikkea sanasta sanaan vaan puhui vapaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ristinkuolemansa jälkeen Jeesus ilmestyi ylösnousseena opetuslapsilleen monta kertaa, jolloin hän muistutti aiemmista opetuksistaan ja antoi uuttakin – kuten lähetyskäskyn. Jeesus valmensi opetuslapsensa ja seuraajansa koko maailman valloitukseen uskon, toivon ja rakkauden voimalla.

Seuraavassa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä käsitellään neljän evankeliumikirjan ja lisäksi Apostolien tekojen valossa. Kullekin osiolle on valittu oma näkökulmansa, joka on puettu neljän kysymyksen muotoon. Kukin evankeliumikirja antaa vuorollaan yhteen niistä oman vastauksensa.

Kutsumuksen koetteleminen

Jokainen lähetystyöntekijä ja kristitty joutuu kohtaamaan kutsumuksessaan ja työssään ainakin neljä peruskysymystä. Samat kysymykset tulevat vastaan myös aivan kotoisessa Suomessa seurakunta- ja evankeliointityössä. Kristillisyys on murentumassa ja ihmiset ovat toisella tavoin uskonnollisia tai uskonnottomia. Tässä ympäristössä jokainen uskova kohtaa nämä haasteet, jotka meille esitetään. Mikä on oma vastauksesi näihin peruskysymyksiin? Entä mitä Raamattu sanoo?

  1. Kuka sinä luulet olevasi voidaksesi arvioida, tuomita ja muuttaa toisten uskonnollisia, syvästi henkilökohtaisia näkemyksiä?
  2. Luuletko, että sinun sanoillasi ja todistuksellasi on minkäänlaista hyvää vaikutusta?
  3. Onko sanomasi sittenkin vain inhimillinen idea ilman mitään todellisuuspohjaa ja todistettavuutta?
  4. Miten lainkaan luulet osaavasi arvioida ihmisiä ja toimia kohtaa-missasi tilanteissa oikein? Leikitkö sinä Jumalaa?

Mikä on vastauksesi näihin kysymyksiin? Mihin perustat sen? Voisiko Raamattuun talletettu Jeesuksen lähetyskäsky auttaa?

 

Raamattu, evankeliumi ja lähetyskäsky

Raamattu
Raamattu on Jumalan ilmoitus meille. Siinä Jumala puhuu monin tavoin itsestään, luomastaan maailmasta, ihmisestä, oikeasta ja väärästä, synnistä, tuomiosta, mutta myös armosta ja hänen pelastussuunnitelmasta. Raamatun ymmärtämisessä on tärkeää sen alkuperän ja luonteen tunnistaminen. Se on Jumalan Sana ihmisten kielellä. Se on yhdenmukainen ja johdonmukainen, etenevä ilmoitus. Sen ydinteemalla ja kunkin tekstin asiayhteydellä on suuri merkitys, jota ei saa sivuuttaa. Raamatussa on myös kuvakieltä ja symboleita, jotka tulisi osata tulkita. Oikea asenne ja rukous ovat välttämättömiä Sanan avautumiselle. Vaikka ihminen tutkii ja pohtii Raamatun sisältöä, sen tulisi olla auktoriteetti, joka puhuttelee ihmistä itseään. Kiusauksena on muuttaa Sana itseä miellyttäväksi. Lisäksi hyvä opetus ja historian näköalat palvelevat ymmärtämistä.

Evankeliumi
Raamatun ydin on Jeesus Kristus: hänessä Jumalan ilmoitus on tullut täydellisenä keskellemme; hänessä ihmisellä on mahdollisuus yhteyteen Jumalan kanssa; hän on Vapahtaja ja Herra; hän on evankeliumi, ilosanoma kaikille ihmisille ja kansoille. Koko Raamattu kertoo Jeesuksesta.

  • Vanha testamentti ennustaa ja heijastelee tulevaa Messiasta
  • Evankeliumit kertovat hänen tulostaan, elämästä, palvelutyöstä, opetuksista, sovittavasta ristinkuolemasta, ylösnousemuksesta ja taivaaseen astumisesta
  • Apostolien teot kuvaavat evankeliumin leviämisen alkuvaiheita ja seurakunnan syntyä
  • Kirjeet selittävät Jeesuksen salaisuutta ja merkitystä, sekä ohjaavat sen pohjalta oikeaan kristilliseen elämään
  • Ilmestyskirja valottaa tulevaisuutta, Kristuksen hallintavaltaa ja paluuta, viimeistä tuomiota ja kaiken kohdalleen asettamista.

Neljä evankeliumikirjaa
Neljän evankelistan – Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen – tallettamana on Jeesuksen antama lähetyskäsky. Kukin on tallettanut sen näkökulmansa ja tarkoitusperänsä mukaisesti. Lähetyskäsky on yksi kokonaisuus samoin kuin itse evankeliumi; silti evankelistat (opettaja, käytännönmies, historioitsija ja syvällinen ajattelija) näkevät siinä erilaisia ulottuvuuksia ja tasoja. Evankeliumilla ja lähetyskäskyllä on kiinteä yhteys toisiinsa.

Lähetyskäskyn tarkoituksena on, että sanoma Vapahtajasta ja Herrasta leviäisi kaikkialle maailmaan kaikkien ihmisten ulottuville, jotta he pelastuisivat. Jeesus antoi lähetyskäskyn ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen ennen taivaaseen astumista. Lähetyskäskyn koko sisältö paljastuu neljässä evankeliumissa. Lisäksi Apostolien tekojen alku täydentää samaa teemaa.

 

Lähetystyöntekijän ja kristityn näkökulma

Lähetyskäsky on keskeinen ohje jokaiselle kristitylle ja lähetystyöntekijälle. Sen hahmottaminen, ymmärtäminen ja sisäistäminen ovat välttämättömiä kutsumuksen syvenemiselle, kestämiselle ja siinä menestymiseksi vaikeissa ja haastavissa olosuhteissa. Usein lähetyskäsky omistetaan vain yhden evankeliumin, esimerkiksi Matteuksen mukaan, joko perinteisistä tai henkilökohtaisista syistä – jotakin toista saatetaan jopa vieroksua. Tämä ei ole tarkoitus vaan kaventaa itse asiaa; toki omille mieltymyksillekin ja rakkaille raamatunteksteille on aina tilaa. Tämä opetus pyrkii avaamaan lähetyskäskyä neljän evankeliumin mukaisesti, joista kunkin kohdalla esitetään itse teksti, sen eksegeettinen analyysi, johtopäätökset ja täydentävät näkökulmat. Kaiken päätteeksi tehdään synteesi ja kokoavat loppupäätelmät. Siunausta matkaan!

 

 

MATTEUKSEN EVANKELIUMI

 

Kysymys oikeutuksesta ja vastaus

Kysymys: ”Kuka sinä luulet olevasi voidaksesi arvioida, tuomita ja muuttaa toisten uskonnollisia, syvästi henkilökohtaisia näkemyksiä?”

Vastaus Jumalan sanasta: ”Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ’Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.’” (Matt 28:18-20).

 

Tekstianalyysi ja pohdintaa

Tekstianalyysissä pyritään selvittämään, mitä teksti sanoo ja tarkoittaa. Siinä huomioidaan tekstin alkukieli, normaali kieliopillinen merkitys, lähi- ja etäkontekstit, sekä historiallis-kulttuurinen tilanne. Tarkoituksena on, että teksti voisi puhutella siten kuin se kosketti alkuperäisiä kuulijoita. Tarkastelun lomassa huomioidaan muitakin aihepiiriin liittyviä raamatuntekstejä ja näköaloja.

Matteuksen evankeliumia pidetään ns. kuningasevankeliumina: Jeesus on juutalaisten Messias – todellinen kuningas. Tämän kuninkaan juutalaiset kansana hylkäsivät, jolloin Kristus kutsui heidän rinnalleen, tai jopa tilalle, pakanakansat. Sanoma Jumalan armosta ja totuudesta kuuluu kaikille kansoille. Tätä tehtävää toteuttamaan Jeesus kutsui opetuslapset. Matteuksen evankeliumi koostuu pitkistä opetus- ja toimintaosuuksista, ja sen luonne on opetuksellinen. Evankeliumi päättyy Herran ristinkuoleman jälkeiseen ylösnousemukseen ja lähetyskäskyyn (28:18-20).

 

Lähetyskäskyn teksti jakautuu sisäisesti kolmeen osaan

  • Jeesuksen kaikkivaltius (18)
  • Tehtävänanto: liikkeellelähtö ja opetuslapseuttaminen kastamalla ja opettamalla – kohteena kaikki kansat (19-20a)
  • Lupaus: Herran läsnäolo (20b)

 

Kaikki valta
Jeesus kohtasi opetuslapset Galilean vuorella. Hän oli kärsinyt ristinkuoleman ja noussut ruumiillisesti kuolleista. Jeesus oli siirtymässä taivaalliseen kirkkauteen maailmankaikkeuden valtaistuimelle omistaen ikuisen vallan, kunnian ja valtakunnan Danielin ennustuksen mukaisesti (Dan 7:13-14). Jeesuksen alennustila vaihtui korotukseen (Fil 2:5-11). Hän sai Isältä Jumalalta kaiken vallan yli taivaan ja maan. Valta tarkoittaa ”oikeutta, valtaa, voimaa, valtuutta ja esivaltaa”. Erityisesti se viittaa Jumalan valtaan Uuden testamentin kielenkäytössä. Jeesus Kristus on maailmankaikkeuden Herra ja Kuningas, jonka edessä kaikkien on kumarruttava. Hän on ihmiseksi tullut Jumala(n Poika); hänellä on Jumalan valta ja auktoriteetti tehdä, mitä hän tahtoo. Jumalalla on Luojan oikeudet luomistyöhönsä; hän on lunastanut sen kalliisti turmeluksesta.

Mahtikäsky
Tämän valtansa ja asemansa nojalla Jeesus antaa mahtikäskyn ja valtuutuksen: ”Menkää ja tehkää!” Käsky on maailmankaikkeuden Herran antama käsky – kuka voi kumota tai kiistää sen perustellusti? Kuninkaan lähettiläät edustavat Kuningasta ikään kuin hän itse henkilökohtaisesti olisi paikalla (2 Kor 5:20; Matt 22:1-14). Käskyä eivät voi kumota lähettiläät eivätkä kuulijat. Lähetyskäskyn oikeutus nousee Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta. Hän, joka hallitsee kaiken, tietää ja ymmärtää kaiken, näkee hyväksi toimia näin. Mikä on ihminen tai henkivallat sitä vastustamaan? Kristuksen lähettiläillä on kuninkaallinen valtuutus ja asema (1 Piet 2:9; Ilm 5:10). Kuninkuus on hengellistä, ei maallista, vaikkakin se on tätä maailmaa koskevaa (1 Kor 4:8).

Kaikkialle
Tehtävänanto on toiminnallinen ja laaja-alainen. Se kehottaa liikekannallepanoon ja aktiiviseen, määrätietoiseen toimintaan, jonka kohteena ovat kaikki kansat. Sana tarkoittaa ihmisryhmää, joka muodostaa kansakunnan; usein se viittaa ei-juutalaisiin kansoihin, pakanakansoihin. Lähetyskäsky on rajoittamaton valtakirja astua kaikkien kansojen alueille ja kaikkiin sosiaaliverkostoihin. Kukaan ei voi kieltää: ”Tänne evankeliumilla ei ole oikeutta tulla”. Esteet ovat korkeintaan väliaikaisia.

Opetuslapseuttaminen
Kansat tulee tehdä opetuslapsiksi, mihin kuuluvat oppiminen ja kiinteä suhde opettajan persoonaan. Opettajan omalla esimerkillä ja vaikutuksella on suuri merkitys. Kristillisessä opetuslapseudessa on ennen kaikkea kysymys yhteydestä oppilaan ja opettajan, Kristuksen välillä. Opetuslapseuteen kuuluvat henkilökohtainen kiintymys ja suhde, joka muokkaa koko elämää ja persoonaa. Sille on ominaista sitouttaminen ja sitoutuminen Jeesuksen persoonaan, kuuliaisuus, yhdessä kärsiminen ja Kristuksen palvelutyön jakaminen. Kyseessä on elinikäinen kasvuprosessi.

Opetuslapseutus toteutuu kastamisen ja opettamisen avulla. Rakenteellisesti molemmat ovat rinnakkaisia ja välttämättömiä opetuslapseuttamisessa. Tehtävä sisältää tutun kastekäskyn: “kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen“. Kastaminen tarkoittaa myös ”upottamista”; tekstikohta jättää avoimeksi kastettavan iän, kasteen toimittamistavan ja ajoituksen (lukuun ottamatta kolmiyhteisen Jumalan nimeä).

Opetuskäsky
Lähetyskäsky on myös opetuskäsky. Sana (opettamalla/opettaen) on tärkein ja yleisin opettamista merkitsevä kreikan sana. Evankeliumeissa ja Apostolien teoissa termi viittaa julistukseen ja saarnaan, mutta kirjeissä oppijärjestelmän välittämiseen. Opettaminen tulee ymmärtää laaja-alaisesti. Opetuksen sisältönä on kaikki, mitä Jeesus käski opetuslastensa pitää. Erityisesti hän korosti keskinäistä rakkautta. Tärkeää on, että opetus sulautuu osaksi opetuslasten elämää. Kysymys on todellisesta elämästä. Opetuksen näkökulma onkin Matteuksen evankeliumin avainteema. Se on tarkoitettu nimenomaan uskoon tulleiden kasvua varten.

Lähetin ja kuulijan vastuu
Huomattava on, että lähetyskäsky on puhtaasti sen toteuttajille suunnattu käsky ja toimintaohje.  Lähetettyjen tulee omalta osaltaan toimia annetun käskyn mukaisesti. Käsky ei ole pakkovallalla tai juonikkuudella toteuttavissa oleva, eikä se siten kumoa toiminnan kohteena olevien ihmisten valinnanvapautta ja vastuuta evankeliumin suhteen, mitä esimerkiksi Markuksen (16:16) ja Luukkaan evankeliumin (24:47) vastaavissa kohdissa painotetaan. Lutherin uskonanalogian mukaan Raamattu ei ole sisäisesti ristiriitainen vaan sen opetukset täydentävät toisiaan. Matteuksen evankeliumissa ilmaistu lähetyskäsky on valtakirja ja toimintaohje lähetetyille.

Lupaus
Lopuksi Jeesus antaa voimakkaan lupauksen: Hän on omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun asti. Kuningas, jolla on kaikki valta, lupaa pitää tarkasti huolta lähettiläistään olemalla itse heidän kanssaan. Tämä merkitsee, että kaikki tilanteet ja asiat ovat täydellisesti hänen hallinnassaan. Läsnäolo kattaa elämän jokaisen päivän ja hetken kuluvan maailmanajan loppuun asti. Kuninkaan näkymätön, mutta todellinen läsnäolo vaihtuu näkyväksi hänen paluunsa yhteydessä. Kaikkiaan lupaus kertoo Kuninkaan uskollisuudesta, jonka varassa voi luottavaisesti lähteä liikkeelle ja jatkaa loppuun asti. Jeesus Kristus on hyvä Hallitsija.

 

 

Johtopäätöksiä

Kohdatessaan sisäisen tai ulkoisen koettelemuksen lähetystyöntekijä ja jokainen kristitty saa muistaa, kenen asialla hän todella on. Kysymys ei ole lähetin vaan lähettäjän arvovallasta, joka on riittävä. Kysymys ei ole pelkästään oikeutuksesta vaan myös velvoitteesta, joka koskee aivan jokaista Kristuksen omaa. Lähetyskäsky on alueellisesti ja kansanryhmittäin rajoittamaton. Sen päämääränä on kaikkien opetuslapseuttaminen kasteen ja opetuksen avulla. Tehtävän onnistumisen takaa lähettäjän läsnäolo.

Lähetystyöntekijä ja jokainen uskova on maailmankaikkeuden Kuninkaan asialla kuninkaallisella asemalla ja arvovallalla varustettuna. Silti hän ei nauti maallisen kuninkuuden etuja, vaan jopa päinvastoin. Kuninkaallinen lähetti törmää usein rajuun vastustukseen: häpeä, nöyryytykset, vaino, kärsimykset ja risti ovat hänen osansa tässä maailmassa (Matt 5:10-12, 10:16-25). Hän on palvelija, joka ei ole Herraansa suurempi (Joh 13:1-17). Hän on Kristuksen tähden vihoviimeinen, kuolemaan tuomittu, hullu, heikko, halveksittu, nälkäinen, janoinen, alaston, pahoinpidelty, koditon, vaivaa näkevä, herjattu, vainottu, koko maailman tunkio ja sontaläjä kuten Paavali (1 Kor 4:9-13).

Lähetystyöntekijä elää paradoksin keskellä – murheellisena, mutta aina iloisena, mitään omistamatta ja kuitenkin kaiken omistaen (2 Kor 6:3-10). Lähetti on kuninkaallinen kerjäläinen ja rakkauden palvelija, joka tekee rikkaaksi monia. Hän toimii lähettäjänsä tahdon mukaan ja kunniaksi ihmisten todelliseksi parhaaksi. Omistammeko kuninkaallisen lähetin arvovallan ja alttiuden palvella ja kärsiä evankeliumin tähden?

Niinpä minä Jumalan armosta menen, minne Herrani lähettää, ja teen osaltani kansoista opetuslapsia kastamalla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla Kristuksen sanaa Hänen kuninkaallisella arvovallalla ja käskystä.