Ja Jumala loi tunteet…

JA JUMALA LOI TUNTEET…

Kun Jumala loi ihmisen, hän teki ihmisestä kokonaisuuden, jolla on ruumis, sielu ja henki. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös tunne-elämä. On ihanaa olla jonkin positiivisen tunnetilan vallassa (esimerkiksi ilo jostakin saavutuksesta, ihastuminen, mukava yllätys). Toisaalta kaikki tunteet eivät ole aina niin miellyttäviä (esimerkiksi viha, kateus, syyllisyys). Jumalan luomistyö on kuitenkin hyvin tarkoituksenmukaista. Hän ei luonut mitään turhan takia.

 

Miksi Jumala loi ihmiselle tunteet?

Mitä hyötyä tunteista on meille? Tässä muutamia esimerkkejä:

  • voimme kiintyä toisiin ihmisiin, voimme solmia läheisiä ja lämpimiä ihmissuhteita
  • voimme ilmaista itseämme paremmin ja kokonaisvaltaisemmin
  • voimme samaistua toisen ihmisen kokemukseen ja kokea myötätuntoa
  • voimme pitää hauskaa yhdessä toisten kanssa
  • varsinkin vaikeissa elämäntilanteissa tunteiden ilmaiseminen auttaa ylläpitämään mielenterveyttä
  • tunteet motivoivat meitä oppimaan uutta, ne auttavat asettamaan päämääriä ja tavoitteita
  • tunteet tekevät mahdolliseksi erilaisista taiteenlajeista nauttimisen
  • pelon tunne suojelee vahingollisilta asioilta ja pitää meidät erossa vaaratilanteista
  • syyllisyyden tunne osoittaa meille, että olemme toimineet väärin tai odotettavissa oleva syyllisyyden tunne estää meitä tekemästä väärin
  • surun tunne kertoo meille, että olemme menettäneet jotakin arvokasta
  • vihan tunne auttaa asettamaan rajoja, niin ettei meitä kohdella epäoikeudenmukaisesti

 

Tunteiden suhde järkeen ja käyttäytymiseen

Tunteet ovat siis hyödyllisiä ja niitä on hyvä oppia kuuntelemaan. Ne voivat kertoa tärkeitä viestejä sisäisestä maailmastamme. Ihmisen ajatuksilla, tunteilla ja käyttäytymisellä on syvä yhteys toisiinsa. Näistä voisi laatia vuorovaikutuskolmion, jonka kulmissa olisivat ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen. Niiden väliin piirrettäisiin vuorovaikutusta kuvaavat nuolet kaikkiin suuntiin.

Toiset meistä korostavat jokapäiväisessä elämässään enemmän järkeä, toiset taas elävät enemmän tunteiden varassa. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus. Järki, tunteet ja käyttäytyminen eivät ole erillään toisistaan, vaan ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Se, mitä järjellämme ajattelemme, vaikuttaa tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Myös se, miten käyttäydymme, vaikuttaa tunteisiimme ja ajatuksiimme. Ja lopulta myös se, mitä tunnemme, vaikuttaa ajatuksiimme ja käyttäytymiseemme.

 

Tunteet ovat neutraaleja

Tunteet eivät sinällään ole hyviä tai pahoja. Ne voivat johtaa hyvään tai pahaan. Oleellista on se, miten toimimme ja käyttäydymme tunteidemme pohjalta. Muistamme Raamatusta Kainin ja Abelin traagisen veljeyden. Kateus sai vallan Kainin mielessä, niin että hän surmasi oman veljensä. Tämä on esimerkki siitä, miten negatiiviset tunteet voivat johtaa vahingolliseen käyttäytymiseen. Raamatussa on myös kertomuksia päinvastaisesta. Muistamme kertomukset lämpimistä ystävyyssuhteista ja toisiaan rakastavista pariskunnista. Syntiinlankeemuksessa turmeltuivat niin ihmisen järki, tunteet kuin tahtokin. Emme siksi aina voi luottaa tunteisiimme. Kaikki se, mikä tuntuu hyvältä, ei välttämättä ole oikein. Siksi Jumala on antanut meille käskynsä, jotta toimisimme niiden ohjaamina emmekä tunteiden ohjaamina.

 

Miksi tunteiden ilmaiseminen on välillä niin hankalaa?

Tässä muutamia syitä…

  • Tunteiden ilmaiseminen voi vaikuttaa meistä riskin ottamiselta. Pelkäämme, että avoimuuttamme ja haavoittuvuuttamme käytetään hyväksi. Ehkä pelkäämme, että meitä pilkataan tai yritetään mustamaalata. Ehkä pelkäämme, että joudumme naurunalaiseksi. Tunnesisältöistä viestiä voi käyttää helpommin toista vastaan kuin pelkkää tietoa.
  • Voimme pelätä, että paljastamistamme tunteista kerrotaan jollekulle toiselle.
  • Saatamme pelätä toisen reaktiota, jos kerromme hänelle negatiivisista tunteistamme. Emme haluaisi loukata ketään tai joutua huonoihin väleihin kenenkään kanssa. Miellyttämisen halusta olemme mieluummin hiljaa.
  • Me ihmiset olemme erilaisia ja tulkitsemme asioita eri tavoin. Saatamme pelätä, että tunneilmaisumme käsitetään väärin.
  • Haluamme antaa muille kuvan vahvasta ihmisestä. Tunteiden paljastaminen saattaisi näyttää heikkoutemme.
  • Meitä hävettää tai koemme itsemme liian ujoiksi.
  • Pelkäämme, ettemme saa vastakaikua tunteillemme.
  • Pelkäämme näyttää tyytyväisyyttämme ja onnellisuuttamme, koska joku voi luulla meitä ylpeiksi.
  • Joku saattaa ajatella virheellisesti, ettei kristitty saisi vihastua tai loukkaantua.
  • Voi olla myös niin, ettei meitä ole opetettu ilmaisemaan tunteitamme. Emme osaa eritellä tunteitamme tai emme oikein löydä sopivia sanoja. Ympärillämme olevat ihmiset eivät ole juuri puhuneet tunteistaan, emmekä ole saaneet mallia rakentavasta tunteiden ilmaisusta.
  • Ei löydy sopivaa paikkaa ja tilannetta kertoa tunteistaan.

 

Tunneilmaisutaidot

Emme voi eikä meidän tule estää tunteiden syntymistä, mutta olemme vastuussa siitä, miten toimimme tunteidemme pohjalta. Tunnetaitojakin voi harjoitella ja tunteiden ilmaisemisessa voi kehittyä. Jumala ei ole jättänyt meitä yksin kipuilemaan tunne-elämämme kanssa. Hän on antanut ympärillemme ihmisiä, jotka voivat kuunnella ja auttaa meitä sekä osoittaa meille myötätuntoa. Jeesuskin on kokenut ihmiselämään liittyvät tunteet ja kivut. Hän tietää kaiken: voimme rukouksessa kertoa hänelle tunteistamme ja pyytää, että hän auttaisi meitä tunne-elämämme myrskyissä ja niistä eheytymisessä.

Tunneilmaisutaitoihin kuuluvat:

  • tunteiden myöntäminen, tunnistaminen ja nimeäminen › tunteiden kieltäminen tai tukahduttaminen voi olla haitallista (fyysiset ja psyykkiset oireet, tunteet pulpahtavat pintaan jossakin muussa muodossa)
  • tunteiden ilmaiseminen selkeästi sanoilla ja sanattomasti (oikealle kohteelle) › julki tuoduille tunteille voi tehdä jotakin, piilotetuille tunteille ei
  • tunteiden riittävän hyvä hallitseminen, niin ettemme käytöksellämme vahingoita itseämme tai muita ihmisiä
  • tunteiden ja tekojen eron ymmärtäminen

 

Tunteiden ilmaisemisen osatekijöitä:

(1) Sanaton ilmaisu

  • ilmeet: mm. hymy, irvistys, nenän nyrpistäminen, kulmakarvojen kohottaminen, otsa kurtussa
  • eleet, esimerkiksi olan kohauttaminen, käden puristaminen nyrkkiin
  • kehon asennot: mm. kädet puuskassa, selän kääntäminen, etäisyys keskustelukumppanista
  • koskettaminen, esimerkiksi halaus
  • kyyneleet

(2) Sanallinen ilmaisu: sanojen sisältö, mutta myös äänenpainot, äänensävyt, äänen voimakkuus

(3) Fysiologiset tekijät, esimerkiksi punastuminen, paleleminen, hikoileminen, käsien tärinä jännittäessä, pulssin kiihtyminen

 

Tunteiden ilmaisemista helpottavat Minä-viestit

 Minä-viesti: Minusta tuntuu…

  • tuo esille puhujan ongelman ja hänen siitä nousevat tunteensa
  • auttaa puhumaan vain omasta puolestaan ja kertomaan oman näkökulmansa
  • auttaa ongelman ratkaisemisessa
  • ei tunnu toisesta syyttävältä
  • ei saa kuulijaa puolustautumaan kiivaasti
  • mahdollistaa vuorovaikutuksen

Esimerkkejä Minä-viestistä:

”Minä olen pettynyt, kun et tullut ajoissa paikalle ja myöhästyimme juhlista.”

”Minua suututtaa, koska olet kertonut salaisuuteni Liisalle.”

”Olen väsynyt siihen, että joudun jatkuvasti korjaamaan likaisia vaatteitasi pyykkikoriin.”

 

Sinä-viesti: Sinä olet…

  • on osoitteleva ja syyttää toista
  • vaikeuttaa asian perillemenoa
  • saa toisen puolustautumaan
  • haastaa antamaan takaisin samalla mitalla
  • estää vuorovaikutuksen syntymistä

Esimerkkejä Sinä-viestistä:

”Sä myöhästyt aina. Sun takia me ei olla koskaan ajoissa.”

”Sä olet tosi epäluotettava etkä pysty pitämään salaisuuksia.”

”Taas sinä olet jättänyt likaiset vaatteesi lojumaan tuolille. Voisit edes joskus viedä ne pyykkikoriin.”

 

Minä-viestin opettelu vaatii harjoittelua, mutta se kannattaa. Silloin voi ilmaista tunteita, ei loukkaa toista ja saa helpommin viestinsä perille.

 

 

Mari Vihinen, seurakuntapastori