Hyvä kristillinen todistaminen?

HYVÄ KRISTILLINEN TODISTAMINEN?

Meidät on kutsuttu kertomaan Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Minkälainen on hyvä uskontodistus ja millainen on huono?

Jeesus antoi lähetyskäskyn. Menkää ja julistakaa evankeliumia! Sen löydämme jokaisesta neljästä evankeliumista, hiukan eri muodossa ja painotuksin. Tämä johtuu siitä, että Jeesus ilmestyi opetuslapsille useasti ja puhui useasti samasta aiheesta. Kukin evankelista on kiteyttänyt Jeesuksen sanoista sen, joka on sopinut evankeliumikirjan näkökulmaan.

Sama pätee kaikkeen muuhunkin Jeesuksen toimintaan ja opetuksiin. Jeesus toisti samoja opetuksia kiertäessään eri puolilla Israelia. Hän ei toistanut niitä sanatarkasti vaan puhui luovasti, huomioiden kulloisenkin kuulijakunnan.

Tämä on meidänkin hyvä oivaltaa. Emme toista samoja, ulkoa opeteltuja fraaseja. On tärkeää, että olemme sisällä evankeliumissa ja että sovellamme sitä uskollisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Kohtaamme erilaisia ihmisiä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja joilla on erilaisia valmiuksia tai ennakkoluuloja suhteessa kristilliseen uskoon. Hyvä kristillinen todistus huomioi nämä seikat.

Jotta tämä olisi mahdollista, on tärkeää tuntea ihmisiä. Yhtä tärkeää on kuunnella heitä. Silloin opimme tuntemaan heitä ja löydämme hyviä siltoja heidän ja evankeliumin välille. Tarkoitus ei ole tykittää eikä suolata ihmisiä vaan puhua ihmiseltä ihmiselle.

Tämä edellyttää nöyryyttä. Uskovina emme ole toisia parempia, vaikka olemmekin paremmassa asemassa, armon alla. Emme julista ylhäältä ja kovaa. Meidän tulee laskeutua ihmisten rinnalle, sillä sinne me kuulumme. Näin Jumalakin laskeutui meidän rinnallemme, alhaisuuteen. Hän syntyi tallin seimeen, köyhään perheeseen, tuntemattomuuteen. Hän palveli puuseppänä. Hän kiersi julistajana jalkaisin, vaatimattomasti pukeutuneena. Hän kärsi ristinkuoleman, alhaisen rikollisen tavoin. Tässä on Jumalan toimintatapa ja malli. Vain tämä toimii.

Nöyryyteen kuuluu rehellisyys. Emme markkinoi itseämme täydellisiksi tulleina, virheettöminä pyhinä. Emme lupaa, että Jumala parantaa kaikki sairaudet, tekee kaikki rikkaiksi ja ratkaisee kaikki ajalliset ongelmat. Tätä on menestysteologia, joka tarjoilee heppoisia pikaratkaisuja – valheellisesti. Taivas on kyllä tulossa, mutta ei maan päälle.

Saamme olla sopivalla tavalla, viisaasti avoimia. Voimme kertoa virheistämme ja töppäilyistämme. Voimme kertoa vaikeista elämänvaiheista. Tämä tarjoaa kuulijalle samaistumiskohdan. Samalla tietysti kerromme, kuinka Jumala on antanut anteeksi ja auttanut tavalla tai toisella. Joskus Jumala on vapauttanut vaikeudesta. Toisinaan hän vie niiden läpi pitkän kaavan mukaisesti kulkien itse meidän rinnallamme. (Meidän ei tule mennä töppäilyjemme yksityiskohtiin, sillä helposti niillä aletaan mässäilemään ja pahat puheet leviävät nopeasti).

Surullista on sellainen, että joku ihminen elää jatkuvasti päiväunien vallassa. Hän on kiinnostunut vain ihmeistä ja paranemisista. Hän mielellään levittää juttuja, kuinka jollekulle on luvattu jotain ihmeellistä – kuten parantumista haudan partaalta tai Jeesuksen toinen tulemus ennen tietyn ihmisen kuolemaa. Kun läheinen sairastuu vakavasti, tällainen henkilö virittelee heti ihmeparanemista. Hän käytännössä lupaa, että Jumala parantaa. Kysymys on vain oikeasta tekniikasta. Jos rukoilemme oikeanlaisen rukouksen oikealla tavalla tai löydämme parantamisen armolahjalla varustetun ihmisen, niin jopa sairas paranee tuota pikaa.

Valitettavasti kaikki tämä on yli 99 % todennäköisyydellä huuhaata ja väärää profetiaa. Jumala kyllä voi parantaa ja joskus hän parantaakin ihmeenomaisesti, mutta ne ovat ihmeitä eli todellisia harvinaisuuksia. Pääsääntö on, että sairastumme ja kuolemme – ja uskovina nousemme kirkkauteen.

Juuri tällaiset väärät lupaukset, väärä keskittyminen ihmeisiin ja väärät profetiat ovat mitä suurinta harhaoppia. Ne ovat rikos Jumalaa vastaan, koska Jumalan nimissä luvataan vääriä asioita. Ne ovat rikos sairasta ja läheisiä kohtaan, koska niissä viritetään väärää toivoa, joka johtaa syvään pettymykseen. Ne ovat mitä huonoin kristillinen todistus, koska valheet vahvistavat epäuskoa. Tuollaista se uskovien touhu on! Valheita ja itsepetosta!

Kristillinen usko on mitä syvimmin ankkuroitumista totuuteen. Siksi valheelliset lupaukset ja toiveunet ovat kristillisen uskon vastakohta. Juuri niitä sielunvihollinen haluaa kylvää. Satona niitetään pettymyksiä, pilkkaa ja epäuskoa.

Tällaisten valheiden kylväjät eivät koskaan ota vastuuta. He jatkavat samoja valheita päivästä toiseen, uusien uhrien kohdalla. Tämä kertoo siitä, että he itsekin ovat eksyneet. Tällainen henkilö voi olla sinällään vilpitön, aito uskova, mutta hän on ajautunut pois terveestä uskosta. Taustalla voi olla myös mielenterveyden ongelmia. Sitten on myös sellaisia ammattimaisia henkilöitä, jotka keräävät tarkoituksellisesti rahaa ja mainetta menestysteologian voimalla. Pahimmillaan he ovat riivattuja ja heidän työnsä jälki paljastuu pitkässä juoksussa tuhoisaksi.

Hyvä kristillinen todistus keskittyy luotettaviin faktoihin ja kristinuskon ytimiin. Niitä ovat:

  • Evankeliumi: Kuka Jeesus on ja mitä hän on tehnyt ristillä hyväksemme!
  • Jumalan armon todellisuus iloissa ja suruissa. Jumala haluaa olla kanssamme ja jakaa koko elämämme.
  • Kaikki se, mitä olemme omassa historiassamme kokeneet. Siis se, mikä on jo tapahtunut. Jumala on meitä jokaista kantanut ja auttanut monilla tavalla. Olemme saattaneet jopa kokea ihmeitä. Tällaisista menneisyyden, varmoista kokemuksista ja ihmeistä saamme kertoa. Silti ne eivät takaa eivätkä lupaa, että tulevaisuudessa tapahtuu samoja ihmeitä. Tulevaisuus on yksin Jumalan käsissä. Kokemuksemme ovat tärkeitä, mutta niitä ei tule asettaa perusasioiden edelle. Ne vain tukevat pääsanomaa.
  • Kristillinen moraali: Meidän tehtävämme on opettaa elämän lait eli kristillistä moraalia Raamatun mukaisesti.
  • Tuleva kirkkaus: Olemme matkalla taivaaseen. Vasta siellä kaikki on täydellistä ja hyvää. Vielä nyt olemme matkalla, keskellä kuolemanvarjon laaksoa.

Ajattele maalitaulua, jossa on kehät ykkösestä napakymppiin. Kun pitäydyt edellä kuvatuissa varmoissa perusfaktoissa, ammut aina napakymppiin. Kun maalailet valheellisia illuusioita ajallisesta tulevaisuudesta, et osu edes koko tauluun – nuolesi saattaa osua kuolettavasti johonkin ihmiseen.

Me olemme vastuussa sanoistamme. Kristillinen todistaminen on silti helppoa, kun vain ymmärrämme perusasiat. Pitäytykäämme faktoihin. Kerrotaan omin sanoin. Pysytään Raamatussa. Ollaan kiinnostuneita ihmisistä. Kuunnellaan. Rakastetaan vajavaisella rakkaudella. Rukoillaan. Luotetaan Jumalaan.

Nähdään se, että ihmisen uskoon tuleminen on aina prosessi, jossa on monta vaihetta. Se on kuin pitkä ketju, jossa on monta lenkkiä. Kohtaaminen on vain yksi askel, yksi lenkki tuossa prosessissa. Emme yritä pakkokäännyttää ketään tässä ja nyt. Emme kerää itsellemme sulkia hattuun: taas tuli yksi uskoon, kun Minä todistin…

Uskoon tulo, suhde Jumalaan on elämän tärkein asia ja suurin päätös. Sille on annettava tilaa. Mitä harkitumpi päätös, sitä syvempi usko ja sitä parempi kasvu.

Kristillinen todistus palvelee myös uskovia. Saamme rohkaista toisiamme uskon tiellä. Saamme lohduttaa. Saamme varoittaa vaarasta.

Evankeliumi ei ole pikaruokaa vaan koko elämän eväs. Jumala ei lupaa maan päälle taivasta. Hän kuljettaa monissa koetuksissa, jotta meissä muotoutuisi edes ripaus Kristuksen kaltaisuutta. Heppoisten pikaratkaisujen lupaajat eivät ymmärrä mitään Jumalan työstä.

Toki saamme aina rukoilla ja pyytää. On inhimillistä toivoa ahdistuksen loppumista. Uskova kuitenkin tyytyy siihen, mikä on Jumalan tahto ja salattu tarkoitus. Hän ei manipuloi Jumalaa eikä ihmisiä. Jumala kyllä välittää ja vastaa parhaalla tavalla.

Lopulta kaikki on viime kädessä Jumalan varassa. Hän antaa uskon ja kasvun. Hän antaa elämäntien itse kullekin. Hän vie perille oman aikataulunsa mukaan. Uskomme päämäärä ei ole tämä maanpäällinen, raastava elämä, vaan taivas.

Annetaan Jumalan olla Jumala ja ihmisen ihminen.