Apostolien päivä

APOSTOLIEN PÄIVÄ

 

EVANKELIUMI: Luuk 5:1-11

1 Moos 12:1-4

1 Tim 1:12-17

 

 

SAARNA

Vietämme tänään apostolien päivää.

Apostoli-sana tulee kreikankielen sanasta ”apostolos”, joka merkitsee lähetettyä henkilöä, lähettiä ja lähettilästä. Verbi tarkoittaa lähettää matkaan, lähettää tehtävää tai sanoman välittämistä varten. Lähettiläs toimii lähettäjänsä arvovallalla ja hänelle vastuunalaisena
(2 Kor 5:19-20).

Uudessa testamentissa apostoli-sana esiintyy kolmessa eri merkityksessä:

  • kaksitoista apostolia
  • seurakuntien lähettämät työntekijät
  • kaikki maailmaan lähetetyt opetuslapset.

12 apostolin tehtävä oli laaja-alaisin ja tärkein, koska se oli hyvin perustavaa laatua oleva. Ensimmäiset 12 apostolia vahvistivat osaltaan perustan kristilliselle opille ja alkuseurakunnalle. He olivat silminnäkijöitä ja ensisijaisia todistajia, julistajia ja seurakuntien perustajia aikansa maailmassa.

Toisen ryhmän muodostavat seurakuntien lähettiläät, eli lähetystyöntekijät. Ennen vanhaan lähetystyöntekijän kutsumus ja tehtävä oli lähes elinikäinen. Lähetit kulkivat kaukaisiin maihin vaivalloisen matkanteon kautta, he asuivat kohdemaissa vuosikymmeniä, he kokivat monia raskaitakin vastoinkäymisiä ja menetyksiä, samalla he saivat nähdä, että vuosikymmenten sitkeä työ alkoi lopulta kantaa hedelmää, jonka varaan moni kristillinen kirkko ja seurakunta rakentuu tänäänkin.

Ajan saatossa lähetystyö on muuttanut muotoaan. Lentokoneet, tietokoneet, kännykät, rokotukset ovat tuoneet valtavasti helpotusta ja apua. Lähetystyön kesto on usein supistunut vain muutamaan vuoteen, toki poikkeuksiakin on. Itse olin perheeni kanssa Etiopiassa 3,5 vuoden ajan. Oli suhteellisen mukava mennä lentäen, ajaa hyvällä maastoautolla ja tarvittaessa saattoi tulla Suomeen toipumaan ja virkistäytymään. Ei se silti kovin helppoa ja kevyttä ollut. Uuden kielen opettelu nollapisteestä, vieraan kulttuurin haasteet, lievemmät sairastelut, stressi ja oman pienuuden kokeminen tulivat tutuiksi. Jumala kuitenkin kantoi, varjeli ja käytti tahtonsa mukaisesti. Itsestä tosin tuntui, että oma anti oli kuin pisara suuressa meressä.

Kolmanteen apostolien ryhmään kuuluu jokainen Vapahtajan Jeesuksen omakohtaisesti kohdannut ihminen. Jeesus sanoi ja sanoo tänäänkin kaikille hänen omilleen: Kun Pyhä Henki tulee teihin, teistä tulee hänen todistajiaan aina maan ääriin saakka (Apt 1:8). Täällä Suomessa olemme maan ääressä, vaikka meistä tuntuu, että Suomi ja oma minä ovat maailman keskipiste.

Kun me saamme kohdata Jumalan armon ja rakkauden, saamme lähteä kertomaan tästä elämän suurimmasta ja parhaimmasta löydöstä toisillekin. Silloin meillekin kuuluvat Jeesuksen sanat: Niin kuin Isä on lähettänyt minut, minäkin lähetän teidät”.

Jumala kutsuu, varustaa ja valmistaa, ja lopulta lähettää keskelle maailman vilinää.
Mitä tapahtuu, kun ihminen ottaa tuon kutsun vastaan ja antaa Jumalan kuljettaa?

Siitä olemme kuulleet tänään Raamatun tekstien valossa kolme esimerkkiä: Kuulimme Aabrahamista, apostoli Paavalista ja Jeesuksen opetuslapsista, jotka olivat kalastajia. Mitä Jumalan kutsun seuraaminen sai heissä ja heidän kautta aikaan? Mitä voi tapahtua meidän kohdallamme?

 

Ennen Jumalan kutsua Aabrahamin nimi oli lyhyesti Abram = korkea isä. Hän oli iäkäs, lapseton mies, mikä oli valtava katastrofi tuon ajan elämässä. Lapset kun olivat vanhuuden turva ja merkki menestyksestä ja siunauksesta. Vähän myöhemmin Jumala antoi hänelle nimen Aabraham = kansan paljouden isä.

Kun Jumala kutsui Aabrahamia, Jumala antoi monta tärkeää lupausta, joiden varassa hän saattoi seurata suurta kutsua. Kun Jumala kutsuu, hän ei laita ihmistä tyhjän päälle, vaan häntä, sinua ja minua kannattelevat iankaikkiset käsivarret.

Jumalalla on aina tietty, tarkka suunnitelma, jonka hän haluaa ja lupaa toteuttaa. Tähän kutsuun ja näihin lupauksiin on tartuttava uskon varassa. Emme voi etukäteen vielä nähdä niiden toteutumista.

Jos hylkäämme Jumalan kutsun ja Jumalan mahdollisuudet, emme koskaan pääse näkemään lupausten toteutumista – ainakaan omalla kohdallamme. Jos taas lähdemme liikkeelle, saamme nähdä niiden toteutumisen omalla ajallaan.

Aabraham sai aivan poikkeuksellisen valtavat lupaukset:

  • hänestä polveutuu suuri kansa
  • Jumala siunaa hänet
  • Jumala tekee hänen nimestään suuren ja tunnetun
  • Aabraham saa luvatun maan
  • ihmisten suhtautuminen Aabrahamiin ja kaikkeen siihen mitä hän edustaa,
    on vedenjakaja ihmiskunnan välillä – Jumala siunaa niitä, jotka siunaavat A.,
    ja kiroaa niitä, jotka häntä kiroavat
  • Aabrahamissa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat ja kansat maailmassa

Aabraham eli noin vuonna 1900 eKr. eli yli 4000 vuotta sitten. Miten on käynyt Jumalan antamien lupausten kohdalla?

Ne ovat kaikki täyttyneet runsain mitoin:

  • Aabrahamin luonnollisia jälkeläisiä ovat Iisakista polveutuneet juutalaiset ja Ismaelista syntyneet arabit. Heitä on yhteensä satoja miljoonia.
  • Aabrahamin nimestä on tullut suuri: häntä kunnioitetaan patriarkkana juutalaisten, islaminuskoisten ja kristittyjen parissa
  • Jumalan antama lupaus tulevasta messiaasta on kulkenut Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin sukulinjaa pitkin. Jeesus on Aabrahamin jälkeläinen ja hänessä on tullut ja tulee pelastus kaikille kansoille
  • Jumala lupasi oman maan, Israelin maan. Siinä maassa juutalaiset ovat asuneet Aabrahamista alkaen ja heillä on Israelin maahan Jumalan antama omistuskirja. Israelin pinta-ala on 1 % koko Lähi-idästä. Näin arabeille jää 99 %.
  • Näin Jumalan siunaus oli runsaana Aabrahamin itsensä ja hänen jälkeläistensä yllä.
  • Jumala lupasi myös siunata Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä siunaajat ja kirota hänen kiroajansa.

Äsken kuvattu Jumalan lupausten toteutuminen 4000 vuoden aikana on merkittävä todiste Jumalan Sanan luotettavuudesta. Jumala toteuttaa lupauksensa.

Aabraham itse ei kuitenkaan oman ajallisen elämänsä aikana nähnyt kuin osan tästä täyttymyksestä. Loput hän on nähnyt luvatusta, ikuisen kirkkauden kotimaasta käsin.

 

Saamme siis luottaa kaikessa Jumalan Sanaan ja lupauksiin, jotka hän täyttää ajallaan. Saamme Aabrahamin tavoin tarttua Jumalan antamaan kutsuun ja tehtäviin rohkeasti ja luottavaisin mielin.

Samalla on tärkeää pitää kiinni Jumalan Sanasta, jossa Hän kertoo, mikä on siunattua ja mikä kirottua.

Kristillinen kirkkokin on sidottu Jumalan Sanaan ja tähän Sanaan sidottuun Jumalan siunaukseen. Kirkko, mikään lähetysjärjestö tai kukaan yksittäinen kirkon työntekijä tai kristitty ei voi julistaa siunausta minkään sellaisen asian tai elämäntavan ylle, jonka Jumala omassa sanassaan suorastaan kiroaa oman luomistyönsä ja todellisen rakkauden vastakohtana. Jumalan armo ei koskaan ole synnin siunaamista. Jumalan armo on synnin anteeksiantamista ja siitä vapauttamista.

Huono uutinen meille kaikille on se, että jokainen meistä on syntinen ja jokainen meistä tekee syntiä ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Hyvä uutinen, kristillinen ilosanoma on voiton sanoma ylitse synnin, kuoleman ja sielunvihollisen voimien.

Kirkon, lähetystyön ja kotoisen Suomen evankelioimisen menestys on sidottu Jumalan Sanaan ja sen noudattamiseen armon avulla. Siinä on siunauksen tie. Siinä on Aabrahamin siunaus kaikille kansoille.

Epäusko, omavaltaisuudet ja suoranainen kapina Jumalaa vastaan suistavat lavealle tielle. Silloin sokea taluttaa toista sokeaa.

 

Aabrahamin siunauksen edessä joudumme myös tarkistamaan suhteemme nykyiseen Israeliin, joka yhä tänään on Jumalan juutalaisille lupaama ajallinen kotimaa. Heillä on jumalallinen ja historiallinen oikeus tuohon maahan. Heillä on pätevä oikeus puolustaa omaa maataan ja kansaansa niin kuin suomalaiset isät ja äidit puolustivat rakasta Suomeamme, jonka Jumala on armossaan meille suonut. Juutalaisten kautta olemme saaneet tiedon Jumalasta, lait ja pyhän evankeliumin. Olemme suuressa kiitollisuuden velassa heille. Meidän tehtävä on siunata Israelia, jotta hekin saisivat uudelleen armon ja Jumalan tahdon löytämisen elämäänsä.

 

Jumalan Sana ja lupaukset ovat tänäänkin voimassa.

Näin näimme hyvin rohkaisevan esimerkin siitä, kuinka Jumalan kutsun ja lupausten seuraaminen toi suuren siunauksen.

Siunaus tarkoittaa elämänyhteyden saamista Luojaamme, hänen armonsa ja rakkautensa runsautta, tarkoituksen ja turvan saamista elämälle, sekä iankaikkisen elämän lahjaa.

Vain Jumalan siunauksen varassa voi elää.

 

Päivän evankeliumissa kohtasimme muutaman kalastajan, jotka hekin tarttuivat Jeesuksen kutsuun. Kalastajathan eivät olleet mitään oppineita yliopistomiehiä tai naisia, vaan tavallisia ihmisiä. Teologisessa tiedekunnassa pakertaminen ei tee kenestäkään oikeaa teologia. Sellaiseksi saamme kasvaa kun kuljemme Jeesuksen seurassa oman arkisen elämämme keskellä, kun teemme sen rukoillen ja Jumalan Sanaa lukien ja soveltaen.

Simon Pietari, Jaakob ja Johannes olivat keskeisiä opetuslapsia. He toki tunsivat jo Jeesuksen entuudestaan, mutta nyt tuossa hetkessä he oppivat jotain uutta sekä Herrasta että heistä itsestään.

Ihminenhän kuvittelee olevansa melkein synnitön ja kuolematon. Vasta lähellä Jumalaa, keskellä elämän välillä kovaakin arkitodellisuutta, tosiasiat valkenevat. Jeesuksen lähellä Simon Pietari näki itsensä syntisenä, jolla ei sellaisena olisi mitään osuutta Jumalaan: Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies.

Tämän totuuden kohtaaminen oli välttämätön edellytys sille, että ihminen saattoi tulla Jumalan yhteyteen ja palvelukseen.

Herra ei mennyt pois vaan antoi armonsa ja kutsui palvelukseensa.

Näin hän tekee sinulle ja minulle. Me joudumme kipeästikin tuntemaan sen, mitä näiden nahkojen sisällä oikein on. Samalla saamme kohdata armon ilosanoman. Saamme anteeksi ja saamme lähteä seuraamaan Herraa.

Sinä saat kaiken anteeksi. Tule ja seuraa minua! Minä teen teistä ihmisten kalastajia!

 

Evankeliointi, Jeesuksesta kertominen ei ole mitään pakkopullaa. Jokainen saa kertoa, puhua ja palvella sydämensä kyllyydestä. Jokaiselle löytyy juuri sopiva tehtävä, joka istuu juuri sinulle.

Eikä sinun tarvitse opetella mitään korulauseita vaan saat kertoa omin sanoin juuri siitä, mitä Jumala on tehnyt sinun elämässäsi.

Toisinaan tämä vaatii kyllä rohkeuttakin. Liian usein olemme vain hiljaa. Joudumme avaamaan suummekin uskossa. Vasta siinä hetkessä Pyhä Henki antaa sinulle oikeat sanat, rakkauden ja suoraselkäisyyden.

Pieni, heikko, mitätön sana tai palvelus voi saada aikaan suuria, kun Jumala ottaa sen käyttöönsä. Juuri hyvin hento kosketus voi olla se oikea avain sydämeen, jolloin Jumalan armo pääsee koskettamaan ytimiä. Joskus taas pitää sanoa hyvin suoraan, mutta silti lempeästi: tämä tie ei ole oikea, tässä asiassa tai elämäntavassa ei ole Jumalan siunausta, vaikka joku niin valheellisesti väittäisikin.

Joskus taas voi käydä niin, että olemme omassa voimassa ja omassa viisaudessa yrittäneet tehdä Herran töitä päivät pitkät, joskus yötkin, mutta emme ole saaneet mitään saalista. Sitten yllättäen, kun on Jumalan aika, verkot ovat täynnä.

Jeesus kutsui, hän varusti ja koulutti, ja lähetti matkaan. Kalastajat lähtivät uskon tielle Herran varassa ja saivat ajallaan nähdä ihmeitä. Vuosisatojen aikana ihme on vain kasvanut. Ainakin muodollisesti kristittyjä on nyt 33 % kaikista maailman ihmisistä.

 

Kolmas rohkaiseva esimerkki on apostoli Paavali, joka kertoi Timoteukselle saamastaan kutsusta, vaikka hän olikin seurakunnan vainooja nro yksi. Mutta minut armahdettiin, jotta Jeesus Kristus osoittaisi, kuinka suuri on hänen kärsivällisyytensä.

Jumalan armo on niin suurta, että Jeesuksen ristillä on sovitettu kaikki maailman synnit. Jumala ei jää kantamaan katkeruutta ja vihaa ketään kohtaan. Jeesuksen ristillä kaikki on annettu anteeksi. Tämä armo on voimassa vain Jeesuksen persoonassa, ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa.

Tätä armoa tarjotaan jokaiselle ihmiselle, sinulle ja minulle.

Jos pidät itseäsi huonona kristittynä, epäonnistuneena tai heikkona, sinä kelpaat sittenkin. Paavali keräsi itselleen maksimaalisen huonon saldon – ja hänkin sain armon, hänkin kelpasi Kristuksen tähden. Hänkin tarttui kutsuun ja tehtävään, jonka Jumala hänelle antoi.

 

Entä sinä ja minä? Mihin Jumala sinua on jo kutsunut ja mitä hän on varannut kohdallesi tulevinakin päivinä?

Jokaisella on peruskutsumuksensa, leiviskänsä elää kristittynä Jumalan Sanaa kuunnellen ja seuraten, armon varassa. Saamme rakastaa Jumalaa, lähimmäistä, itseämme ja koko luomakuntaa.

Lisäksi Jumala on antanut kullekin kykyjä, lahjoja ja karismaa joitakin erityistehtäviä varten. Nekin sinä voit löytää ja harjaantua niissä vain rohkeasti kokeilemalla. Jokainen epäonnistuu toisinaan, mutta se joka ei edes yritä, ei voi koskaan onnistua.

Jumala kutsuu sinut ja kantaa sinua lupaustensa mukaan. Mitä Jumala on sitten luvannut? Raamattu on täynnä hyviä lupauksia, jotka Jumala toteuttaa. Raamattu piirtää uskovan elämästä samalla hyvin realistisen kuvaan. Tässä ajassa ja tässä maailmassa on vielä paljon hankaluutta, kipua ja tuskaa, mutta silti – olemme päivä päivältä lähempänä päämäärää, ikuista kotia, jonne olemme Aabrahamin tavoin matkalla.

Kulje rohkeasti Jumalaan ja hänen sanaansa ja armoonsa turvautuvana uskovana. Jumalan kutsu, lupaukset ja siunaukset ovat tänäänkin voimassa. Annetaan Jumalan tehdä rakkauden ihmeitä meidän kaikkien sydämissämme ja lähettää meidät hänen elopelloilleen, joissa satoa on paljon, mutta työmiehiä ja -naisia kovin vähän.

Aamen.