4 Adventti

HERRAN SYNTYMÄ ON LÄHELLÄ (4. Adventti)

 

EVANKELIUMI: Matt 1:18-24

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana.

Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.

Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

 

SAARNA

Lähestyvän joulun tunnelmaa

Jeesuksen syntymäjuhla on jälleen lähellä. Koko maa on peittynyt valkoiseen lumiharsoon. Pakkanen kirpistelee. Kaikki edellytykset hyvään perinteiseen jouluun on jälleen käsillä.

Joulua on hehkutettu jo viikkojen ajan mainoksissa. Mieliimme luodaan kuva tunnelmallisesta joulusta hyvän ruuan, lahjojen ja ystävien parissa kauniissa, lämpöisessä kodissa. Monellako oikeasti on tällainen joulu?

Monilla on vakavia taloudellisia vaikeuksia eikä voi hankkia jouluksi juuri mitään. Ihmissuhteet ovat toisinaan kovin mutkaisia ja riitaisia. Se perinteinen sukujoulu ahdistaa. Monilla on sairauksia ja jotkut viettävät joulunsa hautajaisten varjossa.

Samanlaista epävarmuutta koki myös Joosef. Hän kihlattunsa Maria oli tullut raskaaksi eikä Joosef ollut tällä asialla. Inhimillisesti katsoen asia oli varma. Maria oli pettänyt häntä ja tulevat häät oli pakko peruuttaa. Hyvin katastrofaalinen tilanne. Tätä häpeää ja tuskaa Joosef kantoi omassa hiljaisuudessaan.

Kun monilla on ahdistuksia, joista ei halua puhua, aika monilla menee ihan hyvin. On varaa hankkia joulun perinteiset herkut ja lahjat. On se kaunis omakotitalo, ystäviä ja sukua. Se on hyvä asia eikä siinä ole mitään väärää. Ihmisellä on lupa nauttia elämän hyvistä päivistä.

Samalla on niin, että mikään maallinen hyvä ei tuo ihmiselle joulun eikä elämän syvintä sisältöä ja onnea. Sen voi saada vain lahjana taivaasta. Sen koki Joosef, kun Jumalan enkeli ilmoitti hänelle vapauttavan ilosanoman: Ota Maria vaimoksesi, sillä hän on raskaana Pyhästä Hengestä (eikä toisesta miehestä). Ilmoitus oli niin vakuuttava ja sydäntä koskettava, että Joosef uskoi sen, vaikka ei voinut mitenkään ymmärtää sitä. Eihän sellaista ollut tapahtunut koskaan ihmiskunnan historiassa eikä tulisi vastakaan tapahtumaan.

Joosef sai vapauttavan ilosanoman taivaasta. Sitä samaa tarjotaan meillekin. Emme mekään voi ymmärtää Jumalan ihmiseksi tulemisen salaisuutta, sitä että neitsyt tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä. Tässä maailmassa on paljon muutakin, mitä emme ymmärrä. Emme ymmärrä edes omaa itseämme, tietoisuuttamme, solun dna:n käsittämätöntä monimutkaisuutta, elämän ihmettä, taivaan avaruutta – mutta silti elämme, uskon varassa.

Mekin saamme uskoa tämän saman ilosanoman, jonka Joosef sai kuulla. Sitä sanomaa julistetaan joka pyhä kirkoissamme ja etenkin näin joulun aikaan. Meille on syntynyt ihmeellinen Vapahtaja! Tämä tuo meille toivon elämämme ahdistusten, puutteiden, vaikeuksien ja kaiken hyvänkin keskelle. Mikään omaisuus ei voi pelastaa ihmistä. Sen tekee yksin Jumala, tasapuolisesti köyhille ja rikkaille. Oikean joulutunnelman löydämme vain jouluevankeliumista, Jumalan lähettämästä Vapahtajasta.

Jeesus-vauva

Joulu onkin vuoden suosituin kirkossa käynti aika. Kristillisyys ja hengelliset joululaulut ovat yhä osa suomalaista perinnettä. Hengellisissä lauluissa onkin merkillistä voimaa, joka koskettaa sydämiä ja nostaa mieliä oikean joulun tuntuun.

Silti – kristinuskossa joulu ei ole kaiken keskuksena vaan pitkäperjantai ja pääsiäinen. Miksi ihmiset eivät silloin ole liikkeellä niin runsain mitoin?

Vaikka ihmisten sydämissä on kaipausta Jumalan puoleen, ajattelen, että meidän joulumme on kovin kiiltokuvamainen. Jeesus-vauva syntyy kullalla ja kimalluksella koristeltuun talliin ja seimeen. Kaikki näyttää hohdokkaalle ja samalla niin harmittomalta.

Jeesus-vauva kelpaa kaikille. Hän ei saarnaa mitään – ei vaadi kääntymykseen, ei puhu rististä, ei kuolemasta eikä ylösnousemuksen ihmeestä. Hän on vain suloinen pikku vauva.

Jeesuksen syntymä onkin monille kuin vain kaunis satu. Jopa kirkon epäuskoiset johtajat, julistajat ja yliopistojen teologiantutkijat viestittävät samaa. Raamattu on heille vain satukirja. Mitenkä he olisivat toimineet Joosefin asemassa? Epäuskoisina he olisivat hylänneet Marian ja Jumalan ilmoituksen Vapahtajasta. Maria olisi kivitetty avionrikkojana ja ihmiset olisivat jääneet vaille Vapahtajaa.

Onneksi tämä kaikki on suuremmissa käsissä. Yhdenkään ihmisen tai papin epäusko ei tee tyhjäksi Jumalan pelastustekoa. Epäusko jättää vain tuon epäuskoisen ihmisen pelastuksen armonihmeen ulkopuolelle. Lisäksi hän kylvää epäuskoa muidenkin sydämiin.

Kristinuskossa erityisen tärkeää on sen historiallisuus ja luotettavuus. Jumala, joka on luonut maailman ja antanut elämän, toimii todellisessa historiassa, konkreettisella tavalla, meitä ihmisiä koskettavalla tavalla, tänäänkin. Jumala ei kerro satuja eikä tarjoa mielikuvituspelastusta. Hän tulee todellisen historian keskelle todelliseksi pelastajaksi ja antaa meille todellisen, konkreettisen pelastuksen.

Immanuel – Jumala meidän kanssamme!

Jeesus Kristus on Immanuel – ”Jumala meidän kanssamme”. Hän on Jeesus, joka kirjaimellisesti tarkoittaa suomeksi käännettynä: ”Herra pelastaa” tai ”Herra on pelastus”.

Tätä olennaisinta jumalallista ydintä Vapahtajassamme ihminen ei pysty tutkimaan, vahvistamaan tai kumoamaan mikroskoopilla, magneettikuvauksella, dna-analyysilla tai vanhojen asiakirjojen uudelleen tulkinnalla. Meillä ihmisillä itsellämme ei ole mitään välitöntä keinoa varmistua siitä, onko Jeesus ihmiseksi tullut Jumala vai ei.

Ainoa välitön, vakuuttava tapa on se, että Jumala itse ilmaisee itsensä ja vakuuttaa omasta todellisuudestaan kunkin ihmisen sydämelle. Siksi sinäkin voit varmistua vain niin, että Jumala ilmoittaa tämän sinulle henkilökohtaisesti. Kristillinen usko ja Jumalan todellisuus on tarkoitettu omakohtaisesti koettavaksi ja todeksi elettäväksi.

Mutta jos vain tahdomme vilpittömästi tutkia ja arvioida, koko maailmankaikkeus ja ihmiskunnan historia on täynnä välillisiä merkkejä ja todisteita Jumalan olemassaolosta ja Kristuksen erityisestä jumalallisesta luonteesta.

Elämä ei synny tyhjästä eikä elottomasta materiasta, vaan elävästä, persoonallisesta Luojasta. Jo pienikin perehtyminen elämän ihmeeseen vakuuttaa tästä. Jumala on ainoa mahdollinen syy elämän olemassaololle.

Jeesuksen syntymä, elämä, julistus, ristinkuolema ja ylösnousemus ovat maailmanhistorian merkittävin tapahtumaketju, joka on muuttanut miljoonien ihmisten ja monien yhteiskuntien elämää – konkreettisesti ja syvästi. Tämä halutaan unohtaa Suomessakin, mutta ihminen tai kansa, joka katkaisee juurensa, kuolee.

Kristillisen kirkon syntymä, miljoonat uskovat läpi historian, Raamatun kääntäminen tuhansille kielille ja sen myötä kirjakielen luominen ja luku- ja kirjoitustaidon opettaminen, koululaitos, lähimmäisen rakkaus, sosiaalinen auttamistyö, sairaanhoito, ihmisarvo jne. ovat pitkälti juuri jouluevankeliumin ja pääsiäisen sanoman synnyttämää. Jeesuksen mukaansa on ajanlaskumme. Astumme pian vuoteen 2019 jälkeen Kristuksen syntymän.

Miksi pelkässä sadussa olisi tällainen voima? Sadut voivat antaa hetken ilon, mutta todellisen elämän haasteiden keskellä satujen voima katoaa hetkessä. Evankeliumissa on maailmankaikkeuden suurin voima, koska Jumala, kaiken Luoja toimii sen kautta.

Minun ja sinun kokemus

Evankeliumin voiman olen itsekin kokenut. Kun Jeesus tuli sydämeeni Vapahtajaksi ja Herraksi, minussa alkoi uusi elämä niin syvällä ja merkittävällä tavalla, että sen voi tehdä vain Jumala. Moraalini ja arvoni uudistuivat. Kuolemanpelko vaihtui taivastoivoksi. Sain todellisia ystäviä, tarkoituksen elämälleni ja merkityksellisiä tehtäviä. Samalla olen joutunut kipeästi huomaamaan ja tunnustamaan, kuinka minussa on yhä monenlaista pimeyttä. Olen yhä armon varassa. Tarvitsen joka hetki Vapahtajaa ja Herraa.

Jumala kehottaa meitä kääntymään hänen puoleensa – saamaan syntimme anteeksi ja saamaan sydämeemme Jumalan Pyhän Hengen, tuon Hengen, joka vakuuttaa läsnäolonsa kautta, että Jumala on ja että Hän on meidän kanssamme Kristuksessa Jeesuksessa.

Vapahtajan seimen ääreen olemme pian asettumassa. Hänen syntymäänsä me muistamme. Hänen syntymäjuhlaansa me odotamme. Hänen ääntänsä me kaipaamme. Hänen läheisyyttä me ikävöitsemme. Ja hänen läsnäolossaan voimme löytää juuri sen olennaisen, mistä joulussa on kysymys. Sitä julistavat kauneimmat joululaulut ja myös tämän päivän virret.

Jumala tulee lähelle sinua ja minua. Koko olemassaolon, elämän ja rakkauden salaisuus avautuu hänessä. Elämä voi saada uuden suunnan. Ihminen saa äärettömän arvon ja tarkoituksen. Sattuma saa väistyä. Tarkoitus saa tulla sijaan.

Läpi pimeyden kohti valoa

Ennen kirkasta aamunkoittoa tulee syvä pimeys. Olemme kulkeneet vuoden pimeimpään hetkeen. Talvipäivän seisaus on nyt kääntynyt kohti valoa kulkemiseksi.

Pimeys kuvaa kärsimystä, pahuutta ja kuolemaa. Niiden keskellä ja kautta meidän on kuljettava. Joko yksin – tai yhdessä hänen kanssa, joka on Immanuel – Jumala meidän kanssamme.

Yhdessä Jumalan kanssa voimme kulkea läpi syvimmänkin kärsimyksen – ei tyynesti ja eheästi vaan särkyneinä, mutta sittenkin turvassa, suuremmissa käsissä. Saamme olla Jumalan käsissä, jotka kerran tulevat kokoamaan särkyneen ihmisen ja jotka pyyhkivät pois joka ainoan kyyneleemme.

Tätä voimaa ja toivoa me tarvitsemme koko elämämme matkan ajan – kuten myös Jeesuksen äiti Maria ja kasvatti-isä Joosef – jotka hekin kulkivat samaa ihmisyyden epävarmuuden ja kärsimyksen tietä. Varmasti tietty epävarmuus sävytti Joosefin ja Marian suhdetta läpi koko avioliiton. Vaikka enkeli ilmestyi Joosefille ja vakuutti Marian luotettavuutta, inhimillisesti Joosef saattoi joutua kamppailemaan asian kanssa ja kuulemaan monia nokkelia syrjähuomautuksia Jeesuksen alkuperästä tai hänen kajoamisesta Mariaan ennen hääjuhlaa.

Syvimmän totuuden tunsi vain se, jolle Jumala sen ilmaisi ja jonka sydän oli avoin Jumalan ilmoitukselle, Jumalan pyhälle sanalle. Ja vaikka Marian ja Joosefin tie oli rosoinen ja vaikea, Jumalan Sana ja läsnäolo kantoivat heidät perille siihen kirkkauteen ja täyttymykseen, jota kohti mekin olemme kulkemassa – siinä turvassa, että Jeesus on Jumala meidän kanssamme, Vapahtajamme ja pelastajamme.

Hyvä joulu?

Niin – miten me voisimme löytää joulun todellista tunnelmaa ja saada sydämiimme tuon rauhan, jonka vain Jumala meidän kanssamme voi ihmiselle antaa?

Seimen lapsi, Jeesus antoi hyvän neuvon: Kun järjestät juhlia, kutsu sinne niitä, joilla ei ole mitään. Heidät, jotka ovat köyhiä. Heidät, joilla ei ole ystäviä. Heidät, jotka ovat sairaina. Ja jos he eivät voi tulla luoksesi, mene sinä heidän luokseen, vaikka kaikkein karuimpiin luoliin ja asumuksiin. Varaa aikaa aitoon kohtaamiseen, kuuntele, rakasta, osoita välittämistä. Tapaa heitä uudelleenkin.

Saat toki myös itse levähtää ja viettää aikaa läheistesi kanssa. Saat iloita lasten riemusta, hyvästä ruuasta, jouluisesta musiikista ja kynttilöiden tuikkeesta.

Ota myös Raamattu käteesi. Lue sitä. Tule joulukirkkoon. Odota ja ihmettele Marian tavoin kaikkea sitä, mitä tapahtuu. Asetu kertomusten henkilöiden asemaan. Kuuntele, mitä Jeesus sanoo. Katso, mitä hän tekee. Tule ehtoollispöydän ääreen ottamaan vastaan Jeesuksen armoleipä ja anteeksiantamuksen viini Kristuksen sovitusveren voimassa.

Jeesus on Jumala meidän kanssamme. Hän on Jumalan kasvot. Hän on Jumalan ääni. Hän on Jumalan kädet ja jalat. Hän on Jumalan iankaikkinen sydämen rakkaus sinua kohtaan.

Ja kun saamme tulla Jumalan kohtaamiksi, voimme olla kuten Maria, joka suostui kallisarvoiseen tehtävään, vaikka ei sen suuruutta ja vaikeutta ymmärtänyt, taikka kuten Joosef, joka unesta herättyään teki juuri niin kuin Herran enkeli oli käskenyt, Jumalan Sanan mukaisesti.

 

Rukoilemme:

Rakas Taivaallinen Isämme.
Kiitos, että et milloinkaan jätä meitä yksin. Kiitos, että aina tulet meidän luoksemme Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Vapahtajassamme.

Kiitos, että annat syntimme anteeksi hänen nimensä tähden. Kiitos, että annat rauhan sydämiimme. Kiitos, että yhä uudelleen herätät meidät näkemään lähimmäisemme ja autat rakastamaan heitä.

Kiitos, että saamme levätä silloin kun olemme väsyneitä. Kiitos, että aina kuulet rukouksemme ja vastaat tahtosi mukaisesti.

Pyhä Herra. Ole kanssamme tänäkin jouluna. Auta meitä iloitsemaan yksinkertaisin sydämin sinun syntymästäsi. Anna meille syvintä joulumieltä ja suo meidän jakaa suurinta ilosanomaa kaikkien kanssa. Kiitos, että saamme iloita kaikista lahjoista ja antaa niitä toisille!

Sinun turviisi jätämme itsemme, läheisemme ja kaikki ihmiset.
Siunaa Joulumme, sinulle kiitokseksi ja kunniaksi!

Aamen.