3 Adventti

3. ADVENTTISUNNUNTAI: Tehkää tie Kuninkaalle!

 

Evankeliumi: Matt 11:11-19

Jeesus sanoi: ”Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen. Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. Jolla on korvat, se kuulkoon!

Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’ Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!”

 

 

SAARNA

 

Joulun tärkein asia?

Kolmas adventti merkitsee, että olemme jo lähellä joulua. Jouluun liittyy monenlaisia odotuksia ja sitä valmistellaan monin tavoin. Kuka suunnittelee joulun ruokalistaa, kuka miettii, kenen luona käydään, mitä lahjoja hankitaan, tuleeko joulupukki kylään, mennäänkö joulukonserttiin?

Millä tavoin sinä olet valmistautumassa joulun aikaan?

Ainakin itsestäni tuntuu siltä, että yritämme ladata jouluun aivan liikaa. Varsinaisesti joulu kestää kolme päivää ja siihen pitäisi saada mahtumaa kaikki mahdollinen. Yhden litran vetoiseen laatikkoon ei millään saa mahtumaan 10 litran verran joulukarkkeja.

On pysähdyttävä miettimään, mikä on kaikkein tärkeintä. Mikä on joulun ykkösasia? Juuri ykkösasialle on raivattava tilaa. Sen oheen kyllä mahtuu monenlaista pikkuherkkua ja kuorrutusta.

Sama pätee koko elämään. Joulussa ja elämässä on paljon hyviä ja tärkeitä asioita, mutta jos nämä hyvät menevät kaikkein tärkeimmän ohitse ja ylitse, silloin me menetämme parhaimman. Juuri tuo paras antaa elämälle tarkoituksen sekä kestävän pohjan ja siunauksen niille muillekin asioille.

Tutussa, yllättävän rakkaassa ja puhuttelevassa joululaulussa ”Me käymme joulun viettohon” tämä syvin huoli ilmaistaan hyvin terävästi: ”Laps hankeen hukkuu, unhoittuu”. Kun näin tapahtuu, toteutuu laulun jatko: ”Turhuuksien turhuus kaikki on, niin turhaa touhu tää”. Moni ihminen onkin menettänyt elämän mielekkyyden – kaiken hyvän ja rikkaudenkin keskellä.

Elämän mielekkyys löytyy vain yhteydessä Jumalaan. Sisäisen tyhjyyden tilalle voikin tulla uskoa, toivoa ja rakkautta, ts. mielekkyyttä, sydämen iloa ja rauhaa.

 

Raamattu avaa elämän

Päivän raamatuntekstit ohjaavat meidät löytämään elämälle ja joulun ajalle syvän merkityksen. Ne piirtävät elämän perusraameja ja antavat kirkkaita suuntaviivoja kohti hyvää, kohti kaikkein parasta.

2 Pietarinkirjeen teksti (1:19-21) alleviivaa Raamatun merkitystä. Raamattu on Jumalan pyhä Sana, se on kestävä ja kaikessa koeteltu elämänkirja.

Me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne. Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.

Raamattu on hyvin erityinen. Se on kirjoitettu Jumalan Pyhän Hengen ohjauksessa. Sitä tulee lukea ja ymmärtää Jumalan läsnäolossa. Jumala antaa meille siihen sisäisen lukutaidon. Raamattu on kuin kaunis lasimaalaus kirkon ikkunassa. Ulkoapäin se näyttää harmaalta ja epäselvältä, mutta sisältä päin, valoa vasten katsottuna lasimaalaus näyttäytyy kirkkaana, kauniina, selkeänä.

Jotta voimme nähdä ja ymmärtää, meidän on nöyrryttävä Jumalan edessä ja tultava sisäpuolelle. Moni ei nöyrry ja siksi he eivät voi koskaan ymmärtää Jumalan todellisuutta, rakkautta ja voimaa.

Raamattu on Jumalan rakkauskirje sinulle. Siinä Jumala kertoo itsestään ja tahdostaan. Sen valossa opimme tuntemaan oman itsemme. Raamattu paljastaa ikuisen rakkauden ja elämän lähteen, Jumalan, sekä sen, miten meidän tulisi elää tässä rakkaudessa.

Raamattu kuvaa karulla tavalla ihmiselämän raadollisuutta. Jumalan hyvä tahto ja rakkaus eivät toteudu. Siksi Raamattu piirtää eteemme erilaisia vaihtoehtoja ja polkuja. Tässä olisi hyvä, turvallinen tie. Jos kuljet tätä tietä, pääset lopulta perille, vaikka matkaan mahtuisi monia ylä- ja alamäkiä. Tämä tie on aidattu niin, että et eksy vahingossakaan. Tämä on elämän tie.

Raamatussa Jumala varoittaa meitä monista vääristä valinnoista. Tällaisia mutkaisia teitä varokaa! Niille älkää astuko. Ne ovat pettäviä, upottavia ja vievät harhaan. Ne eivät koskaan vie perille. Ne ovat kuoleman teitä.

Näin me ihmiset olemme monien suurien ja pienten valintojen edessä elämässämme ja niillä on aina omat seurauksensa.

 

Vastuu, tuomio ja armo

Vanhan testamentin lukutekstissä profeetta Malakia puhui Herran päivästä (3:23-24):

Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava,
minä lähetän teille profeetta Elian.
Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen
ja lasten sydämet isien puoleen.
Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen.

Herran päivä merkitsee Jumalan valtakunnan lopullista tulemista, Messiaan saapumista. Juutalaiset odottavat sitä pelastuksen päivänä. Jumala kuitenkin varoittaa kansaansa vakavasti: tuo päivä tulisikin olemaan tuomion ja tuhon päivä, sillä kansa oli unohtanut sen kaikkein tärkeimmän, josta puhuin tässä alussa.

Jumalan todellisuuden, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden unohtaminen johtaa aina itsekkääseen elämään. Sen seurauksena on ihmissuhteiden ja ihmissydänten särkymistä. Isien ja lasten, vanhempien ja lasten väliset suhteet rikkoutuvat. Ja tämä on yksi esimerkki siitä suuresta ihmissuhteiden verkostosta, jossa me elämme.

Herran päivä päättää rakkaudettomuuden ylivallan. Oikeudenmukaisuus toteutuu tuomion kautta.

Tuomio ei ole ainoa vaihtoehto. Me voimme valita armon, rakkauden ja totuuden. Juuri siksi Jumala lähetti profeetta Eliaan, eli Johannes Kastajan, ja itse Messiaan, Poikansa ihmiseksi tulleena

  • jotta isien sydämet kääntyisivät lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen
  • jotta rakkaus parantaisi sydänten haavat, kukistaisi itsekkyyden vallan ja jotta rakkaus korjaisi särkyneet ihmissuhteet

Tämä parantavan, puhdistavan ja uudistavan rakkauden voima alkaa toimia ja vaikuttaa meissä, kun meidät jälleen yhdistetään Rakkauteen, Jumalaan.

Kun sydämessä, joulussa ja koko elämässä on tilaa kaikkein tärkeimmälle, kaikki muutkin palaset asettuvat oikealle paikalle, oikeaan suhteeseen, oikeaan painoarvoon. Ja silloin voi toteutua se, mitä profeetta Malakia ennusti: ”Silloin minä en tuomitse maata perikatoon, kun tulen”.

 

Taistelu ihmisten sydämistä

Maailmassa elämme monien uskontojen ja katsomusten keskellä. Joku niistä yrittää ottaa itselleen ylivallan väkivalloin, niin kuin Johannes Kastajankin päivinä. Joku yrittää vedota ihmisen inhimilliseen järkeen, joku taas henkisiin kokemuksiin.

Monille ihmisille ei kelpaa mikään. Kun Jumala tarjoaa ilon ja onnen aikoja, kukaan ei tanssi eikä kiittäen ylistä Jumalaa. Kun Jumala vie meidät vaikeuksien, surun ja kuoleman keskelle, kukaan ei itke sydämestään, ei kadu mitään eikä etsi Jumalaa.

Johannes Kastaja eli askeettisesti erämaassa ja julisti tiukkaa parannuksen saarnaa, mutta melko laihoin tuloksin. Kansa kyllä tuli kuuntelemaan aikansa sensaatiota, mutta ilman syvää kaipuuta Jumalan puoleen.

Vapahtaja Jeesus Kristus toimi ihmisten arjen ja juhlien keskellä, osallistui syntisten pitoihin, mutta ei sekään kelvannut. Lopulta mikään ei tyydytä ihmistä, joka hylkää oman Luojansa. Hänen sydämensä jää tyhjäksi.

 

Evankeliumi – Joulun paras lahja

Mutta, nyt me olemme evankeliumin äärellä. Sinua kutsutaan sisälle elämään, lähelle Jumalaa, kokemaan todeksi Joulun parhaimman lahjan. Silloin sydämemme tyyntyy ja löytää tyytyväisyyden.

”Oi ystävät, jos myöskin me kuin tietäjämme nuo, veisimme kullan, mirhamin tuon rakkaan lapsen luo. Niin meille joulu maallinen, ois alku joulun taivaisen”!

Silloin toteutuu myös evankeliumin sana: Viisaus osoittautuu oikeaksi teoissaan. Viisas ihminen ei ole tohtorinhatun hankkinut teologi, filosofi taikka tähtitieteen, tai kauppatieteen professori. Viisas ihminen ei ole sellainen, jonka älykkyysosamääräksi on mitattu yli 160. Viisas ihminen on sellainen, joka on oikeassa suhteessa Luojaansa ja elää hänen armonsa varassa, ja joka suostuu olemaan Jumalan rakkauden kohteena ja välikappaleena.

 

Raivatkaa tie Joulun Herralle!

Kolmannen adventin sanoma kutsuu meitä valmistautumaan jouluun niin, että nostamme tärkeimmän kaikkein tärkeimmälle paikalla. Raivaamme sille aikaa ja tilaa. Mutta mitä se voisi merkitä käytännössä?

Varaamme aikaa hiljentymiselle. Toisinaan on suorastaan pakotettava itsemme pysähtymään. Laitamme kädet ristiin ja rukoilemme Jumalan läheisyyttä. Annamme hänen lempeästi tutkia elämäämme ja annamme hänen vaikuttaa meissä tarpeellisia, konkreettisia korjausliikkeitä. Rukoilemme läheistemme puolesta. Rukoilemme heidän puolesta, jotka koemme hankaliksi. Rukoilemme kaukana olevien ihmisten puolesta maailman hädän keskellä.

Otamme Raamatun käteen, avaamme sen ja luemme sitä. Raamattu on vaarallinen kirja. Siinä on Jumalan voima ja läsnäolo, koska se on Jumalan puhetta meille. Raamattu on muuttanut miljoonien ihmisten elämää ja uudistanut monia yhteiskuntia. Raamatussa on vertaansa vailla oleva voima. Raamatun äärellä otamme Jumalan lupaukset ja ohjeet tosissamme ja pyydämme niiden toteutumista kohdallamme.

Joulu on antamisen aikaa. Annamme lahjoja kaikkein läheisimmille. Niin on hyvä tehdä, mutta ei siinä mitään erityisen ansiokasta ole. Jeesus sanoi: tekeväthän pakanatkin niin. Antaminen kasvaa erityiseksi silloin, kun muistamme niitä ihmisiä, jotka elävät puutteessa ja ahdingossa, niitä ihmisiä, jotka eivät koskaan voi antaa mitään takaisin.

Mieti, onko sinun tuttavapiirissä ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä, sairaita, tai jossakin elämän ahdistuksen keskellä. Ota heihin yhteyttä. Käy tapaamassa. Kutsu kylään. Anna apusi ja tukesi.

Auta ja kohtaa yksi ihminen kerrallaan. Voit auttaa merkittävällä tavalla myös heitä, jotka ovat jossain kaukana. Kristillinen lähetystyö on ihmisen kokonaisvaltaista auttamista. Se on erityisen luotettavaa ja tehokasta. Kristillisen lähetystyön kautta sinulla on pitkät kädet, jotka ulottuvat maan ääriin saakka. Käytä niitä.

 

Jumalan kansa joulun ihmeen äärellä

Tule joulukirkkoon. Kun uskosi on aitoa, silloin se aina muuttuu yhteiseksi, iloiseksi, näkyväksi asiaksi. Jumalan kansa onkin suuri perhe. Me tarvitsemme toisiamme. Saamme yhdessä kohdata Jumalaa ja toisiamme. Saamme laittaa lahjamme yhteiseen hyvään.

Älkäämme laiminlyökö Jumalan perheväen yhteyttä. Sillä muutoin me menetämme paljon hyvää. Keskinäinen yhteys tukee ja vahvistaa meitä. Toisinaan se kasvattaa meitä. Meistä hiotaan pois ylimääräisiä särmiä, jotka tavalla tai toisella satuttavat. Rakkaus on pitkämielinen.

 

Jouluun ja elämään levosta, Kristuksesta käsin

Lepää Jumalan armossa. Omien tekojen tie on nopeasti kuljettu loppuun. Voimat hiipuvat, näky himmenee, rakkaus haihtuu tuuleen, pääasia unohtuu ja peittyy toisarvoiseen.

Lepää Jumalan armossa. Katso Häneen, joka syntyy kaikkein alhaisimpaan paikkaan, eläinten talliin. Katso Häneen, joka kulkee sydämeltä sydämelle, rakastaen, armahtaen, parantaen, rohkaisten. Katso Häneen, joka kuolee ristillä ja lausuu sanat: Se on täytetty.

Jumala tulee sinun luoksesi Kristuksessa Jeesuksessa. Hän hyväksyy sinut. Hän pitää sinusta huolen. Hän rakastaa sinua.

Jouluna meitä kutsutaan lepäämään sen parhaimman, suurimman, tärkeimmän lahjan äärellä. Saamme pitää sitä käsissämme, hypistellä, ihmetellä, mitä kaikkea se pitääkään sisällään.

Joulun sanoma ei ole kultaa, ei kimallusta, ei kilinää eikä helskettä. Se on armon, ilon ja elämän sanoma. Vapahtaja on tullut juuri sinua varten!

 

 

Rukoilemme:

Jumala. Sinä tiedät ja tunnet meidät.
Kiitos, että rakastat ja tahdot meille kaikkein parasta.
Auta meitä valmistautumaan jouluun sydämen yksinkertaisuudessa ja hiljaisuudessa.
Anna rohkeutta laittaa pois toisarvoisia asioita. Auta keskittymään olennaiseen.

Kiitos, että saamme ottaa vastaan sinun lahjasi kiitollisin ja iloisin mielin.
Ohjaa askeleemme heidän luokse, joita me voimme auttaa, tukea ja kohdata.

Sinä Herra meistä huolen kannat,
leipämme meille joka päivä annat.
Lapsen lailla sinuun luotamme,
hyvyyteesi, Isä, me turvaamme.

Osani olkoon suuri tai pieni,
haltuusi uskon elämäni ja tieni.
Joulumme ja elomme kirkasta,
Sinua me ylistämme, Herraa, Kaikkivaltiasta!

Aamen