KESÄN JUHLA -runo

Kesäkuun illat kuulaat, kirkkaat,
luonnon vehreys, kukkameret kauneimmat.
Lipuu vene pieni järven selkää,
lokki kaarrellen veden yllä kiitää.

Tiiraparvet, uikut saaliista kiistelee,
siipisulat järven pintaa viiltelee.
Sorsa poikuettaan ohjaa suojaan kaisliston,
tuli kesä – juhannus kohta on.

Järven rantaan kokkoa valmistellaan,
jo moni alkaa juhannusta juhlimaan.
Vaikka vielä olisi aikaa päivä, kaksi,
voi ennen juhlaa joku olla surun lapsi.

Jälleen aamu sarastaa, kirkas aamun koi.
Luojalle kunniaksi lintuin laulu soi.
Vietämme juhannusta – keskikesän juhlaa,
myös tänä päivänä Herra meitä siunaa.

On meillä juhannus, keskikesän ilta,
kuin kultatähdet on järven pinta.
Ilta-auringon säteet aalloilla kisailee,
juhannuskokon luona kaikki riemuitsee.

Juhannusilta, yö, ota Herra huomaasi,
kiitos kun saamme pyytää Sinun suojaasi
juhlaan jokaiseen, iltaan kesäiseen,
siitä nouskoon kiitos luokses taivaaseen.

Ole Herra kanssamme juhannusiltana,
niidenkin, jotka vielä ei tunne Sinua.
Kanna rakastaen murtunut, eksynyt,
älä ohi kulje – virvoita nääntynyt.

Kiitos Herra, että kuulet rukoukset!
Anna uusi armonpäivä olla juhannuksen,
anna jokaisen kulkea iloiten eteenpäin.
Sinun siunaustas saamme pyytää näin.

.

Jaakko Ranta