Siivousta puutarhan pensaissa, puissa -runo

SIIVOUSTA PUUTARHAN
PENSAISSA, PUISSA

Pihapuita, pensaita puhdistin,
kuivat oksat, risut pois perkasin.
Tuli jälleen kaunis pihapiiri,
siinä outo ajatus mieleen hiipi.

Mitä roskia kasvaa sydämessä,
syntyy joskus salaa, tietämättä.
Vaan jospa ei salaa sittenkään
jää pahat ajatukset itämään.

Paljon roskia sieltä löytyy kyllä
vilpittömyyden vaippa hyvin yllä.
Taitavasti näyttelen aina osani,
peittelen kaikki roskakasani.

Annanko kaikki omat roskakasani
polttavan, puhdistavan tulen omaksi?
Kaivelen sisintäni saastaista.
Vapaudunko synneistäni raskaista?

Tuli Jeesus alas päälle maan.
”Tahdon teidät jokaisen vapahtaa!”
Sai armon fariseus, nainen syntinen,
myös Pietari, joka kielsi Jeesuksen.

Jokainen kun syntitaakkoineen
tahtoo käydä luokse Jeesuksen,
pääsee ristin luona vapaaksi.
Sanoo Jeesus: ”Olet minun omani”.

Tule tänne, en hylkää, jätä sinua,
jos uskollisesti seuraat minua.
Vaikka sinä jätät, minä en,
elin tähtesi, tien ristin kulkien.

Sinun tähtesi naulat iskettiin,
ristinpuulle minut naulittiin.
Sinulle varattu on paikka taivaassa,
pääsit vapaaksi synnin vaivasta.

Tuli esiin sisin, kulta puhtoisin,
sen aikaan sai veri Jeesuksen,
joka Golgatalla vuosi tähtemme
sovittaen siellä kaikki syntimme.

Kelpaako tämä meille jokaiselle,
Jumalaa vastaan paljon rikkoneelle?
Vai valitsemmeko kadotuksen tien,
joka ikuiseen kuolemaan täältä vie?

Valitaan elämäämme Jeesus tänään,
Hänessä on pääsy iäiseen elämään!
Ilo yhteinen suuri taivaan asunnoissa,
surut, murheet on sieltä poissa.

                      Jaakko Ranta