Vertaus Kasvavasta viljasta, osa 2

Ihmisen osa ja työ

Vertaus kuvaa Jumalan luomaa todellisuutta. Siinä kaikki kasvaa ja kypsyy sinällään ilman ihmisen apua ja läsnäoloa. Lähes koko maapallo on täyttynyt monipuolisella elämällä.

Sen keskellä elää ihminen. Hän raivaa itselleen kodin, pellot, karjalaitumet, kylät ja kaupungit. Hän voi muokata luomakuntaa merkittävissä määrin. Se on Jumalan antama perustehtävä, jota ihminen toteuttaa vajavaisesti ja aivan liian usein kovin huonosti.

Viljaa ei kasva juuri lainkaan, ellei ihminen uurasta, raivaa ja muokkaa peltoa ja kylvä siihen siementä. Sato on myös korjattava, muuten se jää pelloille. Vaaditaan siis paljon ihmisen uurastusta ja työtä. Otsa hiessä on leipä ansaittava.

Silti ihminen ei voisi kasvattaa viljaa, ellei Jumala ensin olisi luonut siementä ja viljan moninaisia kasvuominaisuuksia. Ihminen ei kykene luomaan elämää vaan ainoastaan käyttämään ja jossain määrin muokkaamaan jo olemassa olevaa. Ihminen on täysin Luojansa työn ja vaikutuksen varassa.

Jumalan hyvä suunnitelma on yhteistyö. Jumala antaa kaiken tarvittavan ja ihminen käyttää sitä. Sama pätee hengelliseen todellisuuteen, Jumalan valtakuntaan.

Jumala antaa Sanan siemenen, jossa on kaikki elämä, voima ja kasvusuunta. Jumala itse Pyhässä Hengessään tekee Sanansa eläväksi ja voimalliseksi. Mutta Sanan kylvämisen Jumala antaa meidän ihmisten tehtäväksi. Kylvämme sitä ihmisten sydämiin monellakin tavalla. Silloin Sana tuottaa kaiken sen siunauksen, mitä Jumala haluaa antaa.

Mutta jos emme kylvä Sanaa emmekä toimi Jumalan valtakunnan lainalaisuuksien mukaan, emme saa mitään satoa. Tässä on ihmisen suuri vastuu: ottaa Sana vastaan ja laittaa se käytäntöön omassa, seurakunnan ja yhteiskunnan elämässä.

Saamme luottaa siihen, että kylvetty Sana antaa sen kasvun ja sadon, mikä on tarkoitettu. Saamme luottaa Jumalaan. Tehty työ kannattaa. Sana antaa siunauksen – ajallisen ja ikuisen.

Ihmisen kasvu ja elämänkaari

Pienestä alkaa ihmisenkin elämä. Ihmistaimen alkaa yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta, joka kasvaa miljardien solujen käsittämättömäksi kokonaisuudeksi, jossa solut erikoistuvat tehtäviinsä ja toimivat niiden mukaan muodostaen koko ihmisen.

Ihminen on ihme. Hän paljon enemmän kuin solujen toimintaa. Hän on persoona. Jo ihmisen tietoisuus on jotain sellaista, jota tiede ei kykene selittämään. Ihmisellä on moninaisia kykyjä. Hänellä on tahto, tunteet, persoonallisuus, tietoisuus, aistit, moraalitaju, luovuutta, taiteellisuutta jne. Ainoa looginen selitys ihmiselle on se, että hän on Jumalan kuva. Hän on tekijänsä kaltainen.

Ihmisen kasvu on tarkoin säädelty. Hän käy läpi tietyt kehitysvaiheet kuten vilja. Siinä tarvitaan suotuisia olosuhteita sekä fyysisistä, psyykkistä ja hengellistä ravintoa ja huolenpitoa.

Jokaisella kehitys- ja elämänvaiheella on oma hyvä tarkoituksensa. Ne tulisi elää ja täyttää ja sitten siirtyä seuraavaan. Näin ihmisen elämästä muodostuu monimuotoinen kokonaisuus.

Tätä kasvua kuten kaikkea elämää maapallolla rajoittaa ja vääristää syntiinlankeemuksen dramaattiset seuraukset. Elämme kovassa maailmassa vailla riittävää rakkautta, turvallisuutta ja hyvyyttä. Monet tarpeet jäävät vajaiksi. Osa elämästä valuu hukkaan. Elämämme jälki on vajavaista ja osin negatiivista.

Kaikesta olemme vastuussa Luojamme edessä. Synnin tähden sairastumme, kuolemme ja joudumme tuomiolle. Ihmisen ajallinen elämä kaartuu päätökseensä.

Ihmisen ja koko elämän takana on Jumalan salattu läsnäolo ja työ. Hänen säätämiensä lakien mukaan me kasvamme ja niitämme oman elämämme satoa.

Ihmisen elämään ja kasvuun pitäisi kuulua joka hetki Jumalan hengellinen läheisyys ja kasvatustyö. Sitä hän tekee monella tavalla, mutta lopulta se vaatii myös ihmisen suostumuksen.

Jumala kutsuu meitä tulemaan hänen yhteyteensä ja hänen lapsikseen. Tämä on erityisen tärkeää, koska olemme synnin turmelemia ihmisiä. Tarvitaan Jumalan väliintuloa, jossa hän ratkaisee synnin ongelman ja korjaa sen vaikutukset. Sen hän tekee Vapahtajan elämän, opetuksen, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta, sekä Sanallaan Pyhässä Hengessä.

Jumala on luvannut aloittaa meissä hyvän työnsä ja vie sen päätökseen Kristuksen päivään mennessä. Ajassa tämä työ jää vajavaiseksi. Ihmisestä tulee olemuksellisesti täydellinen vasta kuoleman ja ylösnousemuksen kautta.

Tässä hengellisessä kasvussa ja kypsymisessä ihmisellä on vastuunsa. Hänen tulee suostua sen kohteeksi ja lisäksi meidän tulee käyttää niitä välineitä, jotka Jumala on antanut meille. Niitä ovat Sana, jumalanpalvelukset ja armovälineet, seurakunnan palvelutyö ja armolahjat, ja rukous. Ihmisen tulee elää Sanan lupausten varassa ja sen ohjeita noudattaen.

Kaiken tämän saamme tehdä täydessä uskonluottamuksessa. Jumala takaa kasvun ja siunauksen. Hän pitää meistä huolen.

Ihmiskunnan kasvu ja tulevaisuus

Sama ihmeellinen luonnollinen ja hengellinen kasvu koskettaa koko ihmiskuntaa. Yhdestä ihmisestä on polveutunut yli seitsemän miljardia nyt elävää ihmistä. Määrä on käsittämätön.

Ihmiskunta toimii huikean monimuotoisesti erilaisissa yhteisöissä, joissa kullakin yksilöllä on oma paikkansa ja tehtävänsä. Tätäkin varjostaa järkyttävällä tavalla ihmiskunnan syntisyys. Siihen lääkkeeksi on tarjolla Jumalan valtakunnan läsnäolo Kristuksessa, Sanassa ja Pyhässä Hengessä.

Niin kuin viljalla on oma kasvukautensa, niin on ihmiskunnalla. Se on kypsymässä päätökseensä ja käy tuomiolle Luojansa eteen.

Jumalan valtakunnan kasvu universaaliksi: evankeliumi kaikille kansoille

Niin kuin ihmiskunta on saanut alkunsa yhdestä, niin on Jumalan kansankin laita. Aadamista ja Eevasta polveutui Seetin kautta Vanhan testamentin pyhät. Tuon kansan tärkeänä kantaisänä oli myös Aabraham, joka sai huikeat lupaukset. Ne ovat täyttyneet.

Uuden liiton kansa polveutuu Messias-Vapahtajasta, joka kutsui ympärilleen pienen, todella vaatimattoman, jopa pilkatun opetuslapsijoukon. Heistä on kasvanut 2,3 miljardin kastettujen kristittyjen joukko, josta tosin vain osa on uskovia, sydämen kristittyjä. Kristillinen seurakunta on levittäytynyt kaikkialle maailmaan.

Jumalan valtakunta on kuin siemen, joka kylvettiin maahan ja joka on tuottanut huikean sadon. Se on kasvanut hyvin erilaisissa maaperissä, olosuhteissa ja ilmastoissa. Se on nauttinut suotuisia ja vaikeita vaiheita. Kaikissa niissä se on kasvanut vääjäämättömästi.

On myös alueita, joissa sato on kuollut tai osin turmeltunut ja sen seassa kasvaa monenlaista rikkaviljaa. Mutta silti tämä ei tee tyhjäksi sitä, mitä Jumala vaikuttaa Sanansa kautta. Jumalan valtakunta kasvaa ajassa täyttymykseensä ja sen sato kerätään iankaikkisiin aittoihin.

Viimeinen tuomio ja iankaikkisuus

Vertaus puhuu sadon kypsymisestä ja elonkorjuusta. Näin tapahtuu jokaisen ihmisen ja kansan, koko ihmiskunnan ja kristillisen seurakunnan, ts. Jumalan valtakunnan kohdalla.

Jumala on säätänyt ihmiselle rajan synnin turmeluksen tähden. Hän tuo jokaisen tuomiolle vastaamaan koko elämästä ja kaikista sen yksityiskohdista salatuimpaan saakka.

Ihmiskunnan kasvu ja turmelus alkaa olla äärirajoilla. Ajassamme tapahtuu monia asioita, jotka kertovat viimeisten hetkien olevan käsillä. Ihmiskunta on kypsymässä tuomiolle, joka tulee vääjäämättömästi, vaikka kaikki ihmiset pilkkaisivat eivätkä lainkaan uskoisi siihen.

Tuomio alkaa aina Jumalan huoneesta. Saamme tulla ristin juurelle, jossa tekomme ja syntimme otetaan käsittelyyn, arvioidaan ja meille langetetaan tuomio. Rangaistuksen kärsii meidän puolestamme Vapahtaja Jeesus Kristus, ts. ihmiseksi tullut Jumala itse. Tämän tuomioistuimen edessä saamme ikuisen armopäätöksen. Se ei perustu meihin vaan Jumalan rakkauteen.

Lopullinen hetki on viimeinen tuomio aikojen lopulla. Sen edessä on jokainen ihminen. Kirjat avataan ja tuomiot julistetaan. Ne, joiden nimi on teurastetun Karitsan elämänkirjassa, saavat hyväkseen jo aiemmin annetun armopäätöksen. Muut joutuvat itse kantamaan tuomionsa.

Kaikki tämä tapahtuu – uskoimmepa siihen tai emme. Uskon kautta voimme valita puolemme: olemmeko Jumalaa vastaan vai hänen kanssaan. Uskon kautta voimme valita osamme iankaikkisuudessa: elämmekö ikuisesti täydellisessä uudessa luomakunnassa vai kadotuksessa.

Me emme voi muuttaa todellisuuden raameja, mutta sen keskellä Jumala voi pelastaa meidät. Kaikki tapahtuu toisaalta salatulla, toisaalta hyvin kirkkaasti ilmoitetulla tavalla. Juuri tätä julistaa Jeesuksen vertaus siemenestä ja viljasta, joka kasvaa ja kypsyy lopulliseen elonkorjuuseensa.