PROFEETTA JOONAN KIRJA: Jumalan mittaamaton armo pakanakansoja kohtaan

 

Aika, paikka ja kuninkaat

Noin 760 eKr. pohjoinen Israel ja Assyrian pääkaupunki Niinive. Niiden kuninkaina olivat Jerobeam II (Israel) ja Ramannirari III (Assyria)

 

Yhteiskunta

Niinive oli aikansa suurin kaupunki. Assyria oli nousemassa suurvallaksi, jonka valtakausi ajoittui vuosiin 744-612 eKr. Sen asukkaat eivät tunteneet Herraa eivätkä hänen lakiaan (4:11). Israelilaiset pelkäsivät Assyriaa, koska se saattaisi tuhota Israelin. Toiseksi, juutalaiset pitivät itseään yksinomaan Jumalan valittuna kansana – pakanat oli suljettu heidän mielestään pelastuksen ja elämän ulkopuolelle.

 

Moraali

Koska assyrialaiset ja tässä erityisesti niiniveläiset eivät tunteneet Herraa, heidän elämänsä täytti epäjumalanpalvelus ja moraaliton elämä. Pyhä Jumala joutuisi tuomitsemaan sen, mutta ensisijaisesti Herra tahtoi armahtaa ja pelastaa heidät.

 

Profeetta Joona

Joona (”kyyhkynen”) toimi profeettana pohjoisen Israelin alueella. Hän oli kotoisin Galileasta, läheltä Nasaretia. Joona julisti profetiaa Israelille kuningas Jerobeam II:n aikana. Hän ennusti Israelin nousun entiseen ulkonaiseen mahtiinsa sitten Daavidin ja Salomon päivien (2 Kuningasten kirja 14:25). Ulkonainen menestys ei kuitenkaan tuonut sisäistä uudistumista. Menestys oli Jumalan rakkauden osoitus, mutta se ei saanut vastakaikua kansassa. Erityisesti kaikki pakanat olivat israelilaisten halveksumia.

 

Profeetta Joonan tehtävä

Joonan tehtävä oli pelottava ja vastenmielinen: ”Mene ja julista sanaa suuren viholliskansan, pakanakansan pääkaupungissa yksinäsi!” Joona kieltäytyi ja pakeni, mutta Herra taivutti hänet myrskyn ja meripedon kautta. Joona pelastui ja suoritti tehtävänsä. Niinive teki parannuksen ja Herra armahti sen. Joona ei voinut hyväksyä sitä ja toivoi omaa kuolemaa. Se ei muuttanut Herran armoa ja rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.

 

Joona on esikuva

1) Kristuksesta – joka kuoli ristillä ja nousi kolmantena päivänä kuolleista (Matteuksen evankeliumi 12:40).

2) Israelista – joka kieltäytyi julistamasta Jumalan tuntemusta kansojen keskellä, mutta joka aikojen lopulla (monien ahdistusten kautta) palaa tehtäväänsä kansojen profeetaksi ja pappiskansaksi

3) Seurakunnasta – joka toteuttaa lähetystehtävää kaikkien kansojen keskuudessa

4) Ihmisestä – joka vastustaa Jumalan tahtoa, mutta joka voi uskon kautta kääntyä Herran palvelijaksi

 

Joonan kirjan opetus

Joonan tarina on edelleenkin yksi tunnetuimmista ja kiehtovimmista kertomuksista. Se pitää sisällään monia teemoja: Jumalan kutsun pakeneminen, myrsky merellä, kolme päivää suuren kalan vatsassa, kääntymys, ihmeellinen pelastus ja kutsun uudistaminen. Pääosin kertomus on inhimillisesti ymmärrettävä ja aikansa arkisia tapahtumia kuvaava. Sen sijaan kalan vatsassa selviytyminen kuuluu jo yliluonnollisen ihmeen puolelle. Jumalaan uskovalle lukijalle sekään ei ole mikään ongelma – onhan Raamattu täynnä ihmeitä. Jos Jumala loi koko maailman tyhjästä, niin mikä temppu hänelle on laittaa yksi jo olemassa oleva ihminen ”purkkiin” muutamaksi päiväksi?

Joonan kirjan sanoma on Jumalan äärettömästä armosta ja rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan. Jumalalle jokainen ihminen on tärkeä. Joona piti kauniisti kasvavasta risiinikasvista ja murehti sen kuolemaa; Jumala rakasti parannukseen kasvavaa Niiniveä eikä tahtonut tuhota sitä. Joonan kirja varoittaa lakihenkisestä ja ylpeästä asenteesta, jossa tuomitaan ihmisiä ja jaetaan heitä ryhmiin. Armo kuuluu kaikille, jotka siihen turvautuvat. Pelastus ei koskaan perustu ihmistekoihin vaan Jumalan armotekoon (2:10). Pelastussaarna koostuu lain ja tuomion, sekä armon evankeliumin julistuksesta.

Toisin kuin Israel, Niinive kääntyi tomussa ja tuhkassa parannukseen. Se sai elää vielä 170 vuotta lisää 40 päivän asemesta. Parannusta seurasi myöhemmin syvä luopumus ja siksi se tuhottiin Babylonian toimesta v. 612 eKr.

Joonan kirja on vahva lähetyskirja ja Joona on esimerkki lähetystyöntekijästä, jonka Herra on kutsunut työhönsä. Herran kutsuma on kuitenkin vajavainen ja jopa kapinoitseva ihminen.

 

1:2-3: Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen. Mutta Joona nousi paetaksensa Tarsiiseen Herran kasvojen edestä.

2:1: Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä.

2:2-3: Joona rukoili Herraa…Minä huusin ahdistuksessani Herraa, ja hän vastasi minulle…kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa…Herrassa on pelastus

3:1,4: Joonalle tuli toistamiseen Herran sana… Joona käveli kaupungissa ja saarnasi: ’40 pv ja Niinive hävitetään’

3:5,8: Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan ja kuuluttivat paaston…kääntykööt itsekukin pois pahoilta teiltänsä

3:10: Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahoilta teiltänsä, niin Jumala peruutti tuomionsa

4:1-4,: Mutta Joona pahastui tästä kovin. Ja hän rukoili Herraa: ’Voi Herra…ota nyt minun henkeni’

4:11: Enkö minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin 120 000 ihmistä?

 

pako Jumalan luota	takaisin Jumalan syliin	yhdessä Jumalan kanssa	napina Jumalaa vastaan
Jumala antaa tehtävän Joonan pakomatka myrsky merellä     1 luku	3 päivää ja yötä meripedon vatsassa Joonan kääntymys ja rukous usko Pelastajaan 2 luku	tehtävän uudistaminen julistus Niinivessä kansa tekee parannuksen Jumalan armo   3 luku	Joonan vihastuminen ja syvä masennus opetus risiinikasvin kautta Jumalan rakkaus 4 luku