LÄHETYSTYÖHÖN VALMISTAUTUMINEN

 

Erilaisia lähtijöitä

Jotkut ovat jo valmiiksi maailmaanmatkaajia ja lähetystyöhön lähteminen on vain tuon innostuksen tuttua toteuttamista. Toiset ottavat vasta ensimmäisiä varovaisia askeleita maamme rajojen yli. Joillekin lähetystyöhön lähteminen voi olla kuin sanonta ”toimita talosi ja kuole!”, sillä niin kokonaisvaltaista on hyppääminen uuteen tuntemattomaan.

 

Suuri prosessi

Lähetystyöhön valmistautuminen on useimmiten pitkä, kokonaisvaltainen prosessi, joka laajassa mielessä alkaa jo iankaikkisuudessa, Jumalan sydämellä. Se kattaa sen, minkälaisia ihmisiä me olemme, minkälaisia kykyjä ja lahjoja meille on suotu, minkälaisessa ympäristössä kasvamme ja minkälaisia tilanteita kohtaamme ja millaisia kokemuksia saamme. Toki hengellisellä kasvulla, kokemuksella ja seurakunnalla on suuri merkitys. Pääsääntöisesti lähetiltä edellytetään myös ammattia ja vähintään kahden vuoden kokemusta siinä.

Suppeammassa mielessä lähetystyöhön valmistautuminen on kaikkea sitä aktiivista ja tietoista toimintaa, joka tähtää lähetystyöhön lähtemiseen. Se pitää sisällään tarvittavat kielikoulut, lähetyskurssit ja muun koulutuksen, sekä kaikki käytännön toimenpiteet. Joku on arvioinut, että lähetystyöhön valmistautuminen kestää keskimäärin jopa 12 vuotta sisäisen sydämen kutsun saamisesta. Apostoli Paavalikin vetäytyi yli 10 vuodeksi hiljaisuuteen Sanan ääreen tutkimaan Kristuksen salaisuutta ja merkitystä, vaikka hänellä oli vankka pyhien Kirjoitusten tuntemisen pohja. Vasta sitten hän oli valmis lähtemään lähetystyöhön pakanoiden keskuuteen.

 

Lähettämisen edellytyksiä

Jotta henkilö tulisi valituksi ja lähetetyksi lähetystyöhön, häneltä useimmiten edellytetään seuraavia seikkoja:

• vankkaa kristillistä, oman kirkkokunnan mukaista henkilökohtaista uskoa
• kohtuullisen hyvää Raamatun tuntemusta ja kykyä soveltaa käytäntöön
• kohtuullista terveyttä (hengellisesti, psyykkisesti ja fyysisesti)
• sopivaa kielitaitoa, varsinkin englanninkielen taitoa, joka on usein pohjana kohdemaan kieliopinnoille
• sopivaa ammattia ja siinä vähintään kahden vuoden kokemusta
• monissa kohteissa vaaditaan korkeakoulututkintoa
• sopiva kohde ja työmuoto; kohdemaan yhteistyöjärjestön tai -kirkon hyväksyntä
• riittävästi lähettäjiä: nimikkoseurakuntia ja lähetysrengas, joka kasvaa ajan myötä
• lapsiperheellä lasten hoidon ja koulunkäynnin järjestymistä

Yllättävää on se, että joissakin lähetysjärjestöissä on jo pitkälti luovuttu perinteisen, henkilökohtaisen kristillisen uskon vaatimuksesta. Taustalla on kirkon ja järjestön liberalisoituminen, mikä vaikuttaa siihen, että lähetystyö kaventuu pelkästään dialogiksi ja diakoniaksi. Sen sijaan aito kristillinen usko ja lähetyskäsky edellyttävät vahvaa julistusta ja opetusta. Lähetti ei voi julistaa evankeliumia eikä opettaa Sanaa, jos hän ei edes itse niistä ymmärrä eikä niihin sitoudu.

 

Alkuihanuudesta kulttuurishokkiin ja ajan myötä tasapainoon

Uusi lähetti nauttii ja ihmettelee (useimmiten) uuden kohdemaan olosuhteita ja elämää. Kaikki tuntuu ihmeelliseltä ja eksoottiselta. Vähitellen 1-2 kuukauden kuluttua tunteet vaihtuvat kulttuurishokiksi. Stressi kasvaa. Pitääkö minun elää täällä? Parhaimmillaan stressi ja shokki vaihtuvat sopeutumiseksi. Silti suomalainen syvimmiltään pysyy suomalaisena. Vain harvoin ja pitkän ajan kuluessa lähetti voi kokea kohdemaansa enemmän kodikseen kuin Suomen. Usein lähetti on ”kahden maan kansalainen” – kolmas on taivaissa.

 

Haasteen suuruus

Lähetystyö on hyppäämistä aivan uuteen. Ympäristö, ilmasto, kulttuuri, kielet ja ihmiset ovat erilaisia kuin Suomessa. Tehtävä itsessään on suuri haaste, jonka edessä varmasti huomaa oman pienuutensa. Ainoa mahdollisuus on luottaa Jumalan armoon ja kantokykyyn. Hän, joka kutsuu, pitää huolen ja toteuttaa sen, mitä Hän tahtoo. Tämä pitää sisällään monia vaikeita hetkiä, vastoinkäymisiä, pettymyksiä ja halua luovuttaa.

 

Monia pelkoja

Suuret haasteet, tuntemattomat ja vieraat tilanteet herättävät luonnollisesti pelkoa. Kielivaikeudet, outo ympäristö, vieraat ihmiset, sairaudet, kaoottinen liikenne, rosvot, käärmeet, ääriliikkeet yms. ahdistavat. Samalla on hyvä muistaa, että on niitä vaaroja Suomessakin. Olemme niihin vain niin tottuneita, ettemme enää huomaa. Tärkein näkökulma on kuitenkin se, että ihminen on parhaassa turvassa ollessaan siellä, minne Jumala on lähettänyt. Ihmisen sydän sykkii niin kauan kuin Jumala tahtoo.

 

Lasten turvallinen ja tasapainoinen kasvu

Pelot voivat liittyä erityisesti lasten turvallisuuteen. Onneksi juuri pienet lapset ovat usein parhaassa turvassa lähellä vanhempiaan. Heidän elämänpiirinsä on pieni ja he sopeutuvat hyvin. Isommille lapsille ja nuorille lähtö on vaikeampaa ja merkitsee ystävien ja lähisukulaisten jättämistä. Sen lisäksi, että murrosikäinen prosessoi omaa kasvuaan, hän joutuu sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja uuteen kieleen. Kehitysmaissa yleinen hygieniataso on puutteellinen ja niissä voi olla vaikeitakin eksoottisia sairauksia. Sairaaloita ei voi edes verrata suomalaisiin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Vakavassa tilanteessa hoito ei välttämättä ole lainkaan riittävää. Monesti maasta löytyy ainakin yksi länsimainen klinikka tai sairaala. Lisäksi voi olla, että tuttuja harrastuksia ei voi jatkaa ja nykynuorten viihdekulttuuri ei päivity kaukomailla – mikä ei välttämättä ole huono asia. Kotiin paluun yhteydessä voi edessä olla uusi sopeutuminen.

 

Omat sosiaaliset suhteet

Lähetystyöhön lähteminen merkitsee läheisten, ystävien ja tuttujen kohtaamisen menettämistä, kasvokkain. Toki nykyteknologia tarjoaa mahdollisuuden pitää yhteyttä hyvinkin tiiviisti. Uudessa maassa on tarkoitus tutustua uusiin ihmisiin – lähettitovereihin, paikallisiin työntekijöihin, seurakuntalaisiin ja muihin ihmisiin. Uudet ihmiset ovat uusia mahdollisuuksia omalle kasvulle ja evankeliumin eteenpäin menemiselle. Ne ovat kaiken keskellä myös stressin ja uupumisen aiheita. Onneksi ajan kanssa elämä tasapainottuu ja ihmissuhteet asettuvat sopiviksi (ei täydellisiksi). Oma yksityisyys voi kaventua kodin seinien ja pihamuurin sisäpuolelle. Valkoihoinen voi olla melkoinen nähtävyys ja tarkkailun kohde. Monet haluavat saada taloudellista hyötyä.

 

Elintaso

Suurimmassa osassa lähetystyön kohteissa elintaso on paljon heikompi kuin Suomessa. Lähinnä Japani tekee tässä poikkeuksen. Taloissa on mukavasti pieniä kotieläimiä, ruoka on erilaista ja salaateista ja kraanavedestä voi saada vatsataudin, ameeban tai madonmunia. Palveluja on niukalti ja ne ovat erilaisia tasoltaan ja tyyliltään kuin Suomessa. Liikuntaa on vaikeampi harrastaa ja omasta kunnosta huolehtiminen vaatii vaivaa ja kekseliäisyyttä. Toki paikoitellen toteutus vaatii vain rohkeaa mukaan heittäytymistä.

 

Omaisuuden ja kotiasioiden järjestelyt

Ennen lähtöä on (yleensä) vuokrattava tai myytävä koti ja pakattava tavarat, jotka jäävät ja jotka lähtevät mukaan. Tarvittavat viranomaisilmoitukset ja muuttoilmoituksen on hoidettava. On nimettävä asiamies, joka on valtuutettu hoitamaan tilejä ja juoksevia asioita. Auto on annettava tutun käyttöön tai myytävä. Kaikkeen tällaiseen kuluu vähintään kuukausi täysipäiväistä uurastusta, mutta isommalta perheeltä parikin kuukautta. Tee tarkka työlista ja ryhdy toimeen todella ajoissa ja silti huomaat, että aika loppuu kesken ja painat viimeisen viikon yötä päivää. Silloin matkalle on aika raskasta lähteä. Tavarat pitää pakata säädösten mukaisesti eikä nyssyköitä saa haalia matkaan. Tähän kaikkeen voi liittää rokotusten hankkimisen. Osa rokotuksista pitää ottaa useita kuukausia tai puolikin vuotta aikaisemmin, varsinkin jos tarvitaan tehosteita.

 

Jumala-suhteen ja kutsumuksen aprikointi

Kaiken tämän edessä ja keskellä varmasti tulee mieleen monta kertaa ja yhä vakavammin: onko Jumala todella kutsunut minut lähetystyöhön? Onko tämä sittenkin minun omaa toiveajattelua? Se on tietysti tärkeä ja hyvä kysymys. Lopulta voimme luottaa siihen, että Jumala vie aloittamansa työn päätökseen meidän tunteidemme vaihteluista ja epäilyksistä huolimatta. Jos Jumala ei ole meitä kutsunut, luultavasti jossakin kohtaa nousee ylitsepääsemätön kauhu ja ahdistus. Lähtöämme tukee ympärillämme olevat ihmiset ja asiantuntijat. Lähetysjärjestöjen työntekijät kyllä ovat arvioineet varsin oikein meidän sopivuutemme. Jos prosessi on aloitettu, sitä kannattaa jatkaa kaikesta huolimatta. Lopulta tarkoitettu ovi joko avautuu tai sulkeutuu. Lopulta joko olemme kohteessa tai emme. Kaikkia tunteita ja ajatuksia kannattaa ja pitää jakaa avoimesti lähimpien ystävien ja lähetystyön asiantuntijoiden kanssa. Jaettu taakka kevenee ja vaikeudet väistyvät askel askeleelta. Älä koskaan jää yksin. Varsinkin Jumalan edessä on tärkeää tuoda hänelle kaikki pelot, huolet ja toiveet. Jumala on lähetystyön perusta ja moottori. Saat myös muistaa, että takanasi on montakin seurakuntaa ja varsinkin tutut uskovat ystävät.

 

Johtopäätöksiä

Koko kakkua ei voi syödä yhdellä haukkauksella. Se kannattaa syödä pala palalta, nautiskellen. Parhaalta lähetystyön kakku maistuu, kun sen jakaa toisten kanssa. Lähetystyöhön valmistautuminen on ihmistä suurempi prosessi. Sitä ei voi ottaa omiin käsiinsä. Onneksi Jumala hallitsee sen täydellisesti. Ihmisen osa on vain suostua suuren savenvalajan taitaviin käsiin. Jos tuntuu siltä, että jokin särkyy, Jumala muovaa siitä uutta, entistä kestävämpää ja puhtaampaa.

 

Siunattua matkaa lähetystyöhön. Rohkea rokan syö. Hullu nälkää näkee!

 

Lähetystyön askeleita

Askeleita kotimaassa:

• Jumalan luomistyö ja elämänmatka
• Kristillinen usko ja sen syventyminen
• Elämänkokemuksen ja taitojen karttuminen
• Ammatillinen koulutus ja työkokemus
• Sisäinen kutsu lähetystyöhön ja sen vahvistuminen
• Kutsun ilmaiseminen sekä lähetystyöhön, lähetysjärjestöihin ja kohdemaihin alustavaa tutustumista
• Neuvottelut lähetysjärjestön kanssa
• Valinta lähetyskandidaatiksi ja lähetystyön kurssi + muuta tarvittavaa koulutusta
• Kohteen täsmentyminen ja sopiminen kohdemaan yhteistyökumppanin kanssa
• Lähtöajan sopiminen
• Lähettäjien kartoitus ja hankinta: nimikkoseurakunnat ja lähetysrengas
• Käytännölliset matkavalmistelut
• Lähetystyöntekijäksi siunaaminen (järjestön kesäjuhlissa)
• Lähtöjuhlat ja matkaan siunaamiset lähettävissä seurakunnissa ja ystävien kesken
• Tarvittavien viisumien ja lupien saaminen
• Lähtö

Askeleita kohdemaassa:

• Saapuminen, vastaanottajat
• Asettautuminen uuteen kotiin
• Ympäristöön tutustuminen ja kodin kalustaminen yms.
• Tavaroiden tullaus ja tarvittavat luvat, mm. ajokortti
• Työyhteisöön ja seurakuntaan tutustuminen
• Kielikoulu 6 kk – 2 vuotta
• Tulevaan työalueeseen tutustuminen
• Sinne siirtyminen ja asettuminen uuteen kotiin ja ympäristöön
• Työhön ja työympäristöön tutustuminen
• Arkisen elämän elämistä
• Yhteydenpitoa kotimaahan ja lomamatkat
• Työn aloitus ja hiljalleen sen kehittäminen
• Lähettikirjeiden kirjoittamista
• Syvenevää yhteyttä paikallisiin kristittyihin ja muihin ihmisiin
• Päätös toisesta työkaudesta (neljä vuotta meni jo!)
• Kotimaanjakso ja kokemusten jakamista ja prosessointia ja sulattelua; uuteen valmistautumista ja varustautumista