EVOLUUTIO vs. LUOMINEN

 

(5) Luonnonvalinta ei synnytä uutta informaatiota vaan rajaa jo olemassa olevaa – se ei ole evoluution moottori!

Ihminen saattaa ajatella, että luonnonvalinnassa keskeistä on se, että vahvin pärjää ja heikoin kukistuu. Vaikka tämä on osittain totta, keskeisintä luonnonvalinnassa on se, mikä eliö tai laji lisääntyy tehokkaimmin. Siksi esimerkiksi sudet ja karhut eivät täytä maata. Sen sijaan sopuleita voi ajoittain olla miljoonia.

Olennaista luonnonvalinnan arvioinnissa on sen ymmärtäminen, että luonnonvalinta ei synnytä uutta, olennaista informaatiota geeneihin. Sen sijaan se karsii eliöitä ja lajeja sen mukaan, mikä pärjää parhaiten kussakin ympäristössä.

Esimerkki: Ajattele 10 hehtaarin metsää, jota kohtaa mittava tulipalo. Osa eläimistä kuolee välittömästi, osa pakenee lopullisesti, osa sopeutuu uuteen ympäristöön. Ne lajit, jotka jäävät ovat niitä samoja, jotka jo olivat olemassa! Tulipalo ei synnytä uusia eliölajeja vaan karsii jo olemassa olevia! Tulipalo eli luonnonvalinta uudenlaisessa, muuttuneessa ympäristössä ei lisää eliöiden geenien informaatiota! Koko metsän populaatio ja sen mukana geenistön monimuotoisuus supistuu eikä laajene eikä monipuolistu! – Metsään toki muuttaa myös uusia, jo olemassa olevia eliöitä ja lajeja, jotka viihtyvät hyvin metsäpalon raivaamassa avoimessa, valoisassa, ravinteikkaassa maastossa. Silti metsäpalo oli merkittävä luonnonvalinnan aiheuttaja.

Olennaista on, että luonnonvalinta ei luo uusia, ennennäkemättömiä eliölajeja ja ominaisuuksia. Se ei selitä sitä, miten alkuperäiset eliöt ja lajit ovat syntyneet. Luonnonvalinta perustuu aina jo olemassa olevaan. Siksi luonnonvalinta ei ole evoluutiota kehittävä moottori tai prosessi-mekanismi. Sen vaikutussuunta on jopa päinvastainen: eliörikkautta kaventava ja tuhoava!

 

(6) Mutaatiot rikkovat jo olemassa olevaa huikean monimutkaista informaatiojärjestelmää

Mutaatioita tapahtuu eliöissä ja soluissa paljon ja jatkuvasti. Samalla soluissa on tehokas mutaatioita korjaava mekanismi, jota ilman solu tuhoutuisi hyvin nopeasti, koska sen informaatio vääristyisi kuolettavalla tavalla.

Esimerkki: Kun modernin auton tekniikka tai ajotietokone hajoaa joltakin osin, autoon ei synny uusia tarkoituksenmukaisia ominaisuuksia vaan auton toiminta häiriytyy osittain tai lakkaa kokonaan. Nykyauto pitää usein kalibroida uudestaan ja palauttaa alkuperäiset asetukset virheen sattuessa. Tietokoneen ohjelmistoa voidaan myös päivittää, mutta sekin tapahtuu ulkoa käsin ohjattuna, älykkään olennon toimesta.

Tosiasiassa mutaatiot rikkovat jo olemassa olevaa informaatiota. Solun geenit sisältävät äärimmäisen monimutkaisen informaatiorakenteen. Mutaatiot tuovat tähän virheitä ja vääristymiä, jotka haittaavat solun rakentumista ja toimintaa.

Esimerkiksi ihmisen sairaudet ja elämän päättyminen sairauksien ja vanhenemisen myötä johtuvat juuri mutaatioista. Erilaisia sairauksia tunnetaan noin 30 000. Mutaatioita syntyy etenkin solun jakautuessa: noin 3 mutaatiota per jakautuminen. Jokaisessa jakautumisessa mutaatiot lisääntyvät eksponentiaalisesti. Esimerkiksi 60-vuotiaalla ihmisellä on noin 40 000 mutaatiota per jokainen ihosolu ja koko ihmisessä on yhteensä biljoonia mutaatioita. Etenkin syöpä johtuu mutaatioista. Solun toiminta vääristyy ja se alkaa toimia, lisääntyä ja levitä hallitsemattomasti tukahduttaen terveet solut.

Vahingollisia mutaatioita kertyy ihmisen perimään koko ajan yhä enemmän ja ne periytyvät jälkeläisille. Kertyneiden mutaatioiden määrä kasvaa sukupolvi sukupolvelta, mikä on lopulta hyvin tuhoisaa ihmisrodulle. Ihmiskunnan perimä rappeutuu ja sille käy kuten ruostuvalle autolle. Esimerkiksi miesten sukusoluista ollaan jo hyvin huolissa. Niiden määrä ja laatu ovat romahtamassa dramaattisesti.

Joskus, hyvin harvoin mutaatioista voi olla osittaista hyötyä. Esimerkiksi suomalaisilla on geenimuutos, joka mahdollistaa maidon juomisen aikuisiällä. Mutta kuinka paljon siitä on aidosti hyötyä emme tiedä varmuudella. Ihmisenhän tulisi luopua maidon käytöstä viimeistään murrosiän lopulla. Lisäksi on huomattava, että tämä geenimuunnos ei ole muuttanut ihmistä joksikin toiseksi lajiksi. Suomalaiset ovat ihmisiä siinä missä nekin, jotka eivät voi juoda aikuisena maitoa.

Vastaavasti jokin bakteeri voi muuttua resistentiksi jollekin antibiootille. Se voi johtua mutaatiosta, jonka vuoksi solun tietty välittäjäaine lamaantuu eikä kuljeta antibioottia sisälle bakteeriin. Näin tällaisen mutaation sisältävä bakteeri säilyy elossa ja lisääntyy. Se ei kuitenkaan muutu toiseksi eliölajiksi.

Johtopäätös on vahvasti se, että mutaatiot aina rikkovat ja rajoittavat jo olemassa olevaa geenistöä ja informaatiota, joka on eliöiden elämän ehto. Lähes aina ne ovat vahingollisia. Sellaisina mutaatiot vievät ”evoluutioprosessia” väärään suuntaan eli taakse päin.

Esimerkki: Kävele kotoasi lähimpään kauppaan. Ota yksi askel eteenpäin ja sitten tuhat askelta taakse päin. Milloin pääset perille? Mutaatioiden vaikutus lienee vieläkin negatiivisempi.

Haaste evoluutiouskovaiselle: Missä on havaittu, että mutaatiot luovat uusia, tehokkaita, elinkykyisiä lajeja ja ominaisuuksia? Jos luonnonvalinta eivätkä mutaatiot ole evoluutiota eteenpäin vieviä moottoreita, niin mikä sitten? Jos nämä päinvastoin rapauttavat ja rikkovat geenistön informaatiota, mistä alkuperäinen, toimiva informaatio ja koko solu ja laji ovat tulleet? Miksi kuolema yhä tänäänkin voittaa elämän? Miksi satojen miljoonien vuosien ihmeellinen evoluutio ei ole kehittänyt keinoa kuoleman voittamiseksi?

Mutaatioiden todellisuus kumoaa evoluutioteorian. Mutaatiot tukevat luomismallia, jonka mukaan Jumala loi kunkin peruslajin täydellisenä. Syntiinlankeemuksen tähden luomakunta menetti täydellisyyden ja turmeltui. Suunta onkin alaspäin. Eliölajien määrä ja laatu taantuvat. Juuri sitä todistaa havaittava todellisuus! Mutaatioiden tähden me kuolemme!