SUOMEN HISTORIA ENNEN ITSENÄISYYTTÄ

 

Noin 10 000 – 8 000 eKr.
Sulavan jään reuna vetäytyy nykyisen Suomen etelärannikolta Salpausselälle.

Noin 7000 – 0 eKr.
Suomen alueella alkoi liikkua pyynti- ja metsämiehiä. Hiljalleen asuminen alkoi vakinaistua eri alueilla. Vaikutuksia tuli lännestä, etelästä ja idästä. Laajempi kaupankäynti ja maanviljelys yleistyivät.

Noin 800-1200 jKr.
Viikinkiretkien aikaa. Kristinuskon ensimmäisiä merkkejä rannikolla. Kristinusko saa valta-aseman Novgorodissa ja Pohjoismaissa. Vuonna 1155 ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen. Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.

1227 jKr.
Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi. Turun linnan rakennustyöt alkoivat vuonna 1280.

1230-1300
Toinen ristiretki Hämeeseen. Vuonna 1250 ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen. Katolisuus vakiintuu hiljalleen. Vuonna 1277 pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen. Vuonna 1293 kolmas ristiretki, jolloin Karjala valloitettiin ja rakennettiin Viipurin linna.

1323 
Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8. Suomi oli kasvanut hiljalleen osaksi Ruotsia.

1340-1370
Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa). Laadittiin maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa. Vuonna 1362 suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.

1397-1521
Pohjoismainen Kalmarin unioni. Vuosina 1412-52 Maunu II Tavast Turun piispana. 1480 Iivana III yhdisti Venäjän. Vuosina 1496-97 nk. vanha viha.

1523-1560 
Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana. Vuonna 1527 Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus. Vuonna 1543 ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria ja 1548 Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).

1550
Perustettiin Helsinki.

1554
Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.

1555-1557
Sota Venäjää vastaan.

1556-63
1556 Juhana Suomen herttuna; 1560-68 Eerik XIV Ruotsin kuninkaana; 1568-94 Juhana III Ruotsin kuninkaana. Vanhin, ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna ajoittuu vuoteen 1580.

1570-1595
Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.

1593
Luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.

1596-1597
Nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.

1599-1617
Venäjän sota.

1611-32
Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.

1614
Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.

1617
Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta). Säädettiin valtiopäiväjärjestys.

1623
Perustettiin Turun hovioikeus.

1634
Säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.

1637-40 ja 1648-51
Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä. ”Kreivin aikaan” aloitettiin monia uudistuksia.

1638
Järjestettiin Suomen postilaitos. Kuninkaan tie Tukholman ja Pietarin välisenä postitienä.

1642
Koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.

1660-97
Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana. Vuonna 1682 Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden. Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset. Ruotujakolaitos perustettiin.

1686
Vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.

1695-97
Suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.

1697-1718
Kaarle XII Ruotsin kuninkaana. Vuosina 1700-21 suuri Pohjan sota. 1709 Pultavan tappio. Vuosina 1710-21 isoviha.

1719-72
Vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719. Vuonna 1721 solmittiin Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu. Tervasta Suomen tärkein vientituote.

1723
Säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys ja vuonna 1734 valtakunnan yleinen laki.

1749
Tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa). Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.

1753
Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri. Vuonna 1757 annettiin isojakoasetus. Vonna 1771 alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.

1771-92
Kustaa III Ruotsin kuninkaana. Vuonna 1772 Kustaa III:n vallankaappaus. Vuonna 1775 läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.

1775
Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus. Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.

1780
Eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.

1789
Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.

1792-1809
Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.

1808
Venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen, josta tuli Venäjän osa, Suurruhtinaskunta.

1809
Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian. Haminan rauha.

1809-1825
Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana. Vuonna 1811 perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.

1812
Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen ja Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki. Vuonna 1816 hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.

1822
Tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.

1825-55
Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.

1827
Turku paloi. Vuonna 1828 yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.

1831
Uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.

1831
Perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura. Vuonna 1835 ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.

1840
Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline. Perustettiin Mustialan maatalousopisto. Vuonna 1843 annettiin uusi koulujärjestys.

1844-1846
Ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.

1848
Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa. Siellä oli esillä myös Suomen lipun luonnos. J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.

1854
Perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk’ampujapataljoonat). Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).

1855-81
Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.

1856-57
Saimaan kanava valmistui. Suomi sai ensimmäiset postimerkit. Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä. Sallittiin höyrysahojen perustaminen.

1858
Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään. Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.

1860
Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.

1862
Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.

1863
Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden. Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä. Ensimmäinen puolue, Suomalainen puolue syntyi kieliriidan myötä. Kannattajia kutsuttiin myös vanhasuomalaisiksi tai suomettarelaisiksi.

1865
Asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla. Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.

1866-68
Kansakouluasetus. Viinan kotitarvepoltto kiellettiin. Ruotujakolaitos lakkautettiin. Vuosina 1867-68 viimeiset suuret nälkävuodet. Ammattikuntalaitos lakkautettiin.

1869
Uusi valtiopäiväjärjestys. Uusi kirkkolaki säädettiin.

1870
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.

1872-73
Annettiin koulujärjestys, asetus kunnallisesta itsehallinnosta ja asetus ylioppilastutkinnosta.

1877-79
Ensimmäinen Suomen budjetti. Täydellinen elinkeinovapaus 1879.
1881-94
Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.

1894-1917
Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.

1898
Piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.

1898-1905
Ensimmäinen sortokausi. Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

1899
Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin. Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan. Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää ”kulttuuriadressia”.

1902-1905
Suomalaiset aloittivat kutsuntalakot. Eugen Schauman ampui Bobrikovin 1904. Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan 1905. Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.

1906
Hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta. 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.

1907
Ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.

1908-1917
Toinen sortokausi. Ensimmäinen maailmansota 1914-18. Suomi oli osa Venäjää, mutta ei osallistunut maana sotaan vaan maksoi tästä rahallista korvausta. Suomalaiset jääkärit taistelivat Saksan sotavoimissa.

1912
Venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli. Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen ”juoksi Suomen maailmankartalle”.

1914
Svinhufvud karkotettiin Siperiaan, kun hän kieltäytyi tottelemasta venäläistämistoimia.

1916
Alkoi jääkäriliike.
1917
Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. Vuoden aikana oli 500 lakkoa ja suuri yleislakko marraskuussa. Kansa jakautui vahvasti valkoisiin ja punaisiin. Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin. Venäjällä oli lokakuussa suuri sosialistinen vallankumous.

Suomen eduskunta julistautui 15.11. maan korkeimmaksi vallan haltijaksi. Suomen senaatin puheenjohtaja Svinhufvud luki eduskunnalle Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12. Suomessa oli tuolloin 100 000 venäläistä sotilasta.

 

6.12.1917
Suomi julistautui eduskunnan päätöksellä itsenäiseksi 6.12. Maan virallisena lippuna käytettiin punapohjaista leijonalippua. Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi toukokuussa 2018. Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.