VANHURSKAUTUS

Pelastus on hyvin laaja, monitahoinen kokonaisuus. Se muuttaa ihmisen suhteen Jumalaan. Se muuttaa ihmisen aseman. Se muuttaa ihmisen olemuksellisesti. Se muuttaa ihmisen nykyisyyden ja tulevaisuuden. Se muuttaa ihmisen suhteen menneisyyteenkin.

 

 

SYNTISELLE VANHURSKAS TUOMIO

Synti tekee ihmisestä syyllisen Jumalan edessä. Jumala, joka on pyhä ja vanhurskas, tuomitsee ihmisen. Jumalan laki vaatii ihmistä elämään pyhyyden ja vanhurskauden mukaisesti. Laki paljastaa ihmisen epäpyhyyden ja epävanhurskauden tuoden hänelle tuomion.

Ihminen joutuu kohtaamaan lopulta Viimeisen tuomion, jossa koko hänen elämänsä käydään pikkutarkasti läpi Jumalan lain valossa. Kyseessä on jumalallinen oikeudenkäynti, jossa Jumala on Tuomarina, laki syyttäjänä ja ihminen syytettynä. Syntiselle ihmiselle julistetaan: sinä olet syyllinen, sinä ansaitset tuomion!

 

 

LUTHERIN KAMPPAILU

Martti Luther oli saksalainen, katolinen munkki, joka pelkäsi Jumalan vanhurskasta tuomiota. Välttääkseen sen Luther harjoitti äärimmäistä askeesia ja itseruoskintaa niin, että hän riutui siinä määrin, että tästä kaikesta jäi elinikäiset jäljet. Luther suoritti kaikki mahdolliset katoliset ja munkkihurskauden omavanhurskauden teot täyttääkseen Jumalan lain vaatimukset. Mikään ei antanut hänelle rauhaa.

Lutherille Jumala oli vaativa, vanhurskas Tuomari, joka tuomitsi ehdottoman oikeudenmukaisesti ja vanhurskaasti. Jumalan vanhurskaus oli nimenomaan oikeudenmukaisuutta, oikeamielisyyttä ja pyhyyttä, jonka edessä syntinen ihminen musertui.

Lukiessaan Roomalaiskirjettä Lutherille avautui Jumalan vanhurskaudesta toinenkin puoli. Sen ohella, että Jumala on oikeudenmukainen ja pyhä, hän on uskollinen lupauksilleen. Vanhurskas Jumala lupasi pelastaa syntisen ihmisen yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden. Syntinen ihminen oli täydellisen kyvytön pelastamaan itsensä. Jumala täytti lupauksensa evankeliumin kautta: Jumala itse tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa ja sovitti ihmisen ristinkuoleman kautta. Se, mitä Luther yritti epätoivoisesti omin voimin, annettiinkin nyt täydellisenä lahjana vanhurskaan Jumalan – lupauksilleen uskollisen Jumalan toimesta.

Luther kutsui vanhurskauttamista autuaaksi vaihtokaupaksi: Kristus saa meidän syntimme ja me saamme hänen vanhurskautensa: Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi (2 Kor 5:22).

 

 

VANHURSKAUTTAMINEN

Syntinen ihminen joutuu Jumalan tuomioistuimen eteen, jossa hänelle julistetaan oikeuden päätös: sinä olet syytön, sinut on puettu Kristuksen vanhurskauteen!

Vanhurskautus on oikeudellinen termi ja päätös. Ihminen on vapaa synnin syyllisyydestä. Vanhurskas Jumala siirtää oman vanhurskautensa syntisen ihmisen suojaksi Kristuksen vanhurskaan elämän ja sovituskuoleman tähden.

Kyseessä on oikeudellinen julistus, joka muuttaa ihmisen aseman syyllisestä syyttömäksi. Vanhurskauttaminen EI merkitse ihmisen olemuksen muuttamista vanhurskaaksi.

Vanhurskautus oli uskonpuhdistuksen ja sen myötä se on ollut luterilaisuuden keskeinen käsite. Se oli keskeinen raamatullinen totuus, joka kumosi katolisen omavanhurskauden, anekaupat, (teko)pyhimysten näennäiset ansiot ja kiirastulieksytyksen. Se merkitsi ristin nostamista ainoaksi pelastustieksi.

 

 

VANHURSKAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

Vanhurskauttamisessa Jumala julistaa syyllisen syyttömäksi. Tämä olisi suunnaton epäoikeudenmukaisuus ja merkitsi Jumalan turmeltumista, mikäli sille ei olisi perusteita.

Vanhurskas Jumala ja laki vaativat syntiselle tuomiota. Koska Jumala kuitenkin haluaa samalla pelastaa syntisen ihmisen ikuiselta kadotukselta, ongelma on Jumalan sisäinen. Hänellä on ristiriita: on tuomittava ja on armahdettava.

Jumalan kokema ristiriita saa ratkaisun ristillä, jossa synnitön Jeesus Kristus, Jumalan Poika – vapaaehtoisesti – astuu syntisen ihmisen tilalle kärsien täysimittaisen rangaistuksen. Näin synti tuomitaan ja rangaistus kärsitään. Tämä merkitsee synnin sovittamista. Juuri sovitus on vanhurskauttamisen edellytys.

Lisäksi syntisen ihmisen itsensä on suostuttava sovitukseen, vanhurskautukseen ja kokonaisvaltaiseen pelastukseen. Jumala ei vanhurskauta (julista syyttömäksi) niin, että ihminen voisi jatkaa syntistä elämäänsä kuten ennen. Jumalalla on päämäärä: pelastaa ihminen synnistä elämään. Ilman tähän päämäärään suostumista ja sitoutumista Jumala ei vanhurskauta ihmistä.

 

Vanhurskauttamisen edellytykset kootusti:

• Vanhurskauttamisella on perusta: Sovitus, jossa Jeesus Kristus tuomitaan ja kärsii täyden rangaistuksen ristillä meidän puolestamme. Synti tuomitaan.
• Vanhurskauttamisella on päämäärä: Jumala pelastaa ihmisen synnistä elämään ja rakkauteen.
• Ihminen suostuu pelastukseen, jotta vanhurskauttamisen tarkoitus voisi toteutua. Tämä merkitsee turvautumista Jeesukseen Vapahtajana ja koko elämän valtakirjan antamista Jumalalle. Tätä kaikkea kutsutaan uskoksi, luottamukseksi Jumalaa kohtaan.

Koska vanhurskauttamisella on perusta (sovitus) ja koska sillä on päämääränä pelastus (synnistä elämään) ja koska ihminen suostuu pelastettavaksi, Jumala vanhurskauttaa syntisen ihmisen Kristuksen vanhurskaudella.

Näin toteutuu uskonpuhdistuksen keskeinen periaate: yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Tämä kaikki perustuu Raamattuun.

 

 

VANHURSKAUTTAMISEN SEURAUKSET

Vanhurskautuksessa ihminen puetaan Kristuksen vanhurskauteen, joka on kuin hohtavan puhdas valkoinen vaate syntisen ihmisen olemuksen suojana. Kun ihminen on näin puettu Kristuksen vanhurskauteen, Jumala ”näkee” ihmisen yhtä vanhurskaana kuin Kristuksen. Ihminen on Jumalan silmissä täydellisen puhdas, viaton, syytön.

Tämä on peruste, jolla Jumala armahtaa ihmisen ja antaa hänen syntinsä anteeksi. Yhtäkään syntiä ei ole katsottu läpi sormien, koska Kristus on ne sovittanut kuolemallaan.

Armo ja meille luettu Kristuksen vanhurskaus avaa meille välittömän elämänyhteyden pyhään Jumalaamme. Tuo välitön elämänyhteys katkesi syntiinlankeemuksessa, jolloin ihmisestä tuli olemuksellisesti syntinen. Nyt tämä on korjattu Kristuksessa.

Armo vapauttaa meidät elämään vapaana kadotustuomiosta ja vapaana syvimmistä peloista. Armo avaa meille uuden elämän suunnan ja uudet voimavarat. Armo alkaa uudistaa meitä ja se kantaa meidät perille taivaaseen asti.

Vanhurskautus alkaa vaikuttaa meissä uuden asemamme ohella sisäistä, olemuksellista vanhurskautta. Tämä tapahtuu uudestisyntymisen ja pyhityselämän eli elämänvanhurskauden kautta – Pyhässä Hengessä, Jumalan sanalla ja Kristuksen armon voimassa. Tämän perustana ja voimanlähteenä on Kristuksen ylösnousemus. Me saamme asemallisesti vanhurskautettuina opetella elämää olemuksellisesti uusina ihmisinä – Kristuksessa. Samalla olemme syntisiä.

Tässä onkin kristillisen uskonelämän perusteesi: olemme yhtä aikaa vanhurskautettuja ja syntisiä, ts. armahdettuja syntisiä.

Ajallisessa elämässämme olemuksellinen ja vaelluksessamme vaikuttava vanhurskautus on aina toissijaista varsinaisen julistavan vanhurskautuksen rinnalla. Suhteemme Jumalaan voi perustua yksinomaan Kristuksen täydelliseen vanhurskauteen – ei koskaan meidän erittäin vajavaiseen elämäämme. Kristuksen vanhurskauden varassa voimme elää turvallisin ja iloisin mielin.

Vasta kirkkaudessa, ylösnousemuksen kautta olemuksemme muuttuu täydellisen vanhurskaaksi. Se tapahtuu silmänräpäyksessä Jumalan tekona.

 

 

PERUSTA VANHASSA TESTAMENTISSA

Vanhan testamentin aikaan ihmisen suhde Jumalaan oli oikeudellinen liittosuhde. Oikea suhde merkitsi sitä, että vanhurskas Jumala saattoi vanhurskauttaa ja pelastaa syntisen ihmisen. Oikea liittosuhde synnytti myös oikeanlaista, vanhurskasta ajallista elämää.

Vanhatestamentillisen vanhurskautuksen perusteena oli niin ikään syntiuhrit, jotka toivat seremoniallisen sovituksen ihmiselle pyhän Jumalan edessä. Samalla nuo syntiuhrit osoittivat tulevaan, täydelliseen sovitukseen Kristuksessa Jeesuksessa. Ihminen, joka turvautui syntiuhreihin ja sydämessään uskoi Jumalaan, sai kokea ennakoivaa vanhurskautta.

Liittosuhteessa vanhurskautetun ihmisen vastakohtana oli jumalaton ihminen, joka eli jumalattomasti ja joka oli Jumalan vanhurskaan tuomion uhan alla.

 

Vanhan testamentin kohtia vanhurskauttamisesta

 

Psalmi 119:137

Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.

 

Psalmi 143:2

Älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun edessäsi.

 

Psalmi 89:15

Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.

 

Psalmi 71:2

Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.

 

Jer 23:6

Hänen päivinänsä pelastetaan Juuda ja Israel asuu turvassa. Ja tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: ’Herra on meidän vanhurskautemme’.

 

Dan 9:24

Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.

 

Jes 53:11

Minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.

 

Jes 1:27

Siion lunastetaan oikeudella ja sen kääntyneet vanhurskaudella.

 

1 Moos 15:6

Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.

 

Jes 61:10

Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi.

 

Psalmi 1:5-6

Sen tähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.  Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomien tie hukkuu.

 

Psalmi 103:17-18

Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.

 

Jes 32:17

Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti.

 

 

TÄYTTYMYS UUDESSA TESTAMENTISSA

Vanhurskautus näyttäytyy jo Vanhassa testamentissa, mutta sen todellisuus tulee kirkkaasti esille vasta Kristuksen ristintyössä. Kun evankeliumikirjat kuvaavat Jeesuksen elämää, opetuksia, toimintaa ja ristinkuolemaa historiallisessa mielessä, Uuden testamentin kirjeet avaavat tarkemmin Jeesuksen persoonan ja pelastusteon merkitystä käytännössä.

 

Uuden testamentin kohtia vanhurskauttamisesta

 

Room 3:19-26

Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sen tähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.

 

Room 4:3-8

Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”. Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;  

niin kuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: ”Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!”

 

Room 5:8-9

Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.

 

Room 8:29-30

Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

 

1 Kor 6:11

Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.

 

Titus 3:4-7

Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.

 

Ilm 7:14-17

Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen. Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle. Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet.

 

Ilm 22:12-15

”Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

”Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.

 

Uudet vaatteet

Oikeudellisen termin ”vanhurskauttaa” ohella monet kielikuvat puhuvat samasta asiasta. Etenkin uusien, puhtaiden vaatteiden pukeminen on erityisen hyvä kuva siitä, mistä on kysymys. Jo aivan ensimmäiset ihmiset Jumala puki karitsan nahasta tehtyihin vaatteisiin. Erityisesti Jeesuksen vertaus tuhlaajapojasta huipentui siihen, kun rääsyinen, synnissä ryvettynyt poika palaa kotiin peläten tuomiota. Mutta isä juoksee häntä vastaan, käskee pukea hänet juhlavaatteisiin ja järjestää suuret pidot. Samalla tavalla Kristuksen morsian, seurakunta puetaan valkoiseen hääasuun. Juhlapuku ei ole ihmisen oma, vaan hän saa sen isännältä. Lisäksi ihminen ei itse pue asua vaan se puetaan hänen ylleen. Toinen samaan kuvaan liittyvä esimerkki on saastaisten vaatteiden peseminen puhtaaksi Kristuksen verellä. Sovintoveri sovittaa synnin ja puhdistaa ihmisen taivaskelpoiseksi.

 

 

JOHTOPÄÄTÖS

Jumala vanhurskauttaa sinut Kristuksen tähden ja julistaa sinut syyttömäksi. Kristus kantaa sinun syntisi, kärsii sinun rangaistuksesi ja siksi sinut armahdetaan. Sinut puetaan Kristuksen vanhurskauteen. Tämän edellytyksenä on suostumuksesi: turvaudut uskossa Kristukseen Jeesukseen ja annat Jumalan pelastaa sinut. Tämä tuo sinulle ajallisen ja ikuisen turvan, jonka varassa voit opetella, hyvin vajavaisesti, vanhurskasta elämää, joka kumpuaa Kristuksesta. Vasta taivaassa sinun olemuksesikin muuttuu kirkastetuksi vanhurskaudeksi.

Kaikki tämä antaa syvän levon, rauhan ja turvan elämäämme. Kaikki on Jumalan varassa. Saamme olla Jumalan kämmenellä, joka kantaa meidät läpi ajallisen elämän perille kirkkauteen.