VALONSÄDE -runo

Silmän täytyy tottua
valon vähään määrään
ettei eksy suunnasta
kulje täysin väärään

Pienen pieni valonlähde
jossain meitä odottaa
käsi käteen tartutaan
mennään sitä löytämään

Ihme yksi kerrallaan
kiire kauas kaikkoaa
viipyillen ja varoen
hämärässä kuljetaan

Savusumu, heijastus
sateenkaaren kajastus
tuoksu viljalaarien
matka aikaan menneeseen

Kerros yksi kerrallaan
ihmetellen kuljetaan
kunnes veden äärelle
säde pieni opastaa

Solina ja liverrys
säteen alkulähde
sydämeen jäi heijastus
kokemamme tähden

***

Eila Ruponen: Maassa ja taivaassa -runokirja
(ks. lisätietoja kohdasta ”Opetusmateriaali” sivun alalaidasta)