SUOMEN VAARALLISIN MIES JA AIKAMME HAASTEET

Suomen vaarallisin mies on Aleksander Stubb. Hän kiertää maailmalla meuhkaamassa hyppien ja hihkuen Venäjän edessä punaisen lipun kanssa. Täällä ollaan. Me taistelemme Ukrainan rinnalla loppuun saakka. Näetkö Putin!

Menepä Kremliin sanomaan sama. Venäjä mielellään laittaa Suomen taistelemaan Ukrainan rinnalla karuun loppuun saakka.

Presidentti Sauli Niinistö nautti koko kansan täyttä luottamusta. Ei ihme. Huudettiin vähemmän maailmalla ja tehtiin kulisseissa enemmän. Niin pitäisi olla nytkin.

Mikäli Venäjä voittaa Ukrainan sodan, on suuri vaara, että Suomi on seuraavana ruokalistalla. Siitä Stubb on osaltaan pitänyt ja pitää huolen.

Kyllä Suomen pitää tukea Ukrainaa vielä enemmänkin, mutta suuret sanat eivät ratkaise vaan teot. Siihen pitää haastaa muitakin – ei estradeilla paistatellen vaan suoraan asianosaisten kanssa keskustellen.

Moni muukin elää omassa kuplassaan. Hallitusta ja varsinkin perussuomalaisia syytetään kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

Arvoisat suomalaiset. Olisiko jo aika herätä todellisuuteen? Hyvinvoinnin huippuvuodet menivät jo. Jos ei ole rahaa eikä veronmaksajia, on täysin mieletöntä huudella toreilla ja turuilla, että minulta ei saa leikata mitään. Jos ei nyt leikata, niin edessämme on suuri äkillinen romahdus.

Työmarkkinajärjestöille ei riitä sodat maailmalla. Sellainen pitää virittää Suomeenkin. Käsittämätöntä meininkiä. Olen keskitason palkansaaja. Sillä mennään.

Rahaa tulee menemään vielä paljon enemmän Suomen, Naton ja Ukrainan puolustamiseen. Tämä on vasta alkua. Turvallisuus on tärkein yhteiskunnan ajallinen perusta. Jos olemme sodassa, kaikki tuhoutuu.

Naton 5. artikla ei velvoita yhtäkään maata puolustamaan Suomea millään todellisesti vaikuttavalla tavalla. Jotain tukea voi tippua, mutta kylmästi laskelmoiden, ettei jouduta Venäjän sotilaallisten toimien kohteeksi – olivatpa ne perinteisiä, hybridimallisia tai ydinaseiden käyttöä.

Sitä paitsi tulemme heräämään uuteen ja hirvittävään maailmaan, mikäli Venäjä käyttää ydinaseita Ukrainassa. Mitenkä suu sitten pannaan? Ei se ole kaukana.

Me elämme mielettömien sotien, kärsimyksen ja kuoleman maailmassa. Oletteko tietoisia? Ihminen on peto ja tämä petomaisuus nousee aina uudelleen esille muutamien vuosikymmenten välein suuressa mittakaavassa.

Ihmisen ainoa turva on Jumalassa. Hän on rinnallamme pimeyden maailmassa. Mutta monen ahdistuksen kautta tiemme kulkee kirkkauteen. Ensin risti, sitten kirkkaus.

Jumala lupaa antaa täydellisen ikuisen elämän. Sitä emme onneksi pääse turmelemaan. Tästä maailmasta ei koskaan tule paratiisia.

Miten pitäisi nyt elää ja toimia?

Turvaudu Jumalaan koko sydämestäni. Rukoile itsesi, läheisten ja kaikkien puolesta. Pidä kiinni Jumalan sanasta ja kestävistä kristillisistä arvoista, joiden varassa maamme hyvinvointi kerran rakennettiin. Kerro tästä turvasta toisillekin.

Palvele lahjoillasi ja osallistu seurakunnan elämään siellä, missä pidetään Sanasta kiinni. Varo eksytystä, sillä kirkkomme on rappiolla ja siellä on monia elämän Sanasta luopuneita, jotka ovat sokeita sokeiden taluttajia.

Tingi elintasostasi. Älä valita. Maksa velkoja pois, jos mahdollista. Älä velkaannu lisää. Varustaudu viisaasti. Kolmen päivän varannot ovat vain alkupala. Mieti tulevien kuukausien aikana lämmitystä, vesihuoltoa ja muuta. Monille se ei ole mahdollista esim. kerrostaloissa, mutta sitten kysytäänkin todellista lähimmäisen rakkautta, kun ihmiset tarvitsevat apua.

Rukoile, että koko kansamme kääntyy Jumalan puoleen. Vain hän voi suojella meitä aikamme uhkilta. Jos kansamme ei käänny, hän sallii Venäjän käydä kimppuumme. Ehkä sitten pilkkaaminen ja jumalattomuus loppuu. Tai sitten ei.

Tämä maailma on uppoamassa kuten Titanic, mutta tällä kertaa pelastusveneitä on kaikille. Jokainen, joka huutaa avuksi Herran Jeesuksen nimeä, pelastuu. Sinäkin.

Rakasta itseäsi niin, että sallit pelastaa itsesi ja otat vastaan ikuisen elämän loppumattomassa kirkkaudessa ja rakkaudessa. Jumalan todellisuudesta ja rakkaudesta voit vakuuttua jo nyt, kun avaat sydämesi hänelle.

Mikäli vihaat itseäsi, tuomitset itsesi ikuiseen kadotukseen. Viha näkyy jo nyt kaikenlaisena jumalattomuutena, pilkkana ja itsekkyytenä.

Jumala haluaa hyvää, etkö sinäkin? Oikea pyhyys on kestävää ja puhdasta rakkautta ja moraalia arjen keskellä. Jumala haluaa pelastaa, eikö se kelpaisi meillekin?

Aika raksuttaa. Olemme lopunajan synnytystuskien alussa. Oikeat tuskat ovat tulossa kuten ne ovat jo nyt kohdanneet Ukrainan kansaa.

Kenessä on turvasi? Mikä on ikuinen kohtalosi? Se on Jumalan ja sinun käsissäsi.

Tyhmät melskaavat ja vaativat uppoavan laivan salongeissa juhlalounaita ja sinfoniakonsertteja. Ehkä ne suodaankin, mutta sitten laiva uppoaa.

Toki samalla on monia, jotka elävät hyvin niukalla, eikä tämä moite koske heitä. Kristillinen lähimmäisen rakkaus vaatii pitämään heistä huolta. Se ei ole yksin hallituksen vaan meidän kaikkien yhteinen tehtävä.

Maailman laivan upotessa fanfaarien soidessa ja itsekkyyden kuplien puhjetessa Kristuksen omat perivät armosta, Jumalan lahjana ikuisen elämän. Siellä on iäiset pidot. Kaikki kyyneleet pyyhitään pois eikä mennyt enää palaa mieleen.

Sitä ennen myrsky nousee.