KIIRASTORSTAI

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen.

Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys.

Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat.

.

EVANKELIUMI: Joh 13:1-15

Pääsiäisjuhla oli jo tulossa, ja Jeesus tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti.

    He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen.

Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen. Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan. Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.

    Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: ”Herra, sinäkö peset minun jalkani?” Jeesus vastasi: ”Tätä, minkä nyt teen, sinä et vielä käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät.”

Pietari sanoi hänelle: ”Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!” Jeesus vastasi: ”Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani.”

Silloin Simon Pietari sanoi: ”Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja pää.” Tähän Jeesus vastasi: ”Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas. Ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki.” Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita.

    Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille:
    ”Ymmärrättekö te, mitä teille tein? Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille.”

.

Muut evankeliumitekstit

• Luuk 22:14-22
• Matt 26:17-30

.

OPETUS

Pääsiäisen ajankohta

Olemme lähestymässä kristikunnan suurinta juhlaa, Pääsiäistä. Kun me vietämme sitä sunnuntaina, ylösnousemuksen päivänä, juutalaisessa kalenterissa pääsiäinen osui juuri tuona evankeliumin kuvaamaan aikaan torstaille. Niinpä Jeesus ja opetuslapset olivat viettämässä Jumalan säätämää pääsiäisateriaa ja -juhlaa säädetyllä tavalla juuri torstain iltana.

On huomattava, että juutalaisen tavan mukaan vuorokausi vaihtui alkuillasta ensimmäisten tähtien tuikkeessa. Niinpä pääsiäisaterian nauttiminen ja Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtuivat saman vuorokauden aikana. Kristillisessä kalenterissa meillä on erikseen kiirastorstai ja pitkäperjantai ja vielä lisäksi pääsiäissunnuntai.

Kriisiaikojen pääsiäinen

Tänäkin vuonna vietämme pääsiäistä monenlaisten kriisien varjostamana. Jeesuksen aikana koettiin paljon samaa roomalaisen miehitysvallan ja arkielämän huolien keskellä. Kansa odotti pelastajaa kuin kuuta nousevaa.

Täällä Suomessakin huudetaan pelastajaa Natosta ja jopa ydinaseista. Mutta ainoa pettämätön elämän, vakauden ja onnellisuuden perusta on Jumalassa. Ei missään muussa.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko on juhlahetki, joka muistuttaa perimmäisestä turvasta. Niin kuin Jumala pelasti kansansa Egyptin orjuudesta, niin hän haluaa pelastaa aikamme ihmisen synnin, kuoleman ja pahan orjuudesta todelliseen vapauteen, elämään ja rakkauteen.

Kun Jeesus ja opetuslapset viettivät pääsiäisateriaa yhdessä, se oli yhtä aikaa juhlallinen hetki, mutta myös vakava, sillä opetuslapset pelkäsivät tulevaa. Jeesuksenkin sydäntä kouraisi. Kavaltaja oli lähellä. Raju myrsky oli puhkeamaisillaan. Pimeys ottaisi kohta hetkellisen vallan käsiinsä.

Elämä ylipäätään on usein haastavaa. Kuljemme kuolemanvarjon laaksossa. Mutta kaiken tämän raadollisen, kovan ja ankaran maailman keskelle Jumala tarjoaa levähdyspaikan, jossa synnit annetaan anteeksi, levähdyspaikan, jossa meitä hoidetaan ja vahvistetaan – ei helppoa elämää, vaan tulevia myrskyjä varten.

Juutalainen, Vanhan testamentin merkitys

Pysähdytään hetkeksi pääsiäisen merkitykseen Vanhan testamentin näkökulmasta. Pääsiäinen on juutalaisten merkittävin juhla. Sitä vietetään Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.

Vapautumisen kynnyksellä kunkin perheen piti teurastaa virheetön karitsa, paistaa se tulessa ja sivellä sen verta talon ovenpieliin, jotta tuomio menisi ohitse. Juuri tästä sanasta ”päästä” (tuomiosta) tuo tuttu sana Pääsiäinen tulee. Karitsa piti syödä katkerien yrttien ja happamattoman leivän kera. Perheen tuli olla täydessä matkavalmiudessa ja ruoka piti syödä kiiruusti.

Uuden liiton täyttymys

Tämä kaikki Vanhassa testamentissa säädetty oli suurta esikuvaa tulevasta. Viaton Kristus, Jumalan Karitsa kuolisi ristillä Jumalan pyhän tuomion tulessa. Hänen sovitusvereensä turvautuvat saavat syntinsä anteeksi ja vapautuvat iankaikkisesta tuomiosta. Happamaton leipä kuvaa uuden elämän puhtautta synnistä ja katkerat yrtit muistuttivat vanhasta, synnin ja kuoleman tuomasta orjuudesta, johon ei enää kannata sortua takaisin.

Tässä tämä ns. pähkinänkuoressa. Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen ristinkuolema ja ylösnousemus on Jumalan pelastussuunnitelman täyttymys. Siksi pääsiäinen on entistä tärkeämpi juhla.

Juhlaan valmistautuminen

Koska pääsiäinen oli tärkeä juhla jo vanhassa liitossa, sitä piti valmistella huolella. Talosta tuli poistaa kaikki hapan leipä ja koti siivota mahdollisimman hyvin. Tämä kuvasti parannuksen tekemistä ja sydämen puhdistumista.

Kristikunnan perinteessä on valmistauduttu pääsiäiseen paastoamalla, jonka jakson juuri kiirastorstai päättää. Paasto vaihtuu juhla-ateriaan kiirastorstaina. Lisäksi vanhaan kristilliseen aikaan paastonajan puhdistuksen kautta ne henkilöt, jotka oli aikaisemmin vuoden mittaan erotettu seurakunnan ehtoollisyhteydestä, otettiin kiirastorstaina takaisin ja he saivat jälleen nauttia Herran ehtoollista.

Tämän päivän suomalaisille pääsiäinen ei ole enää tärkeä juhla kristillisessä mielessä. Se kertoo vakavasta vieraantumisesta ja maallistumisesta, joka on aikamme kriisien ja pahoinvointien keskeinen perussyy.

On syytä palata takaisin Luojamme yhteyteen. Pääsiäisviikon tapahtumat, kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai ovat kristillisen uskomme ja koko elämän ydintä.

Kun meillä on tämä selkeä ydin sydämissämme, voimme hyvillä mielin valmistella pääsiäistä monin tavoin. Pääsiäisen kukat, käsinmaalatut munat, pajunoksat, raeruohot ja erilaiset ruuat kuuluvat asiaan. Monenlaisia hyviä leivonta- ja ruokaohjeita voimme löytää kirjoista ja netistä. On mämmiä, pashaa, pääsiäiskakkuja, jäädykkeitä tai herkullisia ohjeita lampaanpaistin valmistamiseen.

Pääsiäinen on juhlaa, jota vietämme kiitollisin mielin Jumalan kunniaksi, hänen armonsa läsnäolossa.

Virheetön Karitsa

Jumalan säädöksen mukaan kelvollinen karitsa piti valita jo viisi päivää ennakkoon. Juuri tuona päivänä, Palmusunnuntaina Jeesus Kristus, Jumalan Karitsa ratsasti Jerusalemiin kaikkien valokeilaan ja arvioitavaksi.

Näiden viiden päivän aikana piti varmistua siitä, että karista oli virheetön. Tällaiseen tiukkaan tutkintaan Jeesus joutuikin Jerusalemissa monen eri tahon, kuten ylipappien, fariseusten, saddukeusten, herodialaisten ja roomalaisten toimesta.

Kaiken päätteeksi maaherra Pontius Pilatus joutuikin toteamaan, että Jeesuksessa ei ole mitään syytä. Hän on viaton. Hän on täydellinen uhrikaritsa, kaikkien vanhan liiton esikuvien ja ennustusten täydellinen ja lopullinen täyttymys.

.

JUHLA-ATERIA

Palataan vielä Jeesuksen ja opetuslasten pääsiäisateriaan ja uuden liiton ehtoollisen asettamiseen. Kun kaikki valmistelut oli tehty säädetyllä tavalla, juhlaväki asettui yläsaliin aterioimaan. Huoneen keskellä oli matala pöytä, jonka ympärillä oli makuupaikat 13 miehelle. Mukana oli myös naisväkeä ja muuta ystäväjoukkoa, jotka istuivat tyynyillä seinustalla.

Pöydälle oli katettu paistettua karitsaa, kolme leipää päällekkäin, katkeria yrttejä, makeaa omena-pähkinäseosta, viinikannu ja kenties kananmunia.

Pääsiäisateriassa noudatettiin tarkkaa järjestystä ja perinnettä. Sen rungon muodosti neljä viinimaljaa, jotka nautittiin pitkän illan kuluessa. Juuri tähän perinteeseen liittyy evankeliumin kuvaukset opetuslasten jalkojen pesemisestä ja ehtoollisen asettamissanat.

Aterian neljä maljaa ja vaiheet

Neljä viinimaljaa kuvaa Jumalan tuoman pelastuksen neljää vaihetta.

Ensimmäinen malja

Jeesus otti ensimmäisen maljan, kiitti ja siunasi. Tämä malja pyhitti koko pääsiäisaterian. Se kuvasti Egyptistä vapautumista, uuden elämän ja runsauden alkua. Se oli ikään kuin tervetuliaismalja saapuneille vieraille.

Välikohtaus ja sen merkitys: palveleminen

Tämän jälkeen isäntä, eli Jeesus pesi kätensä tarkan etiketin mukaisesti. Juuri tähän hetkeen liittyy Johanneksen evankeliumin kuvaama yllätys. Jeesus otti palvelijalta pellavaliinan, jonka hän kietaisi vyötäisilleen ja alkoi pestä opetuslasten jalkoja.

Tilanne oli hätkähdyttävä. Sellaista ei tapahtunut koskaan. Tehtävä kuului palvelijalle – ei koskaan kunniavieraille, eikä varsinkaan juhlan isännälle.

Ajattelepa tilannetta, että saisit kutsun presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän juhliin. Saisit kunniapaikan presidenttiparin pöydässä. Ensimmäisen tervetulomaljan jälkeen presidentti Niinistö ottaisi vieressä seisovalta tarjoilijalta liinan ja alkaisi pesemään sinun jalkojasi – yllättäen, vastoin etikettiä. Hetki olisi tyrmistyttävä. Mitä sanoisit? Mitä tekisit? Ei ihme, että Pietari vastusteli.

Mutta nyt kyseessä ei ollut presidentti vaan koko maailmankaikkeuden Luoja ja Herra. Ajattele – Herra Jumala kumartuu puoleesi ja pesee jalkasi. Eikä vain pese jalkojasi vaan kärsii ja kuolee ristillä sovittaen syntisi, sinua rakastaen.

Juuri tästä ihmeellisestä rakkaudesta kertoo evankeliumiteksti. Hän osoitti heille täydellistä rakkautta, loppuun asti, vieden kaiken täyttymykseen saakka.

Melkoisen esikuvan Jeesus meille antoikin. Hän on palveleva, vilpittömästi rakastava Herra. Tässä on mallia parhaasta johtajuudesta kaikille päättäjille, hallitukselle, oppositiolle, perheiden vanhemmille ja työntekijöille sekä jokaiselle siitä, mitä on olla hyvä lähimmäinen toiselle.

On samalla huomattava, että jalkojen peseminen oli tuossa kulttuurissa ja olosuhteissa luonteva ja tarpeellinen tapa palvella. Tiet olivat pölyisiä eikä juhla-ateriaa sopinut nauttia likaisena.

Kaikki Jerusalemiin tulevat pyhiinvaeltajat kävivät seremoniallisessa kylvyssä ennen kuin tulivat temppeliin. Näin he olivat jo pääosin puhtaita. Mutta silti lyhytkin matka temppelistä majapaikkaan likasi jalat.

Niinpä Jeesus sanoikin, että se, joka on kylpenyt, on jo puhdas eikä tarvinnut muuta kuin jalkojen pesun. Tällä hän viittasi seremonialliseen pesuun, mutta ennen kaikkea kristilliseen kasteeseen. Meidät on liitetty Kristuksen sovittavaan ja puhdistavaan yhteyteen kasteen ja uskon kautta.

Kasteen lisäksi tarvitsemme puhdistusta kunkin päivän rikkomuksista synnintunnustuksen ja armon sanan kautta. Näin voimme levollisin mielin ja kevein sydämin jättää mennyt päivä Jumalan armon huomaan ja käydä rohkeasti kohti uutta armon päivää.

Kun ajattelemme jalkojen pesua suomalaisesta kulttuurista ja olosuhteista käsin, kyse ei ole kirjaimellisesti noudatettavasta esimerkistä vaan periaatteesta, jolla on monia erilaisia sovelluksia. Onkin hyvä miettiä, mitkä ovat meille luontaisia ja tarpeellisia tapoja palvella lähimmäisiämme.

Jeesus ei silti suostunut ihmisten käskettäväksi ja orjaksi. Kristittyinä meidän ei tule olla ihmisten mielihalujen sokeita täyttäjiä. Jeesus toimi rakkaudesta käsin, vapaaehtoisesti. Hänellä oli selkeä tarkoitus ja päämäärä. Hän toimi ihmisten parhaaksi. Jeesus ei suostunut leipäkuninkaaksi, sotapäälliköksi, temppujen tekijäksi eikä viihdyttäjäksi.

Jeesus toimi päämäärätietoisesti. Samalla tavalla hän toimii tänäkin päivänä – Sanansa, Pyhän Hengen, seurakunnan, eli meidänkin kauttamme. On tärkeää, että pitäydymme Jumalan rakkaudessa ja tarkoitusperissä, jotka selviävät Raamatusta eikä aikamme valheellisista ja vääristyneistä käsityksistä, jotka kumpuavat pimeydestä ja hivelevät syntistä luontoamme.

Jumala ensin, täydesti rakastaa ja palvelee meitä. Sitten hän lähettää meidät palvelemaan saman esikuvan mukaisesti. Juuri tällaista rakkautta ja palvelumieltä maailma kaipaa ja tarvitsee. Palvelu tuottaa syvää sisäistä iloa, tyytyväisyyttä, onnea ja rauhaa.

Jeesus ohjaa meitä elämän ytimeen. Jumala kohtaa ja palvelee meitä rakastaen. Hän antaa syntimme anteeksi, pesee puhtaaksi, ruokkii ja ravitsee henkemme, sielumme ja ruumiimme. Hän herättää meitä rakastamaan lähimmäisiämme.

Tätä kaikkea hän tekee tänäänkin. Siksi saamme yhä tulla ehtoollispöydän ääreen aina uudestaan saamaan armoa armon päälle.

Keskimmäinen leipä murretaan

Jalkojen pesun jälkeen Jeesus otti keskimmäisen kolmesta leivästä (Isä, Poika ja Pyhä Henki), eli Pojan, Messiaan leivän, joka murrettiin kahtia. Siitä toinen puoli murrettiin syötäväksi ja toinen kätkettiin loppuillaksi kuvaten Pojan toista tulemusta aikojen lopussa.

Juuri tässä kohdassa Jeesus antoi pääsiäisaterian leivälle uuden, erityisen merkityksen:

Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne.
Tehkää tämä minun muistokseni.

Toinen malja

Sitten oli vuorossa toinen malja, joka kuvastaa pääsyä maalliseen luvattuun maahan, Israeliin. Maljan myötä alkoi Israelin pelastushistorian läpikäynti nuorimman pojan kysellessä ja perheen pään vastaillessa. Pääsiäisaterialla on vahva hengellinen sanoma.

Tämän jälkeen isäntä kastoi leivänpalan kastikkeeseen. Tämä oli se kohtalokas hetki, jossa Juudas paljastui: Joka kastaa vatiin minun kanssani, on kavaltaja. Silloin Juudas antautui pimeydelle ja hän poistui kavaltaakseen Vapahtajan.

Kolmas malja

Kolmas malja oli siunauksen ja pelastuksen malja. Tälle maljalle Jeesus antoi jälleen erityisen, uuden liiton merkityksen vanhan, Siinain lakiliiton sijaan, joka sekin vahvistettiin uhriverellä:

Tämä malja on uusi liitto minun veressäni.
Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni!

Neljäs malja

Pääsiäisaterian lopuksi oli jäljellä neljäs malja, tulevan Jumalan valtakunnan malja. Juuri tästä maljasta Jeesus kieltäytyi, kun hän sanoi: Minä en enää juo viinipuun antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa.

Kristillinen ehtoollinen

Näin mekin, kun tulemme ehtoollispöydän ääreen, olemme menneisyyden ja tulevaisuuden edessä. Ehtoollispöydässä, etenkin Kiirastorstaina, saamme muistaa Jumalan tekemiä pelastustekoja – Israelin vapautumista Egyptistä ja ennen kaikkea Jeesuksen sovittavaa ristinkuolemaa; sitä kuinka hänen ruumiinsa murrettiin ja verensä vuodatettiin ristillä.

Saamme olla osallisia suuressa juhla-ateriassa, joka vakuuttaa ja vahvistaa sitä, että pelastus, Jumalan ikuinen rakkaus ja armo kuuluvat meille tässä ja nyt – lahjana.

Saamme katsoa luottavaisesti tulevaan. Vaikka maailmassa ja ajallisessa elämässä tapahtuisi mitä tahansa, saamme kerran kokea kaiken täyttymyksen tulevassa Jumalan valtakunnassa, yhdessä armollisen Kristus-kuninkaan seurassa. Näin ehtoollinen on esimakua siitä tulevasta juhlapöydästä, joka taivaissa on meille katettu.

Jumala suorastaan tuhlailee rakkauttaan meitä kohtaan. Sitä me todella tarvitsemmekin sillä, edessämme on vielä – oman elämämme Getsemanen tuskainen rukoustaistelu, via Dolorosa, risti ja kuolema – ennen riemullista ylösnousemusta pääsiäisen loppumattomassa ilossa.

Vapahtajamme on jo kulkenut tämän tien ja avannut meille tien Isän Jumalan syliin ja taivaan ikuiseen kirkkauteen ja onneen. Siksi saamme kulkea turvallisin mielin tätä tietä yhdessä Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Saat nauttia armoateriaa. Saat tulla sellaisena kuin olet, vajavaisena, rikkinäisenä, syntisenä, masentuneena, pelokkaana, ilman kummempia ajatuksia tai hyvillä mielin, iloiten, kiitollisena.

Muista aina, että tulet Herran Jeesuksen Kristuksen eteen. Polvistuessasi tunnustat, että Jeesus on Herrasi. Tunnustat syvän tarpeesi elää Jumalan armon ja rakkauden varassa. Ja kun nouset ehtoollispöydästä, saat lähteä iloiten yhdessä Vapahtajan kanssa palvelemaan lähimmäisiäsi.

Kaikki alkaa Jumalan rakkaudesta ja täydellistyy Kristuksen rakkaudessa.

.

RUKOUS

Herra Jeesus Kristus,
sinä olet oikea pääsiäislammas,
joka uhrattiin meidän edestämme.

Viimeisellä ateriallasi sinä asetit pyhän ehtoollisen.
Uuden liiton leivässä ja viinissä saamme ruumiisi ja veresi.

Sinä pesit oppilaittesi jalat
ja käskit meitä rakastamaan toisiamme.

Anna meille Pyhä Henkesi,
että muistaisimme rakkauttasi
ja eläisimme esikuvasi mukaan.

Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.
Aamen.