Pokemon Go!

POKEMON GO!

Oletko jo törmännyt tähän peliin tai ihmisiin, jotka törmäilevät pelatessaan sitä?

Itse luin nettiuutisista uusimmasta villityksestä. On hyvä perehtyä uusiin ilmiöihin. Eräänä päivänä ihmettelin, kun 10-vuotias poikamme käveli edestakaisin talomme vieressä kulkevalla, melko hiljaisella ajotiellä. Katse oli tiukasti kännykkään. Hän kääntyili edestakaisin eikä oikein nähnyt ympärilleen mitään muuta. Entä jos auto olisi tullut?

Moniin vaaratilanteisiin pelin pelaajat ovatkin jo joutuneet metsästäessään itselleen uusia pokemon hahmoja. Niistä sitten on tarkoitus kouluttaa hyviä taistelijoita. Kun koulutus on riittävän pitkällä, niiden kanssa voi lähteä erilaisiin halleihin testaamaan niiden kamppailutaitoja.

Pelin taustalla on vanha pokemon peli, joka on nyt netin ja älypuhelinten myötä noussut järisyttävään suosioon. Peliä kehutaan hyvin sosiaaliseksi ja liikunnalliseksi.

Pelin henkimaailma nousee kuitenkin japanilaisesta shintolaisuudesta, jossa palvotaan henkiä – ei persoonallista Luoja-Jumalaa. Ainakin pelin hahmot muistuttavat kovasti tuota maailmaa.

Näin kristityn näkökulmasta tuo peli ja pokemon henkimaailma on luettavissa Harry Potter yms. spiritistiseen uskonnollisuuteen. Toki sitä ei tarjoilla uutena uskontona, vaikka se sitä jossain määrin on. Monesti meitä kuljetetaankin ns. valkoisen magian kautta kohti pimeämpää maailmaa. Tämä voi tapahtua leikinkin varjolla.

Onneksi olemme tulleet toimeen ilman pokemoneita jo vuosituhansien ajan. Liikuntaakin voi harrastaa ylin kyllin ja paljon turvallisemmin. Niinpä julistin kotimme ja piha-alueemme pokemon-vapaaksi vyöhykkeeksi. Meillä kun kaiken maailman ”henget” – olivatpa ne virtuaalisia tai todellisia – eivät mellestä. Saamme elää hyvän Taivaan Isän suojissa.

Entä kärsivätkö sitten poikien kaverisuhteet, kun tämä kiellettiin? Selitin asian omille pojille ja heidän kavereille. He eivät yhtään nurisseet vastaan. Kavereita on pyörinyt entiseen malliin.

Entäpä sitten jotkut kirkot, jotka yrittävät kalastella epätoivoisesti ihmisiä kirkkoon pokemon pelin myötä. Tulkaapa meidän kirkkoon etsimään shintolaishenkiä! Tämä kyllä viestittää oman identiteetin ja tehtävän vakavasta murentumisesta. Valitettavasti. Tuskinpa heistä kristittyjä näin tulee. Tarjotaanko mukaan myös Jeesus-henkeä kokoelman osaksi – ei ainutlaatuisena, ainoana, todellisena pelastajana?

Vaikka pokemonia yms. en suosittele kenellekään, ei kyse liene mistään riivauksestakaan. Asiallinen rajanveto ja kristillisyydessä pitäytyminen on kuitenkin paikallaan. Tällöin meitä ei vangita kännyköiden lumoihin, vaan voimme nauttia kauniista kesästä ja luonnosta avoimin silmin ja sydämin, sekä varjeltua liikenteessä ja päästä turvallisesti kotiin.