RAAMATTU AJASSAMME

Kiitos paljon tästä hienosta todistuksesta ja palautteesta. Tervetuloa mahdollisuuksien mukaan 17.12. tilaisuuteemme!

Terveisin
Kimmo Malinen

Hei!

Kiitos paljon hyvästä kysymyksestä ja huomiosta koskien Luuk 10:2 / ”elon Herra”

Alunperin evankeliumikirjat ja Ut:n kirjeet kirjoitettiin ilmeisesti kaikki pienillä alkukirjaimilla ja toisinaan jopa sanat yhteenkirjoittaen, koska pergamentti oli kallista.

Näin ollen kääntäjä joutuu aina tekemään tulkintoja. Selvää on, että kyseinen tekstikohta puhuu nimenomaan Jumalasta elon Herrana.

Siksi vanha 38 käännös on oikein kuten myös tuorein Raamattu kansalle käännös linjaa.

Kirkkoraamattu 92 ei noudata muutenkaan sanatarkkaa kääntämistä vaan pyrkii ajatuksen sujuvuuteen tekemällä vahvojakin tulkintoja. Käännöksessä näkyy jossain määrin kääntäjien teologisesti liberaalimpi ote.

Toki vanhemmassakin käännöksessä on joitakin käännösvirheitä, mutta niistä huolimatta se on hyvä ja luotettava. Ainoastaan kieli on ajoittain vanhahtavaa.

Raamattu tulisi päivittää säännöllisesti nykykielelle, mutta sanatarkkaa käännösperiaatetta noudattaen, sikäli kuin se on mahdollista riippuen eri kielten rakenteellisista eroavaisuuksista.

VASTAUKSIA

Hei. Kiitos todella paljon, että uskalsit kirjoittaa ja kysyä. Koska en ole Jumala, en osaa antaa mitään varmaa vastausta sinulle.

Lähtökohtia ja näkökulmia on muutamia:

Me olemme syntisiä ajallisen elämämme loppuun asti, vaikka olisimme uskovia. Me teemme syntiä, koska olemme syntisiä. Vain Jumalan läsnäolo sitä rajoittaa.

Jumala armahtaa, rakastaa ja pelastaa Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalalle sinä olet syntisenäkin äärettömän arvokas. Hän on sinut luonut, lunastanut ja kerran myös kirkastava.

Jumala ei tee meistä täydellisiä tässä ajassa ja elämässä. Tietenkään hän ei tahdo, että teemme syntiä, mutta totta kai hän tietää, että me sitä teemme ja kannamme syntiä sisimmässämme.

Jumala ei hylkää meitä syntiemme tähden. Hän on lunastanut omikseen ja tahtoo viedä meidät kirkkauteen. Hän näkee jo nyt sen, mitä kerran olemme tulevaisuudessa. Jumala ei sinua hylkää, vaikka sinut olisi aiemmin hylätty. Tässä on suuri ero. Sovitus on aina voimassa Jeesuksessa.

On hienoa, että tahdot päästä eroon tupakasta ja rahapeleistä. Ne turmelevat terveyttä ja taloutta. On hienoa, että niiden valta elämässäsi on vähentynyt!

Olisi tärkeää omistaa se totuus, että sinä olet aina Jumalalle rakas ja kallisarvoinen. Oikea, Jumalan antama arvo ja turva hoitavat ja vahvistavat sinua – riippumatta siitä, miten onnistut.

Jumala tekee sinussa ja kauttasi salattua työtään. Vaikka inhimillisesti kokisit itsesi epäonnistuneeksi, Jumala näkee asiat usein aivan toisin. Hänellä tärkeää on läheisyytesi ja monet pienetkin hyvät sanat ja teot lähimmäisesi hyväksi.

Tarvitsemme ystäviä ja toisinaan sielunhoitoa ja ehkä joskus myös kristillistä lyhytterapiaa. Näissä voimme jakaa kuormia, avata ja purkaa sydäntä ja sitten saada uutta voimaa ja vahvistusta.

Etsi tupakan ja rahapelien tilalle korvaavia, parempia toimintoja – musiikki, ulkoilu, harrastus, jokin Raamattua kunnioittava hengellinen piiri tai toiminto jne.

On itsellesi parasta, jos pääset näistä riippuvuuksista eroon, mutta jos et pääse, Jumala ei sinua koskaan hylkää, kun turvaudut Jeesukseen. Murtunutta ruokoa hän ei muserra.

1 Johanneksen kirje 1:8 – 2:2

Hei!Kiitos paljon mielenkiinnostasi ja kysymyksestä. On tärkeää kysyä.

Ollessani lukioikäinen pidin evoluutiota todennäköisesti oikeana, koska sitä on opetettu viimeiset 200 vuotta. Lisäksi en tiennyt onko Jumalaa olemassa.

Kohtasin Jumalan 25-vuotiaana todella syvästi. Siitä lähtien olen elänyt Jumalan yhteydessä. Uskoontulon myötä sain ensimmäistä kertaa perusteen miettiä elämän synnyn erilaisia vaihtoehtoja.

Minulle on hyvin selvää, että Jumala on luonut kaiken.

Evoluutiolla tarkoitan ns.makroevoluutiota, jonka mukaan miljoonien vuosien kuluessa on pikkuhiljaa alkukantaisista soluista kehittynyt yhä monimutkaisempia eliöitä. Tällaista evoluutiota ei kuitenkaan tapahdu. Palaan asiaan kohta.

Sen sijaan ns. mikroevoluutio eli lajien kyky mukautua tietyssä, rajallisessa määrässä on todellisuutta. Esimerkiksi perhonen voi muuttaa väriään. Silti se ei kehitä uusia elimiä, raajoja tai siipiä. Kun lajin sopeutumiskyky tulee äärirajoille, se kuolee sukupuuttoon. Mikroevoluutiolla on raja, jota se ei voi ylittää. Perhosesta ei synny lintua. Mikroevoluution jatkeena ei ole makroevoluutiota.

Mikroevoluution myötä on lukemattomia rotuja ja alalajeja, mutta lopulta tulee vastaan raja, jota ei voi ylittää. Esimerkiksi koira ja kissa eivät lisäänny keskenään.

Makroevoluutio edellyttäisi käsittämättömän suuria solutason muutoksia geneettisesti, biologisesti ja kemiallisesti, jotta syntyisi jotain radikaalisti aivan uutta. Täsmälleen samanlaiset muutokset pitäisi syntyä useassa yksilössä, jotta nämä voisivat saada keskenään elinkelpoisia jälkeläisiä.

Todellisuudessa tällaista ei tapahdu. Tiede ei kykene esittämään yhtäkään esimerkkiä evoluutiosta, jota tapahtuisi silmiemme edessä.

Sen sijaan arkeologia ja tiede todistavat mittaamattoman suuresta sukupuutosta. Lajien määrä vähenee radikaalia vauhtia. Elämän monimuotoisuus vähenee ja kapenee – ei kasva. Toiseksi vanhimmassa arkeologisessa kerrostumassa Afrikassa on kaikkein eniten lajeja.

Makroevoluutio on puhdas teoria paperilla tai tietokoneella muokattu esitys. Vanhoissa koulukirjoissa on vilkkkaan mielikuvituksen omaavien taiteilijoiden piirroksia ihmisen kehityksestä. Nykytekniikalla voidaan luoda vakuuttavan näköisiä kuvauksia evoluutioprosessista. Jokaisessa luonto-ohjelmassa hoetaan matran tavoin evoluutio-oppia. Niissä on vain yksi vika: ne eivät kuvaa todellisuutta.

Elämän syntyminen tyhjästä ja kehittyminen sattuman varassa on matemaattisesti arvioituna puhdas nolla.

Esimerkiksi ihminen – sinä ja minä – olemme saaneet alkumme yhdestä hedelmöittyneestä solusta. Yhdessä solussa on koko ihmisen rakennus- ja toimintaohjelma. noin 3,2 miljoonaa koodiparia. Yhdestä solusta jakautuu yhä useampia soluja ja kukin erikoistuu omaan tehtäväänsä. Lopulta aikuisessa on noin 100 000 miljardia solua, jotka toimivat harmonisesti keskenään.

Evoluutio-oppi väittää, että tämä kaikki on syntynyt tyhjästä, sattumalta. Se on äärimmäisen epätodennäköistä, suoranainen mahdottomuus.

Mutaatioteoria toimii negatiivisesti. Jokainen ihmissukupolvi saa 3-4 uutta geneettistä sairautta, koska perimä rappeutuu. Nykyisin sairauksia tunnetaan noin 7000. Mutaatiot tuovat sairauksia ja säteilyttämällä synnytetään epämuodostumia ja syöpää – ei uusia elimiä. Ihminen ei ole saanut uusia ihmeellisiä ominaisuuksia ja kykyjä eikä muuttunut juuri mitenkään.

Uskon näkökulmasta Jumala on luonut kaiken ja ihmisen omaksi kuvakseen. IHminen on ainutlaatuisen kyvykäs (ja turmeltunut) olento. Sinä ja minä todistamme Jumalan olemassaolosta – tahdoimmepa sitä tai emme.

Usko on erittäin perusteltu, looginen ratkaisu. Ihmisen kaltaisia ihmeellisiä olentoja ei synny sattumalta. Kaiken takana on mittaamattoman viisas ja voimakas Jumala.

Emmehän me uskoisi, että älypuhelimia syntyy sattumalta, jossain metsän kätkössä! Älypuhelimella on persoonallinen suunnittelija: ihminen. Silti älypuhelin on eloton kapistus. Elävä solu sen sijaan ottaa itsestään kopion jakautumalla. Sen suunnittelija on Jumala.

Kristillinen usko täyttää siis keskeisen tieteen vaatimuksen: syy-seuraus suhteen. Evoluutioteoria ei sitä täytä. Tyhjästä ei synny mitään, varsinkaan sattumalla.

Makroevoluutiota ei siis todistettavasti tapahdu. Mikroevoluutio on sen sijaan Jumalan luoma järkevä sopeutumiskyky. Mikroevoluutio ei todista makroevoluutiota, mikä olisi radikaali virhepäätelmä.

Vaikka ihminen on monin tavoin viisas, suhteessa Jumalaan ihminen on kapinallinen. Me haluamme torjua Jumalan moraalisista syistä. Emme siedä sitä, että Jumala tuomitsee meidät synnistä. Niinpä me yksilöinä ja yhteisöinä, mm. tiedeyhteisönä haluamme sulkea Jumalan tämän maailman ulkopuolelle.

Harjoittaessaan tiedettä ihminen ei muutu synnittömäksi, puhtaaksi totuuden etsijäksi. Ihminen voi elää henkilökohtaisessa ja kollektiivisessa itsepetoksessa. Nykyään tämä tunnustetaan jo varovaisesti: tiede ei ole ehdottoman objektiivista ja puhdasta.

Tosiasiassa tiedeyhteisössä on täysin torjuttua puhua mitään Jumalasta ja luomisesta. Kummallista! Eikö tieteen tulisi etsiä avarakatseisesti totuutta elämästä?

Kristittynä voin tehdä näin ja vertailla eri teorioita ja laittaa ne keskustelemaan keskenään. Tärkeää on pitäytyä siihen, mikä on kestävintä ja perusteltua.

Luominen vastaa syvästi tätä todellisuutta jota elämme. Evoluutio tekisi ihmisestä vain mekaanis-biologisen koneen. Kuitenkin olemme paljon enemmän: meillä on persoonallisuus, tietoisuus, tahto, tunteet, monia kykyjä, luomiskykyä taiteiden, musiikin jne piirissä, meillä on moraali: taju oikeasta ja väärästä. Kaikki tämä on peräisin Jumalasta – ei tyhjyydestä.

Samalla kristillinen näkökulma antaa meille kestävän toivon tämän raadollisen maailman keskelle. Jumalan luomina olemme arvokkaita. Hän on lunastanut meidät Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Tämän todellisuuden ja voiman olen kokenut elämässäni.

Evoluutio ei anna mitään toivoa. Se vie elämältä kaiken tarkoituksen. Sitä moni nuori eikä vanhempi kestä. On paettava todellisuutta viihteeseen, alkoholiin, huumeisiin jne. Moni sairastuu masennukseen ja tekee jopa itsemurhan.

Tietysti on niin, että itsepetoksessa ei kannata elää. Jos Jumalaa ei olisi, syökäämme, juokaamme ja huomenna kuolkaamme. Mutta Jumala on. Hänet voi tuntea henkilökohtaisesti suostumalla sovintoon Jeesuksen KRistuksen kautta. Tämä vain pitää kokea. Sitä ei voi juuri selittää toiselle.

Jumala tahtoo meille hyvää – haluammeko ottaa sen vastaan?

Kun kohtaamme Jumalan, muut kysymykset selviävät ajan kanssa. Tällöin voimme vakuuttua omakohtaisesti ja nähdä kaikessa Luojan kädenjäljet.

Tiede eli ihminen ei lopulta voi ratkaista elämän, maapallon ja ihmisen vaikeimpia ongelmia. Uudet keksinnöt usein vain jouduttavat perikatoa massakulutuksen, saasteiden ja sotateknologian myötä. Vain Jumalalla on antaa meille turva ja mielekkyys ajalliseen elämään – yli kuoleman. Vain hänellä on kyky ja voima luoda kaikki uudeksi. Sen hän on myös luvannut tehdä.

Kiitos kysymyksestäsi. Tässä oli vastaukseni.

Terveisin Kimmo

Vaskikäärme korkean seipään nokassa kuvaa Jeesusta ristillä. Korkealla olevan vaskikäärmeen kaikki saattoivat nähdä helposti. Se vaati kyllä tulemista lähemmäksi Jumalan Sanan kehotuksen mukaisesti ja vaskikäärmeeseen katsomista. Samalla tavalla Jeesus tehtiin synniksi ja hän sovitti meidät ristillä. Kun me ”katsomme” eli uskomme Jeesukseen Jumalan Sanan mukaisesti, me parannumme synnin kuolettavasta voimasta ja saamme lahjaksi iankaikkisen elämän. Tämä kaikki kuvastaa sitä, että ihminen ei voi itse itseään pelastaa. Pelastus tulee yksin Jumalalta. Maailmalle risti on hullutus mutta uskovalle elämä ja autuus. Ristinhullutus antaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden pelastua. Kysymys ei ole älystä eikä voimasta.

Vaskikäärme säilytettiin muistona Jumalan pelastavasta armosta. Jossain vaihessa kansa alkoi taikauskoisesti palvoa itse vaskikäärmettä Jumalan sijasta. Siksi oli viisasta hävittää se. Mekään emme saa palvoa ristejä eikä pyhäinjäännöksiä. Sellainen on syntiä ja Jumalasta luopumista.

Vastaus:
Kostaminen on maailmassamme pääsääntö. Ei se ole kadonnut minnekään. Se on voimassa lähes kaikkialla. Verikosto on hyvin monissa maissa yhä edelleen vallitseva kulttuurinen normi. Etiopiassa, jos töytäisi autolla jalankulkijaa, ei saanut pysähtyä, koska väkijoukko olisi lynkannut. Piti ajaa poliisiasemalle. Onneksi en kehenkään törmännyt. Islamissa ja Lähi-idässä verikosto on yleinen käytäntö. Jo kunnian häpäiseminen voi vaatia ”kunnia”murhaa. Länsimaat kostavat arabeille ja tavallisten ihmisten kesken kosto on yleistä. Kun joku sanoo pahasti, sanotaan pahasti takaisin. Kun joku lyö, lyödään takaisin.

Jostain syystä Jumala kielsi Kainin tappamisen. Kain oli juuri murhannut veljensä Aabelin. Oletan, että Kain sai näin Jumalan ihmeellisen armon ajan ja mahdollisuuden murhasta huolimatta. Samalla Jumala halusi päättää tappamisen kierteen heti alkuunsa. Kain joutui kantamaan syyllisyyttä ja pohtimaan tekoaan kenties joka päivä. Toivottavasti hän tuli katumukseen. Sitä emme tiedä.

Lemek puolestaan oli jumalaton uhoaja, joka halusi laittaa paremmaksi. Kun Jumala uhkasi 7 kertaisella kostolla, Lemek oli niin ”kova” mies, että hän uhosi 77 kertaista kostoa. Juuri tällainen mentaliteetti on vallalla terroristeilla. Kuvaus Lemekistä on siis aivan nykyarkea. Raamattu on todella syvällinen ja ajankohtainen kirja.

Kun Raamatussa puhutaan siitä, että Jumala ”kostaa”, sama sana voitaisiin kääntää paremmin ”tuomitsee oikeudenmukaisesti” tai ”maksaa tekojen mukaan”. Joskus alkukielen sana voi sisältää moniakin merkityksiä ja on yksioikoista kääntää se samalla tavalla joka kohdassa. Esimerkiksi Ut sana ”sarks” tarkoittaa ihmisen fyysistä ruumista mutta asiayhteydestä riippuen se voi tarkoittaa myös ihmisen syntistä olemusta.

Eli Jumala ei kosta silmittömästi eikä ole hallitsemattoman raivon vallassa. Jumala on hyvin pitkämielinen kuten Kainin kohdalla. Kun armonaika päättyy eikä ihminen huoli sovitukseen perustuvaa armoa, Jumalan on pakko pyhyydessään tuomita ihminen. Muuten Jumala itsekin turmeltuisi, koska olisi välinpitämätön pahuuden suhteen. Paha saa palkkansa ja oikeus toteutuu.

Maailmassa on perimmiltään vain kaksi eri elämäntapaa: armon alla Jumalan yhteydessä tai ilman Jumalaa koston periaatteen mukaisesti. Lopunaikana tämä korostuu, kun pahuus saa suuren vallan. Mooseksen kirjat liittyvät luonnollisesti lopunkin aikoihin. Mooseksen kirjoissa avataan elämän ja ihmisyyden pääteemat ja ongelmat. Ilmestyskirjassa ne kootaan jälleen yhteen.

Koston sijasta Jumala haluaa anteeksiantamusta ja kostonkierteen lopettamista. Siksi hän tuli ihmiseksi ja kuoli ristillä puolestamme. Koston sijasta Jumala valitsi anteeksiannon. Kun ihminen kohtaa tämän armon, sama armollisuus alkaa heijastua ihmissuhteisiin. Lisäksi Jumala on asettanut esivallan, joka vastaa oikeudesta, tuomioista ja rangaistuksista. Yksityisesti meidän ei tule kostaa. Vain Jumalan armo Kristuksessa päättää kostonkierteen.