Jääkausi…?

JÄÄKAUSI

Olemme kokemassa yhtä vuosisatamme kylmimmistä keväistä. Vaikka aurinko paistaisi hetkittäin, ilmassa on merkillinen jäätävä kylmyys. Monina päivinä on vaihdellut muutaman minuutin välein auringonpaiste, pilviverho ja räntä/lumi/raesade.

Suomi on pohjoinen maa. Pohjoisnapa jäätikköineen on yllättävän lähellä. Vain tuulen suunnan muutos ja kylmät ilmamassat vyöryvät nopeasti maamme ylle. Vaikka puhutaan ilmaston lämpenemisestä, silti meillä saatetaan kokea erityisen kylmiä jaksoja. Ilmastonmuutoksen suurin vaikutus onkin tietty epävakaus, joka sekoittaa säitä tuoden ääri-ilmiöitä – toisinaan kuumuutta ja kuivuutta, toisinaan sateita ja jopa ankaraa kylmyyttä.

Muutama viikko sitten, huhtikuun alussa mietin talvirenkaiden (kitkarenkaiden) vaihtoa. Ajaessani illalla auringon laskiessa kohti kotia, näin merkillisen luonnonilmiön. Taivas oli pilvetön ja kirkkaan sininen. Takaa paistoi kirkas ilta-aurinko jo hyvinkin alhaalta. Edessäni nousi silhuetti, jossa oli melko iso, metsän verhoama harjurinne. Se, mikä hämmästytti, oli tuon rinteen takaa korkealle sen yläpuolelle nouseva valtava jäävuori! Siis siltä se näytti kirkkaassa ilta-auringossa. Se oli todella kuin valtaisa, satoja metrejä korkea jäävuori kaikessa valkoisessa kirkkaudessaan. Oli suorastaan pakko ajaa reilut viisi kilometriä ja kiertää tuon harjun sivustalle, jotta näkisin, mikä ihme se oli.

En ole koskaan nähnyt mitään tuollaista. Arvelin, että sen on pakko olla aivan valtava, tyhjästä nouseva valkoinen kumpupilvi, vaikka se näytti jäävuorelta. Toki se olikin merkillinen pilvi, joka nousi taivaanrannasta siniselle taivaalle kuin taivaallinen linnavuori.

Näkymä oli niin puhutteleva, että jotenkin se vahvasti puhui minulle tulevasta kylmästä jaksosta. Niinpä jätin vielä talvirenkaat vaihtamatta ja lykkäsin myös suunniteltuja pihakukkien ostoa. Se kannatti, sillä merkillinen kylmyys täytti maan, joka jatkui lähes toukokuun puoliväliin saakka.

Jumala puhuu meille ihmisille tavalla, jos toisella. Pääsääntöisesti hän puhuu Sanansa kautta. Se ainoa varma ja luotettava Jumalan ääni. Mutta sen lisäksi Jumala puhuu luonnon, historian tapahtumien, yksilöihmisten elämänvaiheiden, unien ja näkyjenkin kautta. Näihin liittyy aina tietty epävarmuus ja tulkinnanvaraisuus.

En tiedä, tuleeko tämä kesä olemaan muutenkin erityisen kylmä. Tuleeko katovuosi? Onko juhannuksena enemmän lunta kuin jouluna (näin etelässä)? Tuleeko tulevinakin vuosina jotain samanlaista? Maailmanlaajuisestihan ei tarvita kuin yksi erityisen iso tulivuorenpurkaus, jolloin tuhkapilvet voivat tuoda minijääkauden kuten historian saatossa on tapahtunut useampaankin kertaan.

Melkoista jääkautta koetaan myös kansainvälisessä politiikassa ja turvallisuusympäristössä. Elämme vakavia aikoja. Sydänten kylmyys tuntuu myös ihmisten välisissä suhteissa. Vaikka jää lopulta sulaakin, ihmissydän voi olla ikiroudassa.

Kaikki tämä kehottaa meitä etsimään elämänlämpöä Jumalan luota. Vain hänellä on valta, voima, kunnia ja kirkkaus ylitse kaiken ajallisen ja kuolevaisen. Hän voi lämmittää meitä syväjäädytettyjä ihmisiä ja herättää elämän sen täyteen vehreyteen ja väriloistoon. Tämän hän tekee Kristuksen ristintyön ja ylösnousemuksen ihmeen voimassa. Kuollut herää eloon. Jääkausi vaihtuu ikuiseen lämpöön ja kirkkauteen. Jotta tämä toteutuisi meidän päivinämme, meidän tulee rukoillen etsiä Jumalan vanhurskasta tahtoa. Aloita jo tänään etsimään Jumalan rakkauden lämpöä! Anna sen täyttää itsesi ja levitä ympärillesi!