Raamattu ajassamme

USKONPUHDISTUKSEN MUISTOPÄIVÄ

Tämä pyhä omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kristikunnalle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen.

.

EVANKELIUMI: Matt 16:1-4

Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta.

Mutta Jeesus vastasi heille: ”Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä.

Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.

.

SAARNA

Sää ja ajanmerkit

Säästä puhuminen on kestoaihe. Siitä puhuttiin Jeesuksen aikana ja yhä meidän päivinämme. Tuttu on sanonta: ”Iltarusko on hyvä rusko ja aamurusko on paha rusko”.

Säät ovat vaihdelleet. Sään ja ilmaston muuttuminen onkin puhuttanut jo vuosia. Ääri-ilmiöt lisääntyvät. Samaa muutosta on koettu maailmanpolitiikassa. Myrskyt ovat alkaneet ja sodat vyöryvät tuhotulvien ja tornadojen tavoin kansojen ylitse.

Monenlaiset asiantuntijat ovat nousseet uutis- ja ajankohtaislähetyksiin. Kommenttja satelee tuhka tiheään ja jokaisesta rasahduksestakin istuu komitea lausumassa arvioitaan ikään kuin tapahtuisi jotain lopullisen suurta…

Näkökulmat tuntuvat nousevan pelkästään liberaalista humanismista, vaikka sellainen edustaa vain pientä osaa maailman ihmisistä. Eurooppa ei ole maailman napa, muut ovat ajaneet ohitse. Jos Eurooppa olisi vahva, se olisi jo johtanut Ukrainan voittoon eikä Venäjällä olisi mitään jakoa.

Toisin on nyt. Euroopan omat vakavat virheet, välinpitämättömyys ja moraalittomuus peitetään jatkuvalla Yhdysvaltojen pilkkaamisella. Mutta siitä ei ole mitään hyötyä, pelkästään haittaa.

Mitä onkaan edessä? Kuka osaa lukea aikojen merkkejä ja tulevia? Kuka tekee sen osaavasti ja vilpittömästi? Emme elä vain todellisuuden keskellä vaan vahvasti myös tarkoitushakuisen ja vääristelevän median luomassa valetodellisuudessa. Tarkoituksena on muuttaa meidän arvomme ja käytöksemme, hallita meitä ja hyötyä meistä. Uutena, vakavana muokkaajana siinä on tekoäly.

Kaikkeen tähän liittyy syvästi hengellinen aspekti ja todellisuus. Moderni nykyihminen haluaa olla näennäisesti uskonnoton, riippumaton ja vapaa kaikesta vastuusta. Hän haluaa tehdä, mitä ikinä haluaa. Minä haluan. Se on aikamme motto.

Ongelma syntyy, kun kahdeksan miljardia ihmistä yhtä aikaa haluaa kaikkea itselleen. Siitä seuraa väistämättä ristiriitoja, kriisejä ja sotia.

Ihminen on käsittämättömän itsekäs, sokea ja tyhmä. Samanaikaisesti hän kuvittelee olevansa valtavan viisas ja hyvä. Totuus on kuitenkin silmiemme edessä.

Elämme vakavia aikoja ja tämä on vasta alkua. Niin, mitä tuleman pitää? Kuka tietää ja millä perusteella? Kuinka todet ovatkaan Jeesuksen sanat: Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä! Eipä ole ihminen muuttunut parissa tuhannessa vuodessa.

Raamattu

Onneksi on kuitenkin olemassa kirja, jossa kerrotaan kaikki olennainen. Siinä kerrotaan, mistä elämä ja ihminen on peräisin ja miksi. Siinä kerrotaan, miksi kaikki on mennyt pieleen ja mitä siitä seuraa. Siinä kirjassa kerrotaan, mitä on tapahtuvat tulevaisuudessa. Siinä kerrotaan, kuka voi pelastaa meidät ja miten. Kaikki päälinjat on selvästi avattu edessämme.

Eteemme on avattu Jumalan iankaikkinen ilmoitus, pyhä Raamattu. Mutta moni sulkee tuon kirjan ja sulkee itsensä ulos Jumalan armon, rakkauden ja pyhyyden todellisuudesta. Hänestä, joka on ainoa turvamme ja pelastajamme.

Tämä maailma on kuin Titanic-laiva, joka on jo uppoamassa kohtalokkaalla tavalla. Mutta tällä kertaa pelastusveneitä on jokaiselle halukkaalle. Jokainen, joka tahtoo pelastua, varmasti pelastuu.

Tämän pimeän ajan keskellä meitä kutsutaan pelastumaan Luojamme yhteydessä, Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kautta ja nimessä. Kun itse olemme sisällä pelastuksessa, saamme pelastaa toisiakin. Meillä on tärkeä tehtävä: auttaa ja kutsua ihmisiä turvaan, Jumalan armosyliin.

Joonan merkki

Mutta kelpaako tämä? Millaisia todisteita aikamme ihminen haluaa, vai onko jo liian myöhäistä?

Jeesuksen ajan ihmiset olivat varsin samanhenkisiä kuin meidän aikamme ihmiset. Jeesus nimittäin sanoi: Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.

Jeesus toimi Jumalan valitun kansan, Israelin keskellä. Heillä on valtava erityisasema. Heillä oli Jerusalemin temppeli, pappeus, uhrit, liitot, pyhä Sana ja Messias. Silti he vaativat lisätodisteita, merkkejä ja temppuja. Sellaiseen Jeesus ei suostunut. Heille oli jo annettu kaikki olennainen. Jumala ei tanssi ihmisen pillin ja vaatimusten mukaan.

Juutalaisten asenne paljasti sen, että he olivat paha ja uskoton sukupolvi. Jumalan kansan historiassa on ollut hyviäkin sukupolvia.

Sama pätee Suomen kansaan. Meillä on ollut sukupolvia, joiden kohdalla Jumalan, ihmisten ja elämän kunnioitus on ollut arvossaan. Mutta nyt elämme aikaa, jolloin tämä on vain muisto.

Tällaiselle sukupolvelle ei tarjoilla ylimääräisiä herkkuja. Ainoa merkki on Joonan merkki.

Niin kuin profeetta Joona oli suuren kalan vatsassa kolme päivää ja yötä, niin oli Ihmisen Poikakin. Niin kuin Joona nousi kuoleman syvyyksistä takaisin elämään, niin nousi Vapahtajamme Jeesus Kristus ristinkuolemansa jälkeen.

Tämän kaikkein suurimman ja keskeisimmän merkin tuo sukupolvi näki. Jeesus naulittiin ristille ja hän nousi kuolleista kolmantena päivänä.

Joonan merkin, Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen voimasta kristillinen usko on levinnyt kaikkialle ja muuttanut syvästi ihmisiä ja yhteiskuntia. Risti on tunnettu symboli, joka merkitsee joillekin kuolemaa, mutta monille syvintä armoa, rakkautta, hyvää elämää ja kirkasta toivoa.

Lähetyskäsky ja kristikunta

Jeesus antoi lähetyskäskyn, jonka mukaan tulee julistaa evankeliumia eli kertoa Jeesuksesta ja hänen pelastavasta työstä ja rakkaudesta. Lähetyskäsky velvoittaa opettamaan Jumalan sanaa ja palvelemaan rakkaudessa lähimmäisiämme. Sen ytimessä on yhteys Luojaamme ja hänen tuntemisensa. Me saamme olla Jumalan lapsia.

Lähetyskäsky on toteutunut ennen näkemättömällä voimalla. Pitkään kristikunnan keskuksena on ollut läntinen maailma. Nyt sen ohitse ovat nousemassa muut maanosat, kun länsimaassa elämme taantumuksessa ja luopumuksessa. Nykyteknologia lisäksi mahdollistaa evankeliumin julistamisen kaikille kansoille ennätyksellisellä voimalla Jumalan Hengessä (Matt 24:14).

Nykyhetken ja tulevan lisäksi on tärkeää katsoa taakse päin. Käsillä on uskonpuhdistuksen, reformaation muistopäivä. Kun katolinen kirkko ajautui syvään pimeyteen, Jumala antoi 1500-luvulla valtavan uskonpuhdistuksen aallon, joka synnytti moniin maihin luterilaisen kirkon, reformoidun kirkon Keski-Eurooppaan, vapaat kristilliset suunnat ja uudisti Englannin kirkon.

Uskonpuhdistuksen perusteesinä oli motto: Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin Raamatun varassa. – Tämä motto yhdistää kaikkia Kristuksen omia ja hänen seurakuntiaan ympäri maailmaa. Siinä on elämän syke, jumalallinen rakkaus.

Siinä on yhä tänään sama voima kaikkea aikamme pimeyttä ja pahuutta vastaan. Se yhä koskettaa ihmisten sydämiä ja antaa kestävän toivon ja tarkoituksen, olipa meillä millaisia myrskyjä tahansa.

Samalla tiedämme, että aikamme kristillisyys on monin paikoin menettänyt alkuperäisen sisältönsä ja sen myötä voimansa. Ihmisestä on tehty epäjumala, kaiken keskipiste ja mitta. Raamattu ja itse Jumala on laitettu sivuun, torjuttu ja unohdettu.

Koska olet kuullut, että aikamme kirkolliset ja yhteiskunnalliset johtajat olisivat julkisesti yhteistuumin kehottaneet ihmisiä näinä vakavina aikoina turvautumaan Herraan Jeesukseen, tunnustamaan syntinsä ja tekemään parannusta siitä, minkä Raamattu sanoo synniksi? Missä on yhteinen, nöyrä rukous Herramme edessä? Minä en ole kuullut tai nähnyt mitään sellaista.

On syytä kysyä, miksi näin ei tapahdu? Mitä he oikein puuhaavat ja julistavat? Ketä he edustavat? Kuka julistaa setan oppeja, kuka harrastaa hindulaista joogaa, kuka buddhalaista mietiskelyä, kuka on vapaamuurari jne. Miksi heissä ei kuulu Kristuksen ja Jumalan sanan ääni? Tuntevatko he edes häntä, seurakunnan Herraa? Entä miten on omalla kohdallamme?

Me kaikki tarvitsemme uskonpuhdistusta, joka päivä. Taistelu käydään aina ensin meidän omissa sydämissämme. Kenen joukoissa seisomme? Ketä me kuuntelemme, seuraamme ja palvelemme?

Meidän tulee valita puolemme. Joko olemme Jumalan puolella tai häntä vastaan. Näin Jeesuskin sanoi. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.

Joonan merkki on tuomio ihmiskunnan synneille. Ihmisen tie johtaa perikatoon, kuoleman syvyyksiin. Mutta Joonan merkki on samalla evankeliumi, valtava viesti ihmeellisestä Jumalan rakkaudesta. Jeesus on kulkenut ristin tien meidän puolestamme, jotta saamme anteeksi ja noussut kuolleista, jotta mekin saisimme elää ikuisesti.

Kristuksen risti seisoo horjumatta aikamme pimeyden ja myrskyjen keskellä. Se on isketty Jumalan sanan ja todellisuuden kallioon. Se on maamerkki, kuin majakka, josta loistava Jumalan sanan valo ohjaa meitä turvallisesti kotisatamaan, elämään.

Entäpä tulevaisuutemme?

Niin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Asiantuntijat kertovat pinnallisia satuja, jotka nousevat kyvyttömyydestä nähdä pinnan alle, kyvyttömyydestä arvioida asioita kestävän moraalin mukaisesti ja kyvyttömyydestä ymmärtää se, että perimmältään aina on kyse ihmisen ja kansojen suhteesta Luojaansa – tai tuon suhteen puuttumisesta ja sen vakavista seurauksista.

Ihminen kulkee sokeasti sumussa hapuillen. Se on vaarallista, jopa kohtalokasta.

Jumalan sana on kirkas valo, joka paljastaa ja näyttää kaiken. Herra lupaa, että hän ei tee mitään paljastamatta aikeitaan palvelijoilleen ja profeetoilleen (Aamos 3:7).

Jumala varoitti menneinä aikoina kansaansa Israelia. Hän varoitti pohjoista Israelia suurvalta Assyriasta, joka hyökkäisi, ellei kansa luopuisi epäjumalanpalveluksesta ja moraalittomasta elämästä. Kansa ei taipunut eikä uskonut, mutta Assyria tuli ja valtasi maan.

Samoin Herra varoitti eteläistä Juudaa moneen otteeseen, vuosikymmenten ajan. Lopulta sekin hylkäsi Herransa sanan ja se joutui kohtaamaan Babylonian ja pakkosiirtolaisuuden ajan. Sama toistui Jeesuksen päivinä ja Rooman valtakunnan sallittiin käydä juutalaisen kansan ylitse.

Entä mitä tapahtuu meidän päivinämme – ei vain Ukrainassa, Venäjällä, Israelissa, Gazassa, vaan Suomen kohdalla? Jumala on puhunut Venäjän uhasta jo monen vuosikymmenen ajan, minullekin.

Aikamme vakavat uutiset ovat kuin voimistuva herätyskellon kalkatus, joka kertoo lähestyvästä tuhosta. Mutta moni sulkee korvansa ja sydämensä niin Jumalalta, lähimmäiseltä kuin itseltäänkin.

Jumalan suunnitelmissa sodan salliminen on viimeinen keino. Entistä vakavampia uutisia olemme kuulleet etenkin vuodesta 2022 alkaen tihentyvään tahtiin. Mieti, mitä kaikkea on uutisoitu vaikkapa kuluneen kuukauden aikana!

Sota on ajallinen tuomio, joka johtuu ihmisen omasta itsekkyydestä, moraalittomuudesta ja pahuudesta. Mutta sotaankin kätkeytyy mahdollisuus löytää armo ja ikuinen elämä – jollei muuten niin äärimmäisessä hädässä. Näin Suomen kansa koki talvisodan myötä, kun se polvistui Herransa eteen ymmärtäen oman syntisyytensä ja avuttomuutensa suurvallan uhan edessä.

Kohtalonkysymyksemme on tänäänkin, taipuuko Suomen kansa ja luopumuksen tilassa oleva kirkkomme todelliseen uskonpuhdistukseen. Palaako se takaisin elämänsä antajan luokse?

Vain Jumalassa on ajallinen ja ikuinen elämä. Vielä tänään hän tarjoaa armoa, elämää ja todellista rakkautta. Mikä on ihmisen, perheiden, seurakuntien, kirkon ja yhteiskuntamme vastaus?

Siinä ei auta hallituksen, opposition tai Trumpin haukkuminen. Jokainen vastaa omista teoistaan. Vain Jumala voi armahtaa ja pelastaa.

Onneksi yksilöinä pelastumisemme on varma, kun turvaudumme Jeesukseen. Sen sijaan koko kansamme pelastus ajallisten uhkien edessä riippuu siitä, kuinka moni kääntyy Jumalan puoleen. Mutta yksilöinäkin jaamme koko kansamme ajallisen kohtalon, vaikka olemmekin syvimmässä turvassa Herrassamme.

Millaista sitten on elää uskovana, hyvään Jumalaan turvautuen ja luottaen? Se on pääosin aivan tavallista, tuttua ja turvallista arkipäivän kristillisyyttä. Siinä on syvin sydämen rauha ja ilo, Jumalan lempeä rakkaus, turvallinen luottamus ja vahva elämänrohkeus vaikeidenkin haasteiden edessä.

Jumalan armollisessa yhteydessä ja arkielämässä saamme rukoilla päivittäin, nauttia pyhää Sanaa ja elää sen valossa, kertoa omin sanoin ja teoin Jeesuksesta, palvella rakkaudessa, kiittää elämän lahjoista, säilyttää kirkkaan toivon ja tarkoituksen, ja odottaa luottavaisesti kotiin pääsyä.

Usko Jumalaan on todellista ja syvää, koska hän antaa läsnäolonsa sisimpäämme. Hän antaa uskon, toivon ja rakkauden lahjan. Hänessä tiedämme, että kuolemankin läpi saamme kulkea taivaalliseen kotiin. Näin olemme turvallisella kotimatkalla, jonka aikana saamme täyttää ajallisen tarkoituksemme ennen ikuista kirkkautta.

Katso sinäkin Jeesuksen ihmeelliseen armoon ja rakkauteen. Luojasi on tullut ihmiseksi, kärsinyt ja sovittanut syntimme ristillä ja noussut voittajana kuolleista. Hänellä on aina ollut ja yhä on kaikki valta, voima ja kunnia. Hänessä saamme olla parhaimmassa ajallisessa ja iankaikkisessa turvassa.

.

Laulu: Huomispäivää en mä tunne

1. Huomispäivää en mä tunne, päivän vain käyn kerrallaan.
Huominen voi tuoda mulle tuskaa, huolta mukanaan.

Käden / vahvaan käteen suljen, katson luottain Jeesukseen.
Tänään vierellensä kuljen, astun kanssaan huomiseen.

Eteenpäin en nähdä saata, mutta silti pelkää en.
Herra, jolle käden annoin, tuntee myös mun huomisen.

2. Huomispäivää en mä tunne, se voi tuoda puuttehen.
Mutta onhan Isä mulla, Hän, ken ruokkii varpusen.

Tulen kautta tie jos kulkee tai jos kohtaan aallokon,
Hän mun siipein suojaan sulkee, joka hetki läsnä on.

Eteenpäin en nähdä saata…

3. Jeesus ohjaa, kuormat kantaa, valkee polku maallinen.
Merkin auringosta antaa pilven reuna hopeinen.

Hän mua kirkkauteen johtaa, joss’ ei kyyneleitä näy.
Missä maa ja taivas kohtaa, siell’ ei päivä pilveen käy.

Eteenpäin en nähdä saata…

.

Rukous

Herra Jumala, sinä olet antanut meille pyhän sanasi
ja kutsunut meidät viemään sen kaikkialle maailmaan.

Anna meidän luottavaisesti jättäytyä sinun lupaustesi varaan.
Herätä sydämessämme uskoa ja rohkaise mielemme
taistelussa pahan valtaa vastaan.

Varusta meidät voimallasi. Tee meistä palvelijoitasi,
jotka noudattavat käskyjäsi ja tunnustavat nimeäsi ihmisten edessä.

Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta,
joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa
elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.

Aamen.