Pyhä Kolminaisuus
PYHÄN KOLMINAISUUDEN PÄIVÄ
Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään
Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmi-yhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä.
Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä.
.
EVANKELIUMI: Joh 15:1-10
Jeesus sanoo:
”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka
ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.
Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa:
se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.”
Muut tekstit: Job 37: 21-24 ja Saarnaaja 8:16-17 sekä Efesolaiskirje 4:1-6
.
SAARNA
Kolmiykseinen Jumalamme
Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Saamme koko sydämestämme ja mielestämme turvautua Jumalaan, häneen, joka ilmoittaa itsensä Sanassa. Hän on Isä ja Poika ja
Pyhä Henki. Jumala on yksi. Jumala on kolmiykseinen.
Jumalan suuruutta ja syvyyttä emme kykene järjellisesti käsittämään, mutta voimme omistaa tämän ilmoituksen sydämissämme uskon kautta. Usko on luottamista, kunnioittamista ja turvautumista Jumalaan. Kun hyväksymme Jumalan sellaisena kuin hän on, hänkin hyväksyy meidät Kristuksen sovitustyön tähden yhteyteensä.
Se, mikä näyttää järjelle mahdottomalle, avautuukin uskon kautta. Sydän lepää Jumalan todellisuudessa. Sen myötä järkikin alkaa hahmottamaan Jumalan ja elämän salaisuuksia.
Usko on ovi Jumalan todellisuuteen. Kun käymme siitä ovesta, saamme tutustua Häneen, jonka valtaistuin on tuon oven takana. Mutta epäuskoinen jättäytyy oven ulkopuolelle. Siellä ei ole mitään mahdollisuutta tuntea Herraa. Jäljelle jää vain epäselviä arvailuja.
Miten voimme tuntea Jumalan ja edes vähän aavistella hänen huikeaa olemustaan ja persoonaa?
Ihminen Jumalan kuvana
Konkreettinen tapa hahmottaa Jumalan kolminaisuutta on katsoa Jumalan kuvaan eli ihmiseen. Meissä on paljon samanlaista kuin Jumalassa, koska Jumala loi meidät hänen kuvakseen.
Jumalan kuvana jokainen meistä on yksi kokonaisuus, mutta samalla meissä on henki, sielu ja ruumis. Ihminenkin on kolmiykseinen. Ihmiseen katsominen on tietysti vajavaista hahmottelua eikä sellaisenaan vastaa Jumalan koko todellisuutta.
Kuitenkin ihminen on Jumalan kuva. Meissä on monitahoisuutta ja kerrostumia. Siksi me käymme itsemme kanssa jatkuvaa vuoropuhelua. Mietimme asioita: mitähän tekisin tänään? Minulla on nälkä, mitähän söisin? Kenelle me puhumme ajatuksissamme? Itsellemme, koska me olemme moniulotteisia, kolminaisia – kuten Jumala.
Jumalakin käy sisäistä vuoropuhelua itsensä kanssa Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Voimme siis jossain määrin ymmärtää Jumalan ykseyttä ja kolminaisuutta oman olemuksemme kautta.
Toki olemme ihmisinä vain ”pienoismalleja” mittaamattomasta Jumalasta. Kaiken lisäksi olemme syntiinlangenneita. Jumalan kuva on meissä hämärtynyt, rikkoutunut ja vääristynyt. Mutta silti tällaisinakin me voimme tuntea ja kohdata Luojamme läheisellä ja ymmärrettävällä tavalla.
Meillä on kyky tuntea Luojamme
Modernin teologian perusväite on, että ihminen ei voi mitenkään tuntea Jumalaa. Jumala on jotain sellaista, mitä ei voi edes määritellä.
Mutta tosiasiassa tällaisella ajattelulla ja väitteellä ei ole mitään tekemistä oikean kristinuskon kanssa. Se on suorastaan kristillisen uskon ja Jumalan mitätöimistä. Se kumpuaa sielunvihollisesta, joka tahtoo kaikin tavoin estää ihmistä tuntemasta Luojaa ja turvautumasta häneen.
Jumala on luonut ihmisen kuvakseen ja yhteyteensä. Luoja on antanut meille kyvyn tuntea hänet. Meillä on järki, tunteet, tahto, omatunto, sielu ja vieläpä henki, joka on erityinen hengellinen ulottuvuus meissä Jumalan tuntemista varten. Kaiken lisäksi Jumala ilmoittaa itsensä Sanan kautta. Hän puhuu meille tavallisella ihmiskielellä, jota voimme ymmärtää – jos vain tahdomme.
Lähetyskäskykin julistaa selkeästi, että Jumalan voi tuntea ja siksi Ihmiset tulee kastaa Jeesuksen opetuslapsiksi ja opettaa noudattamaan kaikkea sitä, mitä Jeesus on meille opettanut. Juuri siinä Jumala on kanssamme joka hetki!
Sanan ja Kristuksen kautta
Voimme tuntea Jumalan ns. yleisen ja erityisen ilmoituksen kautta. ”Yleisen ilmoituksen” kautta voimme aavistella Jumalan olemassaoloa ja piirteitä katsomalla hänen luomistekojaan ja toimintaansa yksittäisten ihmisten ja koko ihmiskunnan ja luomakunnan elämässä ja vaiheissa.
Mutta yleinen ilmoitus on vasta heräte. Havaitsemme jotain, kiinnostumme ja haluamme ottaa tarkemmin selvää. Siksi tarvitsemme tarkentavia välineitä.
Juuri siitä on kysymys ns. ”erityisen ilmoituksen” kohdalla. Erityistä ilmoitusta on Jumalan pyhä sana, Kristus Jeesus ja Pyhä Henki. Niiden avulla näemme, kuulemme ja ymmärrämme paremmin.
Luotettavimmin ja selkeimmin kuulemme Jumalan äänen hänen pyhässä Sanassa, Raamatussa.
Sen äärellä kuvamme Jumalasta tarkentuu huikaisevassa määrin. Tosin Raamatunkin äärellä riittää haastetta ja puntaroitavaa koko elämämme ajaksi.
Sanassa Jumala piirtää ehyemmän kuvan sydämiimme. Hän puhuu meille katoamattomia elämän sanoja. Sana muokkaa meitä ja luo hänen tahtomaansa elämää.
Tarkimman kuvan Jumalasta näemme Vapahtajassa Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on Jumalan täydellinen kuva. Jeesuksessa näemme ja kuulemme itse Jumalan toiminnassa. Jumala on tullut ihmiseksi, keskellemme, jotta saisimme hänestä ymmärrettävän käsityksen ja saisimme jälleen häneen elämänyhteyden.
Se, mitä Jeesus on, mitä hän sanoo ja tekee, ja miten hän suhtautuu ihmisiin, kertoo välittömällä ja kirkkaalla tavalla Jumalasta. Mutta jotta ei olisi liian helppoa, on muistettava sekin, että Jeesus on ihminen… Hän on täydellinen Jumala ja ihminen.
Jumala avaa meille olennaisen, syvimmän sydämensä Kristuksessa ja Sanassa, mutta kaikkea hänen mittaamattomuutta ja suuruutta emme saata käsittää. Siihen tarvitaan ikuisuus.
Elämän syvin tarkoitus: Tunne Luojasi!
Koko elämän syvin tarkoitus on, että opimme tuntemaan Luojamme ja elämme aina hänen yhteydessään. Juuri näin Vapahtajamme Jeesus sanoi:
Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala,
ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. (Joh 17:3)
Paina tämä syvälle mieleesi ja sydämeesi äläkä koskaan luovu siitä! Me voimme tuntea Luojamme olennaisella tavalla. Jumala paljastaa syvimmän sydämensä ja kasvonsa meille Kristuksessa. Hän antaa Henkensä sydämiimme. Jumala on lähellä.
Jumalan tuntemista voimme verrata maapalloon mittaamattomassa avaruudessa. Me voimme oppia tuntemaan kotiplaneettamme hyvinkin tarkasti, mutta ympäröivää universumia emme kykene käsittämään.
Silti elämämme kannalta tärkein on kotiplaneettamme, sillä siinä me elämme ja se on kotimme. Jumala on paljastanut meille syvimmän sydämensä ja voimme tuntea hänet (= ”maapallo”). Emme kuitenkaan käsitä Jumalan koko suuruutta (= ”avaruutta”).
Olennaista on se, että Jumala on Rakkaus. Sen syvimpänä ilmaisuna on Jeesuksen ristinkuolema ja koko pelastusteko hyväksemme. Jumala tuli ihmiseksi ja kärsi puolestamme. Hänen rakkautensa on uhrautuvaa ja epäitsekästä. Juuri näin hän rakastaa sinuakin.
Turvallisissa käsissä
Olemme turvallisissa käsissä. Jumala on juuri sitä, mitä hän ilmoittaa olevansa. Meillä on luotettava perusta, suunta ja sisältö koko elämälle. Meidän tulee kuunnella Hyvän Paimenen ääntä. Vieraiden äänet johtavat pois rakastavan, pyhän Jumalan yhteydestä.
Mitä kauemmaksi kuljemme Jumalasta ja mitä vähemmän vietämme aikaa hänen seurassaan,
sitä vääristyneemmäksi kuvamme Jumalasta muodostuu.
Jumalan puolelta kaikki on selvää. Hän julistaa evankeliumissa, että hän rakastaa meitä ja tahtoo pitää meitä sylissään. Ihmisen puolelta kaikki on usein varsin epäselvää. Mutta Jumala on onneksi meitä suurempi. Hän on aina uskollinen.
Viinipuu-vertaus
Jumalan kolminaisuus tulee esille viinipuu-vertauksessa. Isä Jumala on viinitarhuri, Poika on viinipuu ja Pyhä Henki on tuon puun elämänvoima ja hedelmien esille tuoja (vaikka Henkeä ei siinä suoraan mainitakaan). Galatalaiskirjeen 5. luvussa kerrotaan Hengen hedelmästä eli rakastavasta elämästä sen kaikkine sävyineen ja makuineen.
Tähän kolminaisuuden todellisuuteen on meidät liitetty ”oksina”. Yhteys Luojaamme on syvää ja todellista, vaikka osin salattuakin. Olemme Jumalan lapsia kasteen ja uskon kautta. Meidät on liitetty Kristukseen ja meille on annettu Pyhä Henki.
Samalla meistä koostuu kristillinen seurakunta. Olemme Kristuksen ruumis, jossa jokaisella on oma tärkeä paikkansa ja tehtävänsä. Jokainen on suunnattoman arvokas ja välttämätön.
Emme ole tuuliajolla, sattuman varassa tai kosmisessa yksinäisyydessä, vaan olemme syväliitettyjä Luojaamme Kristuksessa, joka rakastaa meitä.
Uskon hedelmiä ohdakkeidenkin keskellä
Jumalan rakastava läsnäolo Kristuksessa ja Pyhässä Hengessä synnyttää meissä levollisen, luottavaisen, Sanaa kunnioittavan uskon. Sitä ei tarvitse puristaa eikä keksiä. Tuo usko vahvistuu ja syvenee Sanan ääressä, rukouksessa, uskovien yhteydessä ja lähimmäisiä palvellessa.
Kristillinen usko ei jää hedelmättömäksi. Kristus meissä tekee uskollisesti hyvää työtään. Usein emme sitä edes huomaa. Samanaikaisesti joudumme kipuilemaan syntisyytemme kanssa.
Olemme armahdettuja syntisiä ja elämme jokapäiväisessä katumuksessa ja uudistuksessa – emme omavoimaisesti ponnistellen vaan Kristuksen armossa ja Pyhässä Hengessä leväten ja virkistyen.
Synti rajoittaa, kuolettaa ja tuhoaa elämää ja ihmisyyttä. Ohdakkeet ja rikkaruohot uhkaavat vallata sydämemme ja elämämme. Siksi Jumala tekee meissä jokapäiväistä puhdistustyötään.
Hän karsii meissä olevaa synnin ylivaltaa. Silloin taivaallinen valo pääsee meitä vahvistamaan ja
se hyvä, minkä Jumala on meihin istuttanut, saa hiljalleen kasvaa esiin.
Kolminaisen Jumalan huolenpito
Ratkaisevaa koskaan ei ole se, millaisia me olemme ja miten me onnistumme. Ratkaisevaa on se, että Jumala rakastaa meitä ja lupaa pitää meistä huolen perille taivaaseen saakka.
Isänä Jumala on luonut meidät rakkaudessaan ja antanut meille rikkaan elämän kaikkine lahjoineen. Hän antaa maan sadon, ajallisen elämän vuodet ja pelastuksen armon, vaikka olemme hänestä poikenneet pois.
Poikana Jumala käy puolestamme ristille, sovittaa syntimme, antaa anteeksi, luo uutta elämää ylösnousemuksensa voimalla ja avaa taivaat ja Isän sylin.
Pyhänä Henkenä Jumala synnyttää meidät hänen lapsikseen, hoitaa, vahvistaa ja varustaa. Hän on elämän, uskon ja rakkauden Henki. Hän kokoaa seurakunnan, lähettää tehtäviin ja antaa kaikkeen tarvittavan voiman.
Jumala pitää meistä huolen lisäksi luomakuntansa lahjojen, pyhän Sanansa ja toinen toisemme kautta. Kolminaisen Jumalan huolenpito ja rakkaus täydellistyy ja täyttyy tulevassa kirkkaudessa.
Vastauksena tähän armoon, rakkauteen ja syvään turvaan elämän, kuoleman ja ikuisuuden edessä, saamme kohta tunnustaa uskomme Apostolisen uskontunnustuksen sanoin ja ottaa vastaan Kolmiyhteisen Jumalan siunauksen:
Olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus
ja Pyhän Hengen osallisuus aina sinun kanssasi!
.
Lausumme yhdessä:
Minä uskon
Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.