TAIVAAN KANSALAISENA MAAILMASSA (4. su pääsiäisestä)

Seurakunta kulkee Voittajan jäljissä totuudessa ja rakkaudessa kohti täydellistä iloa taivaassa. Pyhän Hengen johtamina kristityt saavat jo nyt elää taivaan kansalaisina maailmassa.

.

EVANKELIUMI: Joh 17:6-10

Jeesus rukoili ja sanoi: ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta.

Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.

Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle. Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun, ja minun kirkkauteni on tullut julki heissä.”

.

Jes 32:15-20

Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki. Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät. Silloin autiomaassa asuu oikeus ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä. Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha.

Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. Minun kansani saa asua rauhan niityillä, turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.

Metsää kaatuu lakoon, kaupunkeja sortuu maahan, mutta te onnelliset, te saatte kylvää kaikkialle, missä vesi kostuttaa maan, saatte päästää härkänne ja aasinne vapaasti kulkemaan laitumilla.

.

Room 8:9-11

Te ette elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi. Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.

.

SAARNA

Valheen, pimeyden ja kuoleman maailmassa

Me elämme valheen, pimeyden ja kuoleman maailmassa. Jeesus sanoi vähän yllättävästikin, että hän ei rukoile maailman puolesta. Sillä hän ei tarkoittanut Jumalan hyvää luomistyötä, vaan turmeltunutta, syntistä, pahuuden riivaamaa ja kuolemaan tuomittua maailmaa.

Niin kuin synnillekään ei ole luvattu armoa eikä pelastusta, niin ei myöskään tälle pahalle maailmalle. Mutta sen keskellä eläviä ihmisiä Jumala kutsuu pelastukseen.

Vuonna 1914 huhtikuun 11. päivänä Titanic-laiva purjehti kohti New Yorkia. Se oli aikansa sensaatio ja kaiken ihmistyön huippusaavutus. Se oli suurin, kaunein ja uppoamaton loistoalus, jonka nimi tarkoitti Jättiläistä. Matkustajia oli 2200 ja henkilökunta.

Laiva sai useita varoituksia jäävuorista, mutta kapteeni käski lisätä vauhtia. Viimeisin varoitus oli vakavin, mutta kapteeni oli iltajuhlassa. Keskellä pimeää yötä, jäätävällä merellä, laiva törmäsi jäävuoreen ja sen kylki repeytyi. Kolme tuntia myöhemmin laiva upposi.

Pelastusveneitä oli 16 ja ne riittivät vain puolelle, mutta niitäkään ei saatu täyteen. 1500 ihmistä kuoli ja 800 pelastui. Titanic oli rakennettu heikosta teräksestä ja siinä oli monia vakavia puutteita.

Näin käy tälle maailmalle ja sen myötä Suomellekin. Vakavia varoituksia on annettu useita. On jo pimeä yö, maailman meri on jäätävän kylmä ja uhkaavia jäävuoria tulee toinen toisena perään.

Mutta kapteeni, miehistö ja matkustajat ovat yökerhossa juhlimassa, kuten Sanna Marin Helsingin yöelämässä Fortumin menettäessä 10 miljardia Uniperin sotkuissa. Viestit eivät mene perille houreisen metelin ja huuman keskellä.

Suomi-laiva on nytkin ottanut monta osumaa ja kylki vuotaa jo kohtalokkaasti. Onneksi presidenttimme pitää yllä uskoa ihmisyyteen ja demokratiaan maailman valokeilassa. Joku taas tekee unelmiensa mielikuvitusmatkaansa tunnin junassa.

Jos jokin menee pieleen, syyllinenkin on jo tiedossa: USA:n presidentti Donald Trump ja tietysti Israel. Se lohduttaa valtavasti, kun laiva uppoaa pimeyden syövereihin. Me olemme syyttömiä.

Tätä totuutta mieliimme takoo päivittäin rakas mediamme, joka nauttii hyvän ja pahan tiedon puun maukasta hedelmää käärmeen hellässä kuristusotteessa jakaen auliisti sielunvihollisen totuutta, eli valhetta. Se näyttää maistuvan monelle uskovallekin.

Maailman puolesta Herra Jeesus ei rukoile. Maailma katoaa ja jo nyt murenee ympärillämme.

Jeesuksen missio

Uppoavan, oman pimeytensä mustaan aukkoon katoavan maailman keskellä Jeesuksella on kuitenkin missio. Vapahtaja kuolee ristillä, sovittaa syntimme ja avaa oven iäiseen elämään.

Pelastusveneitä on tarjolla jokaiselle ihmiselle. Yhdenkään ei tarvitse hukkua maailman mukana. Ei yhdenkään, ei sinunkaan.

Maailman merillä seilaa seurakuntalaiva, jonka kapteeni ei nuku, ei heilu yökerhossa, ei ole piittaamaton hädässä olevien äänille. Siihen laivaan kerätään valitut, Jeesuksen nimeen kastetut, häneen uskovat ihmiset. Ja se laiva purjehtii kohti kirkkautta, kohti hyvää kotisatamaa.

Mutta vielä tuokion pelastustehtävä on kesken. Pelastuksen laivassa, Kristuksessa, on jokaiselle oma hyvä, turvallinen paikkansa ja tärkeän ainutlaatuinen tehtävänsä.

Kristus-laivassa meidät ravitaan, hoidetaan, varustetaan, siunataan ja varjellaan. Ja vaikka liukastuisimme, kaatuisimme, sairastuisimme tai kuolisimme tämän matkan aikana, pelastuksen laiva jatkaa kulkuaan vakaasti ja kantaa meidät varmasti perille saakka.

Koska tämä maailma on katoamassa, meidän ei tule rakastua eikä takertua siihen. Sen aika on käymässä vähiin. Olosuhteet muuttuvat koko ajan pahemmiksi – ei enää paremmiksi. Mutta senkin tarkoitus on hyvä. Mitä kuumemmaksi uuni lämmitetään, sitä varmemmin liha kypsyy ja sydän pehmenee Jumalan armolle ja rakkaudelle. Mutta lopulta liha palaa karrelle ja poroksi.

Koska tämä maailma on katoamassa, meidän tulee rakastua ja takertua Kristukseen Jeesukseen ja Jumalan sanaan, armoon ja totuuteen. Hänessä meillä on kaikki. Vaikka ajassa kaikki näyttäisi menetetyltä, emme ole menettäneet mitään tärkeää. Edesmenneet rakkaammekin ovat tallella taivaissa, jo odottamassa meitä.

Koska tämä maailma on katoamassa, meidän tulee keskittyä olennaiseen, siihen tärkeimpään perustehtävään, joka Jumalan kansalla on tässä maailmassa: evankeliumin julistamiseen, Jumalan sanan esillä pitämiseen ja rakkauden palvelutyöhön.

Ja vaikka maailma on katomassa, meidän ei tule hätääntyä eikä pelätä. Kaikkivaltias on suojamme ja turvamme. Hän sanoo joka päivä: Älä pelkää!

Eräs seurakuntalainen näki yli 20 vuotta sitten näyn. Siinä oli pellolla väkeä korjaamassa satoa, miehiä ja naisia. Taivas oli jo täyttynyt uhkaavan mustista ukkos- ja myrskypilvistä. Olennaista näyssä oli se, että korjuuväki teki työtään hyvin määrätietoisesti ja lainkaan hätääntymättä. Koko sato saatiin korjattua.

Olkoon se meidänkin työnäkymme. Olemme vielä maailmassa, koska tehtävämme on kesken. Täyttäköön sydämemme syvä luottamus Herraamme Jeesukseen ja hänen sanaansa. Täyttäköön Jumalan Henki meidät kaikella rohkeudella, määrätietoisuudella ja periksiantamattomuudella, joka ei ole kovuutta, vaan herkkyyttä ja lujuutta aikamme ihmisten ja tilanteiden keskellä.

Valheen seireenit

Kuten sanoin, elämme valheen, synnin, pimeyden ja kuoleman maailmassa. Kuulemme monenlaisia houkuttelevia ääniä, jotka vetoavat meihin. Tehtävämme häiriintyy ja joku saattaa kokea kiusauksen hypätä Kristus-laivasta hetkellisesti kimmeltävien maailman aaltojen sekaan.

Kreikkalaisessa muinaistarussa kerrotaan Odysseiasta, joka joutui purjehtimaan läpi alueen, jota hallitsivat seireenit, joiden kaunis ääni oli vastustamaton ja lumoava. Moni oli jo kohdannut kohtalonsa niiden pettämänä.

Mutta Odysseia oli viisas ja valveutunut. Hän tiesi lihan heikkouden ja valheen voiman. Siksi hän laittoi miehistön korviin vahaa ja antoi sitoa itsensä mastoon kiinni.

Juuri niin tulee meidänkin tehdä. Meidän tulee ymmärtää heikkoutumme ja syntisyytemme ja tukkia korvamme pimeyden ääniltä ja antaa sitoa itsemme Kristukseen, ristinpuuhun. Siinä pysymme lujasti ja hellittämättömästi, vaikka lihamme rimpuilee maailman houkutusten keskellä.

Valheen seireeneitä ei ole vain maailman merillä, vaan sellaisia pyrkii nousemaan seurakuntienkin keskelle. Kirkkoa hallitsevassa liberaaliteologiassa ihanteeksi nostetaan ihmisen syntisyys ja vapaus – vastuusta, Jumalasta ja tuomiosta. Kun käsityksemme vääristyy synnistä, vääristyy armokin. Mitään ristiä, sovitusta eikä Jeesusta tarvita. Ihminen istutetaan Jumalan valtaistuimelle.

Tällaiseltakin tulee tukkia korvamme ja sitoutua entistä lujemmin Kristukseen ja ristinpuuhun. Valheen seireeneitä ei tule päästää hengellisiin koteihimme. Sekin on vastuumme ja tehtävämme.

Raamatullinen todellisuuden teologia

Ihanteena ei syntisyytemme. Armo ei ole tarkoitettu synnin valloilleen päästämiseen. Meidän syntisyytemme on karua todellisuutta, joka riippuu meissä koko ajallisen elämän kuin pimeä varjo.

Ihanteemme on Kristuksessa. Hänessä me saamme armahdettuina ja verellä pestyinä uudistua joka päivä. Mutta vasta kirkkaudessa meidät puetaan täyteen kirkkauteen.

Olemme vielä maailman keskellä, mutta syvimmiltään olemme taivaan kansalaisia, Jumalan lapsia ja sellaisenaan hänen hyvässä, turvallisessa hoidossaan.

Jumalan lapsina olemme armahdettuja syntisiä, jotka tarvitsemme Jumalan isällistä ja äidillistä huolenpitoa. Sitä saamme kokea monin tavoin – Kristuksen, Pyhän Hengen, Sanan, seurakunnan, armovälineiden, yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten kautta.

Olemme Jumalan perheväkeä. Juuri perhe on ihmiskunnan perusyksikkö niin seurakuntana kuin paikallisena yhteisönkin keskellä. Jumalan lapsina saamme kasvaa hengelliseen aikuisuuteen, jolloin meistä vuorostamme tulee isejä ja äitejä, joille Luojamme on antanut äidin vaistoja ja rakkautta, ja isän huolenpitoa ja turvaa.

Epätäydellisinä täydellisyyden keskellä

Ihmisinä, uskovina ja varsinkin iseinä ja äiteinä koemme hetkittäin syvää vajavuutta. Paremminkin olisi voinut elää ja toimia. Se on varmasti totta, mutta onneksi ei ratkaisevaa.

Ratkaisevaa on se, että Jumala on täydellinen isä ja äiti, täydellinen Vapahtaja ja Pelastaja, täydellinen rakkauden lain täyttäjä niin elämässä kuin ristinkuolemassa. Ratkaisevaa on se, että Jumala luo uuden taivaan ja maan, jonne meidät on jo kutsuttu, valittu ja asetettu.

Me näemme ja koemme vain tämän vajavaisen hetken, mutta Jumala näkee kaiken alusta loppuun saakka. Hän näkee sen, mitä me olemme kirkkaudessa. Siksi Jumala on kärsivällinen kasvattaja, joka ei jätä alkamaansa työtään koskaan kesken – ei sinussa eikä minussa.

Evankeliumi on hyvä sanoma siitä, että me kelpaamme tällaisina kuin olemme. Me kelpaamme Jumalalle ja siksi saamme kelvata toinen toisillemme ja itsellemmekin. Kelvollisuutemme ei kuitenkaan perustu millään tavoin meihin, vaan yksin Kristukseen.

Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen varassa, yksinomaan Raamatun sanan mukaisesti. Tämä on aina ollut elämän katkeamaton kultainen lanka, joka sitoo meidät taivaallisiin.

Näin me saamme vajavaisina iseinä äiteinä, veljinä, sisarina, lapsina, isovanhempina, ystävinä, työtovereina, naapureina, hyvän päivän tuttuina suostua ajallisen ihmisyyden vajavuuteen ja raadollisuuteen turvatuen kaikessa Kristuksen armoon ja rakkauteen.

Elämän veden lähteellä

Elämän veden lähde on Kristuksessa aina avoimena. Saamme tulla hänen luokseen väsyneinä, pettyneinä, epäonnistuneina, haavoitettuina, langenneina, hylättyinä. Saamme tulla hänen luokseen iloisina ja tyytyväisinä. Elämään mahtuu kaikki värit ja kaiken saamme tuoda hänelle.

Eikä koskaan kannata viivytellä, sillä mitä uupuneemmaksi olemme tulleet, sitä pitempään toipuminen kestää. Inhimillinen todellisuus ei kumoudu, mutta hengellinen ja ajallinen kuuluvat yhteen ja ovat vuorovaikutuksessa.

Kun synti turmelee, rikkoo ja tuhoaa, Jumalan ihmeellinen armo korjaa, uudistaa ja luo uutta. Silloin toteutuu Jesajan kirjan ennustus oikeuden, vanhurskauden, rauhan, turvallisuuden ja runsauden lisääntymisestä. Monesti jo ajassakin, mutta täydesti kirkkaudessa.

Mutta aikamme ihminen ei halua Jumalaa elämäänsä. Kaikkea muuta ihminen yrittää, mutta ei nöyrry Luojansa edessä. Mieluummin ihminen raunioittaa oman elämänsä ja yhteiskunnan kuin huutaa avuksi Jumalaa. Pitkä, vaikea ja tuskallinen tie on vielä edessämme.

Parempi Jumalan kanssa ja siunattuina

Viisautta on tunnustaa tosiasiat ja turvautua Luojaan. Silloin palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Viisas hiljenee Luojansa edessä luottaen siihen, että Luojalla on hyvän elämän avaimet. Häneen kannattaa turvautua rukoillen.

Rukouksin eletyllä elämällä ja rukouksin tehdyllä palvelutyöllä on ajallinen ja ikuinen siunauksensa. Ne moninaiset teot, joita isät, äidit ja muut ovat tehneet toisten hyväksi, eivät ole turhia vaan ne ovat palasia, joiden myötä kokonaisuus rakentuu.

Harvoin saamme kiitosta mistään. Useimmat hyvät tekomme unohtuvat. Mutta Jumala muistaa kaiken hyvän. Hän palkitsee armolla armon päälle.

Suurimpia palkintoja ovat sisäinen rauha, ilo ja tyytyväisyys. Jumala ei anna sataa taivaasta rahaa vaan täyttää sydämemme läsnäolollaan.

Jumala taivaallisena Isänä ja äidillisenä huolehtijana pitää meidät turvallisessa sylissään. Siinä sylissä emme ole koskaan yksin – emme elämässä, emme kuolemassa, emme iäisyyden edessä. Silloin emme ole juurettomia, hylättyjä, laiminlyötyjä, vailla tulevaisuutta.

Meidän alkumme on Jumalan sydämellä. Ajallisen elämän päivämme ovat Jumalan käsissä. Tulevaisuutemme on täydellisen kirkas ja ihana.

Rohkeasti eteenpäin!

Kaikki tämä kantakoon, rohkaiskoon ja lohduttakoon meitä iseinä, äiteinä, aikuisina ja lapsina, terveinä ja sairaina, iloisina ja surullisina, ja millaisia me ikinä olemmekaan.

Jumalan armo ja rakkaus on täydellistä Kristuksessa. Me saamme vajavaisina levätä täydellisen varassa. Jumalan silmissä sinä olet arvokas ja kaikki, mitä olet tehnyt ja teet Kristukseen turvautuen, on siunattua.

Niin kuin Kristus täytti tehtävänsä, meidänkin tehtävämme täyttyy ajallaan sen mukaan kuin Jumala armossaan ja viisaudessaan on meille mitannut. Ja silloin saamme astua kirkkauteen, täyteen taivaan kansalaisuuteen.

Siunattua elämänmatkaa sinulle!

.

RUKOUS

Taivaan ja maan Luoja.
Me kiitämme sinua kaikista teoistasi.

Avaa meille pyhä ikuinen sanasi
   ja opeta meidät tuntemaan Kristuksen rakkaus.

Sinä olet lähettänyt Totuuden Hengen
   valoksi pimeyteemme, niin että pysyisimme
   oikeuden ja vanhurskauden tiellä.

Anna kansallesi voima hylätä kaikki,
   mikä murentaa uskoa sinuun.

Suo meidän elää sinun rakkaudessasi ja
   rakkautesi voimalla rakastaa Sinua,
   lähimmäisiämme, itseämme
   ja koko luomakuntaa.

Kiitos, että sinun armosi riittää ja rakkautesi
   kantaa meidät perille kaiken täyttymykseen.

Sinua me kiitämme ja ylistämme,
   Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.