KOLME TAISTELUA

Arvoisa juhlaväki, arvoisat veteraanit, läheiset, ystävät. Tämän puheenvuoron otsikkona on: Kolme taistelua.

Taistelu maamme itsenäisyyden puolesta

Suomen kohtalonvuosia ja maamme puolesta käytyä uhrautuvaa taistelua niin eturintamalla kuin kotirintamalla ei voi koskaan kyllin korostaa. Maamme säilyi itsenäisenä ylivoimaisen vastustajan edessä ja sen myötä Suomi on saanut kulkea hyvin erilaisen tien kuin monet Itä-Euroopan maat. Ponnistelut yhdistivät kansaamme ja loivat perustan nykyiselle vauraudelle.

Uhri oli silti hyvin suuri. Monet menettivät henkensä. Monet saivat fyysisiä vammoja. Kenties vielä useammat saivat syviä haavoja sieluunsa. Vuodatettujen kyynelten määrän tuntee vain Luojamme.

Tästä kaikesta me nuoremmat sukupolvet olemme jatkuvassa kiitollisuuden velassa. Olkoon tämäkin juhlahetki vilpittömän kiitoksen osoittamista teille arvoisat isänmaamme ystävät.

Samalla kun inhimilliset ponnistelut olivat äärimmäisiä ja vielä sen ylitsekin, on usein tunnustettu, että pienen Suomen rinnalla seisoi suuri Jumala. Monien sydämet nöyrtyivät totiseen rukoukseen kansamme hädän hetkellä. Hyvin vaikuttava oli presidentti Kyösti Kallion johdattama rukous talvisodan alla. Vaikuttavaa oli myös hänen puolisonsa Kaisa Kallion sydämellinen ja maanläheinen toiminta.

Näihin rukouksiin Jumala vastasi. Suomi säilyi itsenäisenä ja sitä me saamme juhlistaa jälleen kerran aivan muutaman päivän kuluttua, kun Suomi-neito täyttää 101 vuotta.

Taistelu koko ihmiskunnan puolesta

Olemme siirtyneet adventin aikaan. Se on Herran tulemuksen odotuksen aikaa. Ensin odotamme hänen syntymäjuhlaansa, joulua, sitten myös hänen takaisin tuloaan.

Syntymäpäiviä on hyvä viettää joka vuosi. Herramme ja Vapahtajamme syntymästä onkin kulunut jo reilut 2000 vuotta.

Joulua vietämme usein herttaisissa ja lämpimissä tunnelmissa. Jeesus-vauva koristellaan kullalla ja kimalluksella. Tallissa on hempeän hämyisä tunnelma. Tällainen herttainen Jeesus-vauva kelpaakin melkein kaikille.

Sen sijaan useimmilta unohtuu tai painetaan unohduksiin se, että seimen lapsi kasvoi aikuiseksi ja astui siihen tehtävään Israelin kansan keskelle, jossa rintamalinjat alkoivat nopeasti syntyä puolesta ja vastaan.

Vapahtaja Jeesus Kristus julisti Jumalan valtakunnan, ts. elämän, rakkauden, totuuden ja hyvyyden tulemusta ja läsnäoloa. Tämä oli uhka pimeyden voimille ja niille, jotka olivat pimeyden puolella. Jeesus oli uhka maallisille ja uskonnollisille johtajille, koska kansa kuuli ja näki Jeesuksessa itse Herran. Jeesus oli uhka heidän asemalleen ja kukkarolleen sekä liitolleen Rooman valtakunnan kanssa.

Jeesuksen suorasukaiset puheet häiritsivät myös niitä ihmisiä, jotka pitivät itseään hurskaina ja hyvinä heidän omien tekojensa ansiosta. He noudattivat pilkuntarkasti perittyjä tapoja, joilla ei kuitenkaan ollut enää paljonkaan tekemistä Jumalan pyhän lain kanssa. He eivät tarvinneet Vapahtajaa ja syntiensä sovittajaa.

Näin rintamalinjat syntyivät ja jyrkkenivät. Epäselvää harmaata vyöhykettä ei enää ollut. Oli vain valo ja pimeys, hyvyys ja pahuus.

Jeesus ei kuitenkaan ollut ketään vastaan. Hän oli ja on tänäänkin kaikkien puolella. Hän syntyi maailmaan, jotta hänestä tulisi meidän syntiemme sovittaja. Koko luomakunnan huomio kiinnittyi häneen, kun Jeesus naulittiin ristille. Sitä katsoivat Taivaallinen Isä, pyhät enkelit, kaikki pimeyden joukot, supervalta Rooma, pyhiinvaeltajat ympäri silloista maailmaa ja Israelin kansa.

Kun tilanne näytti toivottomalta pimeyden vyöryessä kaiken ylitse, tapahtuikin jumalallinen ihme. Pimeyden keskeltä sarastikin kirkas aamuaurinko, joka valaisi pian koko maailman. Ihmiskunnan synnit sovitettiin ja kolme päivää myöhemmin Vapahtaja nousi ylös kuolleista.

Ovi uuteen elämään, aitoon itsenäisyyteen, jossa oltiin riippuvaisia Luojasta ja lähimmäisestä, avattiin. Evankeliumi on hyvä sanoma Jumalan uutta luovasta armosta ja rakkaudesta. Sen varaan on rakennettu meidänkin maamme hyvinvointi.

Taistelu meidän sydämistämme

Kaksi ratkaisevaa taistelua on jo voitettu. Maamme itsenäisyys turvattiin raskaiden ponnistelujen kautta. Vapahtaja Jeesus Kristus voitti Golgatan ristillä synnin, pahuuden ja kuoleman voimat.

Jäljellä on vielä kolmas taistelu. Se on taistelu meidän sydämistämme. Kenen puolelle me lopulta asettaudumme? Kenen joukoissa me taistelemme?

Elämme Jumalasta vieraantumisen aikaa. Se näkyy yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Kristillinen usko siivotaan pois julkisuudesta, mediasta, lainsäädännöstä, kouluista, kodeista ja monien sydämistä.

Vaikka kristillisen uskon ja rakkauden innoittamana on tehty aivan käsittämättömän paljon hyvää, palstatilaa saavat pelkästään hyökkäävät negatiiviset uutiset. Nekin on kynäilty niiden toimesta, jotka eivät halua olla missään tekemisissä Jumalan ilmoituksen, Raamatun kanssa.

Vuosikymmenten aikana maahamme on rakennettu ennennäkemätön hyvinvointi. Samanaikaisesti koemme ennennäkemätöntä sisäistä pahoinvointia. Puoli miljoonaa aikuista kärsii masennuksesta. Tulo- ja varallisuuserot kasvavat. Kansamme jakautuu hyvä- ja huono-osaisiin. Hyvinvoinnin rakenteita puretaan. Samalla monenlaiset asenteet jyrkkenevät. Sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu on enemminkin pahuuden kuin hyvyyden sävyttämää. Tuoreimpana huolena on se, että lapsia syntyy aivan liian vähän.

Kansamme elinvoima heikkenee – samaa vauhtia kuin se on hylkäämässä elämänsä lähteen, Luojamme. On siis syytä olla huolissamme. Huolen kantaminen alkaa aina ensin omasta sydämestämme. Olemmeko me elämän puolella?

Taistelu ei ole päättynyt. Sitä käydään jokaisen sielusta. Kyseessä on sinun ja minun – ei vain ajallinen elämä vaan ennen kaikkea – ikuinen elämä.

Tätä kamppailua käydään kaikilla rintamilla, kaikin keinoin, kaikin voimin yhteiskunnassa, mediassa, kirkon sisällä, kouluissa, työpaikoilla, harrastusten keskellä, kodeissa.

Sanot vain ääneen sanat ”Jeesus, synti, kristilliset arvot, abortti, kristillinen avioliitto, seksuaalietiikka, eutanasia” ja olet heti keskellä tätä perimmäistä taistelua. Onko meillä rohkeutta vai vaikenemmeko ja luovutammeko taistelun elämän puolesta?

Saako Vapahtaja Jeesus Kristus täyttää sydämesi armolla, totuudella ja rakkaudella? Olemmeko valon vai pimeyden puolella – ajassa ja iäisyydessä?

Pieni Suomen kansa pelastui pyhän, mutta armollisen Jumalan suojissa. Niin on myös meidän pienten ihmisten, minun ja sinun laita.

Tähän Jumalan armahtavaan rakkauteen kätkeytyy kaikki hyvä. Saamme tulla lepoon elämämme taistelujen keskeltä. Saamme parantua hänen siipiensä suojassa. Saamme anteeksi. Saamme rakkauden, joka kestää yli ajallisten vaikeuksien. Saamme mielekkyyttä ja monenlaisia tehtäviä. Saamme nauttia ja iloita elämän hyvistä lahjoista. Saamme olla turvassa. Mikään vihollinen ei voi meitä voittaa, sillä Kristus on kaiken voittaja.

Saamme rukoilla presidentti Kyösti Kallion rukouksen sanoin elämän puolesta:

Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen.
Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä.
Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa.

Siksi rukoilemme Sinua:
Herra, auta meitä hädässämme äläkä anna meidän hukkua.
Lahjoita kääntymys synnin ja laittomuuden teiltä.
Herra, armahda meitä.

Herra Jeesus Kristus, ilman sinua olemme voimattomia hävittäviä voimia vastaan,
jotka tulvivat kansamme yli ja myrkyttävät sen.
Siksi me kerskaamme Sinun voitostasi pahuuden henkivaltoja vastaan,
joiden vaikutukset ovat joka päivä sanoin ja kuvin julkisuudessa nähtävissä.
Herra, Sinä olet Golgatan ristillä voittanut pimeyden vallat.
Niiden täytyy väistyä myös tänään, koska ylistämme Sinun nimeäsi niiden ylitse.

Herra, armahda meitä.

Auta meitä Pyhän Henkesi kautta ryhtymään omassa elämässämme 
taisteluun syntiä vastaan ja olemaan kestäviä loppuun asti.
Tee meidät kansamme keskellä merkiksi Sinun vapauttavasta armostasi.
Täytä meidät niin Sinun rakkaudellasi, että me tulemme kuuliaisiksi
Sinun käskyillesi.

Rakkautesi olkoon meissä se voima, joka voittaa pimeyden vallat.
Herra Jeesus Kristus, kaiken me voimme Sinun kauttasi.
Herra, armahda meitä.

Kiitos, että tulit Vapahtajaksemme ja olet tänäänkin keskellämme.
Siunaa jokainen meistä, yhteinen juhlahetkemme ja pöydän antimet.

Aamen.