MITÄ SYNTI JA SYNTISYYS OVAT?

 

JOHDANTO

Miksi siitä synnistä pitää puhua?

Synnistä ei ole mukava puhua. Mielellämme torjuisimme ajatuksen synnistä. Voimme myöntää, että emme ole täydellisiä. Teemme virheitä. Mutta että olisimme syntisiä ja tekisimme oikeasti vakavia syntejä, sitä on vaikea sulattaa. Miksi kirkossakin aina puhutaan synnistä ja syyllistetään ihmisiä? Eikö ihmisiä tulisi rohkaista elämään ja unohtamaan ikävät asiat!

Totta toinen puoli! Kristillisyyden ydin ei ole synnissä vaan elämässä, rakkaudessa ja hyvyydessä. Jumala haluaa lahjoittaa meille nämä asiat evankeliumin kautta. Onkin tärkeää painottaa hyvän elämän pelisääntöjä. Mitä enemmän on hyvää, sitä vähemmän jää tilaa huonolle.

Mutta se toinen puoli…

• Juuri synti ja syntisyytemme pilaa elämän, rakkauden ja hyvyyden. Elämä ei muutu hyväksi ja helpoksi vain puhumalla ja ajattelemalla positiivisesti. Sillä toki jotain saavutetaan, mutta ei olennaisinta. Tarvitaan jotain tehokkaampaa. Maailma on täynnä sanoja…
• Samalla juuri tuo syntisyytemme tekee meistä haluttomia ottamaan vastaan aidon elämän, rakkauden ja hyvyyden. Synti pimentää ja sitoo meidät merkillisellä tavalla. Toisaalta nautimme synnistä, mutta toisaalta synti rikkoo ja tuhoaa. Se on kuin huumetta, josta saa hyvät fiilikset, mutta joka orjuuttaa, rappeuttaa ja tuhoaa ihmisen itsensä ja kylvää paljon pahaa ympärilleen. Olemme riippuvaisia synnistä, joka tekee meidät sairaiksi ja kuoleviksi. Haluamme pysyä syntisinä ja nauttia siitä, mutta haluaisimme päästä eroon synnin seurauksista. Se ei ole mahdollista.
• Synti, paha, kärsimys, kuolema jne. ovat vakavaa todellisuutta yksittäisten ihmisten, kansojen ja koko maailman kohdalla. Uutiset vyöryttävät kaikkea tätä joka ikinen päivä. Samalla tiedämme, että meillä on monia ikäviä ongelmia omassa elämässämme. Niinpä synnin tunnistaminen, tunnustaminen ja siitä puhuminen on syvää todellisuuden kohtaamista. Moni elää pintaliitoa eikä kohtaa todellisuutta.
• Vain ongelman (synnin) kohtaaminen voi mahdollistaa tuon ongelman ratkaisemisen. Kuitenkaan ihminen ei sitä kykene ratkaisemaan. Me olemme läpikotaisin syntisiä emmekä saa sitä ominaisuutta siivilöityä itsestämme pois – varsinkaan kun emme sitä tahdo.
• Synnin syvyyden, vakavuuden ja seurausten ymmärtäminen voi johtaa meidät ainoaan mahdolliseen ratkaisuun: turvaudumme Jumalaan, joka on ratkaissut ongelman tulemalla synnittömäksi ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, sovittamalla syntimme sijaiskärsijänä ristinkuoleman kautta ja nousemalla ylös kuolleista voittajana. Evankeliumi on pelastuksemme! Ratkaisu ongelmaamme tulee Luojaltamme.

 

Vain oikea diagnoosi mahdollistaa parantavan hoidon

Kaiken tämän tähden synnistä ja Jumalan laista, joka armottomasti paljastaa synnin todellisuuden jokaisessa meissä, on välttämätöntä. Se on kuin lääkärin diagnoosi: sinussa on tappava sairaus, joka tuo kipua, tuskaa ja ahdistusta, ja joka saa sinut toimimaan väärin ja joka johtaa lopulta kuolemaan. Tosiasiassa jokainen meistä kantaa kuolemanrangaistusta syntisyytemme tähden. Tämä on hyvin pelottava ja vastenmielinen diagnoosi. Kuitenkin – juuri oikea diagnoosi on avain oikean lääkityksen ja hoidon aloittamiseksi. Synti ei saakaan tuhottua meitä, kun turvaudumme evankeliumiin. Jeesus kuoli meidän puolestamme, jotta meidän ei tarvitse kokea ikuista kuolemaa, ikuista eroa Jumalasta, joka on elämän, rakkauden ja hyvyyden lähde.

Jotta saisit oikean diagnoosin ja parantavan hoidon, sinun pitää mennä lääkärille. Sinun pitää suostua tutkittavaksi, sinun pitää uskaltaa kuulla diagnoosi ja sinun pitää ottaa hoito vastaan – sillä muuten sinä kuolet!

 

Matt 9:11-13

Fariseukset sanoivat opetuslapsille: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” 

Fariseukset olivat uskonnollisia kiivailijoita, jotka pitivät itseään hyvinä, oikeastaan synnittöminä ihmisinä. He loukkaantuivat, koska Jeesus aterioi tavallisten, syntisten ihmisten kanssa. Näin fariseukset kuvastavat kaikkea sellaista ihmisyyttä, jossa torjutaan todellisuus omasta syntisyydestä. Sen torjuminen on samalla Jumalan ja pelastuksen torjumista, koska vain Jumalan edessä ihminen tajuaa syntisyytensä. Vain valo paljastaa lian. Pimeässä sitä ei näe. Mutta minkä valo paljastaa, sen Jeesuksen sovitusveri puhdistaa! Fariseukset olivat kaukana Jumalasta, pimeydessä, omatekoisen uskonnollisuuden valheellisen pintakuoren suojissa.

Pelastava lääke syntiä ja kuolemaa vastaan on Vapahtaja Jeesus Kristus. Hän on synnin, kuoleman ja perkeleen voittaja. Jeesukseen turvautuva ihminen saa anteeksi, hänessä alkaa sisäinen uudistusprosessi, joka täydellistyy taivaassa. Silloin meissä ei ole enää syntiä eikä sen vuoksi myöskään tuskaa, kipua, ahdistusta, vääryyttä, sairauksia ja kuolemaa. Läpi ajallisen elämän kamppailemme synnin kanssa, mutta onneksi Kristuksessa armahdettuina ja pelastettuina iankaikkiseen, täydelliseen elämään.

 

 

MITÄ SYNTI ON?

Synti on

• Rakkauden vastakohta, rakkauden rikkomista ja vääristämistä, rakkaudettomuutta. Synti naamioituu usein juuri rakkaudeksi, mutta ei ole sitä.

 

• Pyhyyden, hyvän ja oikean vastakohta, näiden rikkomista ja vääristämistä, epäpyhyyttä, pahuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Synti voi naamioitua ulkonaiseksi hurskaudeksi, mutta sisältä se on syntiä.

 

• Elämän lakien rikkomista. Jumala loi maailman ja elämän. Hän asetti luonnonlait ja elämänlait, joiden mukaan tulisi elää. Jumalan antamat käskyt ja ohjeet kertovat, miten meidän tulisi elää oikein ja rakastavasti. Synti on siis Jumalan lakien rikkomista.

 

• Jumalaa vastaan asettautumista, kapinaa häntä kohtaan, Jumalan tahdon rikkomista. Se on epäuskoa, Jumalan hylkäämistä ja halveksuntaa. Jumala on elämän ja ihmisen Luoja. Sen kautta hän on myös Herramme, jota meidän tulisi totella ja johon meidän tulisi luottaa. Jumala ei ole diktaattori vaan Rakkaus. Siksi hän antaa meidän vapaasti valita suhteemme häneen. Synnin vakavin piirre on juuri tässä, että rikomme Jumalaa vastaan. Synti erottaa meidät Jumalasta, joka ei ole syntinen. Siksi synti voi tuottaa meille iankaikkisen kuoleman.

 

• Ihmisyyden ja ihmisten rikkomista ja tuhoamista. Synti vaikuttaa meihin itseemme ja ihmisiin, joita kohtaamme ja joiden elämään toimintamme vaikuttaa – jopa aina kehitysmaihin saakka. Synti rikkoo ihmisyytemme, saa meidät toimimaan väärin ja vahingoittamaan itseämme ja toisiamme.

 

• Luomakunnan vahingoittamista ja tuhoamista. Syntinen ihminen toimii ahneesti ja lyhytnäköisesti. Hän riistää ja tuhoaa luontoa ja tuottaa paljon tarpeetonta tuskaa ja saastumista. Maapallo on akuutissa vaarassa tuhoutua ihmisen syntisen toiminnan tähden.

 

Synti lähtökohtaisesti Ei ole

• Äärimmäistä pahuutta. Saatana ja pimeyden vallat ovat pahoja. Ihmisen syntisyys on lähtökohtaisesti lievempää. Se on itsekkyyttä, rakkaudettomuutta, kyvyttömyyttä elää oikein sekä alttiutta, halua ja kykyä pahan tekemiseen. MUTTA lisäksi synti on mahdollisuus ajautua äärimmäiseen pahuuteen. Syntinen ihminen voi liittoutua saatanan kanssa niin syvästi, että ihmisestä tulee sen kaltainen, äärimmäisen paha. Tällaisia äärimmäisen pahoja ihmisiä mahtuu paljonkin ihmiskunnan historiaan, nykyaikaan ja lähitulevaisuuteen.

 

Raamatussa (Vanhassa ja Uudessa testamentissa) on useita syntiä kuvaavia sanoja, joiden vakavuusaste vaihtelee. Näiden eri termien mukaan synti on

• Maalin ohi ampumista. Emme kykene täydelliseen rakkauteen.
• Harhautumista polulta. Ihminen kulkeutuu vääryyteen halujensa ohjaamana.
• Tahallista, avointa kapinaa Luojaa vastaan ja kokonaisvaltaista epäuskoa.
• Pahuutta, joka ilmenee asenteissa, sanoissa ja teoissa eri asteisina (useita eri termejä).

 

Monissa uskonnoissa ja filosofioissa kyllä tunnustetaan ihmisen pahuus, mutta sitä pidetään enemmän yksittäisinä tekoina ja erilaisten säädösten tai normien rikkomisena. Kristillisyydessä synti on nimenomaan majesteettirikos Jumalaa vastaan. Lisäksi se on rikos ihmisyyttä ja luomakuntaa vastaan. Vasta toissijaisesti kyse on käskyjen tai normien rikkomisesta, vaikka Jumalan sana aina edustaa itse Jumalaa. Synti ei ole vain yksittäisiä tekoja vaan ihmisen syvä ja pysyvä ominaisuus lankeemuksen myötä.

 

 

MITÄ SYNTISYYS ON?

 

(1) Syntisyys ihmisen ominaisuutena

Tavallinen ihminen ajattelee, että synti on joitakin yksittäisiä, hyvin vakavia tekoja kuten tappaminen ja hyväksikäyttö. Tosiasiassa synti on meissä oleva, läpitunkeva, kaiken kattava ominaisuus.

Me olemme kokonaan ja täysimittaisesti syntisiä ja siksi koko olemuksemme, kaikki asenteemme, ajatuksemme, tahtomme, omatuntomme, sanamme, tekomme ja tekemättä jättämiset ovat synnin sävyttämiä. Syntinen ihminen tekee syntiä – jatkuvasti, kokonaisvaltaisena elämäntapana.

Synnitön ihminen olisi kävelevä rakkaus – hän rakastaisi vilpittömästi aina, kaikkialla, kaikkia ihmisiä, etenkin Jumalaa, lisäksi kaikkea luomakuntaa. Oletko sinä tällainen? Tunnetko jonkun tällaisen ihmisen?

Vai olemmeko me ihmisiä, jotka ensi sijassa rakennamme omaa elämää ja hyvinvointia? Huomioimme aivan lähimpiä. Saatamme toivoa hyvää kaikille ihmisille, mutta emme tee juuri mitään tämän hyvän eteen. Emme oikeasti uhraudu toisten hyväksi. Annamme korkeintaan pieniä ylijäämämurusia, näön vuoksi. Kaiken tämän ”kunnon kansalaisuuden” keskellä riitelemme, kadehdimme, haluamme rikastua yhä enemmän, puhumme pahaa toisista ihmistä, kierrämme veroja, rikomme liikennesääntöjä, harjoitamme vilppiä, valehtelemme, selittelemme, kostamme, tuomitsemme toisia mutta emme koskaan itseämme, saastutamme luontoa, emme välitä kehitysmaiden kuolevista lapsista jne. jne.

Mitä tästä kaikesta sanoisin? Tervetuloa syntisten sakkiin! Syntisiä me todella olemme! Raamattu piirtääkin karun kuvan ihmisen syntisyydestä, joka suotuisissa tilanteissa voi kasvaa äärimmäiseksi pahuudeksi.

 

Jes 1:2-4

Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra puhuu: Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä. Voi syntistä sukua, raskaasti rikkonutta kansaa, pahantekijäin siementä, kelvottomia lapsia! He ovat hyljänneet Herran, pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa, he ovat kääntyneet pois.

 

Luuk 5:8

Kun Simon Pietari sen näki (kalansaaliin), lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: ”Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen”.

 

Room 3:10-20,23

Niin kuin kirjoitettu on: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.

Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, ja rauhan tietä he eivät tunne. Ei ole Jumalan pelko heidän silmiensä edessä.”

Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sen tähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto… sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.

 

Tässä on jumalallinen diagnoosi ihmiskunnan tilasta. Ihmiskunta koostuu ihmisistä, sinusta ja minusta. Jumalan antama täydellisen rakkauden ja pyhyyden laki läpivalaisee meidät vastustamattomalla tavalla. Mitään ei jää piiloon. Kaikki ovat läpikotaisin syntisiä, sinä ja minä.

Me siis olemme syntisiä. Se on osa olemustamme, joka vaikuttaa koko elämäämme. Syntisistä ihmisistä syntyy vain syntisiä ihmisiä. Täydellisen ihmisen ”muotti” vääristyi syntiseksi Aadamin ja Eevan syntiinlankeemuksessa. Me olemme syntyneet syntisiksi emmekä voi sille itse mitään. Siksi me myös koemme sen ”normaalina”. Kaikki ovat syntisiä! On vaikea vertailla ja vaikea väittää syntiä pahaksi asiaksi, koska se on niin normaalia tässä maailmassa. Silti tämä ”normaali” tuottaa niin paljon kärsimystä ja kuolemaa.

Vasta Jumalan rakkauden ja pyhyyden edessä, jota Jumalan pyhä Sana ilmaisee, voimme käsittää syntisyytemme ja sen vakavuuden. Jumalan tarkoitus ei ole tuomita ja painaa meitä entistä alemmaksi vaan pelastaa. Siksi hän itse tuli ihmiseksi ja kuoli ristillä puolestamme. Ajattele: Luojasi ristillä sinun tähtesi! Näin paljon hän sinua rakastaa ja haluaa pelastaa sinut synnistä takaisin elämään!

 

(2) Syntisyys Jumalan vastaisena asenteena ja valittuna elämäntapana

Lähtökohtaisesti kaikki olemme syntisiä. Jumalan armon ja rakkauden tähden ihminen voi valita elämäntavan, jossa hän antaa Jumalan vaikuttaa uutta, pyhää elämää. Kristuksen tähden ihminen vanhurskautetaan ja hän alkaa uuden elämän armon varassa. Tämä tuottaa hyvää hedelmää, vaikka myös synti riippuu kiinni kuin varjo. Lopulta armahdettu, pelastusta kaipaava ihminen pääsee taivaaseen, täydellisyyteen.

Vastakohtaisesti ihminen voi hylätä Jumalan armon ja rakkauden. Tällöin hän jää täysin syntisyytensä valtaan. Raamatussa puhutaan hyvin paljon tällaisista ”syntisistä”, joiden vastakohtana ovat ”vanhurskaat”. Vaikka ihminen saa valita kohdalleen syntisen elämänasenteen ja -tavan, hän lopulta kohtaa tuomionsa. Synnin valta on vain erittäin lyhytaikainen vaihe iankaikkisuuksien keskellä.

 

Psalmi 1

Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin. Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Hän menestyy kaikissa toimissaan. Niin ei käy jumalattomien. He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa. Väärintekijät saavat kerran tuomionsa, syntisillä ei ole sijaa vanhurskaiden joukossa. Herra ohjaa omiensa tietä, mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon.

 

Psalmi 51:15

Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palaisivat.

 

Psalmi 107:17

He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.

 

Room 5:8-11

Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.

Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut.

 

 

MITÄ SYNNIN TEOT OVAT?

Koska olemme syntisiä, synti ottaa monia konkreettisia muotoja elämässämme. Oikeastaan kaikkea, mitä olemme, arvostamme, ajattelemme, sanomme ja teemme, leimaa synnin todellisuus. Kaikki jää vajavaiseksi. Kaikkea syvimmiltään leimaa itsekkyys eikä täydellinen, vilpitön, uhrautuva rakkaus. Tämä on synnin tuomaa kyvyttömyyttä elää täydellisesti rakastaen.

Tämän lisäksi synniksi voidaan nimetä väärät asenteet, ajatukset, sanat ja teot. Näitä vaalimme ilman pyrkimystä rakkauteen. Ne ovat siinä mielessä tahallista vääryyttä. Sellaisia ovat mm.

• Välinpitämättömyys > piittaamattomuus lähimmäisen hädästä lähellä ja kaukana.
• Ahneus ja epärehellisyys > kohtuuttomuus, hyväksi käyttäminen, varastaminen, huijaaminen, kavaltaminen, veronkierto, kiristäminen, ryöstäminen, orjuuttaminen.
• Päihteiden käyttö > alkoholismi, lääkkeiden väärinkäyttö, sekakäyttö, huumeiden käyttö.
• Vääristynyt seksuaalinen himo > haureus, irstaus, homoseksuaalisuus, sado-masokismi yms., raiskaukset, aviorikokset.
• Häijyys > pahan puhuminen, mitätöinti, ilkeily, kiusaaminen, uhkailu.
• Katkeruus, viha ja kostonhimo > henkinen tai fyysinen väkivalta, kaikenlainen kostaminen sanoin ja teoin, tappaminen ja murhaaminen.
• Epäusko > Jumalan väheksyminen, halveksunta, pilkkaaminen, kieltäminen ja torjuminen, epäkristillisten uskontojen ja näennäiskristillisen lahkolaisuuden harjoittaminen.
• Pimeys > saatananpalvonnan, okkultismin, henkiparannuksen, meedioistuntojen, selvännäkemisen, itämaisten uskontojen ja niihin pohjautuvien terapioiden, joogan, spiritismin, luonnonuskontojen yms. noituuden harjoittaminen.
• Jne,

 

Raamatussa on moniakin ”syntiluetteloita”, joissa mainitaan yksittäisiä asenteita ja tekoja, joilla rikomme Jumalaa ja ihmisyyttä vastaan. Niihin on koottu ajankohtaisimmat ja usein haastavimmat synnit.

 

Gal 5:19-22

Mutta lihan (syntisen olemuksen) teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niin kuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.

 

Ef 5:3-5

Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niin kuin pyhien sopii – älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta. Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.

 

Kol 3:5-11

Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.

 

 

MITÄ JUMALAN ARMO KRISTUKSESSA JEESUKSESSA VAIKUTTAA?

Jumala tahtoo herättää meidät huomaamaan, mikä on syntiä, tunnustamaan sen synniksi ja pyytämään anteeksi. Vain Kristuksen sovitustyö tuo armahduksen, puhdistuksen ja uudistuksen meille. Kristus avaa meille hyvyyden, rakkauden ja pyhyyden lähteet.

Jokainen uskova elää Kristuksen antaman uuden elämän ja vanhan syntisen elämän jännitteessä aina taivaaseen saakka. Ilman Kristusta olisimme kokonaan synnin vallassa ja kadotettuja, mutta Kristuksen tähden olemme armahdettuja, pelastettuja ja kerran täydellisesti puhdistettuja. Tähän lopulliseen täyttymykseen asti kipuilemme kuten apostoli Paavali, joka kuvaa omaa kamppailuaan Roomalaiskirjeessä:

 

Room 7:14 – 8:1

Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä. Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti.

Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.

Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.

Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa!

 

Paavali tunnusti faktat: ”olen syntinen, mutta sellaisena armahdettu Kristuksessa!” Hän löysi rauhan ja levon siitä, että Jumala hyväksyi hänet juuri sellaisena Kristuksen tähden. Tämä armo, rauha ja ilo auttoivat Paavalia elämään kristittynä, armahdettuna syntisenä, joka vasta opetteli uutta elämää.

Paavali lepäsi evankeliumin jokahetkisessä todellisuudessa, josta myös apostoli Johannes kirjoitti. Jeesuksen sovitusveri puhdistaa Jumalan lapsen jokahetkisesti. Varsinkin tietoinen synnintunnustaminen vapautti syyllisyydestä ja antoi uuden vapauden elää armon varassa, pyrkien hyvään.

 

1 Joh 1:7-9

Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.  Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

 

 

Lue sivuston kohdasta Rohkaisun sanoja alakohdat

• Kun sinä tai läheisesi olet… Kiinni erilaisissa synneissä
• Synnintunnustuksia, synninpäästön sanoja ja armon vakuutuksia.