{"id":9754,"date":"2020-12-06T06:55:16","date_gmt":"2020-12-06T06:55:16","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=9754"},"modified":"2020-12-06T06:55:16","modified_gmt":"2020-12-06T06:55:16","slug":"aikakasitys-raamatussa-ja-juutalaisuudessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=9754","title":{"rendered":"Aikak\u00e4sitys Raamatussa ja juutalaisuudessa (osa 2)"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Aika Raamatun valossa<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Ennen luomista<\/strong><\/p>\n<p>Jumala on ikuinen. H\u00e4nen nimens\u00e4 on Min\u00e4 Olen (Jahveh). H\u00e4n on kaiken olemassaolon l\u00e4hde ja perusta. Jumala on olemukseltaan Henki ja sellaisena h\u00e4n on erillinen luomakunnastaan.<\/p>\n<p>Panteismissa luomakuntaa palvotaan jumalallisena olentona. Samalla siihen sekoittuu henkien palvonta. Sen my\u00f6t\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n persoonallinen Luoja Jumala ja koko Raamattu. T\u00e4m\u00e4 on yksi tapa kapinoida Luojaa vastaan. Panteismi on riivaajien palvontaa.<\/p>\n<p>Moni kysyy, mit\u00e4 oli ennen kaiken alkua ja kuka teki Jumalan. Se on todella naiivia ajattelua. Ikuisuus ennen luomista on jotain t\u00e4ysin toisenlaista kuin t\u00e4m\u00e4 luomakunta. Me olemme ik\u00e4\u00e4n kuin pieness\u00e4 laatikossa ja yrit\u00e4mme sielt\u00e4 k\u00e4sin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja jopa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, mit\u00e4 laatikon ulkopuolella on tai pit\u00e4isi olla.<\/p>\n<p>Aika on luotu k\u00e4site ja olemassaolon yksi ulottuvuus. Meid\u00e4n tuntemamme aika alkoi vasta luomisesta. Sit\u00e4 ennen oli ja on Jumala, jolla ei ole alkua eik\u00e4 loppua. Kenties h\u00e4n loi enkelimaailman ennen n\u00e4kyv\u00e4n luomista.<\/p>\n<p>Mik\u00e4\u00e4n meid\u00e4n tuntemamme ajanm\u00e4\u00e4ritystapa ei sovellu ikuisuuteen. Siell\u00e4 ei ole aikaa samaan tapaan kuin on t\u00e4ss\u00e4 luomakunnassa. Jumala on ikuinen eik\u00e4 ikuisella ole alkua eik\u00e4 loppua.<\/p>\n<p>Jo ikuisuudessa Jumala suunnitteli luomisty\u00f6ns\u00e4, sen historian raamit ja tulevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Meid\u00e4n olemassaolomme juuri on Jumalan syd\u00e4mell\u00e4, ikuisuudessa. Meit\u00e4 ei ole synnytetty sattuman meress\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Luomisen j\u00e4lkeen<\/strong><\/p>\n<p>Luomiskertomuksessa sanotaan, kuinka Jumala loi t\u00e4hdet, auringon ja kuun mm. ajanm\u00e4\u00e4rityst\u00e4 varten. Juuri niiden mukaan me el\u00e4mmekin kuukausien ja vuosien mukaan. Maapallon py\u00f6riminen akselinsa ymp\u00e4ri on vuorokauden perusta.<\/p>\n<p>Maapallon luonto seuraa t\u00e4t\u00e4 rytmi\u00e4, etenkin valon ja l\u00e4mm\u00f6n mukaisesti. Ihmisel\u00e4m\u00e4kin kulkee vuorokausien, viikkojen, kuukausien ja vuosien mukaan. T\u00e4m\u00e4 edustaa syklist\u00e4 ajankuvaa.<\/p>\n<p>Samanaikaisesti kaikki kulkee lineaarisesti kaiken alusta kohti kaiken nykyisen loppua ja t\u00e4yttymyst\u00e4. Raamattu alkaa luomisesta ja p\u00e4\u00e4ttyy uuteen luomiseen ja uuteen ikuisuuteen. Sen v\u00e4lill\u00e4 on koko historia, joka kulkee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>Ihmisen el\u00e4m\u00e4kin kulkee ajassa syntym\u00e4st\u00e4 kuolemaan ja uuteen ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaikella on oma aikansa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4hetkens\u00e4.<\/p>\n<p>Saarnaajan kirjassa kuvataan ajan kulua seuraavasti (3:1-11):<\/p>\n<p><em>Kaikella on m\u00e4\u00e4r\u00e4aika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on synty\u00e4 ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repi\u00e4 istutus. Aika on purkaa ja aika rakentaa. Aika on itke\u00e4 ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypell\u00e4. Aika on syleill\u00e4 ja aika olla syleilem\u00e4tt\u00e4. Aika on olla vaiti ja aika puhua. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.<\/em><\/p>\n<p><em>Kaiken h\u00e4n on tehnyt kauniisti aikanansa, my\u00f6s iankaikkisuuden h\u00e4n on pannut heid\u00e4n syd\u00e4meens\u00e4; mutta niin on, ettei ihminen k\u00e4sit\u00e4 tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eik\u00e4 loppua.<\/em><\/p>\n<p>N\u00e4in ihminen on sidottuna aikaan, mutta h\u00e4nen perustansa on ikuisuudessa, kaiken Luojassa. Vaikka Jumala ei ole sekoittunut tai muuttunut osaksi luotua, h\u00e4n on sen keskell\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 \u2013 niin kuin mekin asumme kodissamme, sen keskell\u00e4, mutta emme silti muutu kodin seiniksi, lattioiksi tai huonekaluiksi.<\/p>\n<p>Jumala on l\u00e4sn\u00e4 luomakunnassaan, jopa ihmissyd\u00e4mess\u00e4. Jumala on l\u00e4sn\u00e4 Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen persoonan ja olemuksen, Pyh\u00e4n Hengen, Sanan ja armov\u00e4lineiden kautta.<\/p>\n<p>Jumala ei ole sidottu aikaan vaan on siit\u00e4 erillinen. Kalpea kuva t\u00e4st\u00e4 voisi olla: maailmanhistoria on kuin huoneen sein\u00e4t, johon on kirjoitettu kaikki alusta loppuun. Ajan kulumista kuvaa punainen lasers\u00e4teen keila, joka kulkee sein\u00e4\u00e4n piirretty\u00e4 aikajanaa pitkin sekunti, minuutti, p\u00e4iv\u00e4, viikko, kuukausi, vuosi(kymmen\/sata\/tuhat) kerrallaan. Jumala on t\u00e4m\u00e4n ajanhuoneen keskell\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee koko historian ja n\u00e4kee k\u00e4sill\u00e4 olevan nykyhetken luomakunnassa \u2013 kaiken yht\u00e4 aikaa. H\u00e4n n\u00e4kee syntym\u00e4mme, koko el\u00e4m\u00e4mme, kuolemamme ja osamme kirkkaudessa.<\/p>\n<p>Psalmissa 139 kirjoitetaan (jakeet 15-16):<\/p>\n<p><em>Sinun silm\u00e4si n\u00e4kiv\u00e4t minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin el\u00e4nyt p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, olivat kaikki p\u00e4iv\u00e4ni jo luodut.<\/em><\/p>\n<p><strong>Uudessa luomakunnassa<\/strong><\/p>\n<p>Nykyinen ihmiskunnan historia p\u00e4\u00e4ttyy dramaattisesti l\u00e4hes t\u00e4ydelliseen tuhoon. Se on syntiinlankeemuksen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus. Synti\u00e4 seuraa aina kuolema. Viisas ihminen tuhoaa maapallokotinsa ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Vain Jumalan v\u00e4liintulo pelastaa pahimmalta.<\/p>\n<p>Aikojen lopussa Jumala luo kaiken uudeksi. Nykyinen luomakunta katoaa ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. Sen keskuksena on taivaallinen Jerusalem ja siell\u00e4 oleva Jumalan valtaistuin, el\u00e4m\u00e4npuu ja el\u00e4m\u00e4nveden virta. Valtaistuimella istuu kirkastettu Kristus. H\u00e4nen kasvoissa loistaa Jumalan ikuinen kirkkaus, rakkaus ja pyhyys.<\/p>\n<p>Uudessa luomakunnassa ei ole en\u00e4\u00e4 aurinkoa eik\u00e4 kuuta ajan merkkein\u00e4. Siell\u00e4 ei juosta en\u00e4\u00e4 sekuntikello k\u00e4dess\u00e4. Sen sijaan el\u00e4m\u00e4npuu tuottaa uudet hedelm\u00e4t kerran kuukaudessa (Ilm 22:2). El\u00e4m\u00e4 soljuu kuukausikierron mukaan.<\/p>\n<p>Uusi luomakunta on loppumaton ja siin\u00e4 mieless\u00e4 ikuinen. Sill\u00e4 on alku, mutta ei loppua. Kuten laulussa sanotaan: <em>On siell\u00e4 juhla voittajain ja p\u00e4iv\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ain. Kun vuosituhannen soi laulu pyhien, se alkusoitto vain.<\/em><\/p>\n<p><strong>Ajan termit<\/strong><\/p>\n<p>Raamatussa on useita heprean- ja kreikankielisi\u00e4 aikaa ilmaisevia termej\u00e4.<\/p>\n<p>Vanhan testamentin hepreassa:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Et <\/em>= m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, sopiva aika, m\u00e4\u00e4r\u00e4hetki, vuosijuhla<\/li>\n<li><em>Iddan <\/em>= ikuinen, iankaikkinen<\/li>\n<li><em>Olam <\/em>= k\u00e4tketty, kaukainen, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen, rajoittamaton aika<\/li>\n<\/ul>\n<p>Uuden testamentin kreikassa:<\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>Kronos<\/em><\/strong> = vastaa heprean <em>et<\/em>-sanaa, se tarkoittaa ajan kulumista historian vaakasuoralla aikajanalla. Siit\u00e4 tulee suomenkieleen sana kronologinen sek\u00e4 kronometri, kello.<\/li>\n<li><strong><em>Kairos<\/em><\/strong> = sopiva, oikea, m\u00e4\u00e4r\u00e4tty aika. <em>K<\/em><em>airos<\/em> tarkoittaa tietty\u00e4, <em>nyt<\/em>-hetke\u00e4, jopa <em>erityist\u00e4 Jumalan hetke\u00e4<\/em>.<\/li>\n<li><em>Eukairia <\/em>= tilaisuus<\/li>\n<li><em>Aion <\/em>= maailmanaika, ajan henki (moraali), elinaika, el\u00e4m\u00e4, ikuisuus, hepr. <em>olam<\/em><\/li>\n<li><em>Aei <\/em>= aina<\/li>\n<li><em>Eis tus aiona ton aionon <\/em>= aina ja iankaikkisesti, loppumaton iankaikkisuus<\/li>\n<\/ul>\n<p>Niin kuin jokaisessa kieless\u00e4 kunkin sanan tarkka merkitys avautuu vain asiayhteydess\u00e4 (lause, kappale, opetus tai tapahtuma, kirje\/kirja, koko Raamattu). Aikaa kuvaava sana m\u00e4\u00e4rittyy lopullisesti siis omassa asiayhteydess\u00e4. Samalla sanalla voi olla erilaisia painotuksia ja merkityksi\u00e4 eri yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Juutalainen ajanlasku<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Nykyinen juutalainen kalenteri otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 ennen juutalaiset laskivat aikaa jostakin merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tapahtumasta lukien, esimerkiksi israelilaisten Egyptist\u00e4 l\u00e4hd\u00f6st\u00e4, kuninkaan valtaistuimelle noususta ja kuolemasta, temppelin rakentamisesta, pakkosiirtolaisuudesta, Persian tai Rooman hallitsijasta, jne. Lis\u00e4ksi vuotuiset juhlat olivat t\u00e4rkeit\u00e4 ajanlaskun mittareita.<\/p>\n<p>Juutalaisen kalenterin vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 eKr., jota on pidetty\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Raamatun_luomiskertomus\">maailman luomisen<\/a>\u00a0ajankohtana. Nyt vuonna 2020 on juutalaisen kalenterin mukaan vuosi 5780.<\/p>\n<p>Juutalaisessa kalenterissa kuukausi on aina 29 tai 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja se osuu l\u00e4heisesti uuteen kuuhun. Koska vuositasolla kalenteriin suhteessa auringonkiertoon kertyy virhett\u00e4, ajoittain siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 13. kuukausi. Gregoriaanisen kalenterin kuukausia n\u00e4m\u00e4 vastaavat suunnilleen seuraavasti:<\/p>\n<ol>\n<li><em>nisan<\/em> ( abib ) maalis-huhtikuu<\/li>\n<li><em>ijjar<\/em> ( siv ) huhti-toukokuu<\/li>\n<li><em>sivan<\/em> touko-kes\u00e4kuu<\/li>\n<li><em>tammuz<\/em> kes\u00e4-hein\u00e4kuu<\/li>\n<li><em>av<\/em> hein\u00e4-elokuu<\/li>\n<li><em>elul<\/em> elo-syyskuu<\/li>\n<li><em>tisri<\/em> ( etanim ) syys-lokakuu<\/li>\n<li><em>hesvan<\/em> ( bul ) loka-marraskuu<\/li>\n<li><em>kislev<\/em> marras-joulukuu<\/li>\n<li><em>tevet<\/em> joulu-tammikuu<\/li>\n<li><em>shevat<\/em> tammi-helmikuu<\/li>\n<li><em>adar<\/em> helmi-maaliskuu<\/li>\n<\/ol>\n<p>Juutalaisuudessa vuorokausi alkaa ja p\u00e4\u00e4ttyy auringonlaskun my\u00f6t\u00e4. Viikoittainen sapatti on heille erityisen t\u00e4rke\u00e4 p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Juutalainen vuosi ja juhlapyh\u00e4t<\/strong> (Helsingin juutalainen seurakunta, nettisivusto)<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n juutalaisen kalenterin juhlapyhi\u00e4 ja niiden viettotapoja Suomen juutalaisten keskuudessa.<\/p>\n<p><strong>Sapatti eli shabat, pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Shabatin viett\u00e4minen on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kymmeness\u00e4 k\u00e4skyss\u00e4. Shabat on t\u00e4rkein juutalainen pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n joka viikko perjantai-illasta lauantai-iltaan auringonlaskusta auringonlaskuun. Se on lepop\u00e4iv\u00e4, joka kokoaa perheen yhteen ja rauhoittaa el\u00e4m\u00e4n arkisilta kiireilt\u00e4. Shabattina ei tarvitse murehtia ongelmia eik\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 tai tekem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita. Shabattina saa ajatella, ett\u00e4 maailma on valmis. Shabat muistuttaa juutalaisia siit\u00e4, ett\u00e4 he vapautuivat Egyptin orjuudesta \u2013 jatkuvasta ty\u00f6nteosta.<\/p>\n<p>Perjantai-iltana perhe nauttii yhdess\u00e4 shabat-aterian ja lauantaina k\u00e4yd\u00e4\u00e4n synagogassa jumalanpalveluksessa.<\/p>\n<p><strong>Rosh hashana, Uusi vuosi (syys-lokakuussa)<\/strong><\/p>\n<p>Juutalaista uutta vuotta vietet\u00e4\u00e4n juutalaisen kalenterin mukaisesti tishrei-kuun 1:sen\u00e4 ja 2:sena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Rosh hashanata seuraa kymmenen katumusp\u00e4iv\u00e4\u00e4, joiden aikana tulee rukoilla ja mietiskell\u00e4 ja n\u00e4in johdattaa el\u00e4m\u00e4 hyviin muutoksiin. Katumusp\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t <em>jom kipuriin<\/em>, sovitusp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. N\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 ihmiset toivottavat toisilleen: \u201dLeshana tova tikatevu\u201d eli \u201dKirjoitettakoon sinulle hyv\u00e4 vuosi\u201d.<\/p>\n<p>Juhlassa puhalletaan oinaansarveen, shofariin ja her\u00e4tet\u00e4\u00e4n sielu punnitsemaan tekoja ja muistamaan Luojaansa. Se on my\u00f6s avunhuuto, jotta Jumala siunaisi Aabrahamin j\u00e4lkel\u00e4iset.<\/p>\n<p><strong>Jom kipur, Suuri sovitusp\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Kymmenen katumusp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen alkaa jom kipur, juutalaisen vuoden suurin pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4. Silloin paastotaan jom kipur -aatosta seuraavaan iltaan. Jom kipurin v\u00e4ri on valkoinen, sill\u00e4 se symboloi puhtautta. Juutalaisuudessa uskotaan vilpitt\u00f6m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaiseen katumukseen ja vain n\u00e4in tekem\u00e4ll\u00e4 ihminen voi puhdistua synneist\u00e4\u00e4n. Ennen juhlaa on tapana pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi kanssaihmisilt\u00e4: \u201dJos olen tehnyt synti\u00e4 sinua kohtaan tai loukannut sinua tarkoituksellisesti tai tahattomasti, pyyd\u00e4n anteeksi\u201d.<\/p>\n<p>Jom kipur -aamujumalanpalveluksen yhteydess\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jiskor -muistojumalanpalvelus l\u00e4hiomaisille ja muille menehtyneille.<\/p>\n<p><strong>Sukot, Lehtimajanjuhla<\/strong><\/p>\n<p>Sukotia vietet\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 on varsinaisia pyh\u00e4p\u00e4ivi\u00e4, jolloin ty\u00f6nteko on kielletty\u00e4. Niit\u00e4 seuraa viisi v\u00e4lip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Pyh\u00e4\u00e4 varten rakennetaan <em>suka<\/em>-maja, joka symboloi juutalaisten v\u00e4liaikaisia asumuksia 40 vuoden vaelluksella er\u00e4maassa Egyptin orjuudesta vapautumisen j\u00e4lkeen. Harvemmin perheet rakentavat omaa sukaata \u2013 seurakunnalla on oma, miss\u00e4 juhlaa vietet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Shmini atseret p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sukot-juhlan, vaikkei se varsinaisesti olekaan samaa pyh\u00e4\u00e4. Silloin lopetetaan sukaan k\u00e4ytt\u00e4minen ja aloitetaan talven yli kest\u00e4v\u00e4n sateen rukouksen lausuminen, sill\u00e4 Israelissa kolmas sadonkorjuu p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4ll\u00f6in.<\/p>\n<p>(Todenn\u00e4k\u00f6isesti Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikaan. H\u00e4nen syntym\u00e4juhlaansa me kristityt viet\u00e4mme oman perinteemme mukaan jouluna).<\/p>\n<p><strong>Hanuka<\/strong><\/p>\n<p>Chanukaa juhlitaan valon juhlana, ja se sijoittuu useimmiten joulukuuhun \u2013 vuoden kaikkein pimeimp\u00e4\u00e4n aikaan. Sit\u00e4 juhlitaan kahdeksana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sytytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joka ilta kynttil\u00e4 kahdeksanhaaraiseen kynttelikk\u00f6\u00f6n (chanukia). Kynttil\u00f6ill\u00e4 muistutetaan makkabealaisten taistelusta helleenej\u00e4 vastaan ja ensimm\u00e4isen temppelin kunnostamisesta uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Juhlaa on vietetty tiett\u00e4v\u00e4sti jo vuodesta 165 eKr. l\u00e4htien.<\/p>\n<p><strong>Purim<\/strong><\/p>\n<p>Purim perustuu Esterin kirjan kertomukseen, jossa juutalaiset pelastuivat vainolta Persian kuningaskunnassa. Se luetaan purim-jumalanpalveluksessa. Itse sana <em>purim<\/em> tarkoittaa <em>arpaa<\/em>, mik\u00e4 juontuu arpomisesta, jolla olisi p\u00e4\u00e4tetty juutalaisten tuhosta, ellei kuningas Ahasverosin (Kserkses) puoliso, juutalainen kuningatar Ester olisi osannut puuttua asioiden kulkuun.<\/p>\n<p><strong>Pesach, Pitk\u00e4perjantai ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen<\/strong><\/p>\n<p>Pesachia vietet\u00e4\u00e4n orjuudesta vapautumisen muistoksi. Sit\u00e4 juhlitaan kahdeksan p\u00e4iv\u00e4n ajan, joista kahtena ensimm\u00e4isen\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n seremoniallinen illallinen, <em>seder<\/em>-ateria. T\u00e4ll\u00f6in luetaan Hagada-kirja, jossa kerrotaan tarina mm. juutalaisten vapautumisesta Mooseksen johdolla Egyptin orjuudesta.<\/p>\n<p>Nimi pesach (engl. Passover) tarkoittaa ylitt\u00e4mist\u00e4 tai ohikulkemista. Nimi juontuu Mooseksen ja faaraon kamppailusta ja vitsauksista: Viimeinen kymmenest\u00e4 vitsauksesta, jotka Jumala langetti egyptil\u00e4isten ylle, oli esikoisten kuolema. Kuoleman enkeli ohitti juutalaiset kodit s\u00e4\u00e4st\u00e4en niiss\u00e4 asuneet esikoiset.<\/p>\n<p>Pesachia kutsutaan my\u00f6s <em>happamattoman leiv\u00e4n juhlaksi<\/em> ja kev\u00e4\u00e4n juhlaksi. Silloin ei saa sy\u00f6d\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hapatettua tai k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 valmistettua ruokaa. Ainoa leip\u00e4, jota pesachina saa sy\u00f6d\u00e4 on tietyll\u00e4 tavalla valmistettu <em>matse<\/em>-leip\u00e4. Muut viljatuotteet on kielletty. Koti tulee siivota ja puhdistaa erityisen huolellisesti, jottei siell\u00e4 ole leiv\u00e4nmurusia ja muita pesachina sopimattomia ruoka-aineita. Tiett\u00e4v\u00e4sti pesachia on juhlittu jo 3 300 vuoden ajan.<\/p>\n<p><strong>Shavuot, Lain antamisen ja sadonkorjuun juhla, helluntai<\/strong><\/p>\n<p>Kaksip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 shavuotia juhlitaan seitsem\u00e4n viikkoa pesachin j\u00e4lkeen. Shavuot muistuttaa siit\u00e4, kun Mooses sai Tooran Siinain vuorella. Se on my\u00f6s sadonkorjuujuhla ensimm\u00e4isen vehn\u00e4sadon kunniaksi. Se kuuluu ns. vaellusjuhliin sukotin ja pesachin kanssa. Muinaisina aikoina juutalaisilla oli tapana vaeltaa Jerusalemiin silloin.<\/p>\n<p><strong>Tisha beav<\/strong><\/p>\n<p>Tisha beav eli yhdeks\u00e4s av-kuuta on paastop\u00e4iv\u00e4 ensimm\u00e4isen ja toisen temppelin tuhon muistoksi. Kreikkalaiset valloittivat maan vuonna 586 eaa. tuhoten temppelin ja roomalaiset vuonna 70 j\u00e4lkeen ajanlaskun alun.<\/p>\n<p><strong>Jom hashoa<\/strong><\/p>\n<p>Jom hashoata vietet\u00e4\u00e4n kaksitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 pesachin ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Se on omistettu toisen maailmansodan vainoissa menehtyneille ja antisemitismist\u00e4 k\u00e4rsineille juutalaisille.<\/p>\n<p><strong>Jom ha-atsmaut, Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Israelin itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty my\u00f6s Helsingin juutalaisen seurakunnan parissa vuodesta 1948 alkaen, jolloin moderni Israelin valtio perustettiin.<\/p>\n<p><strong>Luomisp\u00e4iv\u00e4t ja historian p\u00e4\u00e4vaiheet juutalaisuudessa<\/strong><\/p>\n<p>Juutalaisuudessa ajatellaan maailmanhistorian olevan 7000 vuoden mittainen sen alusta loppuun, luomisp\u00e4ivien mukaisesti. Siin\u00e4 yksi luomisp\u00e4iv\u00e4 vastaa tuhatta vuotta. Kuusi on ihmisen luku ja seitsem\u00e4s on t\u00e4yttymys. Nykyisen juutalaisen kalenterin mukaan 6000 vuotta tulee t\u00e4yteen noin vuonna 2240, jonka j\u00e4lkeen alkaisi tuhatvuotinen valtakunta, joka on Israelin kulta-aikaa. Sen j\u00e4lkeen alkava kahdeksas p\u00e4iv\u00e4 kuvaa ikuisuutta.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 laskentatavassa on kuitenkin virheit\u00e4. Juutalaisuudessa itse asiassa ajatellaan, ett\u00e4 Aadamista Messiaaseen kuluu 4000 vuotta, eli sen mukaan virhe olisi noin 240 vuotta, mik\u00e4li pid\u00e4mme Jeesusta luvattuna Messiaana (joka h\u00e4n tietysti on). Juutalaisuudessa onkin suuri ongelma, miksi luvattu Messias ei ole viel\u00e4 tullut (koska he torjuvat Jeesuksen)!!!<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi tarkat laskenta-analyysit puoltavat, ett\u00e4 kalenteriin on kertynyt juuri tuo reilun 200 vuoden virhe. Raamatullinen t\u00e4yttymys Messiaan p\u00e4ivist\u00e4 saattaakin olla h\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 sijasta h\u00e4nen ristiinnaulitseminen, yl\u00f6snousemus, helluntai ja seurakuntakauden alkaminen vuoden 30 jKr. paikkeilla. Jeesus on syntynyt joko 7 tai 4 vuotta ennen ajanlaskun alkua.<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen juutalainen kalenteri saattaisi perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n olla seuraava:<\/p>\n<ul>\n<li>Maailman luominen 4000 vuotta ennen Messiasta (risti ja yl\u00f6snousemus, 30 jKr.)<\/li>\n<li>Seurakuntakausi 2000 vuotta aina noin vuoteen 2030 saakka<\/li>\n<li>Tuhatvuotinen valtakunta ja viimeinen tuomio<\/li>\n<li>Uusi luomakunta<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tietty virhemarginaali niin juutalaisessa kuin kristillisess\u00e4kin ajanlaskussa on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 asia. Ihmisen ei tule tiet\u00e4\u00e4 tarkkoja p\u00e4ivi\u00e4 ja hetki\u00e4, mutta kuitenkin suuremmat p\u00e4\u00e4linjat. Jeesus nimenomaan varoittaa laskemasta tarkkoja maailmanlopun hetki\u00e4. Sit\u00e4 ovatkin monet harrastaneet, erityisesti jehovantodistajat.<\/p>\n<p><em>Niin he ollessansa koolla kysyiv\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 sanoen: &#8220;Herra, t\u00e4ll\u00e4k\u00f6 ajalla sin\u00e4 j\u00e4lleen rakennat Israelille valtakunnan?&#8221; H\u00e4n sanoi heille: &#8220;Ei ole teid\u00e4n asianne tiet\u00e4\u00e4 aikoja eik\u00e4 hetki\u00e4, jotka Is\u00e4 oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyh\u00e4 Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sek\u00e4 Jerusalemissa ett\u00e4 koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan \u00e4\u00e4riin saakka.&#8221;<\/em> (Apt 1:6-8)<\/p>\n<p>Ihminen ei voi laskelmoida Jumalan edess\u00e4. Ihmisen tulee aina el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaan, armon varassa, h\u00e4neen luottaen. Me kristityt el\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 ja nyt kristillisen seurakunnan ja maailmanl\u00e4hetyksen aikakautta \u2013 emme tulevaa tuhatvuotista valtakuntaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aika Raamatun valossa Ennen luomista Jumala on ikuinen. H\u00e4nen nimens\u00e4 on Min\u00e4 Olen (Jahveh). H\u00e4n on kaiken olemassaolon l\u00e4hde ja perusta. Jumala on olemukseltaan Henki ja sellaisena h\u00e4n on erillinen luomakunnastaan. Panteismissa luomakuntaa palvotaan jumalallisena olentona. Samalla siihen sekoittuu henkien palvonta. Sen my\u00f6t\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n persoonallinen Luoja Jumala ja koko Raamattu. T\u00e4m\u00e4 on yksi tapa kapinoida [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-9754","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/9754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9754"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/9754\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}