{"id":9749,"date":"2020-12-06T06:53:00","date_gmt":"2020-12-06T06:53:00","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=9749"},"modified":"2020-12-06T06:53:00","modified_gmt":"2020-12-06T06:53:00","slug":"mita-aika-on-osa-1","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=9749","title":{"rendered":"Mit\u00e4 aika on? (osa 1)"},"content":{"rendered":"

EL\u00c4M\u00c4N KAIROS-HETKET \u2013 ihmisen ajat Jumalan k\u00e4siss\u00e4<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 aika sitten on?<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Augustinuksen mukaan ihmisell\u00e4 on ajasta sis\u00e4inen ymm\u00e4rrys, mutta silti on vaikeaa, tai jopa mahdotonta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 aika on. Augustinus vaikutti noin 400 jKr.<\/p>\n

Sit\u00e4 ennen ja sen j\u00e4lkeen saman ongelman parissa ovat p\u00e4hk\u00e4illeet kirkonmiehet, filosofit, tiedemiehet ja monet muut.<\/p>\n

Aika on hyvin perusluonteinen inhimillisen kokemuksen piirre. Ajan taju ja odotuksen tunteet kehittyv\u00e4t jo hyvin varhain, jo ennen muistitietoisuutta. Kun vauva huutaa n\u00e4lk\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai odottaa syli\u00e4, se kokee ensimm\u00e4isen kerran ajan kulun. Ajan keston taju syntyy siit\u00e4 aikav\u00e4list\u00e4, joka j\u00e4\u00e4 lapsen ja h\u00e4nen toiveidensa toteutumisen v\u00e4liin.<\/p>\n

Aikaan liittyy asioiden muuttuminen. Jotta voimme erottaa aikaa, t\u00e4ytyy olla muutoksia, joiden v\u00e4liin aika syntyy. Aristoteleen Fysiikka-teoksen nelj\u00e4s kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laajan pohdiskelun paikasta ja ajasta. Aristoteleen mielest\u00e4 aika ei ole sama asia kuin muutos, mutta silti aikaa ei ole olemassa ilman muutosta. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyykin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n, jonka mukaan “aika on liikkeen luku suhteessa aikaisempaan ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n<\/em>“.<\/p>\n

V\u00e4lit\u00f6n aikakokemuksemme koskee menneen ja tulevan v\u00e4lille rajautuvaa nykyhetke\u00e4. Sit\u00e4 ei kuitenkaan voi pit\u00e4\u00e4 pistem\u00e4isen\u00e4 rajapintana, vaan tilanteesta riippuen katkelmana aikaa. Esimerkiksi n\u00e4k\u00f6havainto vaatii synty\u00e4kseen pienen hetken. Elokuvan illuusio liikkuvasta kuvasta syntyy, kun pys\u00e4htyneit\u00e4 kuvia n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n per\u00e4kk\u00e4in niin nopeasti, ettei ihminen ehdi havaita niiden yksitt\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

Niin kauan, kun huomiomme on kiinnittynyt nykyhetkeen, emme juurikaan ole tietoisia ajasta. Mielenkiintoisiin askareisiin uppoutuessa aika unohtuu.<\/p>\n

Ajankulun tunteen koemme vasta silloin, kun liit\u00e4mme nykyhetken tilanteen joko aikaisempiin kokemuksiimme tai tulevaisuuden odotuksiin ja toiveisiin.<\/p>\n

Kun kaatosateessa odotamme bussia, aika tuntuu matelevan. Toisina hetkin\u00e4 taas soisi ajan pys\u00e4htyv\u00e4n, mutta sit\u00e4 vastoin se kiiruhtaa entist\u00e4kin nopeammin. On my\u00f6s todettu, ett\u00e4 nuoret kokevat ajan liikkuvan vanhoja hitaammin. Ajantaju siis vaihtelee tilanteesta ja henkil\u00f6st\u00e4 riippuen.<\/p>\n

Erilaisia aikak\u00e4sityksi\u00e4<\/strong><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaisen ajantajun ohella eri kulttuurien piiriss\u00e4 aikaan suhtaudutaan eri tavoin.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin voidaan erottaa toisistaan\u00a0relatiivinen<\/em>\u00a0(suhteellinen) ja\u00a0absoluuttinen<\/em>\u00a0(ehdoton, tarkka) aikak\u00e4sitys. Esimerkiksi \u201dperulaisessa<\/em>\u201d ajassa, kuten monessa muussakin etel\u00e4isess\u00e4 kulttuurissa, asiat tapahtuvat, kun hetki on kyps\u00e4. Esimerkiksi jokiveneet tai bussit l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle silloin, kun niiss\u00e4 on tarpeeksi ihmisi\u00e4. Tai jumalanpalvelus alkaa, kun kirkko on t\u00e4yttynyt ihmisist\u00e4.<\/p>\n

\u201dEnglantilaisessa<\/em>\u201d (l\u00e4nsimaisessa) ajassa asiat puolestaan tapahtuvat aikataulun mukaisesti. Laivat, lentokoneet ja bussit l\u00e4htev\u00e4t minuutilleen aikataulua seuraten. Tilaisuudet alkavat ilmoitettuun kellon ly\u00f6m\u00e4\u00e4n. Milloinkahan p\u00e4\u00e4sisimme aloittamaan jumalanpalveluksen, jos odottaisimme, ett\u00e4 kirkko tulisi t\u00e4yteen\u2026<\/p>\n

Relatiivisen ja absoluuttisen aikak\u00e4sityksen lis\u00e4ksi aikaa hahmotetaan joko\u00a0syklisesti<\/em>\u00a0(keh\u00e4llisesti) tai\u00a0lineaarisesti<\/em>\u00a0(suoraa aikajanaa seuraten).<\/p>\n

Perun maanviljelij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4 j\u00e4sentyy\u00a0sykleihin<\/em>, joissa tapahtumat toistuvat p\u00e4ivien, kuukausien ja vuotuisen kierron s\u00e4\u00e4telemin\u00e4: Aamu alkaa varhain, kun viel\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4n viile\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 raskaita t\u00f6it\u00e4. Keskip\u00e4iv\u00e4n kuumimman hetken yli lev\u00e4t\u00e4\u00e4n ja t\u00f6ihin palataan taas nelj\u00e4n maissa. Kuukausirytmi n\u00e4kyy esimerkiksi kalastuksen ja mets\u00e4styksen s\u00e4\u00e4telyss\u00e4, vuotuinen kierto sadekausineen rytmitt\u00e4\u00e4 puolestaan maanviljely\u00e4, kylv\u00f6\u00e4 ja sadonkorjuuta.<\/p>\n

Aasiassa suuret uskonnot ottavat esimerkki\u00e4 luonnon kiertokulusta ja niiss\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4 ja olemassaolo on loputonta keh\u00e4\u00e4, mm. j\u00e4lleensyntymisen kautta.<\/p>\n

Toisin kuin syklisess\u00e4 aikak\u00e4sityksess\u00e4,\u00a0lineaarisessa<\/em>\u00a0aikak\u00e4sityksess\u00e4 prosesseilla on alku ja loppu. Lineaarisuus on olennainen osa teollista tuotantoa, jossa vaiheet seuraavat toisiaan ja lopullinen t\u00e4yttymys koetaan vasta kokoonpano- ja myyntiosastolla.<\/p>\n

My\u00f6s ihmist\u00e4 koskee lineaarinen el\u00e4m\u00e4nkaariajattelu, jossa olemisen vaiheet nimet\u00e4\u00e4n lapsuudeksi, nuoruudeksi, ty\u00f6ik\u00e4isyydeksi ja vanhuudeksi.<\/p>\n

Olisi h\u00e4tik\u00f6ity\u00e4 ajatella, ett\u00e4 jokin kulttuuri nojaisi vain yhteen aikak\u00e4sitykseen. Esimerkiksi Perun sademets\u00e4alueen vahvasti relatiivinen aikak\u00e4sitys korvautuu absoluuttisella aikak\u00e4sityksell\u00e4 katolisten juhlien yhteydess\u00e4. P\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 tai vainajien muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n tarkasti m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, ei silloin kun ihmisi\u00e4 huvittaa. Vastaavasti l\u00e4nsimaalaisen ihmisen absoluuttinen aikakokemus joutuu v\u00e4istym\u00e4\u00e4n vaikkapa arkiel\u00e4m\u00e4n askareiden kohdalla: roskapussi vied\u00e4\u00e4n pois silloin, kun se on t\u00e4ynn\u00e4.<\/p>\n

Aikak\u00e4sitykset eroavat toisistaan siin\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 ulottuvuudet ovat korostuneet. Yksi korostaa syklisyytt\u00e4 ja toinen lineaarisuutta. Voinemme puhua etel\u00e4isen ja it\u00e4isen sek\u00e4 l\u00e4ntisen ja pohjoisen kulttuurin aikak\u00e4sityksist\u00e4. Ensin mainittu on syklinen ja j\u00e4lkimm\u00e4inen lineaarinen.<\/p>\n

Raamatussa on n\u00e4m\u00e4 molemmat tasapainossa. Kaikella on alku ja loppu, ja niiden v\u00e4liss\u00e4 koko maailmanhistoria, joka etenee lineaarisesti. Samanaikaisesti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koetaan monenlaista syklist\u00e4 luonnonmukaista kiertoa: vuorokausi, viikko, kuukausi, vuosi jne.<\/p>\n

Voisimme ottaa vaikka 7 metrin mittanauhan (lineaarinen aikajana) ja vieritt\u00e4\u00e4 pallon sen alkup\u00e4\u00e4st\u00e4 loppuun (syklinen kierto). Pallo etenee koko ajan mittanauhalla ja samalla se kiert\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uudestaan itsens\u00e4 ymp\u00e4ri toistaen kiertoaan.<\/p>\n

Menneen ja tulevan v\u00e4liss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ent\u00e4 miss\u00e4 olemme nyt? Tulevaisuus on edess\u00e4mme hyvin sumuisena ja ep\u00e4selv\u00e4n\u00e4. Emme tied\u00e4, mit\u00e4 se tuo tullessaan ja milloin. Sen sijaan koettu menneisyys on tarkoin piirretty muistiimme.<\/p>\n

Vaikka meit\u00e4 saatetaan joskus kehottaa unohtamaan mennyt ja katsomaan vain tulevaan, se on tosiasiassa mahdotonta. Emme voi eik\u00e4 meid\u00e4n edes kuulu unohtaa tai mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti koettua el\u00e4m\u00e4\u00e4. Sill\u00e4 on syv\u00e4 tarkoitus. Se on perusta nykyisyydelle ja tulevalle.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaisena kokemuksena ajankulku on ennemminkin\u00a0kuin k\u00e4vely\u00e4 takaperin<\/em>: silloin menneisyys aukeaa silmiemme edess\u00e4, mutta mit\u00e4 selk\u00e4mme takana (tulevaisuudessa) odottaa, sit\u00e4 voimme vain arvailla.<\/p>\n

Samalla on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on katsottava eteenp\u00e4in. Ilman arkisia ja suurempia tavoitteita pys\u00e4htyisimme. On noustava s\u00e4ngyst\u00e4, sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 aamupala, ment\u00e4v\u00e4 t\u00f6ihin ja teht\u00e4v\u00e4 lukemattomia muita asioita tavoitteellisesti. Lis\u00e4ksi tarvitsemme suurempia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kuten koulutuksen, ty\u00f6paikan, kodin ja perheen hankkimisen, jne.<\/p>\n

Aika j\u00e4sentyy kokemuksissamme menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden per\u00e4kk\u00e4isyydeksi. Toisaalta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n suunta ei ole aina selvi\u00f6. Menneisyys ei ole kokonaan mennytt\u00e4, sill\u00e4 se on aina l\u00e4sn\u00e4 meiss\u00e4 ja esimerkiksi menneisyyden k\u00e4sittely voi muuttaa kokemustamme nykyisyydest\u00e4 ja linjata tulevaisuutta uudella tavalla.<\/p>\n

Ajan mittaaminen on tarkkaa ty\u00f6t\u00e4<\/strong><\/p>\n

Arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen perusteella on p\u00e4\u00e4telty ihmisen mitanneen jollain tavalla aikaa mahdollisesti jopa 20\u00a0000 vuoden ajan. Aurinko, kuu ja vuodenajat olivat pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein kalenteri ja kello. (H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n lyhyt aika, kun v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihminen on ollut olemassa 2 miljoonaa vuotta\u2026 Monet faktat osoittavat, ett\u00e4 luomisesta ei ole kulunut kovin paljon aikaa.)<\/p>\n

Tarkemmin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 voitiin jaksottaa aurinkokellon ja mitta-asteikoin varustetun kynttil\u00e4kellon avulla, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen mahdollisti ajanmittauksen my\u00f6s y\u00f6ll\u00e4. Veden ja hiekan valumiseen perustuvat puolestaan vesikello ja tiimalasi. Vaikka jo vesikellossa oli hammaspy\u00f6r\u00e4t, ensimm\u00e4iset varsinaiset mekaaniset kellot syntyiv\u00e4t\u00a01300-luvulla. Sittemmin uudet keksinn\u00f6t ovat taajaan parantaneet kellojen k\u00e4yntitarkkuutta.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 planeettamme virallisesta ajasta vastaa maailmanlaajuinen cesium- ja vetymaser-atomikellojen verkosto, jonka keskin\u00e4isen vertailun avulla kyet\u00e4\u00e4n laskemaan niin vakaata aikaa, ett\u00e4 virhe on vain yksi sekunti\u00a027 miljoonassa vuodessa.<\/p>\n

Ja yksi sekuntihan on vuodesta\u00a01967 m\u00e4\u00e4ritelty ajaksi, joka kuluu, kun cesium-133-atomi v\u00e4r\u00e4htelee\u00a09\u00a0192\u00a0631\u00a0770 kertaa.<\/p>\n

Kenen kello on oikeassa?<\/strong><\/p>\n

Viimeisen todellisen mullistuksen ajanmittauksen alalla sai aikaan sveitsil\u00e4inen Albert Einstein vuonna\u00a01905. Esitt\u00e4miens\u00e4 suhteellisuusteorioiden kautta Einstein esitti, ett\u00e4 liikkuva kello k\u00e4y hitaammin kuin levossa oleva ja ett\u00e4 kellon k\u00e4ynti hidastuu suuren massan l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n

Jos kaksosista toinen asuu korkealla vuorella ja toinen meren rannalla eli aavistuksen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 maan keskipistett\u00e4, vuorella asuva vanhenee nopeammin. Ik\u00e4ero on mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieni, mutta tilanne muuttuu, jos toinen kaksosista l\u00e4htee pitk\u00e4lle avaruusmatkalle ja lent\u00e4\u00e4 l\u00e4hes valon nopeudella. Palatessaan h\u00e4n tapaa itse\u00e4\u00e4n huomattavasti vanhemman sisaruksensa.<\/p>\n

Ihminen ei voi liikkua l\u00e4himainkaan valon nopeudella. Mutta esimerkiksi satelliittinavigoinnissa tulisi jopa kilometrien virheit\u00e4, ellei laskelmissa otettaisi huomioon, ett\u00e4 kellot k\u00e4yv\u00e4t maanpinnalla eri tahtiin kuin Maata kiert\u00e4viss\u00e4 satelliiteissa.<\/p>\n

Kaiken alku?<\/strong><\/p>\n

Vallitsevan tieteellisen teorian mukaan maailmankaikkeus sai alkunsa noin 14 miljardia vuotta sitten alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n teoriaan liittyy monia vakavia ongelmia. Maailman alkuhetkeen ei voi en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4. Valo v\u00e4\u00e4ristyy avaruudessa ja kaikki teoreettinen mittaaminen on altis vakaville v\u00e4\u00e4ristymille. Alkur\u00e4j\u00e4hdyksen todistusaine on mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieni ja heppoinen. Oikea, rehellinen vastaus on: emme tied\u00e4.<\/p>\n

Joka tapauksessa tieteen k\u00e4sityksen mukaan maailmalla on alkuhetki ja se my\u00f6s kulkee kohti kaiken p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 joko hitaan hiipumisen tai nopean tiivistymisen takaisin ik\u00e4\u00e4n kuin alkupisteeksi kautta. Tieteen mukaan t\u00e4h\u00e4n maailmaan kuuluva aika alkoi kaiken alussa.<\/p>\n

(T\u00e4m\u00e4n\u00a0alkuosan\u00a0teksti on julkaistu Kumppani-lehdess\u00e4 1\/2006.)<\/p>\n

Luomisen n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n

Raamattu alkaa j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4sti sanoilla:\u00a0Alussa Jumala loi taivaan ja maan!<\/em><\/p>\n

Mit\u00e4 kaikkea se kertoo? Maailman, olemassaolon ja el\u00e4m\u00e4n takana on persoonallinen Luoja Jumala. H\u00e4n on tehnyt kaiken t\u00e4m\u00e4n. H\u00e4nen tahdosta me olemme olemassa. Maailma ei ole syntynyt itsest\u00e4\u00e4n, sattumalta, tyhj\u00e4st\u00e4 vaan Jumalan syd\u00e4melt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 antaa huikean perimm\u00e4isen ja luovuttamattoman tarkoituksen kaikelle.<\/p>\n

Kaikella ajallisella on alku. Ajallinen kello k\u00e4ynnistyi luomisen ensihetkess\u00e4. Raamatun mukaan nykyisell\u00e4 ajallisella luomakunnalla on my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Ajallinen olemassaolo kulkee lineaarisesti alusta loppuun saakka. Sitten Jumala luo kaiken uudeksi. Olemme kahden ikuisuuden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Raamatun mukaan Jumala loi kaiken huikaisevan nopeasti, kuudessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Siihen ei tarvittu 14 miljardia vuotta. Luomisen tapahtumat olivat k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeita. Jumala ik\u00e4\u00e4n kuin nosti ikuisuudessa suunnittelemansa oliot silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 ajallisuuteen, jonka j\u00e4lkeen ne toimivat tasaisen v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti luonnonlakiensa mukaan.<\/p>\n

Me puolestamme joudumme katsomaan kaikkea t\u00e4t\u00e4 hyvin kaukaa. Luomista ja sen j\u00e4lkeist\u00e4 historiaa voisimme verrata vaikkapa suihkuh\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4n. Parhaimmillaan se voi kiit\u00e4\u00e4 kolme kertaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 nopeammin, mutta laskeutuessaan sen vauhti hidastuu huomattavasti.<\/p>\n

Kun me katsomme ja arvioimme luomista, n\u00e4emme kaiken nykyisten luonnonlakien mukaisesti. N\u00e4emme hitaan h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n, joka on laskeutumassa. Siit\u00e4 teemme vakavan virhep\u00e4\u00e4telm\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 lent\u00e4\u00e4 aina yht\u00e4 hitaasti. Sen perusteella laskemme olemassaololle pitki\u00e4 aikajaksoja. Tosiasiassa h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 on lent\u00e4nyt ratkaisevat vaiheet huikeaa vauhtia.<\/p>\n

Jos auto l\u00e4hestyy sinua Helsingist\u00e4 10 km nopeudella, on v\u00e4\u00e4rin olettaa, ett\u00e4 se on tehnyt koko matkan samaa vauhtia. Sit\u00e4 vauhtia 100 km matka kest\u00e4isi 10 tuntia. Mutta tosiasiassa auto on kulkenut valtaosan matkasta 120 km nopeudella ja matka onkin kest\u00e4nyt vain noin tunnin.<\/p>\n

Jumala loi kaiken huikaisevan nopeasti ja se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksemme maailmankaikkeuden i\u00e4st\u00e4. T\u00e4h\u00e4n vakavaan v\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4dymme, kun ihmiskunta hylk\u00e4\u00e4 Luojansa ja yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4kisin selitt\u00e4\u00e4 kaiken toisin.<\/p>\n

Toinen Jumalan luomisty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4 ongelma tieteen kannalta on se, ett\u00e4 Jumala loi t\u00e4ysin valmiin, kyps\u00e4n, toimivan maailman kerralla. H\u00e4n loi Aadamin suoraan aikuiseksi mieheksi. Jos olisimme paratiisissa vaikka tunti Aadamin luomisen j\u00e4lkeen, mink\u00e4 ik\u00e4iseksi arvioisimme h\u00e4net? Tosiasiassa h\u00e4n olisi vain tunnin ik\u00e4inen, mutta h\u00e4n silti n\u00e4ytt\u00e4isi vaikkapa 25-vuotiaalle ja olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sen ik\u00e4inen.<\/p>\n

Ent\u00e4 mink\u00e4laisia aikam\u00e4\u00e4reit\u00e4 saisimme paratiisin kivist\u00e4 ja alkuaineista? Mittari voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miljoonia vuosia, mutta kivet olisivat silti vain kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vanhoja. Jumala loi materiaalin, joka on t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia, ep\u00e4puhtaitakin alkuaineita. Ei Jumalan tarvinnut luoda ensin materiaalia, jonka radioaktiivisuuden pit\u00e4isi puoliintua miljoonia vuosia.<\/p>\n

Surkuhupaisinta \u201dtieteess\u00e4\u201d on se, ett\u00e4 elollisenkin materian ik\u00e4\u00e4 arvioidaan sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kiviaineksen mukaan ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat samanik\u00e4isi\u00e4. Fossiilin ik\u00e4\u00e4 ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kivimassa. Siksi dinosaurukset eiv\u00e4t todellakaan ole esim. 100 miljoonan vuoden takaa vaan muutamien tuhansien vuosien takaa, koska niist\u00e4 on l\u00f6ydetty niin tuoretta verta, ett\u00e4 hauraat dna-ketjut ovat yh\u00e4 ehji\u00e4.<\/p>\n

Kielt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Luojansa ihmiskunta eksyy syv\u00e4\u00e4n pimeyteen \u2013 ei vain moraalisesti vaan my\u00f6s perimm\u00e4isen tiedon ja totuuden suhteen. Samalla ihmiskunta menett\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n tarkoituksen ja mielen.<\/p>\n

Tiede ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ole paha tai v\u00e4\u00e4r\u00e4 asia. Jumala loi ihmisen tutkimaan, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja rakentamaan maailmaa \u2013 mutta se pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 Jumalan tarkoittamalla tavalla, kest\u00e4v\u00e4sti, Luojaa ja luomakuntaa kunnioittaen ja rakastaen. Itseriittoinen hyv\u00e4n ja pahan tiedon puusta sy\u00f6minen tuo ihmiselle tuhon. Sit\u00e4 koko ihmiskunnan historia on t\u00e4ynn\u00e4. Varsinkin modernin ihmisen tieteelliset saavutukset ovat kauhistuttavia: kulutus, saastuminen, tavanomaiset aseet, ydinaseet.<\/p>\n

Vain luomisen n\u00e4k\u00f6kulma antaa tarkoituksen el\u00e4m\u00e4lle, koska silloin saamme olla turvallisesti Luojamme syliss\u00e4. Silloin saamme kulkea kohti paljon parempaa, kaiken hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4yttymyst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

EL\u00c4M\u00c4N KAIROS-HETKET \u2013 ihmisen ajat Jumalan k\u00e4siss\u00e4   Mit\u00e4 aika sitten on? Kirkkois\u00e4 Augustinuksen mukaan ihmisell\u00e4 on ajasta sis\u00e4inen ymm\u00e4rrys, mutta silti on vaikeaa, tai jopa mahdotonta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 aika on. Augustinus vaikutti noin 400 jKr. Sit\u00e4 ennen ja sen j\u00e4lkeen saman ongelman parissa ovat p\u00e4hk\u00e4illeet kirkonmiehet, filosofit, tiedemiehet ja monet muut. Aika on hyvin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-9749","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/9749","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9749"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/9749\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}