1. PIETARIN KIRJE<\/b><\/p>\n
<\/p>\n
KAUTTA K\u00c4RSIMYSTEN VOITTOON (1:1\u201312)<\/strong><\/span><\/p>\n El\u00e4m\u00e4 ei ole aina helppoa. Kohtaamme ajan my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n vaikeuksia, k\u00e4rsimyst\u00e4 ja kuolemaa. Miten voimme selvit\u00e4 kaikesta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille kotiin? <\/strong><\/p>\n Pietarin ensimm\u00e4inen kirje on syv\u00e4llinen, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4kin vastaus. Siin\u00e4 puhuu l\u00e4hes kaiken kokenut mies, apostoli Pietari. Kirjeen teemana on kristityn toivo k\u00e4rsimysten keskell\u00e4.<\/p>\n Kirje on osoitettu nykyisen Turkin alueella sijainneille seurakunnille, joiden j\u00e4senet olivat pakana- ja juutalaiskristittyj\u00e4. He olivat muukalaisia oman aikansa keskell\u00e4. Samaa muukalaisuutta koemme mekin kaivatessamme taivaallista kotia. Kirjeess\u00e4 Jumala puhuu meille.<\/p>\n El\u00e4mme maallistuneen, arvottomuutta ihailevan, jopa antikristillisen ajan keskell\u00e4. Sen my\u00f6t\u00e4 hyvinvointi on muuttunut monenlaiseksi pahoinvoinniksi. Vakaus on vaihtumassa ep\u00e4vakauteen. Monenlaiset uhkakuvat kasvavat ymp\u00e4rill\u00e4mme. Koronakriisi on pys\u00e4ytt\u00e4nyt maailman ja ihmiset kulkevat maskeissa, mik\u00e4 on todella voimakas kuva ajasta, jota el\u00e4mme.<\/p>\n Vaikeuksien keskell\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme mielekkyys voi h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. Silloin on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Jumalalla on tarkka suunnitelma, jonka h\u00e4n varmasti toteuttaa. Se ei ole mik\u00e4\u00e4n pakko vaan lahja, jonka voimme hyv\u00e4ksy\u00e4 kohdallamme tai torjua sen.<\/p>\n Jumalalla on hyv\u00e4, ikiaikainen tarkoitus. Sin\u00e4 saat jo nyt el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 Jumalan lapsena. Sen perustana on Kristuksen ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus. Jumalan siunaus ja varjelus ymp\u00e4r\u00f6i joka puolelta t\u00e4m\u00e4n pime\u00e4n, vaikean ajan keskell\u00e4.<\/p>\n Vaikka kohtaat ahdistuksia ja koet itsesi heikoksi ja huonoksi, Jumala varjelee sinut pelastukseen ja vie l\u00e4pi kaiken ajallisen taivaan kotiin saakka. Siksi saat olla t\u00e4ydellisess\u00e4 turvassa. Koetusten keskell\u00e4 Jumala pit\u00e4\u00e4 sinut l\u00e4hell\u00e4\u00e4n ja haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sinua ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kokeminen synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 iloa ja rauhaa. Saamme n\u00e4hd\u00e4 synkkienkin pilvien l\u00e4pi jotain taivaan kirkkaudesta. Jumala rakkaus her\u00e4ttelee meit\u00e4kin rakastamaan h\u00e4nt\u00e4 ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/p>\n Kaiken t\u00e4m\u00e4n Jumala lahjoittaa meille Kristuksessa. T\u00e4st\u00e4 evankeliumin ihmeest\u00e4 puhuivat jo profeetat Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4. Saamme yhdess\u00e4 ylist\u00e4\u00e4 kolmiyhteist\u00e4 Jumalaa!<\/p>\n Kautta k\u00e4rsimysten voittoon! Laula riemumielin n\u00e4in. <\/p>\n JUMALAN LAPSEN PERUSTA JA SUUNTA (1:13\u20132:3)<\/strong><\/span><\/p>\n Kotimme ja kasvuymp\u00e4rist\u00f6mme muovaavat meit\u00e4. El\u00e4m\u00e4n ev\u00e4it\u00e4 saadaan jo varhain. Ne voivat olla hyvi\u00e4 tai huonoja. Parhaan perustan ja suunnan saamme Jumalan lapsina.<\/strong><\/p>\n Me ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4 oikein ja hyvin, mutta samanaikaisesti meiss\u00e4 on jotain kummallista, joka aina kapinoi sit\u00e4 vastaan. Kirjeen kehotus \u201dOlkaa pyh\u00e4t, niin kuin Jumala on pyh\u00e4!\u201d<\/em> tuntuu mahdottomalta vaatimukselta ja voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 vihaa tai masennusta.<\/p>\n Mutta olisi sittenkin hyvin kummallista, jos Jumala ei v\u00e4litt\u00e4isi siit\u00e4, miten el\u00e4mme, tai jopa kehottaisi meit\u00e4 pahaan. Koska Jumala on hyv\u00e4, h\u00e4n tahtoo synnytt\u00e4\u00e4 monenlaista hyv\u00e4\u00e4, rakkautta ja pyhyytt\u00e4. Jumala on el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde ja t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen h\u00e4n haluaa pulppuavan my\u00f6s h\u00e4nen lapsissaan.<\/p>\n Me emme langenneina olentoina ole pyhi\u00e4, mutta Jumala tekee meist\u00e4 sellaisia oman aikataulunsa mukaisesti. Jumala tekee kaikkensa hyv\u00e4ksemme.<\/p>\n Jumala on sovittanut ja lunastanut meid\u00e4t Kristuksen kalliilla verell\u00e4. Siin\u00e4 veress\u00e4 on t\u00e4ydellinen anteeksianto ja ainoa todellinen pyhityksemme. Jumala on synnytt\u00e4nyt meid\u00e4t lapsikseen ja antanut meille Hengen ja Sanan. T\u00e4m\u00e4 kaikki on turvamme ja voimamme arkiel\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4.<\/p>\n Jumala pelastaa meit\u00e4 turmeluksesta ja tuhosta joka hetkisesti. Suurin vihollisemme onkin meiss\u00e4 oleva synti, joka on itsekkyyden ja pahuuden l\u00e4hde. Mutta siit\u00e4 vapaudumme lopullisesti vasta taivaan kirkkaudessa.<\/p>\n Ennen taivasta joudumme el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n ja pahan, Jumalan ja itsekk\u00e4\u00e4n luontomme j\u00e4nnitteess\u00e4. Ajalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu valoja ja varjoja. Joudumme kilvoittelemaan joka p\u00e4iv\u00e4, mutta emme yksin. Kaikki tarvittava tulee Jumalalta. H\u00e4n on armollinen.<\/p>\n Ihmisin\u00e4 me olemme hauraita, heikkoja, syntisi\u00e4 ja kuolevaisia. Mutta Jumala luo sanansa voimalla meid\u00e4t uudesti ja antaa ikuisen el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n kantaa l\u00e4pi tappioidenkin perille kirkkauteen saakka.<\/p>\n Silloin saamme kokea t\u00e4ydellisen todeksi tuon Jumalan sanan: Olkaa pyh\u00e4t, niin kuin Jumalakin on pyh\u00e4.<\/em> Silloin se ei ole lain vaatimus vaan evankeliumin tuoma t\u00e4yttymys \u2013 lahjana, sulasta armosta.<\/p>\n Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, olemme kaikki hiljaa k\u00e4tketyt. <\/p>\n KRISTUS-KALLIO JA EL\u00c4V\u00c4T KIVET (2:4\u201310)<\/strong><\/span><\/p>\n Suomalainen peruskallio on graniittia, joka on moni-ilmeist\u00e4 ja lujaa, ja sellaisena mit\u00e4 parhain ja kest\u00e4vin rakennusaine. Sellainen on Kristus ja me h\u00e4ness\u00e4.<\/strong><\/p>\n Ihminen el\u00e4\u00e4 lyhytn\u00e4k\u00f6isesti ja pinnallisesti. Hetkitt\u00e4in h\u00e4n her\u00e4\u00e4 tajuamaan katoavaisuuden ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoituksettomuuden. Silloin h\u00e4n kaipaa pysyv\u00e4\u00e4 turvaa ja perustaa, sek\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja syv\u00e4\u00e4 tarkoitusta.<\/p>\n Kristuksessa Jumala antaa kaipaamamme. Kristus on ikiaikainen perusta, joka kest\u00e4\u00e4 kaiken. H\u00e4nen varassa ja kanssa rakennettu kest\u00e4\u00e4. Kristus on kallio (Petra<\/em>) ja me saamme olla h\u00e4nest\u00e4 lohkaistuja ja hiottuja kivi\u00e4, kuten Pietari (Petros<\/em>).<\/p>\n Jumala rakentaa meist\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4, hengellist\u00e4 temppeli\u00e4 maan p\u00e4\u00e4lle ja taivaisiin. Siin\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4, luovuttamaton paikkamme. Saamme kuulua Jumalan kansaan. Siin\u00e4 on my\u00f6s jalo teht\u00e4v\u00e4mme. Jokainen Kristukseen uskova on pyh\u00e4, kuninkaallinen pappi. Ajattele!<\/p>\n Yleisen pappeuden kutsumuksessa saamme toimittaa monenlaisia hengellisi\u00e4 uhreja. Niit\u00e4 ovat evankeliumin kertominen, Sanan opettaminen, rukous ja rakkauden palveluty\u00f6. Jokaiselle annetaan h\u00e4nelle sopiva teht\u00e4v\u00e4 ja varustus. Jokaisella on luonnollisia kykyj\u00e4 ja hengellisi\u00e4 armolahjoja. Saakoot ne puhjeta esiin ja tulla t\u00e4ysimittaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n!<\/p>\n Kaiken moninaisen hyv\u00e4n ytimess\u00e4 on evankeliumi, Kristus ja h\u00e4nest\u00e4 kertominen. H\u00e4ness\u00e4 meille annetaan kaikki. Ilman h\u00e4nt\u00e4 meill\u00e4 ei lopulta ole mit\u00e4\u00e4n arvokasta ja pysyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Moni ei ymm\u00e4rr\u00e4, mist\u00e4 uskosta on kysymys. Usko on salaisuus, joka avautuu vain, kun ihminen ottaa h\u00e4net vastaan. Kun tulemme Jumalan lapsiksi, opimme tuntemaan Is\u00e4mme ja h\u00e4nen rakkautensa. Se on tietysti luonnollista ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Mutta aivan liian moni hylk\u00e4\u00e4 Vapahtajan ja j\u00e4\u00e4 osattomaksi el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jonka vain Jumala antaa. Siksi he j\u00e4\u00e4v\u00e4t monien v\u00e4\u00e4rien mielikuvien vangiksi. Jumalan hyvyys, rakkaus ja armollisuus eiv\u00e4t silloin avaudu. Sekin on luonnollista ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Monille Jeesus on ihana pelastuksen kallio, mutta toisille harmaa ja harmillinen kivi, johon he lopulta kompastuvat ja ruhjoutuvat. N\u00e4in on ennustettu ja n\u00e4in tapahtuu. Mutta viel\u00e4 ehdimme tulla h\u00e4nen luokseen. Tulethan sin\u00e4kin!<\/p>\n Kalliolle, kukkulalle, rakennan min\u00e4 majani. <\/p>\n HYV\u00c4N PALVELUKSESSA (2:11\u201317)<\/strong><\/span><\/p>\n Kristitty on taivaan ja maan kansalainen. Jalkamme ovat maassa, mutta syd\u00e4memme taivaissa. Saamme yhdess\u00e4 toteuttaa luomisj\u00e4rjestyst\u00e4, palvella hyv\u00e4\u00e4 ja karttaa pahaa.<\/strong><\/p>\n Koemme ajoittain vierautta ja muukalaisuutta Luojastaan et\u00e4\u00e4ntyneen maailman keskell\u00e4. Olisi todella kummallista, jos olisimme kuin kotonamme kaiken luopumuksen, k\u00e4rsimyksen ja kuoleman keskell\u00e4. Todellinen kotimme on taivaissa, jota kohden olemme t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 matkalla l\u00e4pi monien ajallisten vaiheiden.<\/p>\n Ajallisen el\u00e4m\u00e4n matkalla meill\u00e4 on kaksi houkutusta, joihin v\u00e4lill\u00e4 lankeamme. Helposti mukaudumme aikamme itsekeskeisiin tapoihin ja synti varastaa meilt\u00e4 aivan liian paljon arvokasta ja hyv\u00e4\u00e4. Toisinaan me haluamme erist\u00e4yty\u00e4 kaikesta ja k\u00e4perty\u00e4 hengellisiin linnakkeisiimme: me pyh\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nuo jumalattomat pahat ulkopuolella.<\/p>\n Jumalan tahtoo, ett\u00e4 el\u00e4mme keskell\u00e4 maailmaa ja kohtaamme kaikkia ihmisi\u00e4. Toki tulemme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti yhteen seurakunnan tilaisuuksiin tai kotipiireihin, jotta tulisimme hoidetuiksi ja vahvistuisimme. Mutta sitten l\u00e4hdemme j\u00e4lleen maailman keskelle, Kristuksen omina, h\u00e4nen antamaansa palveluteht\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n Meid\u00e4n tulee l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti noudattaa maallisia lakeja ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4. Meid\u00e4n kuuluu rukoilla esivallan puolesta. Samalla punnitsemme kaikkea Jumalan sanalla. Se ohjaa syd\u00e4mi\u00e4mme ja syvimpi\u00e4kin motiiveja. Jumalan rakkauden laki on korkea ja jalo. Maalliset lait, normit ja tavat ovat aina vajavaisia ja pahimmillaan el\u00e4m\u00e4n vihollisia. Siksi me noudatamme Jumalan lakeja.<\/p>\n Uskosta osaton ihminen pit\u00e4\u00e4 uskovan el\u00e4m\u00e4\u00e4 kovin rajoitettuna. Samalla aikamme ihminen kuvittelee olevansa vapaa, mutta tosiasiassa h\u00e4n on sidottu maailman, synnin ja pahan voimien talutusnuoraan.<\/p>\n Jumalattoman vapaus onkin synnin verho ja sen orjuutta. Rakastaessaan synti\u00e4 h\u00e4n vihaa Luojaansa, Jumalan sanaa ja kristillisi\u00e4 arvoja. Juuri ne paljastavat ihmisen pahuuden, koskettavat omiatuntoja ja synnytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4pe\u00e4\u00e4, joka k\u00e4tket\u00e4\u00e4n vihan alle. T\u00e4st\u00e4 vihasta saa kristittykin osansa.<\/p>\n Miten vastaamme haasteeseen ja vainoihin? Pysym\u00e4ll\u00e4 Is\u00e4n lapsina ja tekem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen hyvi\u00e4 tekoja. Kunnioitamme kaikkia ihmisi\u00e4, mutta pid\u00e4mme uskostamme lujasti kiinni. Silloin saamme el\u00e4\u00e4 rakkauden vapaudessa Jumalan kunniaksi ja ihmisten parhaaksi.<\/p>\n Hyv\u00e4 esivalta on Jumalasta. <\/p>\n KUNNIOITUS, KUULIAISUUS JA K\u00c4RSIMYS (2:18\u201325)<\/strong><\/span><\/p>\n Toimiva yhteiskunta edellytt\u00e4\u00e4 kunnioittamista, palvelumielt\u00e4 ja valmiutta kest\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. Kaikki ei mene aina kuten me tahtoisimme.<\/strong><\/p>\n Pietari ottaa esille is\u00e4nn\u00e4n ja palvelijan v\u00e4lisen suhteen, jossa palvelijat ja orjat olivat is\u00e4nn\u00e4n k\u00e4sky- ja kurinpitovallan alla. Raamatussa puhutaan todellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4istell\u00e4 vaikeitakaan asioita.<\/p>\n Rooman valtakunnassa orjuus oli yleist\u00e4. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmasosa, ehk\u00e4 jopa puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli orjia tai sit\u00e4 vastaavassa asemassa. Orjuutta oli tosin monen tasoista. Oli hyv\u00e4osaisia orjia, jotka hoitivat is\u00e4nn\u00e4n taloutta ja oli synkk\u00e4\u00e4 kaleeriorjuutta.<\/p>\n Jumala ei kehottanut v\u00e4kivaltaiseen vallankumoukseen orjuuden poistamiseksi. Se olisi johtanut miljoonien kuolemaan ja orjien tappioon. Orjuus olisi vain pahentunut. Sen sijaan Jumala tekee hiljaista syd\u00e4nten vallankumousta, jonka kautta ihmiset kypsyv\u00e4t orjuuden lakkauttamiseen. Siit\u00e4 on esimerkkin\u00e4 Paavalin kirje Filemonille, jossa h\u00e4n kehottaa ottamaan karanneen orjan takaisin ja kohtelemaan t\u00e4t\u00e4 kuin velje\u00e4\u00e4n!<\/p>\n Nykyaikana puhumme ty\u00f6nantajista ja ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, vaikka yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin jotkut ty\u00f6skentelev\u00e4t orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Onneksi Jumala haluaa paljon parempaa!<\/p>\n Millainen on hyv\u00e4 ty\u00f6paikka? Siell\u00e4 vallitsee molemminpuolinen kunnioitus. Ty\u00f6nantaja maksaa s\u00e4\u00e4detyn palkan, pit\u00e4\u00e4 huolta ty\u00f6oloista ja arvostaa ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamista. Ty\u00f6ntekij\u00e4 tekee ty\u00f6ns\u00e4 huolella ohjeita noudattaen. Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kristitty palvelee Jumalaa ja ihmisi\u00e4.<\/p>\n Monessa ty\u00f6paikassa ja ihmissuhteessa on hyv\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s haasteita. Mit\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n olemme tekemisiss\u00e4, sit\u00e4 karummin ep\u00e4kohdat tulevat esille. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sanomme ja teemme jotain, mik\u00e4 loukkaa toista. Miten toimimme, kun meit\u00e4 loukataan tai saamme kiper\u00e4\u00e4 palautetta?<\/p>\n Inhimillinen, syntinen tapa on iske\u00e4 takaisin samalla mitalla ja kostaa tavalla tai toisella. Kristillinen ratkaisumalli on avoimuus, k\u00e4sittely, anteeksianto ja korjaaminen. Sopuun ja yksimielisyyteen vaaditaan kummankin osapuolen suostumus. Silti tulee yksipuolisestikin pyrki\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mit\u00e4 siis tehd\u00e4, kun koemme v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4? Tuomme asian esille ja pyrimme ratkaisuun ja sopuun. Joudumme kenties k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n syytt\u00e4. Se on vaikeaa. Mutta voimme muistaa, ett\u00e4 Kristuskin (itse Luojamme) k\u00e4rsi syytt\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 kohdeltiin v\u00e4\u00e4rin, jopa murhattiin. Kuitenkin Jumala korotti h\u00e4net kirkkauteen. N\u00e4in mekin voimme jakaa Kristuksen kokemuksen k\u00e4rsimyksest\u00e4 ja tulevasta kirkkaudesta. H\u00e4n hoitaa sieluamme vaikeissakin tilanteissa.<\/p>\n Herra on minun sieluni paimen, <\/p>\n IHANA, KAMALA AVIOLIITTO (3:1\u20137)<\/strong><\/span><\/p>\n Ihmisell\u00e4 on syv\u00e4 kaipaus toisen l\u00e4helle. Avioliitto on Jumalan hyv\u00e4 lahja sit\u00e4 varten. Parhaimmillaan avioliitto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaipuumme, mutta pahimmillaan ihminen voi rikkoutua siin\u00e4.<\/strong><\/p>\n Jumala loi miehen ja naisen kuvakseen ja siunasi ja yhdisti heid\u00e4t avioliittoon. T\u00e4m\u00e4 on kristillinen avi<\/strong>oliitto, joka on jokaisen yhteiskunnan ainoa kest\u00e4v\u00e4 ja toimiva perusyksikk\u00f6. Paratiisissa t\u00e4m\u00e4 suhde oli t\u00e4ydellinen ja onnellinen. Mies rakasti vaimoaan ja vaimo kunnioitti miest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Syntiinlankeemus s\u00e4rki kaiken ja repiv\u00e4 valtataistelu alkoi. Sen kannattajat ovat nytkin voimissaan. Mutta Jumala ei luovuta koskaan. Synnin ja sen vaikutusten eliminoimiseksi ja korjaamiseksi h\u00e4n kohtaa meit\u00e4 armonsa voimalla, evankeliumilla. Se on toimivaa todellisuutta ja kattaa koko el\u00e4m\u00e4n. Jumala ei j\u00e4t\u00e4 ihmist\u00e4 turmeluksen valtaan eik\u00e4 tuhovoimien k\u00e4siin.<\/p>\n Evankeliumi ulottuu avioliittoon: Jumala eheytt\u00e4\u00e4 ja uudistaa jatkuvasti evankeliumin ja Sanan voimalla. H\u00e4n tahtoo yhdist\u00e4\u00e4, jalostaa ja kaunistaa meit\u00e4 sis\u00e4isesti. Turmeltuneesta ihmisest\u00e4 Moniko aikamme ja kulttuurimme keskell\u00e4 el\u00e4v\u00e4 vaimo kutsuu miest\u00e4\u00e4n kunnioittavasti herraksi kuten Saara teki? Moniko mies rakastaa t\u00e4ydesti vaimoaan ja osoittaa arvostusta? Vaikka me emme tekisi niin, alkuper\u00e4inen ihanne on yh\u00e4 voimassa. Nimenomaan aito kunnioitus ja rakkaus takaavat keskin\u00e4isen, kest\u00e4v\u00e4n onnen. T\u00e4h\u00e4n Jumala tahtoo antaa voimia ja ev\u00e4it\u00e4.<\/p>\n Raamatussa kuuliaisuus ja kunnioittaminen ei tarkoita alistamista eik\u00e4 diktatuuria. Rakastava mies ei yksinkertaisesti voi kohdella vaimoaan alentavasti. Miehen tulee kantaa perimm\u00e4inen vastuu perheest\u00e4, yhdess\u00e4 vaimonsa kanssa. Kunnioittava asenne v\u00e4littyy lapsillekin.<\/p>\n Jumalalle mies ja nainen ovat yht\u00e4 arvokkaita, vaikka he ovat erilaisia ja heill\u00e4 on erilaisia teht\u00e4vi\u00e4. Aikamme v\u00e4\u00e4ristym\u00e4t sekoittavat kaiken: tasa-arvon, sukupuolisuuden, seksuaalisuuden ja avioliiton. V\u00e4\u00e4ristyneen vapauden, rakkauden ja tasa-arvon nimiss\u00e4 ihmisi\u00e4 johdetaan harhaan. Ihmiset s\u00e4rkyv\u00e4t ja minuus v\u00e4\u00e4ristyy ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s arvot ja el\u00e4m\u00e4ntavat.<\/p>\n Edess\u00e4mme tulee olemaan mit\u00e4 hirvitt\u00e4vin sekasotku ja s\u00e4rkyneiden ihmisten meri. Viel\u00e4 nyt aikamme ihminen ei sit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4. Hetken pintaliidon j\u00e4lkeen h\u00e4n vain ihmettelee, ett\u00e4 miksi mik\u00e4\u00e4n ei tuo sit\u00e4 syvint\u00e4 onnea ja tarkoitusta.<\/p>\n Mutta Jumalan armosyli on yh\u00e4 avoinna. Kun synti rikkoo ihmissuhteet ja s\u00e4rkee syd\u00e4met,\u00a0Kristus eheytt\u00e4\u00e4, parantaa ja sovittaa yhteen, eik\u00e4 h\u00e4n hylk\u00e4\u00e4 eronneitakaan.<\/p>\n Kodin syd\u00e4n on yhteinen rukousalttari. <\/p>\n HYVIEN SANOJEN JA TEKOJEN SIUNAUS (3:8\u201317)<\/strong><\/span><\/p>\n Jumalan rakkaus ottaa aina konkreettisia muotoja. Se n\u00e4kyy hyvin\u00e4 sanoina ja tekoina silloinkin, kun meit\u00e4 kohdellaan huonosti.<\/strong><\/p>\n El\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja rakkaudesta on kysymys. Kun synti rikkoo ihmissuhteita, Jumala yhdist\u00e4\u00e4 ja eheytt\u00e4\u00e4. H\u00e4n kehottaa ja ohjaa yksimielisyyteen, my\u00f6t\u00e4tuntoon, rakkauteen ja hyvyyteen. Kristillisell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on selke\u00e4, hyv\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 ja tarkoitus.<\/p>\n Saamme olla oikealla tavalla ylpeit\u00e4 kristillisest\u00e4 uskosta ja arvoista, vaikka aikamme henki on t\u00e4t\u00e4 kaikkea vastaan. Valtamedia nostaa tikunnokkaan yksitt\u00e4isi\u00e4 tapauksia ja usein v\u00e4\u00e4ristelee niit\u00e4. Vaikka kristillisen uskon voimalla on tehty vuosisadasta toiseen valtavan paljon hyv\u00e4\u00e4, siit\u00e4 media ei puhu mit\u00e4\u00e4n. Media sortuu puhumattomuuteen ja pahan puhumiseen. Objektiivinen se ei todellakaan ole! T\u00e4m\u00e4 voi lannistaa meit\u00e4.<\/p>\n Kehotukset hyv\u00e4\u00e4n ovat meille kaikille jatkuvasti tarpeellisia, koska olemme syntisi\u00e4 ja sen vuoksi teemme luonnostamme toisin. Pahan puhuminen ja itsek\u00e4s toiminta on kovin helppoa, mutta se ei silti sovi. Kristillinen el\u00e4m\u00e4ntapa on todellinen vaihtoehto aikamme somevihapuheille.<\/p>\n Pahaa sanaa seuraa l\u00e4hes aina toinen, viel\u00e4 pahempi sana ja sitten usein my\u00f6s pahat teot. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 negatiivisen kierteen, joka pahenee pahenemistaan. Lopulta se johtaa yksil\u00f6iden s\u00e4rkymiseen ja jopa sotiin. Hyv\u00e4 Jumala tahtoo katkaista pahan- ja kostonkierteen. Se on meid\u00e4nkin kutsumuksemme ja teht\u00e4v\u00e4mme.<\/p>\n Kristillinen el\u00e4m\u00e4, pyhitys alkaa ensin omassa syd\u00e4mess\u00e4mme. Se on jatkuvaa pahasta pois k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4n suuntautumista. Sen perustana ja voimana on Kristus. H\u00e4nen ristinty\u00f6st\u00e4 kumpuaa osaksemme h\u00e4nen vanhurskautensa, syntiemme anteeksianto ja voima Jumalan mielenmukaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kristuksen varassa on el\u00e4m\u00e4mme ja toivomme. Siksi haluamme kertoa h\u00e4nest\u00e4 toisillekin. Se ei ole manipuloimista tai jyr\u00e4\u00e4mist\u00e4 vaan aina l\u00e4himm\u00e4isen kunnioittavaa kohtaamista. Vapahtajakin kunnioitti ihmist\u00e4 ja kysyi, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tahtoi. Kunnioittava asenne synnytti luottamuksen ja kuulija koki olevansa arvokas. Evankeliumi osui ja upposi \u2013 hyvin\u00e4 sanoina ja tekoina.<\/p>\n Kaikesta hyv\u00e4st\u00e4 huolimatta koemme k\u00e4rsimyst\u00e4. Koemme sit\u00e4 oman syntisyytemme, koettujen vaikeuksien, sairauksien ja vainon t\u00e4hden. Maailma ei ole taivas emmek\u00e4 me ole t\u00e4ydellisi\u00e4. T\u00e4yttymyst\u00e4 kohden olemme matkalla. Vajavuuden keskell\u00e4 Jumala kuulee rukouksemme, antaa siunauksensa ja vie perille toivon t\u00e4yttymykseen.<\/p>\n Joka etsii hyv\u00e4\u00e4, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 onnen. <\/p>\n KRISTUS SAARNAA L\u00c4PI AIKOJEN (3:18\u201322)<\/strong><\/span><\/p>\n Pelastusta tarjotaan kaikille ihmisille kaikkina aikoina. Mutta kuka kuulee ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4? Kuka k\u00e4\u00e4ntyy ja uskoo? Saamme pelastua kuten Nooa tai torjua armon ja joutua tuomiolle.<\/strong><\/p>\n Kristuksen kuolemalla on syv\u00e4 tarkoitus. H\u00e4n kuoli syntiemme t\u00e4hden. Sovituksen vakuutena Vapahtaja nousi kuolleista ja hallitsee taivaassa. Jumalan pelastusteko t\u00e4yttyi. Siit\u00e4 on syyt\u00e4 kertoa kaikille, jotta se konkretisoituisi mahdollisimman monen ihmisen kohdalla.<\/p>\n Kristinusko ei saanut alkuaan Jeesuksen syntym\u00e4n, palveluty\u00f6n, ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen hetkell\u00e4. Se syntyi jo ikuisuuksissa, kun Jumala suunnitteli kaiken. Raamattu ei alakaan Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 vaan maailman luomisesta. Toki Vapahtajan ensimm\u00e4inen tulemus kaikkinensa on kristillisen uskon suuri t\u00e4ht\u00e4yspiste, t\u00e4yttymys ja huipentuma. Toinen yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 on h\u00e4nen toinen tulemuksensa ja uuden taivaan ja maan luominen.<\/p>\n Jo alusta asti monia seikka viittasi tulevaan Vapahtajaan ja pelastajaan. Jo ensimm\u00e4iset ihmiset saivat kuulla lupauksen tulevasta pelastajasta heti syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeen (1. Moos. 3:15).<\/p>\n Aikojen my\u00f6t\u00e4 lupaus on tarkentunut. Kuva tulevasta Pelastajasta ja pelastuksesta kirkastui vaihe vaiheelta vanhan liiton aikana profeettojen julistuksessa, temppelin ja uhrien esikuvissa, sek\u00e4 monien t\u00e4rkeiden henkil\u00f6iden hahmoissa kuten Daavidissa. Sitten nuo ennustukset ja esikuvat saivat t\u00e4yttymyksens\u00e4 Jeesuksessa Kristuksessa.<\/p>\n Sanoman Jumalan armosta, rakkaudesta ja pyhyydest\u00e4 Vapahtajamme persoonassa ja teoissa on aina voinut omistaa kohdalleen uskon kautta. Samaa sanomaa on julistettu l\u00e4pi aikojen tavalla ja toisella: ensin lupauksena tulevasta, nyt t\u00e4yttyneen\u00e4 todellisuutena. Julistukseen kuuluu my\u00f6s laki, opetus el\u00e4m\u00e4n oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, synnist\u00e4 ja tuomioista.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 sanomaa julisti Nooa sanoillaan, hurskaalla el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja rakentamalla h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 arkkia. H\u00e4ness\u00e4 vaikutti Kristuksen Henki. Kristus julisti Nooan v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin Kristus toimii Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 aikamme ihmisten kautta. Jokainen Kristuksen oma on h\u00e4nen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Nooa ja h\u00e4nen perhekuntansa uskoi ja pelastui arkissa vedenpaisumuksen l\u00e4pi. H\u00e4nen aikalaisensa eiv\u00e4t uskoneet Kristus-saarnaa ja pilkkasivat Nooaa. Mutta he kuolivat ja odottavat vankeudessa tulevaa tuomiota. Ihmisen sielu\/henki on ikuinen, jonka osa on joko taivaissa tai kadotuksessa.<\/p>\n Nooan kohdalla usko ja \u201dkaste\u201d pelastivat. Samoin on t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu; joka ei usko, tuomitaan kadotukseen <\/em>(Mark. 16:16). Kaste on n\u00e4kyv\u00e4 armov\u00e4line. Siin\u00e4 ihmisen vanha luonto upotetaan kuolemaan ja uusi nousee el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 julistetaan synnit anteeksi ja sinet\u00f6id\u00e4\u00e4n armoliitto Jumalan ja ihmisen v\u00e4lille ikuisiksi ajoiksi \u2013 uskon kautta.<\/p>\n Kristus on ikuinen pelastuksen Sana. <\/p>\n RAKASTA, K\u00c4RSI JA UNHOITA (4:1\u20136)<\/strong><\/span><\/p>\n Aitoon rakkauteen sis\u00e4ltyy monenlaista k\u00e4rsimyst\u00e4. Se on v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4, uhrautumista, vanhan syntisen el\u00e4m\u00e4n taakse j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ja uuteen, paljon parempaan suuntautumista.<\/strong><\/p>\n Haluaisimme nauttia kerman kakun p\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta el\u00e4m\u00e4 ei ole niin helppoa. Jos el\u00e4mme todellisessa rakkaudessa, joudumme v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. Meit\u00e4 satuttaa l\u00e4himm\u00e4isten h\u00e4t\u00e4, omat virheemme, sairauden ja kuoleman voimat, sek\u00e4 pahan hy\u00f6kk\u00e4ykset. Rakkauden hehku polttaa sisimp\u00e4\u00e4mme herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n ei k\u00e4rsi, sill\u00e4 h\u00e4n on oikeastaan jo sis\u00e4isesti kuollut. J\u00e4\u00e4kylmyys on yksi merkki rakkaudettomuudesta. Sitten on niit\u00e4, jotka juoksevat intohimoisesti maailmallisen rakkauden per\u00e4ss\u00e4 saadakseen itselleen yh\u00e4 uusia v\u00e4kevi\u00e4 kokemuksia. Hek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t paljon sivuilleen katso. He el\u00e4v\u00e4t haluamisen, hetken huuman, pettymyksen, k\u00e4rsimyksen ja uuden per\u00e4ss\u00e4 juoksemisen oravanpy\u00f6r\u00e4ss\u00e4. Mutta t\u00e4ss\u00e4 ei ole kysymys syvimm\u00e4st\u00e4, aidoimmasta uhrautuvasta rakkaudesta ja sen tuomasta k\u00e4rsimyksest\u00e4.<\/p>\n Ihminen k\u00e4rsii synnin ja aidon rakkauden t\u00e4hden. Samoin Jumala \u2013 h\u00e4n tosin on synnit\u00f6n, mutta katsoessaan ihmiskunnan langennutta tilaa ja k\u00e4rsimyst\u00e4, Luojakin k\u00e4rsii. H\u00e4n ei ole tunteeton ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n sivusta katsoja tai intohimoinen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, vaan pyh\u00e4 ja puhdas rakkaus.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 maailmassa aivan jokainen joutuu kohtaamaan ahdistuksia. K\u00e4rsimyksen keskell\u00e4 ihminen voi jalostua tai katkeroitua. Vain Jumala voi uudistaa meit\u00e4 ja siin\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimysten ahjoa. Tunnemme kipua, kun syntinen luontomme naulitaan ristille ja se rimpuilee lakkaamatta. Mutta vain sen kautta uusi el\u00e4m\u00e4 saa tilaa. Ilman k\u00e4rsimyst\u00e4 ei ole pyhityst\u00e4 eik\u00e4 perille p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n Jumalaton ihminen pit\u00e4\u00e4 uskovaisuutta el\u00e4m\u00e4nkielteisen\u00e4. Tosiasiassa h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 uskosta mit\u00e4\u00e4n ja on synnin orja. Pit\u00e4\u00e4 kokea omakohtaisesti, jotta voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Vasta kun Pyh\u00e4 Henki on voimamme ja el\u00e4m\u00e4mme, ymm\u00e4rr\u00e4mme vanhan el\u00e4m\u00e4n turmiollisuuden ja uuden paremmuuden. Kun ihminen tulee uskoon, h\u00e4ness\u00e4 tapahtuu todellinen muutos, joka on vasta alkua.<\/p>\n Ajallinen el\u00e4m\u00e4 on armonaikaa. Sen j\u00e4lkeen koittaa tuomio, jolloin punnitaan, miten k\u00e4ytimme el\u00e4m\u00e4mme. Voimme tehd\u00e4 tili\u00e4 jo nyt Kristuksen ristin juurella armoistuimen edess\u00e4 tai vasta viimeisell\u00e4 tuomiolla. Siin\u00e4 on pilkanteko kaukana. Kun valitsemme oikein, voimme kohdata turvallisin mielin kuolemanhetken ja astua Is\u00e4n eteen Kristuksen vanhurskaudessa.<\/p>\n Vanhurskas lankeaa seitsem\u00e4sti, mutta nousee j\u00e4lleen.\u00a0<\/strong><\/em>(Snl. 24:16)<\/p>\n Monta k\u00e4rsimyst\u00e4 on vanhurskaalla, mutta Herra vapauttaa niist\u00e4 kaikista.\u00a0<\/em><\/strong>(Ps. 34:20)<\/p>\n <\/p>\n KUTSUTTU PALVELEMAAN (4:7-11)<\/strong><\/span><\/p>\n El\u00e4m\u00e4n tarkoitus avautuu suhteessa Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin. El\u00e4m\u00e4 ja rakkaus on palvelevaa vuorovaikutusta, joka tuottaa hyv\u00e4\u00e4 niin saajalle kuin antajallekin.<\/strong><\/p>\n Kaiken ajallisen loppu on l\u00e4hell\u00e4. Meid\u00e4n on viisasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4t p\u00e4iv\u00e4mme oikein, Jumalan tahtoa etsien ja noudattaen. Vain siin\u00e4 on siunaus ja el\u00e4m\u00e4n syvin mielekkyys.<\/p>\n Kaiken perustana ja voimana on Jumalan rakkaus. Se liimaa ja liitt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t yhteen. Synti on kiila, joka rikkoo ja erottaa. Olemme yh\u00e4 syntisi\u00e4 ja siksi moninaiset riidat uhkaavat ihmissuhteita, my\u00f6s seurakunnassa. Ilman rakkautta kaikki hajoaa k\u00e4siin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vaalia keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n Rakkaus ei ole vain tunnetta vaan se ottaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 muotoja. Kristillinen rakkaus on palvelemista kotona, ty\u00f6ss\u00e4, yhteiskunnassa ja seurakunnassa. Siin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme persoonamme, luonnollisia kykyj\u00e4 ja hengellisi\u00e4 armolahjoja. Kullakin meist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 paikkamme ja teht\u00e4v\u00e4mme. Kukaan meist\u00e4 ei ole arvoton taikka kaikkivoipa. Me tarvitsemme toisiamme.<\/p>\n Luonnolliset kykymme saamme syntym\u00e4lahjaksi. Hengellisi\u00e4 armolahjoja saamme uskon my\u00f6t\u00e4. N\u00e4iden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 saamme kasvaa i\u00e4n ja kokemuksen my\u00f6t\u00e4. Kasvu ihmisen\u00e4 ja aktiivisena toimijana vaatii rohkaisevaa, virikkeellist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, mutta my\u00f6s omaa halua ottaa vastuuta ja ryhty\u00e4 toimeen. Parhaimmillaan saamme aikaan monenlaista hyv\u00e4\u00e4 ja siunattua.<\/p>\n Aivan liian usein koti- ja seurakuntaymp\u00e4rist\u00f6mme saattaa tukahduttaa hyvien versojen kasvamista ja kukkaan puhkeamista. Ilmapiiri voi olla negatiivinen ja arvosteleva. Vastuuta ja tukea ei anneta. Toisinaan vaaditaan yli-inhimillist\u00e4 suorittamista lakihenkisyyden paineessa. Joskus juostaan menestysteologisissa ylikarismaattisuuden tilaisuuksissa ja ihastutaan kapea-alaisesti pariin erikoislahjaan kuten parantamiseen ja profetoimiseen, joiden alkuper\u00e4kin j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi. Niiss\u00e4 kaikki py\u00f6rii yhden tai muutaman superuskovan ymp\u00e4rill\u00e4 ja muut ovat vain v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n Terveess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 palveluty\u00f6 p\u00e4\u00e4see kukoistamaan. Silloin on hyv\u00e4 tuntea annetut ty\u00f6v\u00e4lineet. Hengelliset armolahjat voidaan jakaa kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n: puhe<\/em>lahjat ja palvelu<\/em>lahjat. Niit\u00e4 luetellaan Raamatussa parikymment\u00e4 (1. Kor. 12 luku, Room. 12:4-8 ja Ef. 4:12-15). Lahjat voivat olla yliluonnollisia tai aivan arkisenkin tuntuisia. Lahjat annetaan armosta ja yhteiseksi parhaaksi.<\/p>\n Ensin Jumala palvelee meit\u00e4 ja antaa kaiken tarvittavan. Sitten me saamme hoidettuina ja varustettuina palvella toisia. Syvimp\u00e4n\u00e4 motiivina on rakkaus kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan. Lahjoilla kirkastamme Jumalaa ja palvelemme ihmisi\u00e4. Se on kutsumuksemme, etuoikeutemme ja pyh\u00e4 velvollisuutemme ajassa ja i\u00e4isyydess\u00e4.<\/p>\n Herra, nyt k\u00e4ytt\u00f6\u00f6si tuon k\u00e4det heikot,\u00a0suo niiden palvella sua. <\/p>\n VAINOTTUJEN ILO (4:12-19)<\/strong><\/span><\/p>\n Voiko vainojen ja k\u00e4rsimyksen keskell\u00e4 iloita? Onko se vaatimus vai salatun, syvimm\u00e4n todellisuuden pilkahtelua? Mik\u00e4 on sinun kokemuksesi?<\/strong><\/p>\n Jo vanhan liiton pyh\u00e4t ja profeetat kokivat vakavaa vainoa aikansa uskonnollisten ja maallisten johtajien k\u00e4siss\u00e4. Sama tapahtui itse Herralle. Vapahtajamme Jeesus Kristus naulittiin ristille ja apostoleja surmattiin. Kristityt ovat el\u00e4neet vainon aaltojen alla l\u00e4pi koko historian. Aivan viime vuosisadalla kristittyj\u00e4 vainottiin enemm\u00e4n kuin koskaan aiemmin. Marttyyrien veri huutaa.<\/p>\n Omakin aikamme on muuttumassa yh\u00e4 vihamielisemm\u00e4ksi perinteisi\u00e4 kristittyj\u00e4 kohtaan niin yhteiskunnassa kuin kirkon sis\u00e4ll\u00e4. Varsinkin \u00e4\u00e4riliberalisoitunut valtaeliitti ja media on antautunut sielunvihollisen sokaistuneeksi k\u00e4tyriksi. Sit\u00e4 siivitt\u00e4\u00e4 luopunut, antikristillinen porttokirkko.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 pimeyden k\u00e4tyrit haluavat tuhota kaiken kristillisyyden ja sen my\u00f6t\u00e4 kaataa viimeisimm\u00e4tkin el\u00e4m\u00e4n suojamuurit. Ne haluavat surmata lapset \u00e4itiens\u00e4 kohtuihin, rikkoa avioliitot, v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden, ja eliminoida hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4t sairaat ja vanhukset lopullisesti.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n ja paljon muuta pahaa tehty\u00e4\u00e4n ne kohtaavat karun kohtalonsa. Sielunvihollinen on namuset\u00e4, joka lupaa kaikkea kivaa, mutta sitten puristaa viimeisimm\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4npisaran ja lopuksi kylm\u00e4sti tuhoaa uhrinsa. N\u00e4in k\u00e4y jokaiselle, joka pit\u00e4\u00e4 halpana Luojansa armosylin.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 kaikesta Pietari puhuu syv\u00e4ll\u00e4 kokemuksen rinta\u00e4\u00e4nell\u00e4 ja Pyh\u00e4n Hengen valaisemana. Osallisuus Kristuksen k\u00e4rsimyksiin \u2013 vainon t\u00e4hden \u2013 on uskovan osa t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, jossa pahalla on paljon valtaa ja k\u00e4tyreit\u00e4. Mutta syvimmilt\u00e4\u00e4n kohdattu vaino on ilon aihe, koska se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kuljemme Herramme askelissa ja olemme h\u00e4nen omiaan.<\/p>\n Olemme oikealla tiell\u00e4. N\u00e4it\u00e4 askeleita my\u00f6ten p\u00e4\u00e4semme perille kirkkauteen. Kun k\u00e4rsimme Kristuksen t\u00e4hden, saamme h\u00e4ness\u00e4 my\u00f6s t\u00e4yden lohdutuksen. Olemme suorastaan autuaita, kuten Jeesus rohkaisi Vuorisaarnassa. Se on jotain, mit\u00e4 ei voi sanoin selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vainoissa ja k\u00e4rsimyksiss\u00e4 on ripaus Jumalan tuomiotakin. Ne nujertavat syntist\u00e4 luontoamme, joka helppoina p\u00e4ivin\u00e4 ottaa meist\u00e4 vallan. Kaikkein petollisinta on laiska ja pense\u00e4 \u201dpullam\u00f6ss\u00f6\u201d kristillisyys. Koetuksissa meit\u00e4 her\u00e4tell\u00e4\u00e4n, karaistaan ja koulitaan. Kuona poltetaan tulessa.<\/p>\n Liberaali aikamme houkuttaa arvottomaan ja itsekeskeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kun laittomuus p\u00e4\u00e4see valtaan, monien rakkaus kylmenee (Matt. 24:12). T\u00e4t\u00e4 kylmyytt\u00e4 vastaan tarvitsemme her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 rakkauden hehkua. Tulen on ensin sytytt\u00e4v\u00e4 uskovien syd\u00e4miss\u00e4 ja seurakunnissa. Sitten se voi levit\u00e4 toisillekin \u2013 joko pelastukseksi tai tuomioksi. Ajassa osamme on risti, mutta i\u00e4isyydess\u00e4 sanomaton, ihmeellinen kirkkaus. Silloin kaikki haavamme parantuvat.<\/p>\n Risti on ovi autuuteen. <\/p>\n TURVALLINEN KOTIMATKA (5:1-14)<\/strong><\/span><\/p>\n Kuljemme l\u00e4pi pime\u00e4n kuolemanlaakson. Sill\u00e4 matkalla olemme vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 vihollisen saaliiksi, ellemme pysy Hyv\u00e4n Paimenen laumassa.<\/strong><\/p>\n Jumalan kansaa kuvataan lammaslaumaksi. Herra on sen ylipaimen ja h\u00e4nell\u00e4 on monia apupaimenia. Niit\u00e4 ovat seurakuntien vanhimmat, vastuunkantajat. Heit\u00e4 ovat uskovat ty\u00f6ntekij\u00e4t, valtuutetut ja monet vapaaehtoiset.<\/p>\n Heit\u00e4 on kasvatettu ja koulittu Jumalan koulussa, ja siksi he kykenev\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta laumasta. He ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 yksinomaan Raamattu on el\u00e4m\u00e4n ja seurakunnan perusopas ja ainoa p\u00e4tev\u00e4 valtakirja. Sit\u00e4 valtakirjaa ei tule ly\u00f6d\u00e4 laimin eik\u00e4 sen raamien yli ole lupa menn\u00e4 yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n asiassa. Valtakirjan eli Raamatun sanan ulkopuolella ei ole Jumalan siunausta.<\/p>\n Kristillinen johtajuus ei ota mallia maailmasta vaan Sanasta. Valitettavasti hengellinen johtajuus on usein heikkoa ja ajan hengen s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4. Laumaa saatetaan johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan ja susia pit\u00e4\u00e4 jopa yst\u00e4vin\u00e4. Susia ei haluta kielt\u00e4\u00e4, koska niille tulisi paha mieli, jos ne eiv\u00e4t saa vapaasti sy\u00f6d\u00e4 lampaita. Mielenkiintoista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rakkaus susia kohtaan n\u00e4kyy niin vahvasti aikamme liberaalissa kirkossa kuin yhteiskunnassakin. Kun terve usko ja j\u00e4rki katoaa, alkaa mielett\u00f6myys.<\/p>\n Hengellisesti katsoen pahan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on turmella, mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 ja kielt\u00e4\u00e4 kristillinen usko yksil\u00f6iden, kirkon ja koko yhteiskunnan kohdalla. Kun synti\u00e4 ei saa en\u00e4\u00e4 sanoa synniksi, silloin evankeliumikin k\u00e4y turhaksi. T\u00e4m\u00e4 on eksytt\u00e4mist\u00e4 pois el\u00e4m\u00e4n tielt\u00e4 rappion ja tuhon tielle. T\u00e4llaisia paimenia ja seireeneit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 varoa kuin ruttoa, jonka rinnalla koronakin on lastentauti.<\/p>\n Terve hengellinen johtajuus on Pyh\u00e4n Hengen ja Sanan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4. Sen auktoriteetin alle on hyv\u00e4 taipua. Kun vastuunkantaja on n\u00f6yr\u00e4sti Herransa alaisuudessa, h\u00e4n kohtelee kunnioittavasti toisiakin. Silloin nuorempi kristitty voi saada rohkaisua, tukea ja rakkaudellista nuhdettakin. Kun Jumalaa ja pyh\u00e4\u00e4 sanaa kunnioitetaan, on helppo kunnioittaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4kin. Ilman Jumalan kunnioittamista h\u00e4vi\u00e4\u00e4 lopulta kaikki kunnioitus ja n\u00f6yryys. Silloin alkaa riisto ja ristiriidat.<\/p>\n El\u00e4m\u00e4 on p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 matkantekoa ja ponnistelua, jonka p\u00e4\u00e4tteeksi lev\u00e4hdet\u00e4\u00e4n. Matkalla kohtaamme k\u00e4rsimyst\u00e4 ja sielunvihollisen salakavalia iskuja. Se on t\u00e4ysin armoton ja s\u00e4\u00e4lim\u00e4t\u00f6n, eik\u00e4 sen kanssa leikit\u00e4. Sit\u00e4 vastaan pit\u00e4\u00e4 taistella Jumalan sanan ja evankeliumin voimalla. Kun antaudumme Herralle ja kumarramme h\u00e4nt\u00e4, sielunviholliselle j\u00e4\u00e4 ahterin tuotokset.<\/p>\n Ajallinen el\u00e4m\u00e4ntaival kest\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn ajan. K\u00e4rsimys on vain hetkellist\u00e4, mutta kirkkaus ikuista.\u00a0Jo nyt pelastuksen kirkkaus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mieli\u00e4mme ja tuo syvint\u00e4 rauhaa syd\u00e4miimme. Sill\u00e4 ikuisella rauhalla tervehdimme kaikkia Herran omia \u2013 kuten apostoli Pietari kirjeens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ssanoissa.<\/p>\n Rauha teille kaikille, <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 1. PIETARIN KIRJE KAUTTA K\u00c4RSIMYSTEN VOITTOON (1:1\u201312) El\u00e4m\u00e4 ei ole aina helppoa. Kohtaamme ajan my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n vaikeuksia, k\u00e4rsimyst\u00e4 ja kuolemaa. Miten voimme selvit\u00e4 kaikesta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille kotiin? Pietarin ensimm\u00e4inen kirje on syv\u00e4llinen, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4kin vastaus. Siin\u00e4 puhuu l\u00e4hes kaiken kokenut mies, apostoli Pietari. Kirjeen teemana on kristityn toivo k\u00e4rsimysten keskell\u00e4. Kirje on osoitettu […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-9414","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/9414","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9414"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/9414\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nSyd\u00e4miss\u00e4 s\u00e4rkyneiss\u00e4, syttyy toivo, uskallus!<\/em><\/strong><\/p>\n
\nMe saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 uuteen aikaan nyt!<\/em><\/strong><\/p>\n
\nTule jakamaan se kanssani!<\/em><\/strong><\/p>\n
\nSe yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4, huolehtii heikoista ja varjelee pahasta.<\/em><\/strong><\/p>\n
\nty\u00f6ss\u00e4 ja levossa, arjessa ja juhlassa, ilossa ja surussa.<\/em><\/strong><\/p>\n
\nse voi tuntua vieraalle. Siksi kuulemme t\u00e4ss\u00e4kin ohjeita, jotka ovat vastoin syntist\u00e4 ihmisluontoa\u00a0ja aikamme narsistista henke\u00e4.<\/p>\n
\nSiell\u00e4 hehkuu rakkauden l\u00e4mp\u00f6.<\/em><\/strong><\/p>\n
\nJoka pahaan pyrkii, sen pahoin k\u00e4y. <\/em><\/strong>(Snl. 11:27)<\/p>\n
\nUsko on pelastuksen sis\u00e4inen ja kaste sen ulkoinen sinetti.<\/em><\/strong><\/p>\n
\nK\u00e4ytt\u00f6\u00f6si annan my\u00f6s sanat kaikki,\u00a0viesti\u00e4 suurinta vien.<\/em><\/strong><\/p>\n
\nKirkkaus on sen t\u00e4yttymys.<\/em><\/strong><\/p>\n
\njotka olette Kristuksessa Jeesuksessa!<\/em><\/strong><\/p>\n