{"id":8636,"date":"2019-12-24T07:37:14","date_gmt":"2019-12-24T07:37:14","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=8636"},"modified":"2019-12-24T07:37:14","modified_gmt":"2019-12-24T07:37:14","slug":"vehna-ja-rikkavilja","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=8636","title":{"rendered":"Vehn\u00e4 ja rikkavilja"},"content":{"rendered":"

JEESUKSEN VERTAUS: Vehn\u00e4 ja rikkavilja<\/strong><\/p>\n

Jeesus kertoo vertauksen kylv\u00e4j\u00e4st\u00e4, joka kylv\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n siemenen peltoonsa. Mutta my\u00f6s h\u00e4nen vastustajansa kylv\u00e4\u00e4 siemenens\u00e4. Kummankin kylv\u00e4m\u00e4 siemen kasvattaa oman satonsa, mutta ihminen ei kykene aina arvioimaan, miss\u00e4 kulkee Jumalan ja pahan valtakunnan raja. Vasta Jumala tekee oikean erottelun aikojen lopulla. Uskovien tulee sen t\u00e4hden antaa Jumalan sanan vaikuttaa. N\u00e4in he kest\u00e4v\u00e4t toistensa heikkouksia odottaessaan Jumalan korjuuaikaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Matteuksen evankeliumi 13:24-30,36-43<\/strong><\/p>\n

Jeesus esitti opetuslapsilleen vertauksen taivasten valtakunnasta:
\n\u00a0\u00a0<\/span><\/em>\u201dMies kylvi peltoonsa hyv\u00e4\u00e4 siement\u00e4. Mutta kun kaikki nukkuivat, h\u00e4nen vihamiehens\u00e4 tuli, kylvi vehn\u00e4n sekaan rikkaviljaa ja meni pois. Kun vilja nousi oraalle ja alkoi tehd\u00e4 t\u00e4hk\u00e4\u00e4, rikkaviljakin tuli n\u00e4kyviin.
\nTy\u00f6miehet meniv\u00e4t silloin is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 luo ja sanoivat h\u00e4nelle: \u2019Herra, etk\u00f6 sin\u00e4 kylv\u00e4nyt peltoosi hyv\u00e4\u00e4 siement\u00e4? Mist\u00e4 siihen on tullut rikkaviljaa?\u2019 Is\u00e4nt\u00e4 sanoi heille: \u2019Se on vihamieheni ty\u00f6t\u00e4.\u2019\u00a0Miehet kysyiv\u00e4t silloin h\u00e4nelt\u00e4: \u2019Tahdotko, ett\u00e4 menemme kitkem\u00e4\u00e4n sen pois?\u2019 \u2019En\u2019, h\u00e4n vastasi, \u2019te voitte rikkaviljaa kootessanne nyht\u00e4\u00e4 sen mukana vehn\u00e4\u00e4kin. Antakaa niiden kasvaa yhdess\u00e4 elonkorjuuseen asti. Kun sen aika tulee, min\u00e4 sanon korjuuv\u00e4elle: Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, ett\u00e4 se poltettaisiin. Mutta vehn\u00e4 korjatkaa aittaani.\u2019\u201d<\/em><\/span><\/p>\n

Sitten Jeesus l\u00e4hetti v\u00e4kijoukon pois ja meni sis\u00e4lle. Opetuslapset tulivat h\u00e4nen luokseen ja sanoivat: \u00bbSelit\u00e4 meille vertaus pellon rikkaviljasta.\u00bb<\/em><\/p>\n

H\u00e4n vastasi heille:
\n\u00bbMies<\/u>, joka kylvi hyv\u00e4\u00e4 siement\u00e4, on Ihmisen Poika.\u00a0Pelto<\/u>\u00a0on maailma.\u00a0Hyv\u00e4 siemen<\/u>\u00a0tarkoittaa niit\u00e4, jotka kuuluvat taivasten valtakuntaan, rikkavilja niit\u00e4, jotka ovat Paholaisen vallassa. Paholainen, joka\u00a0kylvi rikkaviljaa<\/u>, on Saatana, elonkorjuu on maailman loppu, ja\u00a0korjuumiehet<\/u>\u00a0ovat enkeleit\u00e4. Niin kuin rikkavilja kootaan ja h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n polttamalla, niin tapahtuu maailman lopussa. Ihmisen Poika l\u00e4hett\u00e4\u00e4 enkelins\u00e4, ja he kokoavat h\u00e4nen valtakunnastaan kaikki, jotka viettelev\u00e4t pahaan ja harjoittavat v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Enkelit heitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4t tuliseen p\u00e4tsiin, ja siell\u00e4 itket\u00e4\u00e4n ja kiristell\u00e4\u00e4n hampaita. Mutta Jumalan omat loistavat silloin Is\u00e4ns\u00e4 valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon!<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

OPETUS<\/strong><\/p>\n

Hyv\u00e4n ja pahan j\u00e4nnitteess\u00e4<\/strong><\/p>\n

El\u00e4mme hyv\u00e4n ja pahan j\u00e4nnitteess\u00e4. Sen koemme omassa syd\u00e4mess\u00e4mme ja kun katsomme maailmaa, jossa el\u00e4mme. T\u00e4ss\u00e4 maailmassa Jumala tekee jatkuvasti hyv\u00e4\u00e4, mutta paha on ihan yht\u00e4 aktiivinen. Toisinaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 pahan valta kasvaa ymp\u00e4rill\u00e4mme kuten tutussa virress\u00e4 600 sanotaan.<\/p>\n

Olisi kovin helppoa vain katsoa maailmaa ja tuomita sen pahuus. Monesti n\u00e4in teemmekin. Erilaisissa piireiss\u00e4 v\u00e4ki innostuu keskusteluun, kun p\u00e4ivittelemme aikamme ep\u00e4kohtia. Sitten\u00a0on hiljaisempaa, kun mietimme omaa tilaamme\u2026<\/p>\n

Syd\u00e4men peltomme<\/strong><\/p>\n

Kaikki hyv\u00e4 kumpuaa Jumalasta. H\u00e4n on aloittanut meiss\u00e4 hyv\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 ja on saattava sen t\u00e4yttymykseen \u2013 lupauksensa mukaan.<\/p>\n

Jumala on uudestisynnytt\u00e4nyt meid\u00e4t uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, uuteen ihmisyyteen ja pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n toivoon, Kristuksessa Jeesuksessa. Herra asuu syd\u00e4miss\u00e4mme Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 kautta. H\u00e4n ohjaa ja kasvattaa meit\u00e4 Sanansa kautta. Jumalan hyvyys ja huolenpito ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t meid\u00e4t joka hetki.<\/p>\n

H\u00e4n kylv\u00e4\u00e4 meihin hyv\u00e4\u00e4 siement\u00e4, joka kasvaa ja tuottaa hyv\u00e4\u00e4 satoa. Saamme sanoa Jumalalle ja el\u00e4m\u00e4lle \u201dKyll\u00e4\u201d ja ottaa vastaan kaikki parhaimmat lahjat, mit\u00e4 ihminen voi koskaan saada.<\/p>\n

Sis\u00e4ist\u00e4 kamppailua<\/strong><\/p>\n

Samanaikaisesti n\u00e4emme itsess\u00e4mme kovin toisenlaisenkin lain, jonka edess\u00e4 apostoli Paavalikin kipuili. H\u00e4n kuvaa t\u00e4t\u00e4 kipua ja kamppailua Roomalaiskirjeen 7. luvun lopussa:<\/p>\n

\u201dSis\u00e4isen ihmisen puolesta hyv\u00e4ksyn iloiten Jumalan lain, mutta j\u00e4seniss\u00e4ni n\u00e4en toisen lain sotimassa mieleni lakia vastaan ja pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 minua vangittuna synnin lakiin, joka on j\u00e4seniss\u00e4ni. Min\u00e4 kurja ihminen! Kuka vapauttaa minut t\u00e4st\u00e4 kuoleman ruumiista?\u201d<\/em>\u00a0<\/span>(Room 7:22-24).<\/p>\n

Alun perin Paavali ajatteli kunnon juutalaisen ja fariseuksen tavoin, ett\u00e4 h\u00e4n voi voittaa synnin voiman omin ponnistuksin. T\u00e4m\u00e4 ajoi h\u00e4net syv\u00e4\u00e4n ep\u00e4toivoon ja itsevihaan, jonka h\u00e4n peitti ylpeyteens\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nsi vihaksi toisia ihmisi\u00e4 kohtaan. Samaa ep\u00e4toivoista kamppailua k\u00e4vi Luther ja moni muu kilvoittelija. Paavali ja Luther olivat t\u00e4ynn\u00e4 vaatimuksia, joita kukaan ei voinut t\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Levon l\u00f6yt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Vasta Jumalan armon kohtaaminen mahdollisti oman ep\u00e4toivoisen tilan ja pohjattoman syntisyytens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misen ja tunnustamisen. Paavali l\u00f6ysi armollisen Jumalan Damaskoksen tiell\u00e4 ja Luther Roomalaiskirjeen \u00e4\u00e4rell\u00e4. He kohtasivat saman Kristuksen, joka oli jo t\u00e4ytt\u00e4nyt kaikki vaatimukset el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n, ristin-kuolemallaan ja yl\u00f6snousemuksellaan. Vasta Jumalan armon syliss\u00e4 he l\u00f6ysiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4n, sellaisina kuin he olivat.<\/p>\n

\u201dKiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meid\u00e4n Herramme, kautta! Niin min\u00e4 siis\u00a0t\u00e4llaisena<\/u>\u00a0palvelen mielell\u00e4 Jumalan lakia mutta lihalla synnin lakia. Nyt ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa<\/em>\u201d<\/em><\/span>\u00a0(Room 7:25 \u2013 8:1).<\/p>\n

T\u00e4llaisena<\/em>\u00a0\u2013 syntisen\u00e4, mutta armahdettuna, uudestisyntyneen\u00e4 ihmisen\u00e4, Jumalan lapsena min\u00e4kin el\u00e4n ajallisen el\u00e4m\u00e4ni. Enk\u00e4 sille mit\u00e4\u00e4n muuta voi. Voin vain hyv\u00e4ksy\u00e4 t\u00e4m\u00e4n koko todellisuuden itsess\u00e4ni kaikkine puolineen, koska Jumalakin hyv\u00e4ksyy minut ja meid\u00e4t kaikki Kristuksessa Jeesuksessa.<\/p>\n

Avain levolliseen, mielekk\u00e4\u00e4seen uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4: itsess\u00e4mme olemme loppuun asti syntisi\u00e4, mutta Kristuksessa olemme t\u00e4ydellisen armahdettuja. Jeesuksen sovitusty\u00f6 kattaa, peitt\u00e4\u00e4, sovittaa koko syntisen olemuksemme sek\u00e4 kaikki syntimme \u2013 menneet, nykyiset ja tulevat. T\u00e4m\u00e4 on ihmeellist\u00e4 Jumalan armoa, jota ilman meill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n toivoa.<\/p>\n

Saatatko hyv\u00e4ksy\u00e4 t\u00e4m\u00e4n omalle kohdallesi ja l\u00e4himm\u00e4isesi kohdalle?<\/p>\n

Tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle<\/strong><\/p>\n

Meill\u00e4 ei ole lupaa tuomita itse\u00e4mme tai ket\u00e4\u00e4n muuta pelastuksen ulkopuolelle, vaikka n\u00e4emme monenlaista synti\u00e4. Vain Jumala n\u00e4kee ihmisen syvimm\u00e4n syd\u00e4men. Jo pienikin uskon siemen pelastaa. Jumala antaa aikaa my\u00f6s parannuksen teolle, kenties aivan kalkkiviivoille saakka.<\/p>\n

Siksi Jeesus varoittaa meit\u00e4 vertauksessa ottamassa lopullista tuomiovaltaa omiin k\u00e4siimme. Siin\u00e4 me tekisimme kohtalokkaita virheit\u00e4. Jumala ei tee. H\u00e4n on t\u00e4ydellinen tuomari ja armahtaja.<\/p>\n

Miehet kysyiv\u00e4t silloin h\u00e4nelt\u00e4: \u2019Tahdotko, ett\u00e4 menemme kitkem\u00e4\u00e4n rikkaviljan pois?\u2019 \u2019En\u2019, h\u00e4n vastasi, \u2019te voitte rikkaviljaa kootessanne nyht\u00e4\u00e4 sen mukana vehn\u00e4\u00e4kin.<\/em><\/span><\/p>\n

Me n\u00e4emme vain ulkokuoren, mutta Jumala n\u00e4kee syvimm\u00e4n syd\u00e4men. H\u00e4n n\u00e4kee sen, mit\u00e4 olemme nyt, ja h\u00e4n n\u00e4kee jo nyt senkin, millaisia me olemme tulevassa kirkkaudessa.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 armon varassa<\/strong><\/p>\n

Jumala aloittaa meiss\u00e4 hyv\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 ja on saattava sen t\u00e4yteen mittaansa. Toki tied\u00e4mme, ett\u00e4 armo ei ole synnin hyv\u00e4ksymist\u00e4. Kirjeiss\u00e4\u00e4n Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon aikaa ja vaivaa ensin sen kuvaamiseen ja opettamiseen, kuinka Kristuksen evankeliumi on kaiken perusta. Sitten h\u00e4n siirtyy siihen, miten meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4 kristittyin\u00e4, Jumalan lapsina, t\u00e4m\u00e4n perustan varassa.<\/p>\n

Paavali on syv\u00e4sti realisti. H\u00e4n kuvaa syntej\u00e4, joita jatkuvasti nousee syntisest\u00e4 olemuksestamme, mutta joita tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, jotta ne eiv\u00e4t kokonaan hallitse el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Samalla Paavali kuvaa Jumalan tahtomaa rakkauden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, jota kohden meid\u00e4n tulisi kurottautua. Jumalalla on aina tarjota parempi vaihtoehto. Se on \u201dei\u201d synnille, mutta \u201dkyll\u00e4\u201d el\u00e4m\u00e4lle ja rakkaudelle!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa siirrymme varsin kriittiselle alueelle. Miten me el\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n pahan ja hyv\u00e4n j\u00e4nnitteess\u00e4? Edess\u00e4mme on kolme perusvaihtoa.<\/p>\n

(1) Lakihenkist\u00e4 ponnistelua<\/em><\/strong><\/p>\n

Unohdammeko nopeasti sen, ett\u00e4 olemme loppumattoman syntisi\u00e4 ja ajaudumme takaisin siihen, ett\u00e4 piiskaamme itse\u00e4mme ja varsinkin toisia mahdottomiin suorituksiin?<\/p>\n

Ensin meist\u00e4 saattaa tulla kovia ja ylpeit\u00e4 kristittyj\u00e4 kun hetken luulemme onnistuvamme. Asetamme itsellemme joitakin mittoja. Saatamme p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 jossakin suhteessa melko hyvin, mutta samalla unohdamme vakavat puutteemme toisessa kohdin.<\/p>\n

Korotamme itsemme ja keskitymme toisten ihmisten laiskuuteen, virheisiin ja suoranaisiin synteihin. Se sy\u00f6 ihmissuhteita ja luo vaativaa, painostavaa ilmapiiri\u00e4. Kaikki t\u00e4llainen uuvuttaa ihmisen itsens\u00e4 ja toiset.<\/p>\n

Meill\u00e4 saattaa jopa olla aivan oikea usko ja oppi, mutta emme osaa soveltaa armoa itseemme ja toisiin ihmisiin.<\/p>\n

(2) V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tyhjyytt\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n

Toinen vaihtoehto on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Ihminen ei halua tunnustaa synnin vakavuutta ja sotkeutuu siihen yh\u00e4 syvemmin ja syvemmin. Sana alkaa maistua puulta ja seurakunnan kokoontumista tehd\u00e4\u00e4n pelkki\u00e4 viihdetilaisuuksia.<\/p>\n

Kaikki mitataan ajan hengess\u00e4. Mik\u00e4 tuntuu mukavalta, on oikein. Jumala on kaiken kivan siunaaja. T\u00e4m\u00e4kin vie lopulta el\u00e4m\u00e4nilon. Lopputuloksena on syv\u00e4 tyhjyyden kokemus. Mik\u00e4\u00e4n ei tunnu en\u00e4\u00e4 milt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(3) Armon varassa el\u00e4mist\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n

Kolmas tie on Raamatun opettamaa kilvoittelua armon varassa. Siin\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n oma mahdottomuus ja hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 synti on osa meit\u00e4 ajallisen el\u00e4m\u00e4n loppuun saakka. T\u00e4llainen min\u00e4 olen ja sellaisia ovat toisetkin ihmiset. Mutta t\u00e4llaisena sittenkin kelpaan Jumalalle \u2013 Kristuksen t\u00e4hden. Kaikki on sovitettu. Olemme armahdettuja.<\/p>\n

Armon varassa el\u00e4minen luo herkk\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 Sanan edess\u00e4. Sana tekee teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Se ohjaa oikeaan, paljastaa synnin, nuhtelee ja pakottaa Kristuksen ristin juurelle. Sama Sana vakuuttaa meille Taivaan Is\u00e4n ehdotonta, t\u00e4ydellist\u00e4 rakkautta ja armoa, jonka varassa saamme olla joka ikinen hetki.<\/p>\n

Olemme kuin pieni\u00e4 lapsia, joita Taivaan Is\u00e4 ruokkii, hoitaa, kasvattaa ja joilta h\u00e4n pitk\u00e4mielisesti vaihtaa likaiset vaipat joka p\u00e4iv\u00e4, moneenkin kertaa.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 ja kasvu uskovana onkin oman syntisyytemme yh\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4mist\u00e4 ja samalla Jumalan armoon ja pelastukseen yh\u00e4 vankempaa turvautumista ja siin\u00e4 lep\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Purjevene on t\u00e4st\u00e4 osuva kuva. Valkoiset purjeet ovat Jumalan hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Pinnan alla on kuitenkin syv\u00e4 k\u00f6li, joka kuvaa syntist\u00e4 olemustamme. Mit\u00e4 vahvemmin Pyh\u00e4 Henki tekee meiss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 syvemmin ja kirkkaammin meid\u00e4n tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syntisyytemme pohjattomuus.<\/p>\n

Vain n\u00e4in pysymme tasapainossa. Emme eksy menestysteologiaan, emmek\u00e4 l\u00e4hde \u201dmaan matonen\u201d alatien kristillisyyteen, jossa ei n\u00e4hd\u00e4 edes Jumalan hyvi\u00e4 tekoja surkeassa olemuksessamme.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ksi. Jumala kylv\u00e4\u00e4 meihin hyv\u00e4\u00e4 siement\u00e4 ja paha her\u00e4ttelee meiss\u00e4 asuvaa synti\u00e4.\u00a0Voi meit\u00e4 \u2013 kuka pelastaa meid\u00e4t t\u00e4st\u00e4 kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa!<\/em><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Hengellisten yhteis\u00f6jen pelto<\/strong><\/p>\n

Sama hyv\u00e4n ja pahan j\u00e4nnite on l\u00e4sn\u00e4 seurakunnissa ja hengellisiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4. Siin\u00e4kin on kaksi \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4: ylpe\u00e4, lakihenkinen yhteis\u00f6 ja t\u00e4ysin maailmallinen, liberaali nimikristillinen yhteis\u00f6. Niiden v\u00e4lill\u00e4 on kultainen keskitie: l\u00e4mmin armon ja Sanan varassa el\u00e4v\u00e4 hengellinen yhteis\u00f6, jonka voimme kokea kodiksi, jossa on hyv\u00e4 olla.<\/p>\n

Ahdas yhteis\u00f6<\/em><\/strong><\/p>\n

Yhteis\u00f6 saattaa kuvitella olevansa erinomaisen pyh\u00e4. Se erist\u00e4ytyy, muuttuu sis\u00e4\u00e4np\u00e4in l\u00e4mpi\u00e4v\u00e4ksi, on t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja vaatimuksia. Johtajia pit\u00e4\u00e4 kunnioittaa sokeasti. Ilmapiiri on vaativa ja tuomitseva. Ei saa valittaa. Pit\u00e4\u00e4 jaksaa, jaksaa, jaksaa…<\/p>\n

Ihmiset pit\u00e4v\u00e4t tiukasti kiinni hurskaista ulkokuorista, vaikka oma el\u00e4m\u00e4 olisi kuinka vaikeaa, surullista tai ep\u00e4onnistunutta. Vain ulkonaiset kuoret ja kulissit kohtaavat toisensa \u2013 eiv\u00e4t aidot ihmiset, vaikka sisimm\u00e4t kaipaisivat armahtamista, rakkautta ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Monesti t\u00e4llainen yhteis\u00f6 on harhaoppinen. Se voi olla lakihenkinen tai menestysteologinen. Harhaopit sairastuttavat yhteis\u00f6n ja siin\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ihmiset. Mutta \u2013 mik\u00e4 on jopa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 oikeaoppinen, perinteinen, konservatiivinen, her\u00e4tyskristillinen yhteis\u00f6kin voi ajautua lakihenkiseksi, vaativaksi ja ahdistavaksi. Paperilla oppi ja usko on oikea, mutta ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se muuttumaan lihaksi, todelliseksi el\u00e4m\u00e4ksi.<\/p>\n

Avoin ja l\u00e4mmin yhteis\u00f6<\/em><\/strong><\/p>\n

On \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 uskaltaa olla rehellinen \u2013 niin omalla kohdalla kuin yhteis\u00f6nkin kohdalla. Vasta kun v\u00e4\u00e4r\u00e4t kulissit kaadetaan, alkaa todellinen el\u00e4m\u00e4 ja kohtaaminen \u2013 suhteessa Jumalaan, omaan itseemme ja l\u00e4himm\u00e4iseen. Silloin alkaa my\u00f6s her\u00e4tys.<\/p>\n

Yhteis\u00f6st\u00e4 tulee l\u00e4mminhenkinen, rohkaiseva, kutsuva. Sinne on hyv\u00e4 tulla. Siell\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinni Sanasta. Laki s\u00e4ilyy ehdottomana ja evankeliumi t\u00e4ydellisen pelastavana.<\/p>\n

Silloin sielunvihollisen kylv\u00f6ty\u00f6lt\u00e4 katkeaa ter\u00e4. Paha piiloutuu aina naamioiden, valheiden ja ylpeyden taakse. Kristus on t\u00e4ynn\u00e4 armoa ja totuutta. Turvallisessa armon syliss\u00e4, Sanan valossa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kitkem\u00e4\u00e4n rikkaruohoja ja ohdakkeita.<\/p>\n

Jeesushan kehotti varomaan fariseusten ja saddukeusten hapatetta. Farisealaisuus on edell\u00e4 kuvattu kovaa lakihenkisyytt\u00e4 ja saddukealaisuus on liberaalia, maailmallista jumalattomuutta.<\/p>\n

Lavean tien yhteis\u00f6<\/em><\/strong><\/p>\n

Farisealaisuus on pienten yhteis\u00f6jen haaste ja ongelma. Saddukealainen liberaalisuus on valtakirkkomme vakava ongelma. Siin\u00e4 maailmalla ja seurakunnalla ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eroa. Kumpikin \u2013 liberaali maailma ja kirkko \u2013 mit\u00e4t\u00f6i Sanan, synnin ja Kristuksen pelastusteon.<\/p>\n

Liberaali tarkoittaa uskosta vapaata\u2026 mutta tosiasiassa liberaali on ep\u00e4uskon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4. Uskoa sekin. Kristillinen usko johtaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja pelastukseen, liberaali ep\u00e4usko turmelukseen ja tuhoon.<\/p>\n

Maailman pelto<\/strong><\/p>\n

Olemme t\u00e4ss\u00e4 pohtineet hyv\u00e4n ja pahan j\u00e4nnitett\u00e4 meiss\u00e4 itsess\u00e4mme ja yhteis\u00f6iss\u00e4mme. Vertauksessa Jeesus puhui Kylv\u00e4j\u00e4st\u00e4, joka kylv\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n siemenen peltoon. Tuo Kylv\u00e4j\u00e4 on tietysti itse Herra ja pelto on maailma. Hyv\u00e4 siemen on Jumalan sana \u2013 laki ja evankeliumi.<\/p>\n

Mutta emmeh\u00e4n me kuuluu peltoon, koska olemme uskovia ja olemme seurakunnassa? Mielest\u00e4ni on sittenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lukea itsemme ja yhteis\u00f6mmekin, ainakin osittain, t\u00e4h\u00e4n maailman peltoon, koska meiss\u00e4 vaikuttavat aivan samat voimat: synti, kuolema ja pahan todellisuus.<\/p>\n

Juuri peltoon Jumala kylv\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 Sanaansa. Siten me itsekin p\u00e4\u00e4semme osallisiksi Jumalan hyv\u00e4st\u00e4 kylv\u00f6ty\u00f6st\u00e4, viel\u00e4p\u00e4 runsain m\u00e4\u00e4rin, kun olemme ahkerasti sanan kuulossa. Silloin maailman pellosta kasvaakin jotain hyv\u00e4\u00e4 ja ihmeellist\u00e4!<\/p>\n

Miten n\u00e4emme aikamme maailman, ihmiset ja Suomenkin tilanteen?<\/em><\/strong><\/p>\n

N\u00e4emmek\u00f6 pelkk\u00e4\u00e4 pahaa, luopumista ja tulevan tuhon? Vai n\u00e4emmek\u00f6 kaikessa pelkk\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja lempe\u00e4n Kristuksen kasvot jokaisessa ihmisess\u00e4? Vai onko meill\u00e4 tasapaino n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n

Jos olemme t\u00e4ynn\u00e4 pessimismi\u00e4 ja negatiivisuutta, ajaudumme toivottomuuteen. Ei kannata taistella hyv\u00e4n puolesta. Turvataan oma el\u00e4m\u00e4. Vet\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n hengellisest\u00e4 ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Heitt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi tai keskityt\u00e4\u00e4n latelemaan tuomioita kaikesta mahdollisesta. Suhtaudutaan kielteisesti ihmisiin. Pidet\u00e4\u00e4n kiinni perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6ist\u00e4mme. Julistetaan Sanaa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja kovaa. Ajatellaan, ett\u00e4 Jumala pakottaa kaikki samanlaiseen muottiin.<\/p>\n

Jotkut taas ovat ultrapositiivisia. Kaikki ihmiset ovat hyvi\u00e4 ja yritt\u00e4v\u00e4t parhaansa mukaan rakastaa. Jokaisen usko ja moraalik\u00e4sitys on oikea. Jumala siunaa kaiken. H\u00e4n on erilaisuuksien Luoja. Silloin kristilliselt\u00e4 sanomasta tulee hajutonta, mautonta, v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4, suolatonta ja valotonta.<\/p>\n

Pahalla on paljon valtaa maailmassa. Muutamat superrikkaat omistavat yli puolet kaikesta, enemmist\u00f6 kituuttaa toimeentulon rajamailla tai sen alapuolella. Maailma on t\u00e4ynn\u00e4 monenlaista hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kriisej\u00e4, sotia, sairauksia ja kuolemaa. Kaiken t\u00e4llaisen edess\u00e4 saatamme lannistua kovin helposti. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koko maailma ja Suomikin olisivat jo valmiita viimeiselle tuomiolle.<\/p>\n

Kristuksen syd\u00e4mensilmin<\/em><\/strong><\/p>\n

Jumala kutsuu katsomaan h\u00e4neen eik\u00e4 olosuhteisiin. Jumala kutsuu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen silmill\u00e4\u00e4n ja tuntemaan h\u00e4nen syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n. Jumala ei ole luovuttanut vaan vie tahtonsa ja suunnitelmansa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n Jumala tekee hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n meiss\u00e4, yhteis\u00f6iss\u00e4mme ja maailmassa. H\u00e4n kylv\u00e4\u00e4 uskon, toivon ja rakkauden siemeni\u00e4. Saakoon ne kasvaa meiss\u00e4kin.<\/p>\n

Jumala katsoo aikamme ihmisi\u00e4 pelastavalla rakkaudella. Kristus kulkee Vapahtajana ihmisten keskell\u00e4 kutsuen todelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 h\u00e4n tahtoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4kin \u2013 Sanan viejin\u00e4, armahtavina auttajina, hyv\u00e4\u00e4 rohkaisijoina, el\u00e4m\u00e4n puolustajina. Kuten laulussa sanotaan:<\/p>\n

Katso Kristus kadulla kulkee ja H\u00e4n kurjinta terveht\u00e4\u00e4.
\nH\u00e4n ohi ei kiirehdik\u00e4\u00e4n, vaan juttelemaan j\u00e4\u00e4.
\nJa katso nyt mitenk\u00e4 k\u00e4tens\u00e4 H\u00e4n ojentaa arpisen<\/em>
\nja siihen suo tarttua k\u00e4den, heikon syntisen ihmisen.<\/em><\/span><\/p>\n

Kansanjoukko ohi vain kulkee. Joku taaksensa vilkaisee,
\nja ivaten toiset nauraa ja joku aattelee:
\nEi ansaitse tuo kurja syntinen noin valtavaa rakkautta.<\/em>
\nOn tuollainen huomaavaisuus ihan turhaa tuhlausta.<\/em><\/span><\/p>\n

Vaan he eiv\u00e4t k\u00e4sit\u00e4 lainkaan mit\u00e4 kadulla tapahtuu.
\nK\u00e4si heikko kun Herran puoleen jo hiljaa ojentuu.
\nHe eiv\u00e4t nyt k\u00e4sit\u00e4 syvyytt\u00e4, ei voimaa sen rakkauden,<\/em>
\nmi koskaan ei saata k\u00e4yd\u00e4 ohi k\u00e4rsiv\u00e4n syntisen.<\/em><\/span><\/p>\n

Jumalalle jokainen ihminen on suunnattoman arvokas. Onhan h\u00e4n jokaisen Luoja, Lunastaja, Pyhitt\u00e4j\u00e4 ja Kirkastaja. Jokainen ihminen on syvimmilt\u00e4\u00e4n yht\u00e4 syntinen. Jokaiselle tarjotaan yht\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4, pelastavaa armoa.<\/p>\n

Saamme katsoa itse\u00e4mme, toisia ihmisi\u00e4 ja koko maailmaa rehellisesti \u2013 tunnustamme synnin ja iloitsemme t\u00e4ydellisest\u00e4 armosta Kristuksessa, jonka saamme omistaa uskon ja kasteen kautta, kuten my\u00f6s ehtoollisen lahjan kautta.<\/p>\n

N\u00e4in saamme el\u00e4\u00e4 tasapainoisesti. Kaikki alkaa realistisesta todellisuudesta ja samalla kurottaudumme parempaan uskon, toivon ja rakkauden voimalla, Kristuksessa.<\/p>\n

Unelmoiden ja rohkeasti el\u00e4en<\/strong><\/p>\n

Jumalan kylv\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4 sana synnytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 monella tavalla. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sinulla ja meill\u00e4 yhdess\u00e4 on n\u00e4ky, moniakin n\u00e4kyj\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 ja toteuttaa \u2013 niin Jumalan valtakunnan ty\u00f6n kuin omankin el\u00e4m\u00e4mme kohdalla.<\/p>\n

Sanotaan, ett\u00e4 moni katuu kuolemansa edess\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ei toteuttanut rohkeasti ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti niit\u00e4 hyvi\u00e4 haaveita ja unelmia, joita oli kuitenkin kantanut syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n vuosien ja vuosikymmenten ajan. \u00c4lk\u00f6\u00f6n sinulle ja minulle k\u00e4yk\u00f6 niin.<\/p>\n

Unelmoidaan pieni\u00e4 ja suuria unelmia. Tehd\u00e4\u00e4n se, mik\u00e4 on teht\u00e4viss\u00e4 joko yksin ja yhdess\u00e4, toinen toistemme ja Jumalan kanssa.<\/p>\n

Luotetaan siihen, ett\u00e4 Jumala antaa kasvun ja siunauksen. Ei pel\u00e4t\u00e4 virheit\u00e4, sill\u00e4 niit\u00e4 me kaikki teemme, joka p\u00e4iv\u00e4. Sit\u00e4 paitsi virheist\u00e4 oppiminen on yksi tapa, jolla Jumala kasvattaa meit\u00e4.<\/p>\n

Kaiken saamme antaa ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Kristuksen k\u00e4siin. Vaikka vertauksen kertomuksessa miesten syd\u00e4mi\u00e4 poltti halu ottaa oikeus omiin k\u00e4siin ja laittaa maailman pelto sile\u00e4ksi, he sittenkin malttoivat kysy\u00e4 Herran tahtoa:<\/p>\n

\u2019Tahdotko, ett\u00e4 menemme kitkem\u00e4\u00e4n sen pois?\u2019 \u2019 \u2019En\u2019, h\u00e4n vastasi, \u2019te voitte rikkaviljaa kootessanne nyht\u00e4\u00e4 sen mukana vehn\u00e4\u00e4kin.<\/em><\/span><\/p>\n

Mekin saamme kysy\u00e4 Herran tahtoa: Herra, mit\u00e4 sin\u00e4 tahdot meid\u00e4n tekev\u00e4n aikamme maailman keskell\u00e4?<\/p>\n

Viimeisell\u00e4 tuomiolla<\/strong><\/p>\n

Meid\u00e4n ei tarvitse tuomita itse\u00e4mme, toisia uskovia eik\u00e4 maailman ihmisi\u00e4. Saamme julistaa evankeliumia ja kaikkea sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Jumala tahtoo vaikuttaa.<\/p>\n

Tuomionkin aika kyll\u00e4 tulee. Se on oleva totinen ja tulinen paikka. Silloin j\u00e4lleen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kuinka ehdottoman vakavasti Jumala suhtautuu syntiin. Mitk\u00e4\u00e4n omavanhurskaat teot eiv\u00e4t kanna eiv\u00e4tk\u00e4 pelasta. Vain Kristuksen t\u00e4ydellinen sovitusty\u00f6 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Maailma palaa tuomion tulessa, mutta Kristuksen omille on k\u00e4yv\u00e4 kuten profeetta Danielin kolmelle yst\u00e4v\u00e4lle tulisessa p\u00e4tsiss\u00e4. Heid\u00e4n rinnallaan seisoi pyh\u00e4 enkeli eik\u00e4 heilt\u00e4 k\u00e4rventynyt edes hiuskarva. Armo suojaa tuomiolta. Kristus Jeesus on jo ristill\u00e4 k\u00e4rsinyt tuomiontulen tuskan.<\/p>\n

Viel\u00e4 nyt el\u00e4mme ihmeellist\u00e4 armon aikaa. Viel\u00e4 nyt kaikki on mahdollista. Vaikka n\u00e4emme ja koemme hyv\u00e4n ja pahan j\u00e4nnitteen kaikkialla, hyv\u00e4 voittaa, saamme kokea her\u00e4tyksen aikoja ja taivas saa t\u00e4ytty\u00e4 Jumalan armolla ja rakkaudella hoidetuilla ihmisill\u00e4.<\/p>\n

Kannattaa turvautua Kristukseen ja kulkea h\u00e4nen askelissaan. Kannattaa el\u00e4\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4 ja palvella kukin omalla armolahjalla ja omalla paikalla.<\/p>\n

Kaikki hyv\u00e4 kumpuaa Jumalasta. H\u00e4nen rakkaudessaan olkaamme armollisia, lempeit\u00e4 ja laupiaita itse\u00e4mme ja toisiamme kohtaan. N\u00e4in tehdess\u00e4mme Jumalan kylv\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4 siemen saa kasvaa ja tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rakkautta meille kaikille.<\/p>\n

Kolossalaiskirjeen 3:12-17:<\/em><\/strong><\/p>\n

Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhi\u00e4 ja h\u00e4nelle rakkaita, pukeutukaa siis syd\u00e4melliseen armahtavaisuuteen, yst\u00e4v\u00e4llisyyteen, n\u00f6yryyteen, lempeyteen ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4 huolta, ett\u00e4 tulette toimeen kesken\u00e4nne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teill\u00e4 olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.<\/em><\/span><\/p>\n

Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sill\u00e4 se tekee kaiken t\u00e4ydelliseksi. Vallitkoon teid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4nne Kristuksen rauha, johon teid\u00e4t on yhden ja saman ruumiin j\u00e4senin\u00e4 kutsuttu. Olkaa my\u00f6s kiitollisia. Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsi\u00e4 ja hengellisi\u00e4 lauluja.<\/em><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 teettekin, sanoin tai teoin, tehk\u00e4\u00e4 kaikki Herran Jeesuksen nimess\u00e4, kiitt\u00e4en h\u00e4nen kauttaan Jumalaa, Is\u00e4\u00e4mme.<\/em><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

JEESUKSEN VERTAUS: Vehn\u00e4 ja rikkavilja Jeesus kertoo vertauksen kylv\u00e4j\u00e4st\u00e4, joka kylv\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n siemenen peltoonsa. Mutta my\u00f6s h\u00e4nen vastustajansa kylv\u00e4\u00e4 siemenens\u00e4. Kummankin kylv\u00e4m\u00e4 siemen kasvattaa oman satonsa, mutta ihminen ei kykene aina arvioimaan, miss\u00e4 kulkee Jumalan ja pahan valtakunnan raja. Vasta Jumala tekee oikean erottelun aikojen lopulla. Uskovien tulee sen t\u00e4hden antaa Jumalan sanan vaikuttaa. N\u00e4in […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-8636","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/8636","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8636"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/8636\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}