{"id":8513,"date":"2019-12-01T10:19:52","date_gmt":"2019-12-01T10:19:52","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=8513"},"modified":"2019-12-01T10:19:52","modified_gmt":"2019-12-01T10:19:52","slug":"armoton-palvelija","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=8513","title":{"rendered":"Armoton palvelija"},"content":{"rendered":"

JEESUKSEN VERTAUS: Armoton palvelija<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 Jeesuksen vertaus luetaan 23. sunnuntaina helluntaista. Sen teemana ovat anteeksiantamus ja siit\u00e4 avautuva keskin\u00e4inen rakkaus. Koko el\u00e4m\u00e4mme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meid\u00e4t kohtaamaan l\u00e4himm\u00e4isemme yst\u00e4v\u00e4llisesti, lempe\u00e4sti ja anteeksiantavasti. T\u00e4llainen asenne tekee mahdolliseksi sen, ett\u00e4 Jumalan moninaiset lahjat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Matteuksen evankeliumi 18:23-35<\/strong><\/p>\n

Jeesus sanoi:<\/em>
\n\u00a0\u201dTaivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. Kun h\u00e4n alkoi tarkastaa niit\u00e4, h\u00e4nen eteens\u00e4 tuotiin palvelija, joka oli h\u00e4nelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehell\u00e4 ei ollut, mill\u00e4 maksaa, ja niin kuningas m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 h\u00e4net, h\u00e4nen vaimonsa ja lapsensa ja koko h\u00e4nen omaisuutensa oli myyt\u00e4v\u00e4 ja velka maksettava. Silloin palvelija heitt\u00e4ytyi maahan h\u00e4nen eteens\u00e4 ja pyysi: \u2019Ole k\u00e4rsiv\u00e4llinen! Min\u00e4 maksan sinulle kyll\u00e4 kaiken.\u2019 Kuninkaan tuli s\u00e4\u00e4li palvelijaansa, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4sti miehen menem\u00e4\u00e4n ja antoi velan anteeksi.<\/span>
\n\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Mutta kun palvelija meni ulos, h\u00e4n tapasi toisen palvelijan, joka oli h\u00e4nelle velkaa sata denaaria. H\u00e4n k\u00e4vi mieheen k\u00e4siksi, kuristi h\u00e4nt\u00e4 kurkusta ja sanoi: \u2019Maksa, mit\u00e4 olet velkaa!\u2019 Mies heitt\u00e4ytyi maahan ja pyysi: \u2019Ole k\u00e4rsiv\u00e4llinen! Kyll\u00e4 min\u00e4 maksan sinulle.\u2019 Mutta toinen ei suostunut siihen. H\u00e4n meni ja toimitti ty\u00f6toverinsa vankilaan, kunnes t\u00e4m\u00e4 maksaisi velkansa.<\/span>
\n\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Muut palvelijat n\u00e4kiv\u00e4t, mit\u00e4 tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He meniv\u00e4t kuninkaan luo ja kertoivat h\u00e4nelle kaiken. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: \u2019Sin\u00e4 kelvoton! Min\u00e4 annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sit\u00e4 minulta pyysit. Eik\u00f6 sinunkin olisi pit\u00e4nyt armahtaa ty\u00f6toveriasi, niin kuin min\u00e4 armahdin sinua?\u2019 Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes t\u00e4m\u00e4 maksaisi koko velan.<\/span>
\nN\u00e4in tekee minun taivaallinen Is\u00e4nikin teille, jos te ette kaikesta syd\u00e4mest\u00e4 anna kukin veljellenne anteeksi.\u201d<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

VERTAUKSEN SANOMA LYHYESTI (KM)<\/strong><\/p>\n

Jeesus korostaa anteeksiantavan rakkauden merkityst\u00e4 ihmisen suhteessa Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4iseen. Ne kytkeytyv\u00e4t toisiinsa. Kun ihminen saa valtavan paljon anteeksi koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittaiselta matkalta, h\u00e4nen tulee antaa anteeksi l\u00e4himm\u00e4iselle, joka on rikkonut kerran tai muutamia kertoja h\u00e4nt\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Vertauksessa mies on velkaa kuninkaalle aivan mahdottoman suuren summan. Sen maksamiseen menisi ikuisuus. Tosiasiassa velka ei lyhentyisi vaan kasvaisi koko ajan. Mies ei lainkaan tajua velkansa suuruutta ja kuvittelee voivansa maksaa sen. T\u00e4m\u00e4 kuvaa meid\u00e4n ihmisten syntivelkaa ja sokeutta Jumalan edess\u00e4. Emme tajua, ett\u00e4 olemme syntisi\u00e4, ts. itsekk\u00e4it\u00e4 ja monin tavoin rakkaudettomia. Kuitenkin Jumala tahtoo antaa anteeksi. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n tekee Kristuksen sovitusty\u00f6n kautta. Jeesus Kristus maksaa velkamme puolestamme. Meille se olisi mahdotonta.<\/p>\n

Saatuaan ihmeellisesti velkansa anteeksi mies on kuitenkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kova l\u00e4himm\u00e4iselleen. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 mies ei ollut muuttunut. H\u00e4n ei kohdannut omaa syntisyytt\u00e4\u00e4n eik\u00e4 siten kokenut tarvitsevansa armoa. H\u00e4nelle armo oli vain keino jatkaa syntist\u00e4, itsek\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Juuri n\u00e4in ihminen haluaa omia kaikki lahjat ja siunaukset itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4 itselleen. Ihminen tahtoisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalaa hyv\u00e4ksi ja el\u00e4\u00e4 \u201dhalvassa armossa\u201d, joka ei muuta ihmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kuva nimikristityst\u00e4 ihmisest\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llainen menettely ei kuitenkaan sopinut kuninkaalle. H\u00e4n perui armonsa ja heitti miehen elinik\u00e4iseen vankeuteen. Mies halveksi kuninkaan hyvyytt\u00e4, teki majesteettirikoksen ja rikkoi l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n

Jumala ei suostu sellaiseen, ett\u00e4 ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 hyv\u00e4kseen. Sellaiselle menolle ei ole armoa eik\u00e4 siunausta. Jumala kyll\u00e4 tahtoo armahtaa, mutta sen tarkoitus on ihmisen uudistuminen rakkaudessa, joka n\u00e4kyy armahtavaisuutena l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Kaiken ytimess\u00e4 on anteeksiantamus. Siihen perustuu Jumalan ja ihmisen v\u00e4linen suhde sek\u00e4 meid\u00e4n ihmisten v\u00e4liset keskin\u00e4iset suhteet. T\u00e4st\u00e4 anteeksiannon t\u00e4rkeydest\u00e4, vaikeudesta ja siunauksesta opetti Halikon kirkon messussa Kansanl\u00e4hetyksen ty\u00f6ntekij\u00e4 Jukka Kallioinen. Seuraavassa h\u00e4nen hyv\u00e4, realistinen ja rohkaiseva opetus, joka kannattaa lukea huolella l\u00e4pi!<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

OPETUS ANTEEKSIANNOSTA (JK)<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teemaksi on annettu: Antakaa toisillenne anteeksi<\/strong><\/p>\n

Jeesus sanoo:\u00a0“Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.”<\/span>\u00a0<\/em>(Matt 6:14-15)<\/p>\n

Tekstimme on rankkaa sanomaa. Jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne. Hurjalta vaatimukselta se kuulostaa. Jos tuijotamme vain noita sanoja, ahdistumme melkoisesti. Tuntuu jopa toivottomalta. Tarkoittaako Jeesus todellakin sit\u00e4, ett\u00e4 jos min\u00e4 en anna vaikkapa sukulaiselleni anteeksi, niin Jumala ei anna anteeksi minun syntej\u00e4ni?<\/p>\n

Tekstimme on pieni osa Jeesuksen vuorisaarnasta. Vuorisaarnassa Jeesus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monessa paikassa hyvin voimakkaita ilmaisuja. Jeesuksen sanoma ei ole mit\u00e4\u00e4n pehmopuhetta.<\/p>\n

Jeesus sanoi esimerkiksi:\u00a0Jokainen, joka sanoo veljelleen senkin h\u00f6lm\u00f6, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion ja se, joka sanoo sin\u00e4 hullu, on ansainnut helvetin tulen\u2026 Jos oikea silm\u00e4si viettelee sinua, rep\u00e4ise se irti ja heit\u00e4 pois. Jos oikea k\u00e4tesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heit\u00e4 pois.<\/em><\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisilla voimakkailla ilmaisuilla Jeesus haluaa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n syd\u00e4memme todellinen tila. Meid\u00e4n tulisi tutkia syd\u00e4nt\u00e4mme niin, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isimme, mik\u00e4 syd\u00e4memme asenne on sen takana, kun huudamme toiselle:\u00a0S\u00e4 oot ihan hullu!<\/em><\/p>\n

On mietitt\u00e4v\u00e4, onko se todellakin vain silm\u00e4 tai k\u00e4si, joka minua viettelee, vai onko se minun syntinen olemukseni. Auttaako se mit\u00e4\u00e4n, jos revimme kaikki j\u00e4senet irti? J\u00e4\u00e4k\u00f6 meihin silti syntinen syd\u00e4memme?<\/p>\n

Ent\u00e4 miten meid\u00e4n tulisi ottaa t\u00e4m\u00e4 Jeesuksen sana:\u00a0Jos ette anna anteeksi toisille, ei is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne<\/em>?<\/span>\u00a0 T\u00e4m\u00e4 vaatimushan liittyy\u00a0Is\u00e4 meid\u00e4n<\/em>\u00a0-rukoukseen, jossa rukoilemme:\u00a0Anna meille meid\u00e4n syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet.<\/em><\/span><\/p>\n

Kun siis pyyd\u00e4n Jumalalta omia syntej\u00e4ni anteeksi, voinko samalla j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itselleni oikeuden anteeksiantamattomuuteen, rakkaudettomuuteen, katkeruuteen tai vihaan jotakin l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4ni kohtaan? Eli todellisuudessa rukoilenkin: Anna meille meid\u00e4n syntimme anteeksi, paitsi se, ett\u00e4 min\u00e4 haluan edelleen vihata ja olla katkera sille ja sille henkil\u00f6lle.<\/p>\n

N\u00e4in Jeesus panee sanojensa kautta meid\u00e4t todelle tiukoille.<\/p>\n

Ehdoton anteeksiantamus<\/strong><\/p>\n

Meille on opetettu ja edelleen opetetaan, ettei Jumalan anteeksiannolle ole mit\u00e4\u00e4n ehtoja. N\u00e4in todellakin on. Ei todellakaan ole niin, ett\u00e4 ensin min\u00e4 annan anteeksi ja vasta sitten Jumala antaa anteeksi. Ei ole niin, ett\u00e4 ensin min\u00e4 rakastan Jumalaa ja sitten Jumalakin rakastaa minua. Jos n\u00e4in olisi, kuka meist\u00e4 voisi iloiten uskoa, ett\u00e4 syntini on annettu anteeksi?\u00a0 Koskaan me emme ole t\u00e4ysin vilpitt\u00f6mi\u00e4 edes synnin tunnustamisessa!<\/p>\n

Jos ajattelemme tai jos uskallamme ajatella syv\u00e4llisesti ihmissuhteitamme, niin eik\u00f6 joka ikiselt\u00e4 l\u00f6ydy sellaisia tuttavia tai tuntemattomia, joita kohtaan kokee jotain ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tunnetta, ehk\u00e4 inhoa, kateutta, katkeruutta, jopa vihaa. Jokin asia on j\u00e4\u00e4nyt kaivelemaan. Ehk\u00e4 viel\u00e4 vuosikymmenien p\u00e4\u00e4st\u00e4 parjaamme jotakuta kertomalla, kuinka se ja se teki minulle inhottavan tempun tai sanoi sit\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00f6 tuollaiset ajatukset ja sanat ole merkkin\u00e4 juuri siit\u00e4, etten ole antanut t\u00e4ysin anteeksi. Toki tied\u00e4mme sen, ett\u00e4 syd\u00e4meen j\u00e4\u00e4 joskus hyvin syvi\u00e4 haavoja, joista paraneminen ei ole helppoa ja joiden muisto j\u00e4\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4ksi mieliimme. Anteeksianto ei tyhjenn\u00e4 muistiamme, mutta muuttaa suhteemme koettuun.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Jeesus kehottaa meit\u00e4 antamaan anteeksi ja rakastamaan jopa vihamiehi\u00e4mme. Vaatimus voi tuntua ehdottomalta. Aivan kuin Jeesus ankarilla ja ehdottomilla sanoilla ottaisi meit\u00e4 rinnuksista kiinni ja nostaisi sein\u00e4\u00e4 vastaan ja kysyisi:\u00a0Et kai sin\u00e4 vain valehtele Jumalalle, kun rukoilet Is\u00e4 meid\u00e4n -rukousta?<\/em><\/p>\n

Mutta sitten Jeesus laskee meid\u00e4t alas ja sanoo:\u00a0Sinun syntisi on annettu anteeksi!<\/em><\/span>\u00a0Anteeksianto tapahtuu loppujen lopuksi t\u00e4ysin puhtaasta, ehdottomasta armosta.<\/p>\n

Raamatun esimerkkej\u00e4 Jumalan ehdottomasta anteeksiantamuksesta<\/strong><\/p>\n

Fariseus ja publikaani<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Jeesus kertoi vertauksen kahdesta rukoilijasta, jotka meniv\u00e4t temppeliin. Fariseus ja publikaani. Fariseuksen kohdalla ei voida lainkaan puhua syntisen rukouksesta, koska h\u00e4n ei kokenut olevansa syntinen, vaan erinomainen ihminen. H\u00e4n kyll\u00e4 tunsi lain, mutta jostain syyst\u00e4 laki ei ollut saanut h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omaa syyllisyytt\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Publikaani oli el\u00e4nyt syntist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 julkisestikin. H\u00e4nen kohdallaan laki oli saanut tehd\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ennen kuin tuli rukoilemaan.<\/p>\n

Publikaani rukoili lyhyesti:\u00a0\u201dJumala, ole minulle syntiselle armollinen\u201d<\/em><\/span>\u00a0(Luuk.18:13). Se riitti. Jeesus ei laittanut mit\u00e4\u00e4n ehtoa, vaan vastasi:\u00a0“Min\u00e4 sanon teille: h\u00e4n l\u00e4hti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei.<\/em>\u201d<\/span>\u00a0(Luuk.18:14)<\/p>\n

Publikaani ei luetellut erikseen joitakin synnillisi\u00e4 tekoja, joita oli tehnyt. H\u00e4n tajusi olevansa kokonaisuudessaan syntinen ihminen Jumalan edess\u00e4. H\u00e4n ei pyyt\u00e4nyt puhdistusta vain jostakin tietysti synnist\u00e4, vaan koko syntisest\u00e4 olemuksestaan. H\u00e4nen syntins\u00e4 ei ollut ainoastaan se, ett\u00e4 oli riist\u00e4nyt rahaa ihmisilt\u00e4 v\u00e4\u00e4rin perustein. Siihen liittyi paljon muutakin synti\u00e4.<\/p>\n

Ry\u00f6v\u00e4rit ristill\u00e4<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 ristin ry\u00f6v\u00e4rit? Yksi ry\u00f6v\u00e4ri, vaikka varmasti tiesi, ett\u00e4 oli rikkonut yhteiskunnallisia lakeja vastaan, ei kokenut olevansa syyllinen Jumalan edess\u00e4 eik\u00e4 siksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n anonut armoa. Ei ollut tarvetta anteeksiantamukselle. H\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 oli paatunut Jumalan edess\u00e4 ja niin h\u00e4n pilkkasi Jeesusta.<\/p>\n

Toinen ry\u00f6v\u00e4reist\u00e4 tajusi, ettei h\u00e4n voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 taivaaseen, koska oli syntinen. H\u00e4n ei ollut rikkonut ainoastaan yhteiskunnallisia lakeja vastaan, vaan my\u00f6s Jumalaa ja h\u00e4nen lakejaan vastaan. Siksi h\u00e4n ennen kuolemaansa yksinkertaisesti turvautui vierell\u00e4\u00e4n olevaan Jeesukseen sanoen:\u00a0Muista minua, kun tulet valtakuntaasi!<\/em><\/span><\/p>\n

Se riitti pelastamaan h\u00e4net. Jeesus vastasi:\u00a0Totisesti jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n olet minun kanssani paratiisissa!<\/em><\/span>\u00a0Siihen Jeesus ei lis\u00e4nnyt yht\u00e4\u00e4n ehtoa. Tuo mies sai kuolla onnellisena tiet\u00e4en, ett\u00e4 jo sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saisi olla paratiisissa.<\/p>\n

Jos n\u00e4iden ry\u00f6v\u00e4rien omaisia oli seuraamassa tilannetta ristien juurella, siell\u00e4 oli varmasti monenlaisia tunteita pinnalla. Yhden ry\u00f6v\u00e4rin omaiset j\u00e4iv\u00e4t ahdistuneiksi, toisen omaiset saivat surunsa keskell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla jotain taivaallisen ihanaa.<\/p>\n

Halvaantunut mies<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Kerran Jeesuksen luo kannettiin halvaantunut mies, joka ei pystynyt ilmaisemaan ajatuksiaan sanoin. Yst\u00e4v\u00e4t ajattelivat, ett\u00e4 tuon miehen suurin ongelma oli h\u00e4nen sairautensa.<\/p>\n

H\u00e4net kannettiin kuitenkin sellaisen henkil\u00f6n eteen, joka pystyi kuulemaan my\u00f6s syd\u00e4mess\u00e4 olevat rukoukset. Halvaantuneen miehen suurin ongelma ei ollut h\u00e4nen sairautensa, vaan synti, joka piinasi h\u00e4nen mielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Siksi Jeesus vastasi h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 huutoon sanomalla:\u00a0Yst\u00e4v\u00e4ni, sinun syntisi on annettu anteeksi!<\/em><\/span>\u00a0Oliko siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ehtoa? Voiko olla mit\u00e4\u00e4n niin suurta ilosanomaa syntiens\u00e4 takia vaikeroivalle ihmiselle kuin sana:\u00a0Sinun syntisi on annettu anteeksi!<\/em>\u00a0Voi olla, ett\u00e4 tuo armon sana olisi riitt\u00e4nyt tuolle miehelle, mutta Jeesus antoi viel\u00e4 enemm\u00e4n: h\u00e4n paransi my\u00f6s miehen ruumiin.<\/p>\n

Tuhlaajapoika<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Tuhlaajapoika-vertaus on meille kaikille hyvin tuttu. Tuhlaajapoika joutui kokemaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen konkurssin, mutta se oli lopulta suuri siunaus h\u00e4nen kohdallaan.<\/p>\n

Kaiken kokemansa kautta ja ennen kaikkea kohdatessaan is\u00e4ns\u00e4 ehdottoman rakkauden tuhlaajapoika ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut rikkonut vain is\u00e4\u00e4ns\u00e4 vastaan, vaan my\u00f6s taivasta eli Jumalaa vastaan. H\u00e4n sai t\u00e4ydellisen armahduksen is\u00e4lt\u00e4\u00e4n, joka oli kuva taivaallisesta Is\u00e4st\u00e4. H\u00e4net puettiin juhla-asuun ja h\u00e4n sai takaisin pojan asemasta todistavan sinettisormuksen.<\/p>\n

Anteeksiantamattomuuden vaikutukset ja juuret<\/strong><\/p>\n

Me tied\u00e4mme eritt\u00e4in hyvin sen, ett\u00e4 viha ja katkeruus myrkytt\u00e4v\u00e4t omaa syd\u00e4nt\u00e4mme ja tekev\u00e4t nimenomaan meille itsellemme haittaa. Ei katkeruus tai viha hy\u00f6dyt\u00e4 tipan tippaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ihmissuhteissamme.<\/p>\n

Juuri t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy sielunvihollisen kierous, kun se uskottelee meille, ett\u00e4 meill\u00e4 on oikeus olla katkeria ja vihata jotakin henkil\u00f6\u00e4. Me onnettomat uskomme herk\u00e4sti tuon valheen ja pilaamme oman ja toistenkin el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Kaikilla meill\u00e4 on kokemuksia siit\u00e4, kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 tuntuu haukkua ja parjata jotakuta henkil\u00f6\u00e4 toisille. Varsinkin jos my\u00f6s kuulijamme on kokenut parjatun henkil\u00f6n inhottavana. Siin\u00e4 posket hehkuen kilpaa kaivellaan inhottavia puolia yhteisest\u00e4 vihollisesta. Siin\u00e4 hetkess\u00e4 ei ehk\u00e4 tule mieleen, ett\u00e4 samanaikaisesti rikomme pyh\u00e4n Jumalan tahtoa vastaan. Luther selitt\u00e4\u00e4 kahdeksatta k\u00e4sky\u00e4\u00a0\u201d\u00c4l\u00e4 lausu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 todistusta l\u00e4himm\u00e4isest\u00e4si<\/em>\u201d<\/span>\u00a0seuraavasti:<\/p>\n

Meid\u00e4n tulee niin pel\u00e4t\u00e4 ja rakastaa Jumalaa, ett\u00e4 emme puhu l\u00e4himm\u00e4isest\u00e4mme per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, pet\u00e4 h\u00e4nen luottamustaan, panettele h\u00e4nt\u00e4 tai tahraa juoruilla h\u00e4nen mainettaan, vaan puolustamme h\u00e4nt\u00e4, puhumme h\u00e4nest\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja tulkitsemme kaiken h\u00e4nen parhaakseen.<\/em><\/p>\n

Kun rukoilemme Is\u00e4 meid\u00e4n -rukousta ja tulemme kohtaan \u201dJa anna meille meid\u00e4n syntimme<\/em>\u00a0anteeksi,<\/em><\/span>\u00a0niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet\u201d<\/span>,<\/em>\u00a0joudumme huomaamaan, ett\u00e4 juuri min\u00e4h\u00e4n olen rikkonut toisia kohtaan ja ennen kaikkea olen rikkonut Jumalan tahtoa vastaan.<\/p>\n

Minun syntisess\u00e4 olemuksessani ei ole tervett\u00e4 paikkaa. Hetkellist\u00e4 tahtoa ehk\u00e4 olisi tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mutta ei voimia. Kuinka min\u00e4 voin tuomita l\u00e4himm\u00e4iseni, kun itse olen n\u00e4in kiero ja rakkaudeton? Anteeksiantamaton mieli kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 jokin uskossamme ei oikein toimi. Olemme sokeita itse\u00e4mme kohtaan.<\/p>\n

Vertaus armottomasta palvelijasta<\/strong><\/span><\/p>\n

Tulemme nyt t\u00e4h\u00e4n Jeesuksen vertaukseen, jossa kuningas antoi palvelijalleen anteeksi 10\u00a0000 talentin velan, mutta tuo palvelija ei antanut ty\u00f6toverilleen anteeksi edes sadan denaarin velkaa.<\/p>\n

Tuo 10\u00a0000 talenttia tarkoittaa 60 miljoonaa p\u00e4iv\u00e4palkkaa. Se on niin mielett\u00f6m\u00e4n iso rahasumma, ettei tuo palvelija olisi mill\u00e4\u00e4n eik\u00e4 koskaan pystynyt sit\u00e4 maksamaan, vaikka pyysikin kuninkaalta k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja lupasi maksaa kaiken. H\u00e4nen palkoillaan siihen menisi aikaa 200\u00a0000 vuotta eik\u00e4 h\u00e4nelle j\u00e4isi el\u00e4miseen yht\u00e4\u00e4n rahaa. Tosiasiassa tuo velka kasvoi hurjaa vauhtia korkoineen.<\/p>\n

Toisen palvelijan 100 denaarin velka tarkoittaa sataa ty\u00f6miehen p\u00e4iv\u00e4palkkaa. Iso summahan sekin on, mutta verrattuna 60 miljoonaan p\u00e4iv\u00e4palkkaan, se on todella mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieni.<\/p>\n

Vertauksen kuningas antoi tuon mielett\u00f6m\u00e4n suuren 10\u00a0000 talentin velan anteeksi. Niinh\u00e4n kukaan maallinen kuningas ei tekisi. Mutta vertauksen kuningas olikin kuva Jumalasta. Jeesuksen vertauksen kuvaukset Jumalasta olivat aina h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 ja poikkesivat ajan ihmisten k\u00e4sityksist\u00e4 niin, ett\u00e4 he h\u00e4keltyiv\u00e4t.<\/p>\n

Sen sijaan vertauksen armahdettu mies ei antanut anteeksi l\u00e4himm\u00e4iselleen vaan heitti h\u00e4net pakkoty\u00f6h\u00f6n vankeuteen. H\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n suorasukainen kuva sekin, meist\u00e4 ihmisist\u00e4\u2026<\/p>\n

Jos siis Jeesus antaa meille jokaiselle anteeksi kuudenkymmenen miljoonan p\u00e4iv\u00e4palkan (200\u00a0000 vuoden) suuruisen syntivelkamme, niin emmek\u00f6 me todellakaan voisi antaa anteeksi sadan p\u00e4iv\u00e4palkan suuruisen syntivelan, jonka yst\u00e4v\u00e4mme on meille velkaa?<\/p>\n

Jostain syyst\u00e4 tuo 10 000 talentin velan anteeksisaanut palvelija ei loppujen lopuksi ymm\u00e4rt\u00e4nyt, kuinka valtavan summan h\u00e4n oli saanut anteeksi. Jos h\u00e4n olisi ymm\u00e4rt\u00e4nyt, niin eik\u00f6h\u00e4n h\u00e4n siin\u00e4 tapauksessa olisi antanut ty\u00f6toverilleen anteeksi h\u00e4nen pienen velkansa? Vika ei kuitenkaan ollut viime k\u00e4dess\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4 vaan syd\u00e4men asenteesta.<\/p>\n

Onko t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4nkin ongelmamme? Emme n\u00e4e omaa syntisyytt\u00e4mme kovinkaan syv\u00e4sti ja siksi emme anna my\u00f6sk\u00e4\u00e4n anteeksi l\u00e4himm\u00e4isellemme, joka on meit\u00e4 vastaan rikkonut.<\/p>\n

Ollessamme l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 Japanissa t\u00f6rm\u00e4simme hyvin usein armottomuuteen rikoksen tai vahingon tehnytt\u00e4 ihmist\u00e4 kohtaan. Monet kerrat kuulimme sanottavan:\u00a0En ikin\u00e4 tule antamaan anteeksi!<\/em>\u00a0Kuolemantuomiota vaadittiin hyvin usein.<\/p>\n

Kuinka moni ihminen pilaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 nimenomaan siksi, ett\u00e4 kantaa syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n katkeruutta tai vihaa toista kohtaan? Kuinka moni valvoo \u00f6isin vain sen t\u00e4hden, ett\u00e4 pohdiskelee, miten selvit\u00e4 vihaamansa ihmisen kanssa? Kuinka paljon se kuluttaa voimia ja sy\u00f6 el\u00e4m\u00e4n mielekkyytt\u00e4?<\/p>\n

Anteeksiantamukseen<\/strong><\/p>\n

Se, ett\u00e4 voimme antaa anteeksi toisille, on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 itse olemme saaneet kokea suuren anteeksiannon ja t\u00e4ydellisen armahduksen. Joskus se voi olla pitk\u00e4, vaikea prosessi ja vied\u00e4 vuosia tai jopa vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin pystymme syd\u00e4mest\u00e4mme antamaan anteeksi. Koettu teko on saattanut olla j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n paha. Mutta se, ett\u00e4 kannan kaunaa enk\u00e4 haluakaan antaa anteeksi, tuhoaa nimenomaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ja usein myrkytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muitakin ihmissuhteita.<\/p>\n

Kenties paras keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in paranemisen tiell\u00e4 on alkaa rukoilla sen l\u00e4himm\u00e4isen puolesta, jolle emme pysty antamaan anteeksi.<\/p>\n

Jos pystyisimme toteuttamaan Jeesuksen tahdon, alkaisi tapahtua suuria. Jeesus sanoi:\u00a0Rakastakaa vihamiehi\u00e4nne, tehk\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 niille, jotka teit\u00e4 vihaavat. Siunatkaa niit\u00e4, jotka teit\u00e4 kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teit\u00e4. Rakastakaa vihamiehi\u00e4nne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta<\/em>.<\/span><\/p>\n

Jos t\u00e4m\u00e4 saisi tapahtua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, pikku hiljaa syd\u00e4memme asenne muuttuisi tuota henkil\u00f6\u00e4 kohtaan, jolle emme ole voineet antaa anteeksi. Rukoillessamme Jumala alkaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n meid\u00e4n omassa syd\u00e4mess\u00e4mme. Alamme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n uusin silmin itse\u00e4mme ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme. Oman velkamme suuruus alkaa hahmottua ja l\u00e4himm\u00e4isemme velan pienuus sen rinnalla tulee lopulta esiin.<\/p>\n

(KM) Toinen t\u00e4rke\u00e4 askel anteeksiantoon on se, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme: anteeksianto ei ole tapahtuneen v\u00e4\u00e4ryyden hyv\u00e4ksymist\u00e4! V\u00e4\u00e4ryys pysyy ehdottoman v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. V\u00e4\u00e4ryys, mik\u00e4li se on rikos yhteiskuntamme lakien edess\u00e4, pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 oikeudessa ja siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulla lain mukainen rangaistus. Lis\u00e4ksi v\u00e4\u00e4ryyden korjaamiseen liittyy vahingonkorvaus. Yleinen j\u00e4rjestys vaatii t\u00e4t\u00e4. Anteeksianto ei mit\u00e4t\u00f6i rikos- ja vahingonkorvauslakia, mutta toimii niiden rinnalla.<\/p>\n

Voin siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4:\u00a0Vaikka minulle tehtiin v\u00e4\u00e4rin, annan anteeksi ja p\u00e4\u00e4st\u00e4n itseni ja l\u00e4himm\u00e4iseni vapaaksi henkil\u00f6kohtaisesta vihasta ja katkeruudesta. Teen niin, koska Jumala on antanut minulle kaiken anteeksi ja koska Jeesus on sovittanut kaikkien kaikki synnit.<\/em>\u00a0Armo peitt\u00e4\u00e4 kaiken kuten apostoli Paavali kirjoitti:\u00a0Miss\u00e4 synti on tullut suureksi, siin\u00e4 armo on tullut ylenpalttiseksi<\/em>.<\/span><\/p>\n

Vaikeiden kokemusten keskell\u00e4 raastavan kipe\u00e4t haavat haraavat vastaan. Vaikka teoriassa haluaisi antaa anteeksi, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei pysty. T\u00e4m\u00e4 syvin vaikeus liittyy omaan syntisyyteemme. Paavalin sanoin:\u00a0Tahtoisin kyll\u00e4 tehd\u00e4 oikein, mutta en pysty siihen. En tee sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tahdon, vaan sit\u00e4 pahaa, mit\u00e4 en tahdo. Haluan tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mutta en p\u00e4\u00e4se irti pahasta.<\/em><\/span><\/p>\n

(KM) T\u00e4m\u00e4n kaiken voin kertoa rukouksessa Jeesukselle. H\u00e4n vie vapauttavaan prosessiin. Jumala armossaan tekee Sanansa kautta ty\u00f6t\u00e4\u00e4n syd\u00e4mess\u00e4mme, mutta se voi tehd\u00e4 kipe\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 tajuamme oman syntisyytemme. Siin\u00e4 opettelemme p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n irti vihastamme. Koemme kipua, mutta se onkin parantavaa kipua.<\/p>\n

Kolmas n\u00e4k\u00f6kulma on se, ett\u00e4 anteeksianto ei ole sokeaa ja sinisilm\u00e4ist\u00e4 alistumista uusille v\u00e4\u00e4ryyksille. Meid\u00e4n tulee rakastaa itse\u00e4mme niin, ett\u00e4 emme anna toisten vahingoittaa meit\u00e4. Kun kohtaamme v\u00e4kivaltaa, alistamista, painostusta, hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, meid\u00e4n on irrottauduttava siit\u00e4, pidett\u00e4v\u00e4 suojaet\u00e4isyys ja turvauduttava tarvittaessa viranomaisiin. Annan anteeksi, mutta en anna en\u00e4\u00e4 vahingoittaa itse\u00e4ni.<\/p>\n

Parhaimmillaan anteeksianto korjaa kaiken niin, ett\u00e4 osapuolet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t rauhaan ja sovintoon ja el\u00e4m\u00e4 jatkuu paljon paremmalta perustalta. Juuri sit\u00e4 Jumala tahtoo. Sopuisa yhteisel\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 molempien osapuolten tahtoa. Anteeksiantoon riitt\u00e4\u00e4 oma tahto yksipuolisesti: annan anteeksi ja p\u00e4\u00e4sen itse vapaaksi vihasta ja katkeruudesta, vaikka toinen ei edes pyyt\u00e4isi anteeksi eik\u00e4 lainkaan katuisi sanojaan ja tekojaan!<\/p>\n

Moni pit\u00e4\u00e4 toisen katumattomuutta perusteena omalle anteeksiantamattomuudelle. Koska tuo ei edes kadu, en anna anteeksi\u2026 Mutta silloin uhri j\u00e4\u00e4 loppui\u00e4kseen kelaamaan mieless\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n kokemaansa v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja kohtaa sen yh\u00e4 uudestaan kenties joka p\u00e4iv\u00e4. Silloin uhri myrkytt\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja viel\u00e4p\u00e4 toisten. Silloin uhrista tulee v\u00e4\u00e4rintekij\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on kaksinkertainen taakka: uhrin ja syyllisen taakka.<\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 kaikelta Jumala tahtoo varjella ja vapauttaa t\u00e4st\u00e4 kaikesta takaisin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, rauhaan ja rakkauteen. Siihen emme itse pysty milloinkaan. Voimme antaa itsemme, kokemuksemme, vaikeutemme antaa anteeksi Jeesukselle ja h\u00e4nen ristins\u00e4 juurelle. H\u00e4n kantaa anteeksiantoon ja vapauteen.<\/p>\n

Ota vastaan t\u00e4ydellinen anteeksianto Kristuksessa Jeesuksessa:\u00a0Kaikki sinun syntisi on annettu t\u00e4ydellisesti ja kokonaan anteeksi!<\/em><\/span><\/p>\n

Oman syntisyyden ja koetun anteeksiannon kohtaamisesta nousee halu antaa l\u00e4himm\u00e4iselle anteeksi h\u00e4nen rikkomuksensa:\u00a0Min\u00e4kin annan sinulle anteeksi (vaikka se tuntuukin vaikealta)!<\/em><\/span><\/p>\n

Jukka Kallioinen (JK)<\/em><\/p>\n

Kimmo Malisen (KM) t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4n\u00e4<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

JEESUKSEN VERTAUS: Armoton palvelija T\u00e4m\u00e4 Jeesuksen vertaus luetaan 23. sunnuntaina helluntaista. Sen teemana ovat anteeksiantamus ja siit\u00e4 avautuva keskin\u00e4inen rakkaus. Koko el\u00e4m\u00e4mme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meid\u00e4t kohtaamaan l\u00e4himm\u00e4isemme yst\u00e4v\u00e4llisesti, lempe\u00e4sti ja anteeksiantavasti. T\u00e4llainen asenne tekee mahdolliseksi sen, ett\u00e4 Jumalan moninaiset lahjat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan.   Matteuksen evankeliumi 18:23-35 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-8513","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/8513","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8513"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/8513\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8513"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}