{"id":8223,"date":"2019-06-19T15:46:07","date_gmt":"2019-06-19T15:46:07","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=8223"},"modified":"2019-06-19T15:46:07","modified_gmt":"2019-06-19T15:46:07","slug":"tie-itsenaistymiseen-maailmansotien-lapi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=8223","title":{"rendered":"Tie itsen\u00e4istymiseen maailmansotien l\u00e4pi"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong>V\u00c4L\u00c4HDYKSI\u00c4 MODERNIN JUUTALAISVALTION SYNTYYN JA OLEMASSAOLOON<\/strong><\/span><\/p>\n<p><em>L\u00e4hteen\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Pekka Sartolan teosta \u201dKuin kotkan siivin\u201d (Ajanteos Kustannus 2013). Teksti on pitk\u00e4lti omaani, mutta aiheet nousevat kirjasta.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Osa 3: ISRAELIN TIE ITSEN\u00c4ISYYTEEN MAAILMANSOTIEN L\u00c4PI<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>\u00a0<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Balfourin julistus 1917 ja Kansainliiton hyv\u00e4ksynt\u00e4 1920<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Iso-Britannian ulkoministeri\u00a0<strong><em>Arthur Balfour<\/em><\/strong>\u00a0antoi julistuksen, jonka mukaan imperiumi tukee sionistien hanketta perustaa juutalaisille oma valtio Palestiinaan. Samantapaisen lupauksen britit olivat antaneet my\u00f6s arabeille koskien Palestiinaa\u2026<\/p>\n<p>Kuitenkin Kansainliitto (YK:n edelt\u00e4j\u00e4) hyv\u00e4ksyi suunnitelman juutalaisvaltion perustamisesta vuonna 1920. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on edelleen voimassa, vaikka sit\u00e4 ei t\u00e4ysin kunnioiteta.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>T.E. Lawrence \u2013 Arabian Lawrence<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Turkin Ottomaanit olivat hallinneet L\u00e4hi- ja Keski-it\u00e4\u00e4 sek\u00e4 pohjoista Afrikkaa nelj\u00e4n vuosisadan ajan ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa. Todellinen imperiumi oli kuitenkin Iso-Britannia. Sodan tuomien muutosten ja Britannian p\u00e4\u00e4t\u00f6sten t\u00e4hden kartta piirrettiin melko mielivaltaisesti uudelleen ja siksi yh\u00e4 viel\u00e4kin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n monenlaisia kiistoja ja sotia t\u00e4m\u00e4n perinn\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n<p>Britannian tyyli oli luvata jokaiselle jotakin, mutta sitten lupauksia ei pidettyk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 koski\u00a0my\u00f6s Israelia. Vaikka britit aluksi tukivat juutalaisvaltion synty\u00e4, lopulta he taistelivat sit\u00e4 vastaan. Ei ihme, ett\u00e4 brittil\u00e4isimperiumi romahti.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana toimi henkil\u00f6it\u00e4, joista tuli merkitt\u00e4vi\u00e4 sankareita ja antisankareita suhteessa juutalaisvaltion syntyyn ja selviytymiseen.<\/p>\n<p><strong><em>Thomas Edward Lawrence<\/em><\/strong>\u00a0syntyi Walesissa 1988 ja kuoli moottoripy\u00f6r\u00e4onnettomuudessa vuonna 1935. Lawrence opiskeli historiaa, arkeologiaa ja oppi arabiankielen. H\u00e4n oli hyvin \u00e4lyk\u00e4s ja taitava. Koska h\u00e4n oli varsin lyhyt, 162 cm, h\u00e4n ei kelvannut armeijan sotilaaksi. H\u00e4nest\u00e4 tuli brittitiedustelun agentti. My\u00f6hemmin h\u00e4n sai sotilasarvon.<\/p>\n<p>Koska brittiarmeija oli kiinni sotatoimissa Krimin alueella, haluttiin koota hajanaisista arabeista sadantuhannen miehen iskujoukko turkkilaisia vastaan. T\u00e4m\u00e4 tuli Lawrencen teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>H\u00e4n saavutti arabien kunnioituksen ja onnistui toimissaan. Arabijoukoilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli liittoutuneiden voitossa. Silti brittien heille antamat lupaukset sivuutettiin.<\/p>\n<p>Lawrencen merkitys juutalaisvaltion kannalta keskittyy siihen,\u00a0ett\u00e4 h\u00e4nen toimintansa johti liittoutuneiden voittoon ja brittien aseman vahvistumiseen. N\u00e4in h\u00e4n edesauttoi juutalaisvaltion tulevaa synty\u00e4. Samalla h\u00e4n koulutti arabeja sotilaiksi, mik\u00e4 oli uhka.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Orde Wingate \u2013 juutalaisten puolustusjoukkojen rakentaja<\/strong><\/span><\/p>\n<p>H\u00e4nen mottonsa oli:\u00a0<em>Kaikki ovat juutalaisia vastaan, joten min\u00e4 olen heid\u00e4n puolellaan!<\/em><\/p>\n<p><strong><em>Orde Wingate<\/em><\/strong>\u00a0syntyi 1903 ja kuoli 1944 Intiassa. Vaikka Wingate oli perusbritti, h\u00e4n ei pit\u00e4nyt mahtipontisen Britannian tavasta rikkoa annetut lupaukset ja sopimukset.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s Palestiinassa. Vaikka britit olivat luvanneet tukea juutalaisvaltion synty\u00e4, he eiv\u00e4t ryhtyneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntoimiin.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 Palestiinassa olevat juutalaissiirtokunnat kokivat itsens\u00e4 uhatuiksi arabien keskell\u00e4. He aloittivat vuonna 1920 organisoida omia puolustus- ja kodinturva-joukkoja. Vaikka maassa oli jopa 100\u00a0000 brittisotilasta, n\u00e4iden tuki alkoi kallistua arabien puolelle.<\/p>\n<p>Juutalaisten asemaa siis vaikeuttivat sek\u00e4 arabit ett\u00e4 britit. N\u00e4iden puristuksessa oli kuitenkin vahvistuttava ja itsen\u00e4istytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Juutalaisten sotavoimat rakentuivat vaiheittain:<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Bar Giora \u2013 Pieni, osin salainen turvajoukko, 1907.<\/li>\n<li>Ha Shomer \u2013 Vartijoiden kilta, noin 100 j\u00e4sent\u00e4, 1909.<\/li>\n<li>Hagana \u2013 Puolisotilaallinen joukko, tavallisia ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4, 1920.<\/li>\n<li>Haganan kasvu paljon suuremmaksi ja vahvemmaksi \u2013 10\u00a0000 miniarmeija + 40\u00a0000 reservil\u00e4ist\u00e4, paremmat aseet ja koulutus, 1929.<\/li>\n<li>Poliisivoimat, Apujoukot ja Erikoisy\u00f6partiot, 1929.<\/li>\n<li>Etzel \u2013 Kansallinen sotilaallinen organisaatio, joka teki ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 iskuja, 1931.<\/li>\n<li>Mossad Alijah Bet \u2013 Toisen maahanmuuton virasto.<\/li>\n<li>Palmach \u2013 Eliittiryhm\u00e4, joka tuki juutalaisten (laitonta) maahanmuuttoa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Wingate tuli Palestiinaan brittien sotilastiedustelun MI6:n kapteenina. H\u00e4n yleni everstiksi. Wingate oli keskeinen Haganan, poliisivoimien, apujoukkojen ja erikoisy\u00f6partion kouluttaja.\u00a0H\u00e4n oppi hepreankielen ja sai lempinimekseen hayedid, yst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Wingate oli vakaumuksellinen kristitty. H\u00e4n halusi evankelioida juutalaisia, mutta toimi siin\u00e4 varovaisesti. H\u00e4n etsi strategisia sotilaallisia malleja Raamatusta.<\/p>\n<p>Wingaten erikoisy\u00f6partiot toimivat arabeja vastaan, mutta tarvittaessa my\u00f6s brittej\u00e4 vastaan, mik\u00e4 oli varsin rohkeaa h\u00e4nelt\u00e4. Brittiarmeija paheksui Wingatea, mutta\u00a0<em>Winston Churchill<\/em>\u00a0tuki h\u00e4nt\u00e4 vahvasti.<\/p>\n<p>Kun toinen maailmansota oli syttym\u00e4ss\u00e4, Britannian p\u00e4\u00e4ministeri\u00a0<em>Chamberlain<\/em>\u00a0my\u00f6t\u00e4ili Hitleri\u00e4 ja oli valmis peruuttamaan Balfourin julistuksen juutalaisvaltion perustamisesta. Britit jopa estiv\u00e4t juutalaisia p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 luvattuun maahan natsien vainojen keskelt\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kaikki ennakoi vahvasti sit\u00e4, ett\u00e4 juutalaisten tuli itse ja yksin puolustaa henke\u00e4\u00e4n ja maataan. Sille Orde Wingaten antama sotilaallinen koulutus antoi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pohjan.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Sir John Bagot Glubb \u2013 Glubb-pasha, arabien kouluttaja<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Brittiupseeri Glubb siirtyi arabipuolelle ja liittyi Trans-Jordanian armeijaan. H\u00e4n koulutti beduiineja sotilaiksi. Vuonna 1939 h\u00e4net nimitettiin arabilegioonan komentajaksi. H\u00e4n rakensikin hyvin kyvykk\u00e4\u00e4n armeijan, joka sitten tuli taistelemaan juutalaisia vastaan.<\/p>\n<p>Israel l\u00f6i arabilegioonan perusteellisesti ja lopullisesti vuoden 1967 sodassa.<\/p>\n<p>Kenen joukoissa me seisomme? Mik\u00e4 on meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme hedelm\u00e4? Tuoko se jotain pysyv\u00e4\u00e4 vai raukeaako se tyhjiin kuten Glubbin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6?<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Jerusalemin suurmufti Amin el-Husseini<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Hadzi Amin al-Husseini oli henkil\u00f6, joka vaikutti L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 kaikkein kielteisemmin juutalaisiin ja juutalaisvaltion olemassaoloon. H\u00e4n syntyi Jerusalemissa vuonna 1895 paikkeilla. H\u00e4nen veljens\u00e4 Kamil toimi Jerusalemin suurmuftina, ylimp\u00e4n\u00e4 hengellisen\u00e4 johtajana.<\/p>\n<p>Amin opiskeli Kairossa ja Istanbulin sotilasakatemiassa. H\u00e4n taisteli Turkin joukoissa liittoutuneita vastaan, mutta riitautui sittemmin Turkin sulttaanin kanssa. H\u00e4n vastusti turkkilaisen kulttuurin ja kielen levitt\u00e4mist\u00e4 arabialueille. Lopulta h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi brittien puolelle turkkilaisia vastaan.<\/p>\n<p>Aminin tavoitteena oli arabien Palestiinalaisvaltio, jonka p\u00e4\u00e4mieheksi h\u00e4n halusi. Vuonna 1921 h\u00e4net nimitettiin Jerusalemin suurmuftiksi ja Palestiinan Supreme Muslim Counsilin presidentiksi.<\/p>\n<p>Amin vastusti juutalaisten maahanmuuttoa henkeen ja vereen. H\u00e4n loi islamin avulla kovaa juutalaisvastaista ilmapiiri\u00e4 ja agitoi v\u00e4kivaltaisuuksia juutalaisia kohtaan seuraavan vajaan parin vuosikymmenen ajan.<\/p>\n<p>Vasta vuonna 1937 brittihallinto sai h\u00e4nest\u00e4 tarpeekseen. Mutta Amin onnistui pakenemaan Libanoniin, Ranskan mandaattiin. Sielt\u00e4 k\u00e4sin h\u00e4n jatkoi arabikapinan tukemista vuoteen 1939 asti, jolloin britit tukahduttivat ne.<\/p>\n<p>Amin pakeni vuorostaan Irakiin, jossa h\u00e4n mobilisoi laajan arabikapinan brittej\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 britit langettivat h\u00e4nelle kuolemantuomion, jonka h\u00e4n onnistui aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Irakista Amin siirtyi Rooman kautta natsi-Saksaan, jossa h\u00e4n sai kuninkaallisen vastaanoton. H\u00e4n yst\u00e4vystyi Hitlerin kanssa ja ryhtyi juutalaisten tuhoamisen neuvonantajaksi. H\u00e4n puuttui my\u00f6s Punaisen Ristin toimintaan, jossa yritettiin pelastaa juutalaisia lapsia. Aminin motto oli:\u00a0<em>T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n juutalaislapset ovat huomisp\u00e4iv\u00e4n sionisteja.<\/em>\u00a0Siksi lapsetkin piti tappaa.<\/p>\n<p>Amin ja Hitler tekiv\u00e4t tarkan suunnitelman Palestiinan valloittamisesta ja siell\u00e4 olevien juutalaisten tuhoamisesta. T\u00e4m\u00e4 ei onneksi toteutunut.<\/p>\n<p>Sodan j\u00e4lkeen Amin pakeni Sveitsiin, j\u00e4i kiinni, tuomittiin Saksassa, siirrettiin Ranskaan ja pakeni Egyptiin, josta h\u00e4n sai lopullisen turvapaikan. Siell\u00e4 brittien turvallisuuspalvelu palkkasi h\u00e4net propagandistiksi, joten h\u00e4n sai jatkaa j\u00e4lleen kutsumustaan\u2026 Amin kuoli Kairossa vuonna 1975.<\/p>\n<p>H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 kertomus.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Holokausti<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Hitler nousi vuonna 1933 Valtakunnan kansleriksi. Samalla natsit saivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan parlamentissa. N\u00e4in\u00e4 vuosina natsit loivat k\u00e4sitteen\u00a0<em>Gleichshaltung<\/em>, yhten\u00e4ist\u00e4minen. Se toimi perustana juutalaisvastaisten lakien laatimiselle ja soveltamiselle. Niist\u00e4 t\u00e4rkein oli arjalaispyk\u00e4l\u00e4.<\/p>\n<p>Kirkon rinnalle muodostettiin liike nimelt\u00e4 Saksalaiset kristityt. Sen sanoma oli natsismia. Vanha testamentti torjuttiin ja Uutta testamenttia sovellettiin valikoivasti ja v\u00e4\u00e4ristellen. P\u00e4\u00e4kohdaksi otettiin Jeesuksen sanat juutalaisista:\u00a0<em>Te olette l\u00e4ht\u00f6isin is\u00e4st\u00e4 perkeleest\u00e4.\u00a0<\/em>(Joh 8:44)<\/p>\n<p>Hitlerille kristinusko oli vastenmielinen, vaikka h\u00e4n oli roomalaiskatolinen. H\u00e4n ihaili japanilaista ja islamilaista uskoa. Kristillinen n\u00f6yryys oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p>Toisen maailmansodan syttyminen 1939 tarjosi uusia, tehokkaampia mahdollisuuksia juutalaisten h\u00e4vitt\u00e4miseen. Juutalaisten liikkumista, asumista ja toimia rajoitettiin. Heit\u00e4 koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset nousivat yli 400:n. He eiv\u00e4t saaneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 elintarvikekortteja ym.<\/p>\n<p>Kun Saksa valloitti Puolan, sen valtapiiriin tuli suuri joukko juutalaisia. Ghettolaitos alkoi juuri Puolassa. Niit\u00e4 perustettiin kaikkiaan 356. Juutalaisten tuli kantaa my\u00f6s hiha- tai rintatunnistetta, Daavidin t\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 1941 alkoi juutalaisten massamurhaaminen. Juutalaisten maastamuutto estettiin. Keskitysleirej\u00e4 perustettiin 20, sivuleirej\u00e4 380 ja pienempi\u00e4 kokoamiskeskuksia l\u00e4hes 900.<\/p>\n<p>Varsinaisia tuhoamisleirej\u00e4 oli kuusi. Ne sijaitsivat Puolan maaper\u00e4ll\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Auschwitz-Birkenau<\/li>\n<li>Kulmhof<\/li>\n<li>Belzec<\/li>\n<li>Majdanek<\/li>\n<li>Sobibor<\/li>\n<li>Tremblinka<\/li>\n<\/ul>\n<p>Juutalaisia tapettiin vetysyanidilla ja hiilimonoksidilla. Aluksi ruumiit haudattiin, mutta siit\u00e4 tuli vakavia ongelmia, joten alkoi ruumiiden polttaminen. P\u00e4ivitt\u00e4in saatettiin murhata 10\u00a0000 juutalaista jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Auschwitzissa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi SS-joukot ja poliisin erikoisjoukot tappoivat juutalaisia, varsinkin it\u00e4rintamalla. Paljon juutalaisia menehtyi aliravitsemukseen ja sairauksiin keskitysleireill\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>Kaikkiaan juutalaisia menehtyi<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>3 miljoonaa tuhoamisleireill\u00e4<\/li>\n<li>1,3 miljoonaa sotilaiden ja poliisien tappamina<\/li>\n<li>800\u00a0000 ghetoissa ja keskitysleireill\u00e4 aliravitsemukseen ja tauteihin<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kokonaisarvio on 5-6 miljoonaa. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli<\/p>\n<ul>\n<li>65 % Euroopan juutalaisista<\/li>\n<li>35-40 % koko maailman juutalaisista<\/li>\n<li>Puolassa menehtyi 92 % ja Liettuassa 95 % juutalaisista<\/li>\n<\/ul>\n<p>Juutalaiset ovat maksaneet karmean hinnan osastaan Jumalan kansana (ja my\u00f6s luopumuksesta). Heille todella kuuluu oma kotimaa \u2013 niin kuin kaikille kansoille \u2013 jossa heid\u00e4n tulisi saada asua rauhassa ja turvassa!<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Bielskin veljesten sota<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Joulukuussa 1941 natsit surmasivat kaikki 4000 Stankiewiczen kaupungin juutalaiset. Ainoastaan nelj\u00e4 Bielskin perheen poikaa onnistui pakenemaan.<\/p>\n<p>He perustivat ryhm\u00e4n, joka k\u00e4vi koko loppusodan sissisotaa natseja vastaan. Heid\u00e4n ensisijainen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli pelastaa juutalaisia. P\u00e4\u00e4osin he menestyiv\u00e4t, mutta joutuivat my\u00f6s ahtaalle.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Rauol Wallenberg<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Vaikka Saksa oli h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sodan, juutalaisten tappaminen kiihtyi, my\u00f6s Unkarissa. Rajoittaakseen t\u00e4t\u00e4 etsittiin erilaisia keinoja. Niinp\u00e4 Usan presidentti Roosenvelt aloitti hankkeen, jossa palkattiin ruotsalainen Rauol Wallenberg diplomaatiksi Budabestiin.<\/p>\n<p>Wallenberg osti Unkarista kivitaloja, jotka asetettiin diplomaattisen suojan alle. H\u00e4n teetti suojapasseja, joiden mukaan kantaja oli Ruotsin kansalainen ja odotti p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kotimaahansa.<\/p>\n<p>Wallenberg pelasti 20\u00a0000 unkarinjuutalaista. Heit\u00e4 kuoli silti 450\u00a0000.<\/p>\n<p>Kun Stalinin joukot valtasivat Unkarin, ven\u00e4l\u00e4iset vangitsivat Wallenbergin, kiduttivat h\u00e4nt\u00e4, pitiv\u00e4t KGB:n vankilassa ja tappoivat h\u00e4net. Wallenbergia ep\u00e4iltiin Usan vakoojaksi ja Hitlerin liittolaiseksi. Ruotsi ei juurikaan protestoinut Wallenbergin puolesta.<\/p>\n<p>Sankarien ajallinen kohtalo voi olla karmea. Jumala ei unohda.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Oskar Schindler<\/strong><\/span><\/p>\n<p>H\u00e4nen tarinansa tuli tunnetuksi varsinaisesti vasta Steven Spielbergin elokuvan,\u00a0<em>Schindlerin lista<\/em>\u00a0my\u00f6t\u00e4. Se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikuttava elokuva, joka mykist\u00e4\u00e4 hiljaiseksi.<\/p>\n<p>Oskar Schindler oli saksalainen teollisuusmies, joka kuului tavan mukaisesti jopa natsipuolueeseen, vaikka ei sen aatetta sen enemp\u00e4\u00e4 kannattanut. H\u00e4n toimi Puolan Krakovassa, jossa oli h\u00e4nen emaliesineit\u00e4 omistava yritys.<\/p>\n<p>N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n natsien julmuuksia ghetoissa h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti yritt\u00e4\u00e4 pelastaa juutalaisia. H\u00e4n hankkiutui Plaszowin leirin komentajan, sadistisen Amon G\u00f6thin tuttavuuteen ja sai sovittua 900 juutalaisen siirt\u00e4misest\u00e4 h\u00e4nen tehtaalleen t\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Ratkaisevilla hetkill\u00e4 Schindler lastasi juutalaiset junaan, jonka tarkoitus oli menn\u00e4 Tsekin puolelle sudeettialueelle turvaan. Vahingossa juna ohjattiin Auschwitziin. R\u00f6yhke\u00e4ll\u00e4 h\u00e4m\u00e4yksell\u00e4 Schindler sai huijattua komendantin ja juna p\u00e4\u00e4si alkuper\u00e4iseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Kaikkiaan Schindler pelasti 1200 juutalaista.<\/p>\n<p>Sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen Schindler muutti 12 vuodeksi Argentiinaan, jossa h\u00e4nen liiketoimintansa ep\u00e4onnistuivat. H\u00e4n palasi Saksaan 1958 ja kuoli 1974.<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma ja sis\u00e4llissota<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Britannia luovutti Palestiina-ongelman\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Yhdistyneet_kansakunnat\">YK<\/a>:n ratkaistavaksi. YK:n yleiskokouksessa annettiin esitys alueen jakamisesta arabi- ja juutalaisvaltioihin marraskuussa 1947. Esityst\u00e4 tukivat sek\u00e4 Yhdysvallat, erityisesti presidentti\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Harry_S._Truman\">Harry S. Truman<\/a>, ett\u00e4 Neuvostoliitto.<\/p>\n<p>YK:n esitys jakoi alueen kahteen suurin piirtein yht\u00e4 suureen osaan monimutkaisten rajanvetojen avulla ja lis\u00e4ksi Jerusalemista teht\u00e4isiin kansainv\u00e4lisesti hallinnoitu erillisalue. Tavoitteina olivat alueiden taloudellinen yhten\u00e4isyys ja avoimet rajat.<\/p>\n<p>Palestiinassa asui noin 600\u00a0000 juutalaista ja 1,2 miljoonaa arabia. Suunnitelman toimimattomuus selvisi pian. Palestiinaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t arabivaltiot vastustivat esityst\u00e4 ja kielt\u00e4ytyiv\u00e4t tunnustamasta juutalaisvaltiota, kun Israelin tuleva ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4ministeri\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/David_Ben-Gurion\"><em>David Ben-Gurion<\/em><\/a>\u00a0hyv\u00e4ksyi suunnitelman.<\/p>\n<p>Israelilaisten maanalaisten ryhmittymien ja palestiinalaisjoukkioiden v\u00e4liset yhteenotot alkoivat l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman j\u00e4lkeen. Brittien ei onnistunut hillit\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksia.<\/p>\n<p>Kaksi palestiinalaisten puolisotilaallista vapaaehtoisarmeijaa tekiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 juutalaisiin siirtokuntiin ja kaupunkeihin. N\u00e4it\u00e4 joukkoja vastaan taisteli juutalaisten maanalainen armeija\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Haganah\">Haganah<\/a>\u00a0ja siit\u00e4 eronneet radikaalimmat ryhmittym\u00e4t kuten\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Irgun\">Irgun<\/a>\u00a0ja\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lehi\">Lehi<\/a>.<\/p>\n<p>Palestiinalaisjoukot saartoivat my\u00f6s Jerusalemin kaupungin. Jerusalemissa puhkesi mellakoita 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 1947, jotka pian levisiv\u00e4t koko alueelle. Palestiinalaisia alkoi paeta kylist\u00e4 ja kaupungeistaan taistelujen tielt\u00e4.<\/p>\n<p>Taisteluiden aluksi palestiinalaiset olivat selv\u00e4sti niskanp\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Haganahin tiedusteluraporttien mukaan tilanne maaliskuussa 1948, erityisesti Jerusalemissa, oli kriittinen. Maaliskuussa tilanne alkoi kuitenkin k\u00e4\u00e4nty\u00e4 juutalaisten kannalta otollisemmaksi. Haganah aloitti ensimm\u00e4isen t\u00e4ysmittaisen sotilasoperaationsa, Operaation nahshon, hy\u00f6k\u00e4ten 1\u00a0500 sotilaan voimin Qoloniyahin ja Qastelin arabikyliin ja murtaen tilap\u00e4isesti Jerusalemin saarron.<\/p>\n<p>Kyl\u00e4t kukistuivat huhtikuun alussa ja arabien joukot ly\u00f6tiin Mishmar Haemeqin taistelussa\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/12._huhtikuuta\">12. huhtikuuta<\/a>\u00a01948.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>V\u00c4L\u00c4HDYKSI\u00c4 MODERNIN JUUTALAISVALTION SYNTYYN JA OLEMASSAOLOON L\u00e4hteen\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Pekka Sartolan teosta \u201dKuin kotkan siivin\u201d (Ajanteos Kustannus 2013). Teksti on pitk\u00e4lti omaani, mutta aiheet nousevat kirjasta. &nbsp; Osa 3: ISRAELIN TIE ITSEN\u00c4ISYYTEEN MAAILMANSOTIEN L\u00c4PI \u00a0 Balfourin julistus 1917 ja Kansainliiton hyv\u00e4ksynt\u00e4 1920 Ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Iso-Britannian ulkoministeri\u00a0Arthur Balfour\u00a0antoi julistuksen, jonka mukaan imperiumi tukee sionistien hanketta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-8223","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/8223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8223"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/8223\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}