{"id":80,"date":"2015-09-07T17:41:49","date_gmt":"2015-09-07T17:41:49","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=41"},"modified":"2015-09-07T17:41:49","modified_gmt":"2015-09-07T17:41:49","slug":"uuden-testamentin-syntyprosessi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=80","title":{"rendered":"Uuden testamentin synty ja luotettavuus"},"content":{"rendered":"<p><strong>UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA LUOTETTAVUUS<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jeesuksesta kertovat l\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<p>Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 Jeesuksesta on paljon enemm\u00e4n ja paljon varhaisempia l\u00e4hteit\u00e4 kuin esimerkiksi Julius Caesarista (10 kpl) tai antiikin filosofeista kuten Platonista (7 kpl)?<\/p>\n<p>Heist\u00e4 on vain muutamia kirjoituksia ja ne ovat kopioiden kopioita, jotka ajoittuvat pitk\u00e4lti yli 1000 vuotta heid\u00e4n elinaikansa j\u00e4lkeen eli 1000-1500-luvuille. Sen sijaan Jeesuksesta on kymmeni\u00e4 tuhansia katkelmia, joista varhaisimmat ovat jo ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuosisadalta ja suuri osa ajoittuu 100-300-luvuille.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi Jeesuksesta kerrotaan useissa oman aikansa historiankirjoituksessa.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Tacitus<\/em> kirjoittaessaan Rooman palosta: kristityt saivat nimens\u00e4 Kristuksesta, jonka Pontius Pilatus teloitti Juudeassa keisari Tiberiuksen aikana<\/li>\n<li><em>Suetonius<\/em> viittaa kristittyihin Neron aikana ja Claudiuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen karkottaa juutalaiset Roomasta v. 49 \u201dChrestuksen\u201d t\u00e4hden<\/li>\n<li><em>Bitynian maaherran kirje<\/em> keisari Trajanukselle v. 112: kristittyj\u00e4 vaadittiin kiroamaan Kristus tai muuten heid\u00e4t telotettaisiin; kristittyjen mainittiin my\u00f6s kokoontuvan sunnuntaiaamuisin laulamaan ylistyst\u00e4 Kristukselle niin kuin Jumalalle<\/li>\n<li><em>Josefus<\/em> (Juutalaissota, Juutalaisten historia) kertoo Johannes Kastajan kuolemasta ja sen syist\u00e4, sek\u00e4 esittelee er\u00e4\u00e4n kristittyjen johtajan Jaakobin Messiaaksi kutsutun Jeesuksen veljen\u00e4; lis\u00e4ksi h\u00e4n kuvaa Jeesusta ja h\u00e4nen toimintaansa toisaalla<\/li>\n<li><em>juutalainen traditio<\/em> Babylonialaisessa Talmudissa kertoo Jeesuksen teloittamisesta p\u00e4\u00e4si\u00e4isaattona<\/li>\n<li><em>syyrialaisessa Mara bar Serapionin kirjeess\u00e4<\/em> mainitaan juutalaiset, jotka tappoivat \u201dviisaan kuninkaansa\u201d<\/li>\n<li><em>apokryfiset evankeliumit<\/em> kuten Tuomaan evankeliumi saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joitakin aitoja Jeesuksen sanoja, mutta yleisesti niit\u00e4 on pidetty ep\u00e4luotettavina ja ristiriitaisina<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tieteen piiriss\u00e4 Jeesuksen olemassaolo pidet\u00e4\u00e4n varmana. Sen sijaan moni kadunkulkija saattaa ajatella, onko sellaista miest\u00e4 edes koskaan el\u00e4nytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kaikkein t\u00e4rkein l\u00e4hde Jeesuksesta Kristuksesta on luonnollisesti Uusi testamentti.<\/p>\n<ul>\n<li>Sen nelj\u00e4 evankeliumikirjaa kertovat juuri h\u00e4nest\u00e4, hyvin erityisell\u00e4 tavalla.<\/li>\n<li>Apostolien teot kuvaavat kuinka Jeesuksen seuraajat t\u00e4yttiv\u00e4t Herransa antamaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4, joka jatkuu yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Uuden testamentin kirjeet kertovat, mit\u00e4 Jeesuksen persoona, el\u00e4m\u00e4, teht\u00e4v\u00e4, ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus merkitsev\u00e4t yksitt\u00e4isen uskovan ja kristillisen seurakunnan kannalta.<\/li>\n<li>Uuden testamentin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Ilmestyskirja, joka kertoo Jumalan hallintavallasta Kristuksen v\u00e4lityksell\u00e4 sek\u00e4 kaiken ennalleen asettamisesta. Sen suuri sanoma on: Ihmiskunta ilman Jumalaa tuhoutuu, mutta ihminen yhdess\u00e4 Jumalan kanssa pelastuu.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Uuden testamentin synty<\/strong><\/p>\n<p>Uuden testamentin evankeliumikirjat kirjoitettiin varmuudella ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla. Evankeliumikirjojen materiaalien kokoaminen alkoi osin jo ehk\u00e4 30-luvulla.<\/p>\n<ul>\n<li>Opetuslapsi <em>Matteus<\/em>, joka oli ammatiltaan veronker\u00e4\u00e4j\u00e4 ja omasi kirjoitustaidon, kirjoitti asioita yl\u00f6s jo kulkiessaan Jeesuksen seurassa.<\/li>\n<li><em>Markus<\/em> ei kuulunut opetuslasten ydinjoukkoon, mutta h\u00e4nkin n\u00e4ki Jeesuksen ja sai evankeliumikirjansa tiedot ensisijassa Pietarilta.<\/li>\n<li><em>Luukas<\/em> liikkui apostoli Paavalin seurassa ja h\u00e4n kokosi evankeliuminsa tietoja monelta taholta, mutta etenkin juuri Paavalilta.<\/li>\n<li><em>Johannes <\/em>oli Jeesuksen opetuslapsi ja h\u00e4n eli kaikkein pitk\u00e4ik\u00e4isimm\u00e4ksi. Johanneksella oli aikaa kypsytell\u00e4 kokemaansa ennen kuin koosti niist\u00e4 evankeliumikirjansa Jeesuksesta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Useat muutkin henkil\u00f6t tallettivat Jeesuksen opetuksia ja kohtaamisia. Kaikkiaan on arveltu, ett\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja opetuksista olisi yksi yleinen ns. Q-l\u00e4hde, jota Matteus, Markus ja Luukas olisivat k\u00e4ytt\u00e4neet hyv\u00e4kseen. Q-l\u00e4hteest\u00e4 ei ole olemassa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n dokumenttia. Yhteisen\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 on voinut olla Matteuksen tai Markuksen tekem\u00e4t koosteet.<\/p>\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6isesti Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumikirjat on kirjoitettu jo 50-60-luvuilla aikana, jolloin monet silminn\u00e4kij\u00e4t olivat elossa. Johanneksen evankeliumikirja on syntynyt jossain vaiheessa 70-90-lukuja.<\/p>\n<p>Evankeliumikirjojen varhainen kirjoittamisajankohta on lis\u00e4vahvistus niiden autenttisuudesta. Tosin ns. liberaaliteologinen tutkimus haluaa my\u00f6hent\u00e4\u00e4 kaikkien Raamatun kirjojen kirjoittamisajankohdan mahdollisimman kauas alkuper\u00e4isist\u00e4 tilanteista, jotta niiden sis\u00e4lt\u00f6 tulisi kyseenalaiseksi. Kysymys on pelk\u00e4st\u00e4 tulkinnasta. Varhaiselle kirjoittamisajankohdalle on vakuuttavat perusteet.<\/p>\n<p>Uusi testamentti ja evankeliumikirjat ovat tarkkaa kuvausta oman aikansa el\u00e4m\u00e4st\u00e4, tavoista, olosuhteista ja paikoista. Niiss\u00e4 kerrotut tiedot esimerkiksi hallitsijoista ja muista merkkihenkil\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t paikkansa.<\/p>\n<p>Nelj\u00e4 evankeliumikirjaa kuvaavat Jeesusta ja tapahtumia tavalla, joka on luonteenomaista esimerkiksi tilanteessa, jossa silminn\u00e4kij\u00e4t kertovat liikenneonnettomuudesta. Itse p\u00e4\u00e4tapahtuma on sama, mutta jotkut yksityiskohdat ovat osin erilaisia johtuen erilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ei olisikaan mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 nelj\u00e4 evankeliumikirjaa olisivat sanatarkasti samat. Niiss\u00e4 jokaisessa on tietty tarkoitus ja n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n<ul>\n<li><em>Matteus<\/em> kirjoittaa erityisesti juutalaisille lukijoille ja kuvaa Jeesusta juutalaisten Kuninkaana ja Vanhan testamentin kirjoitusten t\u00e4yttymyksen\u00e4.<\/li>\n<li><em>Markus<\/em> kirjoittaa roomalaisille hyvin tiivist\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 kuvausta Jeesuksesta, joka on k\u00e4rsiv\u00e4 Palvelija. H\u00e4n ei juurikaan viittaa Vanhaan testamenttiin ja pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n roomalaisille outoja juutalaisten tapoja ja k\u00e4sityksi\u00e4.<\/li>\n<li><em>Luukas<\/em> kirjoittaa korkeatasoisesti etenkin kreikkalaista kulttuuria ihaileville ihmisille. H\u00e4n kuvaa Jeesuksen t\u00e4ydellisen\u00e4 ihmisen\u00e4 ja koko maailman Vapahtajana.<\/li>\n<li><em>Johannes <\/em>kirjoittaa yleisesti kaikille \u2013 k\u00e4ytt\u00e4en hyvin vahvoja ja yksinkertaisia el\u00e4m\u00e4n perussymboleja, jotka kuitenkin vaativat syv\u00e4llist\u00e4 pohdintaa. H\u00e4n ilmoittaa Jeesuksen Jumalana, Jumalan Poikana, Sanana, joka tuli ihmiseksi.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kristuksen ja evankeliumin vaikutus<\/strong><\/p>\n<p>Kaikki n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa piirt\u00e4v\u00e4t koko kuvan Kristuksesta, joka on ollut ja joka on maailmanhistorian merkitt\u00e4vin henkil\u00f6. Raamatun ja etenkin Jeesuksen syvin voima tulee esille juuri vaikuttavuudessa. Pelkk\u00e4 inhimillinen kirja ja henkil\u00f6 eiv\u00e4t vaikuttaisi ihmiskuntaan n\u00e4in voimakkaasti ja positiivisesti.<\/p>\n<ul>\n<li>Kristuksen mukaan on ajanlaskumme.<\/li>\n<li>Kristuksella on eniten seuraajia, yli 2,3 miljardia.<\/li>\n<li>Kristus tunnetaan l\u00e4hes kaikkialla ja h\u00e4nen opetuksensa ovat arvostettuja monissa uskonnoissa.<\/li>\n<li>Raamattu on maailman eniten k\u00e4\u00e4nnetty, eniten painettu, eniten luettu kirja. Bestseller 1.<\/li>\n<li>Kristus perusti seurakunnan, joka on aloittanut merkitt\u00e4v\u00e4n yhteiskuntaa rakentavan ty\u00f6n:\n<ul>\n<li>kirjakielen laatimisen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n kautta<\/li>\n<li>kirjoitus- ja lukutaidon opettamisen, koululaitoksen synty<\/li>\n<li>sairaanhoidon ja terveydenhoitoty\u00f6n aloittaminen<\/li>\n<li>sosiaalisen huolenpidon aloittaminen<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Kristillinen moraali on t\u00e4rke\u00e4 perusta yhteiskunnan oikeusj\u00e4rjestykselle ja ihmisoikeuksille.<\/li>\n<li>Kristillinen usko on perusta tieteelle. Se vapauttaa mystisest\u00e4 taikauskosta ja luonnon palvomisesta sen j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen tutkimukseen ja toivottavasti my\u00f6s luonnon rakkaudelliseen vaalimiseen. Luonto on Luojan j\u00e4rjestelm\u00e4llisen luomisty\u00f6n tulos. Luonto ei ole jumaluus.<\/li>\n<li>Kristus ja Raamattu ovat antaneet merkityksen, uskon, rakkauden ja toivon miljoonille, jopa miljardeille ihmisille henkil\u00f6kohtaisesti.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Apostolien teot<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukas kirjoitti evankeliumikirjan ja sille jatko-osan nimelt\u00e4 Apostolien teot. Itse asiassa kyseess\u00e4 on yksi, yhten\u00e4inen teos. Koska vakiopergamentille mahtui vain tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 teksti\u00e4, tuo teos on jaettu kahteen, edell\u00e4 mainittuun osaan.<\/p>\n<p>Luukas kulki Paavalin seurassa. Kun Paavali vangittiin ja vietiin Roomaan keisarin eteen, on mahdollista, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti Luukkaan evankeliumikirjaa ja jatko-osaa todistuspuheena. N\u00e4in ollen sen yksi laatimissyy on voinut olla oikeudellinen, vaikkakin t\u00e4rkein syy on evankeliumin julistaminen.<\/p>\n<p>Koska Paavali oli vangittuna Roomassa 60-luvun alussa ja mahdollisesti teloitettiin vuosina 63-64, Apostolien teot on kirjoitettu valmiiksi juuri ennen sit\u00e4.<\/p>\n<p>Apostolien tekojen tarkoituksena on kuvata evankeliumin julistamista ja etenemist\u00e4 aina maailman napaan eli Roomaan asti. Se kertoo seurakuntien synnyst\u00e4 ja monista haasteista. N\u00e4in se luo t\u00e4rke\u00e4n sillan evankeliumikirjojen ja Uuden testamentin kirjeiden v\u00e4lille. Juuri kirjeill\u00e4 hoidettiin ja ohjattiin syntyneit\u00e4 seurakuntia ja niiden uskovia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uuden testamentin kirjeet<\/strong><\/p>\n<p>Kirjeit\u00e4 on kaikkiaan 21. Ne voidaan jaotella kirjoittajien, teemojen, pituuden tai kirjeiden saajien mukaan. Paavalilta on 13 kirjett\u00e4 (lis\u00e4ksi mahdollisesti Heprealaiskirje on h\u00e4nen kirjoittamansa). Pietarilta on kaksi, Johannekselta kolme ja Jeesuksen velipuolilta Jaakobilta ja Juudalta yksi kirje kummaltakin.<\/p>\n<p>Paavalin kirjeet ovat pituusj\u00e4rjestyksess\u00e4 siten, ett\u00e4 pisin on ensimm\u00e4isen\u00e4 ja lyhin viimeisen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuvastaa my\u00f6s kirjeiden t\u00e4rkeytt\u00e4. Roomalaiskirje on kristillisen uskon perusoppikirja. Se on t\u00e4rkein kirje, joka kertoo armon evankeliumin vaikutuksesta: syntinen vanhurskautetaan uskon kautta.<\/p>\n<p>Kirjeet voidaan jaotella teeman ja saajien mukaisesti:<\/p>\n<ul>\n<li>seurakuntakirjeet: muut kirjeet<\/li>\n<li>pastoraalikirjeet: Timoteuskirjeet ja Titus-kirje<\/li>\n<li>muut henkil\u00f6kohtaiset kirjeet: Filemon ja Johanneksen 2 ja 3 kirjeet<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kirjeet ovat aitoja kirjeit\u00e4, jotka kuljetettiin saajilleen. Niiss\u00e4 on usein kirjeelle tyypillinen aloitus, tervehdys ja johdanto; varsinainen asia; ja kirjeen lopetus. Kirjeit\u00e4 kopioitiin ahkerasti ja levitettiin toisiin seurakuntiin. Kirjeet luettiin julkisesti seurakunnalle yhteisess\u00e4 kokoontumisessa.<\/p>\n<p>Kirjeiden ymm\u00e4rt\u00e4misen taustana on Apostolien teot, jossa kuvataan seurakuntien synty\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ihmisi\u00e4. Kirjeet ankkuroituvat t\u00e4h\u00e4n perustaan, sill\u00e4 ne on osoitettu juuri niille seurakunnille ja ihmisille, jotka vilahtelevat Apostolien tekojen sivuilla ja tapahtumissa. Apostolien teot antavat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 taustatietoa n\u00e4ist\u00e4 seurakunnista, niiden synnyst\u00e4, ihmisist\u00e4, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ongelmistakin.<\/p>\n<p>Uuden testamentin kirjeiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on<\/p>\n<ul>\n<li>julistaa evankeliumia Kristuksesta ja avata sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja merkityst\u00e4<\/li>\n<li>soveltaa sit\u00e4 uskovien ja seurakuntien arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Uuden testamentin kirjeet ovat perinteisen k\u00e4sityksen mukaan juuri niiden kirjoittajien kirjoittamia. Osassa niist\u00e4 on k\u00e4ytetty kirjureita, jolloin niiden kielellinen tyyli ja taitotaso vaihtelee. Esimerkiksi ensimm\u00e4inen Pietarin kirje on erityisen hyv\u00e4\u00e4 kreikkaa, mutta toinen on surkeaa. Liberaaliteologiassa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on se, ett\u00e4 Pietari ei ole n\u00e4it\u00e4 kirjoittanut. Sen sijaan perinteisesti on tulkittu, ett\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjeess\u00e4 Pietarin kirjurina oli henkil\u00f6, joka osasi erinomaisesti kreikkaa. H\u00e4n saattoi olla Silas. Toinen kirje on Pietarin itsens\u00e4 kirjoittama ja siksi siin\u00e4 on jopa kieliopillisia virheit\u00e4, koska h\u00e4n oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti arameankielinen.<\/p>\n<p>On luontevaa ajatella, ett\u00e4 kirjeet olivat aitoja ja alkuper\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 muuten ne olisi hyl\u00e4tty. N\u00e4in on k\u00e4ynyt monille ns. gnostilaisille kirjeille ja evankeliumeille, jotka on laitettu tunnetun kristityn nimiin, mutta joiden sis\u00e4lt\u00f6 on ristiriitainen kristillisen uskon kanssa. Niit\u00e4 on kirjoitettu 100-300-luvuilla.\u00a0Sen sijaan Uuden testamentin kirjeet on kirjoitettu p\u00e4\u00e4osin 50-60-luvuilla ja Johanneksen kirjeet 90-luvun taitteessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ilmestyskirja<\/strong><\/p>\n<p>Apostoli Johannes, joka karkotettiin kristittyjen vainoissa Patmos-saarelle 90-luvun alussa, sai kyseisen ilmestyksen. Se levisi nopeasti etenkin V\u00e4h\u00e4-Aasian seurakuntiin, joista seitsem\u00e4n mainitaan nimelt\u00e4. Ensimm\u00e4isten vuosisatojen kristityt kokivat useita, eritt\u00e4in ankaria vainoja roomalaisten k\u00e4siss\u00e4 ennen kuin kristinusko sallittiin 300-luvun alussa. Samanlaisia vainoja on koettu kristikunnan historiassa my\u00f6hemminkin ja viimeinen, pahin on viel\u00e4 edess\u00e4. N\u00e4iden ahdistusten keskelle Ilmestyskirja antaa varman toivon. Kaikesta huolimatta Jumala hallitsee ja vie omansa perille kirkkauteen, miss\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 koskaan ole vainoa, k\u00e4rsimyst\u00e4, kuolemaa, synti\u00e4 eik\u00e4 saatanaa. On vain Jumalan ihmeellinen armo ja rakkaus Kristuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uuden testamentin kaanon<\/strong><\/p>\n<p>Uskovien ja seurakuntien tapana oli kopioida t\u00e4rkeiksi koettuja tekstej\u00e4 ja lukea niit\u00e4 kodeissa ja seurakunnissa. V\u00e4hitellen seurakunnissa vakiintui niiden kirjojen ja kirjeiden asema, joissa<\/p>\n<ul>\n<li>kuului selke\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen \u00e4\u00e4ni, Jumalan Sana<\/li>\n<li>ilmeni aito ja sopusointuinen kristillinen usko \u2013 aito evankeliumi ja Jumalan laki<\/li>\n<li>oli apostolista arvovaltaa ja<\/li>\n<li>jotka saavuttivat yleisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n kristittyjen keskuudessa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kun Uuden testamentin kaanon (kokonaisuus) \u201dvirallisesti\u201d hyv\u00e4ksyttiin, jo siihen menness\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 evankeliumikirjalla, Apostolien teoilla, 21 kirjeell\u00e4 ja Ilmestyskirjalla oli ollut pitk\u00e4\u00e4n laaja vakiintunut asema kristillisiss\u00e4 seurakunnissa.<\/p>\n<p>Uusien harhaoppien levitess\u00e4 ja uhatessa oli muodostui t\u00e4rke\u00e4ksi koota keskeiset ja luotettavat Kirjoituksen yksiin kansiin ja siten sulkea Jumalan Sanan kokonaisuus lopullisesti. N\u00e4in tehtiin selke\u00e4, virallinen pes\u00e4ero v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n opetukseen ja harhaoppeihin. Siksi emme hyv\u00e4ksy ns. apokryfisi\u00e4 kirjojakaan osaksi Raamattua.<\/p>\n<p>Uuden testamentin kaanonin m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 on s\u00e4ilynyt kooste, jonka <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Athanasios_Aleksandrialainen\">Athanasius<\/a> kirjoitti v. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/367\">367<\/a>. Juuri t\u00e4m\u00e4 luettelo hyv\u00e4ksyttiin <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/w\/index.php?title=Karthagon_kolmas_kirkolliskokous&amp;action=edit&amp;redlink=1\">Karthagon 3. kirkolliskokouksessa<\/a> v. <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/397\">397<\/a>.<\/p>\n<p>Jumalan Sana oli ollut pitk\u00e4\u00e4n valmiina ja nyt se oli lopullisesti yksiss\u00e4 kansissa. Silti Sanan vaikuttama ty\u00f6 on yh\u00e4 kesken meiss\u00e4 ja maailmassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Tekstiversiot<\/strong><\/p>\n<p>Uusi testamentti on kirjoitettu aikansa arkikreikalla (koinekreikka). Kielen kehittyess\u00e4 ja muuttuessa ja k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 uusille kielille, syntyy uusia k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversioita. Varsinaisesti autenttisin versio on aina alkuper\u00e4inen ja siit\u00e4 tehdyt kopiot. Koska kielten rakenteet ovat erilaisia, t\u00e4ydellisen sanatarkka k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen on mahdotonta. Sen sijaan ajatuksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen on mahdollista. Lis\u00e4ksi alkukristityt eliv\u00e4t kulttuurissa ja olosuhteissa, jotka eiv\u00e4t vallitse kaikkialla maailmassa. Siksi tietyille sanoille on viisasta etsi\u00e4 vastine, joka auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4ist\u00e4 ajatusta oikein.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4isest\u00e4 kreikankielisest\u00e4 laitoksesta on muutama t\u00e4rke\u00e4 tekstiversio, joita on k\u00e4ytetty eri k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten pohjana. Niiss\u00e4 on hyvin pieni\u00e4 eroja, joilla ei ole merkityst\u00e4 kristillisen uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja varmuuteen. Monet teksti- ja kopioversiot auttavat pysym\u00e4\u00e4n oikealla p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen ja tulkinnan suhteen.<\/p>\n<p>Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Jumalan sana jokaisen omalle kielelle. Syd\u00e4n kuulee parhaiten omalla \u00e4idinkielell\u00e4. Se on Sanan tulemista lihaksi, el\u00e4v\u00e4ksi osaksi meit\u00e4. Meill\u00e4 onkin hyvi\u00e4 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme.<\/p>\n<ul>\n<li>Vuoden 1933\/38 kirkkoraamattu noudattaa mahdollisimman sanatarkkaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6speriaatetta. Mik\u00e4li haluat p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyvin l\u00e4helle alkuper\u00e4ist\u00e4 ilmaisua, sit\u00e4 on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Samalla sen kieli on osittain hieman vanhentunutta ja muutaman sanak\u00e4\u00e4nteet voivat olla jopa koomisia.<\/li>\n<li>Vuoden 1992 kirkkoraamattu perustuu paljon vapaammalle k\u00e4\u00e4nn\u00f6speriaatteelle. Sen vahvuuksia ovat nykyaikainen kieli ja selkeys. Sen heikkouksia ovat liian v\u00e4lj\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ja siit\u00e4 saattaa toisinaan h\u00e4ipy\u00e4 Jumalan sanan maku. Tulkinnalliset kohdat on pyritty ratkaisemaan yhdell\u00e4 vaihtoehdolla eik\u00e4 sit\u00e4 ole j\u00e4tetty lukijoiden valittavaksi kuten edellisess\u00e4.<\/li>\n<li>Raamattu Kansalle (1999\/2012) k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on uusin, merkitt\u00e4v\u00e4 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Sen kieli on nykyaikaista ja siin\u00e4 noudatetaan sanatarkkaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6speriaatetta mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. Vaikka se on p\u00e4\u00e4osin vapaiden kristillisten suuntien laatima, se on hyvin laadukas eik\u00e4 siin\u00e4 ole \u201dkotiinp\u00e4in\u201d vetoa vaan se sopii yht\u00e4 hyvin luterilaiselle lukijalle. <u>fi<\/u><\/li>\n<\/ul>\n<p>Jotta Sana voi tulla meiss\u00e4 lihaksi, el\u00e4m\u00e4ksi, sit\u00e4 tulee sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 lukemalla, kuuntelemalla, opiskelemalla, k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 seurakunnassa jne. Monen Raamattu on vain kirjahyllyn p\u00f6lyyntynyt koriste. Siell\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ei avaudu.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Historiallisuus ja luotettavuus<\/strong><\/p>\n<p>Koko Raamatun sanoma on lujasti historiallinen. Jumala on luonut koko historian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja johtaa sen tapahtumien kulkua. Raamattu kuvaa ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rehellisesti. Samalla se paljastaa el\u00e4m\u00e4n alkuper\u00e4n, tarkoituksen, nykytilan ja tulevaisuuden. Kaiken taustalla vaikuttaa aktiivisesti pyh\u00e4, rakastava Jumala, joka tulee historiassa meid\u00e4n keskellemme, aidoksi ihmiseksi. Vain siten me voimme tuntea Luojamme.<\/p>\n<p>Raamattu ankkuroituu historiaan, todellisuuteen. Sill\u00e4 on syv\u00e4 kosketuspinta el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Samalla se antaa syv\u00e4n, pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n toivon synnin, kuoleman ja pahan vallan keskelle. Jeesus Kristus on voittanut meille el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Raamattu ei j\u00e4\u00e4 vain kuvaukseksi ja sanoiksi. Jumalan Sana tulee meille el\u00e4v\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4ksi. Silloin me saamme todellisen merkityksen ja tulevaisuuden.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA LUOTETTAVUUS &nbsp; Jeesuksesta kertovat l\u00e4hteet Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 Jeesuksesta on paljon enemm\u00e4n ja paljon varhaisempia l\u00e4hteit\u00e4 kuin esimerkiksi Julius Caesarista (10 kpl) tai antiikin filosofeista kuten Platonista (7 kpl)? Heist\u00e4 on vain muutamia kirjoituksia ja ne ovat kopioiden kopioita, jotka ajoittuvat pitk\u00e4lti yli 1000 vuotta heid\u00e4n elinaikansa j\u00e4lkeen eli 1000-1500-luvuille. Sen sijaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-80","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=80"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/80\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}