{"id":799,"date":"2015-09-14T14:06:51","date_gmt":"2015-09-14T14:06:51","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=799"},"modified":"2015-09-14T14:06:51","modified_gmt":"2015-09-14T14:06:51","slug":"liberaaliteologian-vaikutukset-kirkossa-ja-yhteiskunnassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=799","title":{"rendered":"Liberaaliteologian vaikutukset kirkossa ja yhteiskunnassa"},"content":{"rendered":"

LIBERAALITEOLOGIAN VAIKUTUKSET KIRKOSSA JA YHTEISKUNNASSA<\/strong><\/p>\n

Liberaaliteologia ei ole vain jokin pieni tutkijoiden ryhm\u00e4 jossakin yliopiston per\u00e4huoneessa. Se on ollut viimeisen 200 vuoden ajan yliopistojen johtava teologinen p\u00e4\u00e4linja, joka on vaikuttanut voimakkaasti kirkkokuntiin ja yhteiskuntiin ja niiden kautta yksil\u00f6uskovien ja muiden ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0T\u00e4m\u00e4n katsauksen tarkoituksena on katsoa asioita juuri liberaaliteologian kannalta ja siksi se on hyvin kriittinen. Kritiikin kohteena ei ole kirkko vaan liberaaliteologia ja sen julistajat.<\/p>\n

Haluankin todeta, ett\u00e4 kirkkomme on vuosisatojen saatossa tehnyt ja viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin tekee mittaamattoman hyv\u00e4\u00e4 ja arvokasta ty\u00f6t\u00e4. Sill\u00e4 on ollut siunaus kaikessa siin\u00e4, mit\u00e4 se on tehnyt evankeliumin ja Sanan hengess\u00e4. Suuri huolemme on siin\u00e4, ett\u00e4 liberaaliteologia luopuessaan Raamatusta ja kristillisest\u00e4 uskosta on riist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon ja siunauksen kirkoltamme ja yhteiskunnalta. Kirkko tekee paljon ty\u00f6t\u00e4, joka palvelee l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 heid\u00e4n ajallisissa tarpeissaan. Kuitenkin kirkon teht\u00e4v\u00e4 on ensisijassa hengellinen: kutsua kaikkia Jumalan yhteyteen Kristuksessa Jeesuksessa sek\u00e4 opettaa h\u00e4nen tuntemiseensa ja kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Liberaaliteologian my\u00f6t\u00e4 hengellinen teht\u00e4v\u00e4 on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4laelleen. Sen sijaan, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 kutsutaan Jumalan yhteyteen ja tuntemiseen, heit\u00e4 vieraannutetaan ja johdatetaan harhaan – ikuiseen kadotukseen.<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

KIRKOSSA<\/em><\/strong><\/p>\n

Koulutus
\n<\/em><\/strong>Suomessa ja monissa luterilaisissa maissa kirkon teologit saavat usein juuri liberaaliteologian s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4n peruskoulutuksen. Suomessa on kolme teologista tiedekuntaa, joista suurin eli Helsingin teologinen tiedekunta on hyvinkin liberaali. Onneksi It\u00e4-Suomen (Joensuun) yliopiston teologinen tiedekunta ja \u00c5bo Akademi ovat selv\u00e4sti enemm\u00e4n keskilinjalla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtaosa ev.lut. kirkkomme papeista saa teologisen koulutuksensa juuri Helsingiss\u00e4. Voimme vain kysy\u00e4, mit\u00e4 merkitsee papin henkil\u00f6kohtaisen uskonel\u00e4m\u00e4n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nty\u00f6n kannalta se, ett\u00e4 h\u00e4n opiskelee 4-6 vuotta aineistoa, jossa Raamattu ja kristillinen usko kyseenalaistetaan ja korvataan liberaaliteologian tulkinnoilla. Lis\u00e4ksi teologin koulutus on pitk\u00e4lti koulutusta tutkijan, ei niink\u00e4\u00e4n papin ty\u00f6h\u00f6n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6njakso on vain 1-2 kuukautta.<\/p>\n

Taistelua
\n<\/em><\/strong>Suomessa liberaaliteologinen painotus on ly\u00f6nyt itsens\u00e4 l\u00e4pi vahvasti etenkin 1960-luvulta lukien. Tuo aika oli muutenkin \u201dvapauden\u201d vallankumousta yhteiskunnassa, jolloin kaikkea perinteist\u00e4 vastustettiin ja kaikki rajat haluttiin rikkoa. T\u00e4t\u00e4 vastaan syntyi kuitenkin voimakas opiskelijaher\u00e4tys ja laajempikin her\u00e4tys, jonka my\u00f6t\u00e4 perustettiin merkitt\u00e4vi\u00e4 ns. viidennen her\u00e4tysliikkeeseen luettavia kristillisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Joka tapauksessa 1960-luvulta alkaen pappien peruskoulutus on ollut yh\u00e4 vahvemmin suorastaan antikristillist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uskonkriisi ja sen n\u00e4kyminen ty\u00f6ss\u00e4
\n<\/em><\/strong>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy luonnollisesti kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4. Sanonta \u201daloitti Hengess\u00e4, lopetti Helsingiss\u00e4\u201d on valitettavan totta. Moni nuori on saattanut kokea hengellisen her\u00e4tyksen ja halun tehd\u00e4 seurakunnallista ty\u00f6t\u00e4. He ovat l\u00e4hteneet opiskelemaan Helsinkiin, jossa eteen on vy\u00f6rytetty valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 liberaaliteologian synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kritiikki\u00e4 ja n\u00e4enn\u00e4iskristillist\u00e4 tulkintaa. Moni on kokenut uskonkriisin, koska ei ole saanut tukea kamppaillessaan n\u00e4iden kysymysten kanssa. Osa on kriisist\u00e4 selvinnyt, osa on j\u00e4tt\u00e4nyt kesken, osa on omaksunut uuden opetuksen, osa on ollut siit\u00e4 vain iloinen. Pappi, joka ei voi luottaa Raamattuun eik\u00e4 uskoa kristinuskon sanomaan, ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla toteuttaa Kristuksen antamaa l\u00e4hetysk\u00e4sky\u00e4. Ne papit, jotka ovat syv\u00e4sti omaksuneet liberaaliteologian teesit, julistavat ja opettavat niit\u00e4 seurakunnissa \u2013 vastoin kirkkolakia, luterilaisia tunnustuskirjoja, Raamattua ja omaa pappislupaustaan. Osa papeista on j\u00e4\u00e4nyt ik\u00e4\u00e4n kuin kahden vaiheille ja ovat hyvin ep\u00e4varmoja. Osa papeista on s\u00e4ilytt\u00e4nyt el\u00e4v\u00e4n uskon julistaen kutsumuksensa mukaan evankeliumia ja Jumalan Sanaa.<\/p>\n

Korkeakirkollinen liberaaliteologia
\n<\/em><\/strong>N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan my\u00f6s niin, ett\u00e4 mit\u00e4 korkeampi teologinen koulutus ja mit\u00e4 korkeampi asema, sit\u00e4 liberaalimpi saattaa olla viranhaltija. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy monien henkil\u00f6iden toiminnassa. Milloin olemme kuulleet heid\u00e4n puolustavan kristillist\u00e4 uskoa ja Raamattua? Milloin he ovat julistaneet, ett\u00e4 kaikkien tulee tehd\u00e4 parannus ja k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Jeesuksen Kristuksen puoleen? Milloin he ovat halunneet pit\u00e4\u00e4 tiukasti kiinni kristillisist\u00e4 uskontunnustuksista? Sen sijaan monet heist\u00e4 ovat julistaneet, ett\u00e4 ei ole niin v\u00e4li\u00e4, ovatko uskontunnustukset ja Raamattu historiallisesti luotettavia. Ne ovat vain \u201duskonnollista kielipeli\u00e4\u201d, jossa sanotulla ei ole mit\u00e4\u00e4n vastaavuutta todellisuuden kanssa. Rohkeimmat uskaltavat sanoa, ett\u00e4 Raamatussa ei ole totuutta. Er\u00e4skin sanoi meille uusille papeille koulutusp\u00e4ivien lopetussanoina sanatarkasti n\u00e4in: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 luulkokaan, ett\u00e4 joku Jeesus, joku Paavali tai joku Luther olisi tuonut meille totuutta. Jokaisen pit\u00e4\u00e4 rakentaa oma uskontie!\u201d Mit\u00e4p\u00e4 t\u00e4h\u00e4n en\u00e4\u00e4 sanomista. Osa meist\u00e4 kuulijoista oli sanattoman j\u00e4rkyttyneit\u00e4. Osa hymisteli tyytyv\u00e4isin\u00e4: min\u00e4 saan pappina keksi\u00e4 ihan oman uskontoni ja julistaa sellaista toisillekin; tai sitten rohkaista heit\u00e4kin siihen samaan\u2026<\/p>\n

 <\/p>\n

Tutut termit \u2013 vieras sis\u00e4lt\u00f6
\n<\/em><\/strong>N\u00e4m\u00e4 liberaaliteologit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 raamatullisia termej\u00e4, mik\u00e4 on tavallisille seurakuntalaisille hyvin h\u00e4m\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4. He saattavat sanoa, ett\u00e4 Raamatun ja kristinuskon ydin on Kristus. Hienoa \u2013 n\u00e4inh\u00e4n se on. Er\u00e4skin johtava ty\u00f6ntekij\u00e4 sanoi ty\u00f6ntekij\u00f6illeen pontevasti: “Raamatun lauseissa ei ole totuutta. Kristus on totuus”. Anteeksi, mutta mist\u00e4h\u00e4n Kristuksesta te puhutte? Ainoa mist\u00e4 saamme tietoa Jeesuksesta, on juuri Raamattu. Siell\u00e4 on 99,9 % kaikesta siit\u00e4 tiedosta, mik\u00e4 koskee h\u00e4nt\u00e4. Ja kuitenkin sanotte, ett\u00e4 Raamatussa ei ole totuutta. Ilmeisesti teill\u00e4 on jokin muu Kristus. Mist\u00e4 teid\u00e4n tietonne ovat per\u00e4isin? Mielikuvituksesta? Liberaaliteologeilta, jotka innokkaasti kielt\u00e4v\u00e4t koko Raamatun ja kristinuskon? Ilmestyksest\u00e4?<\/p>\n

Koska liberaaliteologeille Raamattu ei ole luotettava eik\u00e4 se kerro juuri mit\u00e4\u00e4n todellisuudesta, Kristus ei ole heille Raamatun Kristus: siis ihmiseksi tullut Jumala, joka on historiassa aidosti sovittanut syntimme ristill\u00e4 ja noussut ruumiillisesti yl\u00f6s kuolleista. Sen sijaan t\u00e4m\u00e4 \u201dKristus\u201d on kaunis idea tai ideaali, jota ei oikeasti ole olemassa. T\u00e4st\u00e4 Kristuksesta on riisuttu jumaluus, sovitus, ehdoton pit\u00e4ytyminen kristilliseen moraaliin ja viimeisen tuomion ja helvetin todellisuuden julistus. T\u00e4m\u00e4 Kristus on vain esimerkillinen ihminen, joka uskalsi rikkoa rajoja ja puhua l\u00e4himm\u00e4isen rakkaudesta ja kaikkien ihmisten hyv\u00e4ksymisest\u00e4 sellaisena kuin he ovat (ilman sovitusta). T\u00e4m\u00e4 Kristus ei ole oikeasti sovittanut kenenk\u00e4\u00e4n syntej\u00e4, koska me ihmiseth\u00e4n olemme lopulta aika hyvi\u00e4 eik\u00e4 synti ole kovin vakavaa. H\u00e4n ei ole noussut kuolleista, koska sellaista ei koskaan tapahdu eik\u00e4 tule tapahtumaan. Jos ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on jotain kuolemanj\u00e4lkeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, se on jotain henkist\u00e4, ehk\u00e4 persoonatonta olemassaoloa.<\/p>\n

Samalla tavalla he puhuvat Jumalasta. Jumala on lempe\u00e4 taivaan is\u00e4, joka hyv\u00e4ksyy kaikki sellaisina kuin ovat. Syntisyyskin on Jumalan luomaa, joten h\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n voi ket\u00e4\u00e4n sellaisesta tuomita. Oikeastaan ainoa tuomittava on suvaitsemattomuus, kun joku uskova osoittaa erin\u00e4isi\u00e4 asioita ja taipumuksia synniksi. Sen t\u00e4hden Raamattu on vaarallinen kirja ja siksi maallikot eiv\u00e4t saisi sit\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n tulkita. He puhuvat my\u00f6s \u201drakkaudesta\u201d, joka ei tietenk\u00e4\u00e4n ole sidottu Raamatun k\u00e4skyihin, vaikka Jeesus ja apostoli Johannes sit\u00e4 alleviivasivatkin. Liberaali rakkaus on tunnetta ja sen tekemist\u00e4, mik\u00e4 tuntuu (syntisest\u00e4) ihmisest\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Jokainen saa toteuttaa omia taipumuksiaan estoitta. Vakaviin ongelmiin ei uskalleta eik\u00e4 haluta ottaa kantaa. Vaikka Suomessa on abortoitu yli 600 000 lasta 1970-luvulta alkaen, kirkko on kuoleman hiljaa. Ennemminkin liberaali kirkko on puolustamassa kaikkea sellaista, mik\u00e4 on mahdollisimman ep\u00e4luonnollista ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 tuhoavaa.<\/p>\n

Kavala tottuminen
\n<\/em><\/strong>Koska ne, jotka ovat liberaaleja, julistavat tutuilla kristillisill\u00e4 termeill\u00e4 t\u00e4ysin antikristillist\u00e4 uskontoa, moni seurakuntalainen ei sit\u00e4 edes huomaa. Hiljalleen he omaksuvat n\u00e4it\u00e4 ajatuksia. Moni tavallinen seurakunnan j\u00e4sen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes usko Jeesukseen eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole Jumalan Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4. H\u00e4n ei lue Raamattua eik\u00e4 tunne sit\u00e4. Syntisen\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kuulemastaan, koska h\u00e4n saa vapaasti jatkaa synnillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Sen sijaan h\u00e4nt\u00e4 varoitellaan \u201dfundamentalismista\u201d ja hirve\u00e4st\u00e4 vanhanaikaisuudesta, mit\u00e4 kristinusko itse asiassa edustaa. Raamattu on ikiaikainen kirja, jonka sanoma on aina voimassa, koska Jumala ja ihminen eiv\u00e4t muutu.<\/p>\n

H\u00e4m\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 opetus annetaan meid\u00e4n kauniissa kirkoissamme hienon liturgian lomassa. Korkeakirkollisuuteen kuuluu juuri hienot ulkonaiset menot, asusteet, liturginen laulu jne. Siin\u00e4 vaalitaan ikivanhoja muotoja, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kosketa nykyaikamme ihmist\u00e4. Sen sijaan monet erikoismessut ja tilaisuudet, jotka on toteutettu kansanl\u00e4heisesti ja aikaamme seuraten, voivat tuoda kirkot t\u00e4yteen ihmisi\u00e4. Korkeakirkollisuuden ja liberaaliteologian liitossa pidet\u00e4\u00e4n vanhat muodot mutta sis\u00e4ll\u00f6llisesti tarjoillaan uusi, moderni “kristinusko”. Moni kakku p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaunis mutta… Voimme muistaa Jeesusta ja apostoleja, jotka perustivat seurakunnan ja johtivat sen jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4. Heill\u00e4 ei ollut hienoja alboja eik\u00e4 kullanhohtoisia kirkkoja. Sellaisia Jeesus itse asiassa ei edes k\u00e4skenyt rakentaa. L\u00e4hetysk\u00e4skyn fokus oli ihmisiss\u00e4, ei rakennuksissa, joita niit\u00e4kin toki tarvitaan, mutta kohtuudella.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kaikki ty\u00f6ntekij\u00e4t
\n<\/em><\/strong>Teologien lis\u00e4ksi nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kaikki kirkon hengellisen ty\u00f6n tekij\u00e4t saavat yh\u00e4 vahvemmin liberaaliteologian ohjaaman koulutuksen \u2013 onhan se vallitseva ja \u201dtieteellinen totuus” kristinuskosta ja Raamatusta. Mit\u00e4 useampi pappi, diakoni, nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4 ja kanttori on liberaali, sit\u00e4 liberaalimpi on kirkko ja sen seurakunnat.<\/p>\n

Seurakunnan ja kirkon hallinto
\n<\/em><\/strong>Liberaali usko sopii hyvin my\u00f6s paikallisten seurakuntien hallintoon. Kirkkovaltuustojen, kirkkoneuvostojen ja johtokuntien j\u00e4seni\u00e4 ei valita sen mukaan, onko heill\u00e4 kristillist\u00e4 uskoa vai ei. Kirkollisissa vaaleissa etenkin puolueet ovat aktiivisia. Seurakuntien hallinto on monille hyv\u00e4 harjoitusvaihe ennen kunnalliseen hallintoon tai muuhun siirtymist\u00e4. Toki seurakunnat ovat olleet melko varakkaita ja siksi puolueilla on niihin omia intressej\u00e4. \u00c4\u00e4nestysaktiivisuus j\u00e4\u00e4 l\u00e4hes aina hyvin matalaksi. Monet \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t antamansa \u00e4\u00e4nens\u00e4 puolueensa edustajalle, mutta eiv\u00e4t sitten viitsi osallistua aktiivisesti seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 on kysytt\u00e4v\u00e4, eik\u00f6 seurakuntia tulisi johtaa kristillisten eli Raamatusta nousevien periaatteiden mukaisesti? Ent\u00e4 miten ihminen, joka ei ole sis\u00e4ll\u00e4 hengellisiss\u00e4 asioissa, voi johtaa Herran seurakuntaa? Onneksi on my\u00f6s monia uskovia vastuunkantajia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, jotka osallistuvat muutenkin seurakunnan toimintaan ja ovat perehtyneet Raamattuun.<\/p>\n

Vasta-argumenttina on tietysti helppo sanoa, ett\u00e4 meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 ei ole mitata eik\u00e4 arvostella ihmisten uskoa. Vastaus: yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei olekaan, mutta jos pit\u00e4ydymme Raamattuun, seurakuntatasolla ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 ja vastuunkantajilta vaaditaan vakaata kristillist\u00e4 uskoa ja kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua. Olisihan se todella kummallista valita pankille johtajaksi tai ty\u00f6ntekij\u00f6iksi ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 talouden pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja normeja. Sama p\u00e4tee seurakuntaankin. Raamattu vaatii arvioimaan kristillist\u00e4 vakaumusta.<\/p>\n

Sama tilanne n\u00e4kyy kirkolliskokouksen kokoonpanossa, toiminnassa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Vain m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat varjelleet kirkkomme rajuilta opillisilta muutoksilta. Sen sijaan niit\u00e4 on kierretty tulkitsemalla opillisia linjauksia vain toiminnallisina, jolloin ei ole tarvittu enemmist\u00f6\u00e4. Muutaman vuoden kuluttua voi olla niin, ett\u00e4 edes m\u00e4\u00e4r\u00e4v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4k\u00e4\u00e4n ei saada en\u00e4\u00e4 kokoon uskovista. Silloin ovet ovat auki mille tahansa. Siksi uskollisuus ja aktiivisuus ovat kultaakin kalliimpaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n ja talouden romahdus
\n<\/em><\/strong>Ent\u00e4 mik\u00e4 on lopputulos t\u00e4st\u00e4 kaikesta? Kirkon j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtamassa. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla en\u00e4\u00e4 alle puolet lapsista kastetaan. Alle puolet vihit\u00e4\u00e4n kirkollisesti koko maassa. Kirkon omien tutkimusten mukaan vain 20 % sen j\u00e4senist\u00e4 uskoo kristinuskon perusasioihin Raamatun opettamalla tavalla. Juuri kukaan ei ole t\u00e4st\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n huolissaan. Ennemminkin sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n romahduksen ja taloudellisen laman my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hes joka toinen seurakunta on vakavissa talousvaikeuksissa.<\/p>\n

Seurakunnilla on lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ikivanhoja rakennuksia, joita entis\u00f6id\u00e4\u00e4n mielett\u00f6mill\u00e4 rahasummilla museoviraston tarkkojen s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti. Monia virkoja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja niit\u00e4 lakkautetaan. Seurakuntia yhdistet\u00e4\u00e4n ja samalla luvataan, ett\u00e4 reuna-alueidenkin palvelut s\u00e4ilyv\u00e4t. Muutaman vuoden kuluessa reunoille j\u00e4\u00e4 vain rippeet. Toimintam\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja supistetaan vuosi vuodelta.<\/p>\n

Toiminnan alasajo
\n<\/em><\/strong>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4hentyminen ja toiminnan alasajo merkitsev\u00e4t kontaktipinnan pienentymist\u00e4 tavallisiin ihmisiin. Se taas luo yh\u00e4 enemm\u00e4n et\u00e4isyytt\u00e4 kirkkoon ja kristilliseen uskoon. Jossain vaiheessa kristillisyyden valta-asema lakkaa t\u00e4ysin, jolloin kirkkoon kuuluminen on en\u00e4\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n asia. Kirkot ovat tyhjill\u00e4\u00e4n. Sen j\u00e4senist\u00e4 seurakuntien toimintaan osallistuu viikoittain vain noin 3 %, kun vastaava luku esimerkiksi Afrikassa on yli 80 % ja voi l\u00e4hennell\u00e4 jopa 100 %. Kirkko el\u00e4\u00e4 vakavassa negatiivisessa sy\u00f6ksykierteess\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ei Sanaa, ei Jumalaa
\n<\/em><\/strong>Miksi siis tulla kirkkoon, jos siell\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 varmuudella julisteta kristillist\u00e4 uskoa? Samaa yleishumaania puhetta tulee p\u00e4ivitt\u00e4in televisiosta, radiosta, netist\u00e4, lehdist\u00e4 jne. Ja kun ei en\u00e4\u00e4 julisteta evankeliumia ja Sanaa, ei Pyh\u00e4 Henkik\u00e4\u00e4n sellaiseen sitoudu. Niinp\u00e4 Jumala ei ole paikalla silloin, kun julistus on liberaalia. Eih\u00e4n Jumala omaa Sanaansa kiell\u00e4!<\/p>\n

Oletko huomannut, ett\u00e4 perinteinen luterilainen saarna on menett\u00e4nyt keskeisen asemansa ja sen tilalle on otettu ehtoollinen? Saarnaaminenhan loukkaisi ihmisi\u00e4, mutta ehtoolliselle saa tulla kuka tahansa, vaikka ei uskoisikaan. Saarna saisi kest\u00e4\u00e4 korkeintaan 10 minuuttia ja siin\u00e4 ajassa el\u00e4m\u00e4n Sanaa ei ehdi kuin raapaista. Ehtoollinenhan on jo itsess\u00e4\u00e4n \u201dkuolemattomuuden l\u00e4hteest\u00e4\u201d juomista, vai onko? Ent\u00e4 oletko huomannut, ett\u00e4 melkein kaikkien kirkkojen alttareilta on otettu Raamattu pois? Uusien ohjeiden mukaan tilaa on saatava ehtoolliselle. Kirkojen alttareilla on ollut vuosisatojen ajan iso Raamattu avattuna, julistaen Sanan keskeist\u00e4 merkityst\u00e4. Nyt niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole. Mist\u00e4 se kertoo?<\/p>\n

Viihdetilaisuuksia
\n<\/em><\/strong>Moni seurakunnan tilaisuus on muuttunut viihteeksi. Tietysti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirkossa tai seurakunnassa on mukava olla ja sinne on hyv\u00e4 tulla. Kuitenkin syvin tarkoitus on kohdata Jumalaa Sanan, Pyh\u00e4n Hengen, rukousten, laulujen, ehtoollisen ja uskovan l\u00e4himm\u00e4isen kautta. Kun Jumala puhuttelee ja koskettaa, kyse ei ole viihteest\u00e4 vaan paljon jostain suuremmasta. Aikoinaan moni tuli kuuntelemaan Jeesusta, koska h\u00e4n oli aikansa julkkis ja h\u00e4nest\u00e4 oltiin montaa mielt\u00e4. Moni tulikin siis arvostelemaan h\u00e4nt\u00e4 tai vain yleisesti viihtym\u00e4\u00e4n. Hyvin nopeasti Jeesus k\u00e4\u00e4nsi tilanteen p\u00e4\u00e4laelleen: kuulijat joutuivat Sanan alle ja kohtaamiksi, mik\u00e4 usein kirpaisi ja sattui, mutta usein my\u00f6s lohdutti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Paljon hyv\u00e4\u00e4kin!
\n<\/em><\/strong>Kaikesta negatiivisesta huolimatta on sanottava, ett\u00e4 ev.lut. kirkko tekee viel\u00e4 paljon hyv\u00e4\u00e4 ja kristillist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kirkossa on monia uskovia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja aktiiveja. He ovat kirkon selk\u00e4ranka. He ovat el\u00e4v\u00e4 kirkko kuolleessa kirkossa. Mik\u00e4li her\u00e4tysliikkeisiin kuuluvat aktiivit j\u00e4isiv\u00e4t pois, kirkoissa ei k\u00e4visi juuri ket\u00e4\u00e4n. Vaikka kirkon yleistilanne on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 ja sairas, moni paikallinen seurakunta tekee hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tilanne on silti vaikea. Osa julistaa evankeliumia ja Sanaa, osa liberaalia antikristillisyytt\u00e4. Kirkon viesti on ristiriitainen, koska kirkko on sis\u00e4isesti jakautunut. Jeesus sanoi, ett\u00e4 valtakunta, joka ajautuu sotaan itsens\u00e4 kanssa, sortuu. Toisaalla Jeesus my\u00f6s vakuutti: joka pit\u00e4\u00e4 kiinni Pietarin lausumasta tunnustuksesta “Sin\u00e4 totisesti olet (kirjoitusten lupaama) Messias ja Jumalan Poika<\/em>“, sit\u00e4 eiv\u00e4t tuonelan portit voita. T\u00e4ll\u00e4 tunnustuksen kalliolla seisova uskova ihminen, seurakunta ja kirkko eiv\u00e4t koskaan horju eik\u00e4 kaadu.<\/p>\n

Seurakuntalaisen vakava vastuu
\n<\/em><\/strong>T\u00e4m\u00e4n kaiken keskell\u00e4 sinun tulee havahtua. Jokainen tavallinenkin seurakuntalainen on vastuussa omasta uskostaan ja seurakuntansa tilasta. \u00c4l\u00e4 siis luota siihen, mit\u00e4 joku ty\u00f6ntekij\u00e4 sanoo tai opettaa. Luota aina ensisijassa Raamattuun. Tunnista, ketk\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kunnioittavat sit\u00e4 kaikessa ja pit\u00e4v\u00e4t kiinni sen Sanasta. Kuuntele heit\u00e4. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4 raamattupiirej\u00e4 ja kotiseuroja, joissa ollaan Sanan \u00e4\u00e4rell\u00e4 kysellen ja vastauksia l\u00f6yt\u00e4en. Lue sellaisia selitysteoksia, joissa Raamattua kunnioitetaan Jumalan Sanana.<\/p>\n

Anna palautetta seurakunnassa. Rohkaise siin\u00e4, mik\u00e4 on raamatullista ja hyv\u00e4\u00e4. Kritisoi ankarasti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 opetusta \u00e4l\u00e4k\u00e4 mene sellaiseen mukaan. Neuvo ja varoita toisia. Jos et l\u00f6yd\u00e4 omasta seurakunnastasi el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4\u00e4 uskoa, mene toiseen. \u00c4l\u00e4 koskaan j\u00e4\u00e4 yksin! \u00c4l\u00e4 silti seilaa seurakunnasta toiseen, vaan sitoudu. Jokainen seurakunta on vajavainen. Vasta taivaassa on t\u00e4ydellinen!<\/p>\n

Etsiydy my\u00f6s sellaisten her\u00e4tysliikkeiden ja kristillisten j\u00e4rjest\u00f6jen yhteyteen, joissa pidet\u00e4\u00e4n kiinni Raamatusta. Niiss\u00e4 saat my\u00f6s aitoa vastuuta ja p\u00e4\u00e4set palvelemaan lahjoillasi. Niiss\u00e4 sinua ruokitaan el\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Sanalla. Toki nekin ovat vajavaisia ja niill\u00e4 on omat perinteens\u00e4 ja tapansa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

YHTEISKUNNASSA<\/em><\/strong><\/p>\n

Yleinen valtatrendi
\n<\/em><\/strong>Liberaali teologia ei rajoitu vain kirkkoon. Sill\u00e4 on todella paljon yst\u00e4vi\u00e4 yhteiskunnassa. Aikamme media, arvot, yksil\u00f6keskeisyys, vapaus, nautinto- ja kokemuskeskeisyys, viihdeteollisuus, liberaalit puolueet, liberaali talousajattelu jne. k\u00e4yv\u00e4t k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 liberaalin uskon kanssa. Ne ovat oikeastaan yksi ja sama asia \u2013 hieman eri tavoin kuorrutettuna. Kirkon piiriss\u00e4 puhutaan liberaalissa hengess\u00e4 muodon vuoksi Jumalasta ja Kristuksesta. N\u00e4in uskonnon ja Jumalan nimiss\u00e4 ihmisi\u00e4 rohkaistaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman todellista Jumalaa kapinassa ja synniss\u00e4. Yhteiskunnassa se tapahtuu ilman Jumalan nimen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kun koittaa kristillistaustainen juhlapyh\u00e4 kuten joulu tai p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, median etusivuilla haastatellaan nimenomaan niit\u00e4 kaikkein liberaaleimpia yliopistojen tutkijoita ja piispoja, jotka taitavin sanak\u00e4\u00e4ntein kyseenalaistavat koko kristillisen uskon ja sen t\u00e4rkeimpien juhlien perustan. Juuri t\u00e4m\u00e4nkaltaiset jutut saavat paljon tilaa ja huomiota. Niiden kautta yhteiset tavoitteet t\u00e4yttyv\u00e4t: nauti el\u00e4m\u00e4st\u00e4, Jumalaa ei ole!<\/p>\n

 <\/p>\n

Ihanne
\n<\/em><\/strong>Alun perin Jumala s\u00e4\u00e4t\u00e4ess\u00e4\u00e4n yhteiskunnan, h\u00e4n tarkoitti, ett\u00e4 koko yhteiskunta olisi l\u00e4pikotaisin kristillinen. Eih\u00e4n kristillist\u00e4 uskoa, moraalia ja rakkautta ole tarkoitettu vain kirkon seinien sis\u00e4lle vaan koko el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Moni on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kristillinen usko ja arvot eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n kuulu politiikkaan. Tulisiko yhteiskuntaa hoitaa siis ilman l\u00e4himm\u00e4isen rakkautta ja viisautta? Ovatko kaikki muut katsomukset ja arvot sallittuja, mutta ei kristilliset? T\u00e4llainenhan on t\u00e4ydellist\u00e4 suvaitsemattomuutta ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden katsomuksen ja arvomaailman pois sulkemista. Politiikassa kaikki saavat puhua ja ottaa kantaa.<\/p>\n

M\u00e4t\u00e4 vai terve selk\u00e4ranka?
\n<\/em><\/strong>Koska tosiasiassa yhteiskunta ei ole l\u00e4pikotaisin kristillinen, kirkon pit\u00e4isi olla yhteiskunnan selk\u00e4ranka. Sen pit\u00e4isi olla maailman valona ja suolana. Niin kauan kuin kirkko pit\u00e4\u00e4 kiinni Sanasta ja on aktiivinen, niin kauan se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Suomessa kristillinen kirkko on pitk\u00e4lti luonut yhteiskuntamme: kirjakieli, luku- ja kirjoitustaito, koululaitos, koulutus, sairaanhoito, terveydenhoito, sosiaalihuolto, l\u00e4himm\u00e4isen rakkauden periaate, oikeusj\u00e4rjestys, moraali jne. ovat kristinuskon hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4. Kirkko onkin opettanut ja siirt\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti yhteiskunnalle. Niinp\u00e4 moni ei-kristillinen puoluekin pit\u00e4\u00e4 kristillisi\u00e4 arvoja t\u00e4rkein\u00e4. Viime vuosina t\u00e4m\u00e4 kehitys on k\u00e4\u00e4ntynyt ja parhaillaan on meneill\u00e4\u00e4n kristillisten arvojen purkutalkoot. Ja koska kirkkokin on menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 valonsa ja suolansa, yhteiskunnan selk\u00e4ranka on murentumassa. Sen my\u00f6t\u00e4 koko yhteiskunta tulee sortumaan ja Suomi kulkee Ukrainan ja monien kriisimaiden tiet\u00e4. Suomi velkaantuu, sen kansallinen omaisuus yksityistet\u00e4\u00e4n ja myyd\u00e4\u00e4n ulkomaille, tuloerot kasvavat, itsekkyys kasvaa, asenteet kovenevat, sekasorto kasvaa ja sotilaallinen uhka lis\u00e4\u00e4ntyy. Suomi-neito heikentyy, sairastuu ja kuolee \u2013 ellei se her\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalansa yhteydess\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n vihollisuus ja vaino
\n<\/em><\/strong>Kristillisi\u00e4 arvoja ja el\u00e4m\u00e4n ehdotonta kunnioittamista paheksutaan. Kristittyj\u00e4 painostetaan monin tavoin. L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja hoitajien pit\u00e4isi osallistua aborttiin ja pian kenties eutanasiaan. Homoseksuaalisuuden synniksi julistava voi pian joutua vankilaan tai pois virasta, kuten joissakin Usan osavaltioissa jo tapahtuu. Raamatussa ennustetaankin, ett\u00e4 aivan viimeisin\u00e4 aikoina uskovat joutuvat ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vainon kohteiksi niin kirkoissa kuin yhteiskunnassakin \u2013 juuri samalla tavalla kuin Herramme Jeesus, apostolit ja alkuseurakunta kokivat. Heit\u00e4 vainosivat ja tappoivat uskonnolliset johtajat ja maallinen valtakoneisto. Valitettavan monet uskovat ovat hiirenhiljaa. Se on helppoa, mutta jouduttaa hiirenloukkujen viritt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

LAODIKEA JA FILADELFIA<\/em><\/strong><\/p>\n

Raamatun Ilmestyskirjassa kuvataan seitsem\u00e4\u00e4 seurakuntaa. Niist\u00e4 kahden viimeisen on ajateltu kuvaavan oman aikansa lis\u00e4ksi my\u00f6s aivan viimeisten aikojen seurakuntia. Laodikea oli upporikas ja t\u00e4ynn\u00e4 ulkonaista loistoa ja valtaa. Silti se oli sis\u00e4isesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00f6yh\u00e4 ja kuollut. Dramaattisinta oli se, ett\u00e4 seurakunnan Herra kolkutteli sen ovien ulkopuolella eik\u00e4 kukaan avannut. Filadelfia puolestaan oli pieni ja ulkonaisesti heikko ja mit\u00e4t\u00f6n. Silti se oli pit\u00e4nyt kaikessa kiinni Jumalan Sanasta. Juuri sellaisena se oli voimakas ja voittoisa.<\/p>\n

Kaiken yhteiskunnallisen ja kirkollisen luopumuksen ja jumalattomuuden keskell\u00e4 Jumala kutsuu jokaista omaansa, jokaista lastaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni Raamatusta sellaisenaan sek\u00e4 turvautumaan koko syd\u00e4misesti Herransa armoon, rakkauteen, voimaan ja viisauteen. Uskovien tulee my\u00f6s vaalia keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4. Yksin\u00e4inen puu ei pala, mutta monta puuta yhdess\u00e4 antaa paljon valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ymp\u00e4rilleen.<\/p>\n

Meill\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4, jonka Jumala on antanut. Se on kiteytetty l\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4, mutta se tarkentuu Raamatun kirjojen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jokaisella on oma t\u00e4rke\u00e4 asemansa, roolinsa, teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, lahjansa ja n\u00e4kyns\u00e4. Yhdess\u00e4 meill\u00e4 on yksi suuri, yhteinen n\u00e4ky, joka koostuu monista pienist\u00e4 palasista. Ja juuri Sanansa ja t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n keskell\u00e4 on Jumalamme l\u00e4sn\u00e4olo ja pelastava voima.<\/p>\n

Lopulta kaikki valheet ja pimeys v\u00e4istyv\u00e4t. Totuus, rakkaus ja armo voittavat. Jumala sanoo kaikesta sen viimeisen, ratkaisevan sanan. Se on El\u00e4m\u00e4 \u2013 jokaiselle, joka sen ottaa vastaan Raamatun ilmoittamalta pyh\u00e4lt\u00e4 Jumalalta todellisen Kristuksen kautta. Silloin saamme t\u00e4ysin rinnoin nauttia el\u00e4m\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 Jumala on!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

LIBERAALITEOLOGIAN VAIKUTUKSET KIRKOSSA JA YHTEISKUNNASSA Liberaaliteologia ei ole vain jokin pieni tutkijoiden ryhm\u00e4 jossakin yliopiston per\u00e4huoneessa. Se on ollut viimeisen 200 vuoden ajan yliopistojen johtava teologinen p\u00e4\u00e4linja, joka on vaikuttanut voimakkaasti kirkkokuntiin ja yhteiskuntiin ja niiden kautta yksil\u00f6uskovien ja muiden ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0T\u00e4m\u00e4n katsauksen tarkoituksena on katsoa asioita juuri liberaaliteologian kannalta ja siksi se on hyvin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-799","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=799"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/799\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}