{"id":734,"date":"2015-09-14T13:55:55","date_gmt":"2015-09-14T13:55:55","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=734"},"modified":"2015-09-14T13:55:55","modified_gmt":"2015-09-14T13:55:55","slug":"miten-kertoa-evankeliumia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=734","title":{"rendered":"Miten kertoa evankeliumia?"},"content":{"rendered":"

MITEN KERTOA EVANKELIUMI L\u00c4HIMM\u00c4ISELLE?<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Syd\u00e4men halusta<\/strong><\/p>\n

Evankeliumin kertominen ei ole pakkopullaa vaan syd\u00e4men halusta tapahtuvaa ilon jakamista. Ennen uskoon tulemista melkein jokainen pelk\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 joutuu kertomaan uskosta. Mutta uskoontulon my\u00f6t\u00e4 pelko vaihtuu iloksi ja syd\u00e4men haluksi. Kun on itse saanut jotain mielett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ja ihanaa, siit\u00e4 on suorastaan pakko kertoa toisille. Uskoontulosta kertominen my\u00f6s vapauttaa ihmisen olemaan avoimesti ja aidosti kristitty ihminen. Evankeliumin kertominen tuo syv\u00e4\u00e4 onnellisuutta. Silloin kuulija voi aistia jotain evankeliumin aitoudesta.<\/p>\n

Omin sanoin omista kokemuksista<\/strong><\/p>\n

Kun evankeliumi koskettaa meit\u00e4, saamme kertoa siit\u00e4 juuri omana kokemuksenamme. Meid\u00e4n ei tule matkia toisia vaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kertoa siit\u00e4, miten evankeliumi kosketti ja muutti juuri itse\u00e4mme. T\u00e4h\u00e4n liittyy syv\u00e4 rehellisyyden vaatimus. On kerrottava totuudellisesti, toki my\u00f6s harkiten. Meid\u00e4n ei tarvitse paljastaa kipeimpi\u00e4 asioitamme ja lankeemuksiamme toisille. Voimme sanoittaa niin, ett\u00e4 puhumme totta, mutta samalla saamme suojella syvint\u00e4 sisimp\u00e4\u00e4mme. Meid\u00e4n tulee puhua my\u00f6s omin sanoin. Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannata opetella ns. kaanaankielt\u00e4, jota Raamatusta vieraantunut ihminen ei ymm\u00e4rr\u00e4. Oma kokemus voi tarkoittaa joitakin erityisi\u00e4 hengellisi\u00e4 kokemuksia tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kristinuskon merkityksen oivaltamista ja soveltamista el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen my\u00f6t\u00e4 el\u00e4m\u00e4nsuunnan muuttumista ja avun saamista el\u00e4m\u00e4n moninaisiin tilanteisiin.<\/p>\n

Oman aikamme kielell\u00e4<\/strong><\/p>\n

Vaikka ihminen ei syvimmilt\u00e4\u00e4n muutu (ilman Jumalan vaikutusta), ihmisen tavat, tottumukset ja kieli muuttuvat. Maatalousyhteiskunnassa elettiin toisella tavalla kuin modernissa kaupungissa. Yhteiskunnan muuttumisen my\u00f6t\u00e4 kieli muuttuu. Nykyajan kaupunkilainen on h\u00e4din tuskin n\u00e4hnyt karjael\u00e4imi\u00e4 laitumilla \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 vain lihanpalan muovikelmussa kaupan pakastealtaassa. Raamattu on pitk\u00e4lti kirjoitettu juuri maatalousyhteiskunnan arjen keskell\u00e4. Heille esimerkiksi el\u00e4inten teurastaminen oli jokap\u00e4iv\u00e4inen, tuttu, arkinen n\u00e4ky. Israelissa t\u00e4h\u00e4n liittyi vahvasti uskonnolliset uhritoimitukset. Karitsa uhrattiin syntiuhrina. Niinp\u00e4 Jeesuksen uhriverest\u00e4 puhuminen oli heille v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, luonnollinen asia.<\/p>\n

Ent\u00e4 jos me evankelioinnissa julistamme nykykaupunkilaiselle: Jeesuksen veri pesee sinut puhtaaksi! Jeesus on Jumalan uhrikaritsa! Anna Jumalan kuolettaa sinussa vanha Aatu! Tule Halleluja-kukkulalle iloitsemaan Herran vanhurskaudesta!<\/em> Jne. jne. \u2013 Miten evankeliumi tulisi ymm\u00e4rretyksi? Jotkut ajattelevat, ett\u00e4 esimerkiksi Jeesuksen verest\u00e4 puhuminen on parasta ja tehokkainta evankeliointia ik\u00e4\u00e4n kuin taianomaisena automaattina. Mielest\u00e4ni asia ei ole niin. On puhuttava aikamme ihmisille tavalla, joka on heille tuttua ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Ns. liberaaliteologian piiriss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rretty niin, ett\u00e4 muutetaan saman tien koko kristinusko aivan uudeksi. T\u00e4st\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ole kysymys. Meid\u00e4n tulee pit\u00e4\u00e4 kiinni evankeliumista ja Jumalan pyh\u00e4st\u00e4 Sanasta, mutta tarvittaessa sanoittaa se niin, ett\u00e4 ihmiset voivat sen oikein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja vastaanottaa. Ja juuri niin teki Jeesus, kun h\u00e4n julisti ja opetti kansanjoukkoja. H\u00e4n k\u00e4ytti yksinkertaisia, tutusta arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 nousevia kuvauksia, jotka valottivat hengellist\u00e4 todellisuutta. N\u00e4in meid\u00e4nkin pit\u00e4isi tehd\u00e4! Vasta kun ihminen paremmin tutustuu Raamattuun, h\u00e4n oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 kielt\u00e4 ja termej\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Evankeliumista ja Raamatun perussanomasta kiinni pit\u00e4en<\/strong><\/p>\n

Samalla kun edell\u00e4 painotettiin ajanmukaisesti omin sanoin kertomista omista kokemuksista, on painotettava evankeliumin keskeist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja Raamatun perusopetusta. Ilman aitoa evankeliumia ja Raamatun periaatteita omasta kokemuksellisuudesta kertominen voi muuttua ei-kristilliseksi. Mik\u00e4 tahansa hengellinen kokemus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole Jumalasta. Moni on kiinnostunut henkisyydest\u00e4 ja sekoittaa kristillisen hengellisyyden ja it\u00e4maisen henkisyyden (yhteyden pimeyteen), jotka suorastaan vastakohtia. Kysymys on siit\u00e4, miten aito evankeliumi on koskettanut meit\u00e4. Raamattu onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line, johon meid\u00e4n tulee peilata kokemuksiamme ja ajatuksiamme.<\/p>\n

Jeesus-keskeisesti<\/strong><\/p>\n

Evankeliumi on Jeesus Kristus. Jeesus on avain Jumalan armoon ja todellisuuteen. Ilman Jeesusta ei voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 tuntea Jumalaa. Siksi evankelioinnissa olisi hyv\u00e4 ja usein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kertoa Jeesuksesta ja h\u00e4nen merkityksest\u00e4. Pelkk\u00e4 yleisuskonnollinen puhe Jumalasta, Taivaan Is\u00e4st\u00e4, yl\u00e4kerran is\u00e4nn\u00e4st\u00e4 yms. ei ole viel\u00e4 syv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 evankeliumin kertomista. Toki ne voivat johdattaa heti tai my\u00f6hemmin itse asiaan ja ytimeen. Moni saattaa viel\u00e4 kuunnella asiaa Jumalasta mutta juuri Jeesus on kriittinen piste, jossa kohtaa ihminen reagoi my\u00f6nteisesti tai kielteisesti. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n monien on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jeesuksen merkityst\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 suhteessa Jumalaan. Moni sanookin: mulla on mun oma jumala \u2013 mihin sit\u00e4 jeesusta tarvitaan? T\u00e4ss\u00e4 kohtaa onkin hyv\u00e4 mahdollisuus selitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kysymys. Jeesus on ehdoton v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4t lupaukset<\/strong><\/p>\n

Evankeliumin nimiss\u00e4 olisi mukava luvata, ett\u00e4 Jeesus ratkaisee heti kaikki ongelmat. Se ei ole lainkaan totta \u2013 lyhyell\u00e4 perspektiivill\u00e4. Uskoon tuleminen ei muuta todellisuutta ymp\u00e4rill\u00e4mme eik\u00e4 vapauta meit\u00e4 ihmisyyden rajoituksista \u2013 viel\u00e4. Vasta ikuisuudessa saamme nauttia t\u00e4ydellisyydest\u00e4. V\u00e4\u00e4rien lupausten antaminen on eritt\u00e4in vahingollista. Niiden my\u00f6t\u00e4 ihminen pettyy nopeasti Jeesukseen ja Jumalaan, mik\u00e4 onkin sielunvihollisen tarkoitus. Toki Jumala on voimallinen korjaamaan virheemme ajan my\u00f6t\u00e4. Tarkoitus on kuitenkin helpottaa evankeliumin voittokulkua eik\u00e4 hankaloittaa sit\u00e4. Evankeliumin ja Raamatun nimiss\u00e4 saamme luvata kaikkea, mit\u00e4 ne oikeasti pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 ja oikealla (ikuisuus)perspektiivill\u00e4. Uskon kautta me kyll\u00e4 saamme valtavan paljon jo nyt, mutta t\u00e4m\u00e4 on vasta esimakua tulevasta. Jumala kyll\u00e4 varjelee monesta pahasta mutta usko tuo my\u00f6s uusia taisteluja sisimp\u00e4\u00e4mme: mm. taistelun synti\u00e4 vastaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Prosessi<\/strong><\/p>\n

Uskoon tuleminen, yhteyden avautuminen Jumalaan on prosessi, joka voi olla vuosienkin mittainen. T\u00e4m\u00e4 prosessi voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n monia tilanteita, kokemuksia ja kohtaamisia. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin pitk\u00e4 ketju, jossa on monta lenkki\u00e4. Kun me kerromme ihmiselle evankeliumin, olemme yksi lenkki tuossa ketjussa. Joskus saatamme olla aivan prosessin loppuvaiheessa, jolloin ihminen on kyps\u00e4 evankeliumin pelastavalle kosketukselle. Varsin usein kohtaamme ihmisen jossakin varhaisemmassa vaiheessa. Silloin emme voi odottaa, ett\u00e4 h\u00e4n tulee heti uskoon, kun vain kerromme h\u00e4nelle Jeesuksesta. Koskaan emme saa vaatia emmek\u00e4 pakottaa, koska kyseess\u00e4 on syv\u00e4 ja vapaaehtoinen prosessi. Vakava virhe olisi yritt\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 omaan \u201devankelistan pyssyn per\u00e4\u00e4n viiltoja\u201d merkiksi siit\u00e4, kuinka monta sielua me olemme pelastaneet. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuossa prosessissa on se, ett\u00e4 ihminen saa ajan ja tilan tehd\u00e4 aito, syv\u00e4llinen ja kest\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s suhteestaan Jumalaan. Emmeh\u00e4n me asuntoakaan yleens\u00e4 osta ensisilm\u00e4yksell\u00e4, saati sitten p\u00e4\u00e4t\u00e4 ikuisuudestamme. Ja on my\u00f6s niin onnellisesti, ett\u00e4 monet saavat kasvaa uskovassa kodissa ja ovat aina olleet Jumalan lapsia \u2013 \u00e4idin kohdusta taivaan kotiin saakka. T\u00e4llaiseen uskovan el\u00e4m\u00e4nkaareen toki mahtuu monenlaisia uskon heikentymisen ja uudistumisen vaiheita.<\/p>\n

Parannus ja usko<\/strong><\/p>\n

Uskoon tuleminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jumalan siunausten omistamista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Esimerkiksi jotkut huippu-urheilijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikki mahdolliset keinot menesty\u00e4kseen. Jumala on yksi niist\u00e4 \u2013 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aitona hengellisen\u00e4 suhteena vaan ik\u00e4\u00e4n kuin mantrana tai taikana, joka tuo automaattisesti parempaa suorituskyky\u00e4 ja onnistumisia. Kristillisess\u00e4 uskossa on kyse paljon enemm\u00e4st\u00e4. Ihmisen syvin onnettomuus on synti, jonka tuomasta kuolonkankeudesta evankeliumi pelastaa. Siksi aitoon uskoon tulemiseen kuuluu aina parannus, joka tarkoittaa oman syntisyyden tunnistamista, tunnustamista ja siit\u00e4 irti haluamista \u2013 ei omin voimin vaan Jumalan armon avulla.<\/p>\n

Kun pyh\u00e4 Jumala tulee l\u00e4helle, ihminen voi vasta silloin tajuta oman syntisyytens\u00e4. Siihen asti h\u00e4n on kuin muutkin ihmiset \u2013 ei sen pahempi, vaan ihan kunnon kansalainen. Jumalan l\u00e4heisyys Sanan ja Pyh\u00e4n Hengen kautta on kuin kaiken l\u00e4pitunkeva peili tai r\u00f6ntgenlaite, joka paljastaa todellisen tilamme. Jumalan armollinen l\u00e4heisyys ja synnintunnon her\u00e4\u00e4minen ei tarkoita ihmisen tuomitsemista kadotukseen vaan mahdollisuutta pelastua siit\u00e4. Jumala on kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joka tekee vakavan diagnoosin sairaudestamme mutta joka samalla tarjoaa meille parantavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4, Kristusta. Vain Jumalan avulla ihminen her\u00e4\u00e4 aitoon parannukseen ja uskoon. Siksi ihminen tarvitsee lain paljastavaa tuomiota ja evankeliumin armahtavaa ja pelastavaa todellisuutta.<\/p>\n

Syd\u00e4n vai ulkonainen rituaali?<\/strong><\/p>\n

Tarvitseeko uskoon tuloon liitty\u00e4 jokin ulkonainen merkki kuten k\u00e4den nostaminen evankeliointikokouksen loppukutsussa tai tietyn muotoinen pelastusrukous? Meill\u00e4 on kiusaus edellytt\u00e4\u00e4 toisilta samanlaista uskoon tuloa kuin olemme itse kokeneet. Vasta silloin tuon toisenkin ratkaisu ja usko on aitoa. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin. Onneksi Jumala tiet\u00e4\u00e4, millaisia me olemme. Min\u00e4 tulin uskoon omassa hiljaisuudessani kaukana toisten katseilta. Sain rauhassa mietti\u00e4 ja sain rauhassa avata syd\u00e4meni Jumalalle, aivan kahdestaan. T\u00e4m\u00e4 antoi vahvan alun ja se on kantanut vuosikymmeni\u00e4. Valmiiksi muotoiltu ja sanoitettu \u201dpelastusrukous\u201d voi olla hyv\u00e4 apu mutta viime k\u00e4dess\u00e4 syd\u00e4men taipuminen Jumalan edess\u00e4 on ratkaisevinta. Oikeanlaisia sanoja voi l\u00f6yty\u00e4 rukoukseen my\u00f6hemminkin. Itse asiassa Raamatussa ei ole valmista \u201dpelastuskaavaa\u201d eik\u00e4 tietty\u00e4 pelastusrukousta. Raamatussa on evankeliumi ja lukemattomia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka ihmiset ovat taipuneet turvautumaan Jumalaan jossakin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Jumalan ty\u00f6<\/strong><\/p>\n

Uskoon tulemisessa on kysymys ihmisen ja Jumalan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta \u2013 ei niink\u00e4\u00e4n evankeliumin kertojan ja kuulijan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Ja koska pelastus on 100 % Jumalan teko Kristuksessa Jeesuksessa, uskoon tuleminen on samalla tavalla 100 % Jumalan ty\u00f6. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kukaan toinen ihminen ei voi pelastaa toista. Me voimme vain kertoa pelastuksen l\u00e4hteest\u00e4, Kristuksesta. Se, mit\u00e4 tapahtuu ihmisen syd\u00e4mess\u00e4, on Pyh\u00e4n Hengen suvereenia ja kirurgintarkkaa ty\u00f6t\u00e4. Meid\u00e4n ei tule mestaroida ihmisten sisimp\u00e4\u00e4. Ihmisen osana on vain hyv\u00e4ksy\u00e4 omalle kohdalle t\u00e4m\u00e4 Jumalan armoty\u00f6 \u2013 tai sitten torjua se. Kun Jumala siis tulee l\u00e4helle ihmist\u00e4, h\u00e4ness\u00e4 her\u00e4\u00e4 synnintunto. Kun ihminen suostuu Jumalan rakkauden kohteeksi, Jumalan pysyv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo asettuu ihmisen syd\u00e4meen. Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo synnytt\u00e4\u00e4 uskon, joka vahvistuu Sanan kautta.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 Jumalan kanssa<\/strong><\/p>\n

Jos pelastus on t\u00e4ysin Jumalan ty\u00f6, niin mihin sitten meid\u00e4n todistustamme ja evankeliointia tarvitaan? Jumala on vain n\u00e4in p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ja s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt, ett\u00e4 h\u00e4n toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 kanssamme. Jumala voisi pelastaa jokaisen ilman meid\u00e4n mukanaoloamme. Jumala on rakastava Is\u00e4, joka on luonut ihmiset el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan, sek\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toimimaan yhdess\u00e4. Jumala siis iloitsee sinusta ja minusta. H\u00e4n arvostaa meit\u00e4 ja haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Jumala sitoutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4sin\u00e4\u00e4n, jalkoinaan, silmin\u00e4 ja suuna. Lis\u00e4ksi juuri ihmisin\u00e4 voimme todistaa toisille ihmisille, ett\u00e4 Kristus todella pelastaa meid\u00e4t. Kun n\u00e4in teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 Jumalan kanssa, saamme kokea h\u00e4nen l\u00e4heisyytt\u00e4, iloa ja ihmeit\u00e4kin.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 toistemme kanssa<\/strong><\/p>\n

Jumala kokoaa pelastamastaan kansasta yhteis\u00f6n, seurakunnan. T\u00e4ss\u00e4 seurakunnassa jokaisella on oma t\u00e4rke\u00e4 paikkansa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Meill\u00e4 on yhteisi\u00e4 perusteht\u00e4vi\u00e4 kuten evankeliumin kertominen sek\u00e4 monia erityisi\u00e4, juuri meille annettuja teht\u00e4vi\u00e4. Vaikka monesti saamme kertoa evankeliumia aivan yksityisesti, viime k\u00e4dess\u00e4 kyseess\u00e4 on yhteinen teht\u00e4v\u00e4. Yhdess\u00e4 olemme oikealla tavalla voimakkaampia ja tehokkaampia. Kokonaisuus on enemm\u00e4n kuin vain osiensa summa. Saamme yhdess\u00e4 suunnitella ja toteuttaa meille annettua teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Seurakuntien ohella on monia her\u00e4tysliikkeit\u00e4 ja kristillisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joissa keskityt\u00e4\u00e4n evankeliointiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

V\u00e4rin n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Moni yritt\u00e4\u00e4 olla piilokristitty, Jeesuksen salainen agentti. T\u00e4llaiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n meit\u00e4 ei kuitenkaan ole kutsuttu. Suhde Jumalaan on el\u00e4m\u00e4n paras ja t\u00e4rkein asia eik\u00e4 sit\u00e4 tule h\u00e4vet\u00e4. Oman uskovaisuuden n\u00e4ytt\u00e4minen ja tunnustaminen voi alkuun olla vaikeaa, mutta kun sen tekee, se onkin valtavan vapauttavaa ja ihanaa. Silloin saa olla oma itsens\u00e4. Se antaa samalla paljon voimia omaan uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vahvistaa identiteetti\u00e4 Jumalan lapsena. Oman uskon \u201dv\u00e4rin\u201d n\u00e4ytt\u00e4minen on my\u00f6s reilua toisia kohtaan. On reilua, ett\u00e4 he saavat tuntea sinut aidosti sellaisena kuin sin\u00e4 olet. Viel\u00e4 reilumpaa on se, ett\u00e4 sin\u00e4 edes v\u00e4h\u00e4n raotat toisille pelastuksen ihmeellist\u00e4 aarrearkkua, jotta hekin n\u00e4kisiv\u00e4t sen kirkkauden ja voisivat tulla siit\u00e4 osallisiksi. Tunnusta uskosi ja ota kantaa asioihin kristillisen arvopohjan mukaisesti ja perustellen.<\/p>\n

Aitoa kohtaamista<\/strong><\/p>\n

V\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 kristillisyydess\u00e4 ihmiset ovat vain itsekorostuksen ja hy\u00f6tymisen v\u00e4lineit\u00e4. Rakastava kristitty ei v\u00e4lineellist\u00e4 ihmist\u00e4 vaan kohtaa h\u00e4net aidosti ja tasaveroisesti. Ihminen tunnistaa helposti toisen asenteen, onko se aidosti v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 vai jotenkin painostava ja kylm\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuunnella ihmist\u00e4: mit\u00e4 h\u00e4nelle kuuluu, miten h\u00e4n jakselee, miten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menee, mik\u00e4 on hyvin, mik\u00e4 on huonosti, mit\u00e4 h\u00e4n pohtii, mit\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n toivoo. Kun ihminen huomaa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kuunnellaan, h\u00e4n on valmis kuuntelemaan meit\u00e4kin. T\u00e4m\u00e4 periaate toimii! Kuuntele, kohtaa ja v\u00e4lit\u00e4 \u2013 silloin sinuakin kuunnellaan ja sanomaasi arvostetaan. Osa aitoa kohtaamista on se, ett\u00e4 yrit\u00e4mme vastata sen mukaan kuin osaamme vastata juuri h\u00e4nen kysymyksiins\u00e4. Niiden kautta voi avautua tie evankeliumillekin.<\/p>\n

Ihmisten l\u00e4hell\u00e4 el\u00e4mist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kristillisyys ei ole luostarihurskautta, josta uskonpuhdistus sanoutui irti. Se ei ole erist\u00e4ytymist\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja \u201dsyntisist\u00e4\u201d ihmisist\u00e4. Jeesushan l\u00e4hetti meid\u00e4t maailmaan, juuri ihmisten luokse: Menk\u00e4\u00e4 kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille! <\/em>Meid\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4 ihmisten keskell\u00e4 kristillisesti. Apostolien teoissa Pyh\u00e4 Henki kehotti evankelista Filippusta menem\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 l\u00e4helle vankkureita, joissa istui etiopialainen hoviherra (Apt 8:26-39). Filippus toimi ohjeen mukaan. H\u00e4n kulki l\u00e4hes rinnalla, niin l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kuuli, mit\u00e4 hoviherra puhui. H\u00e4n nimitt\u00e4in luki Jesajan kirjaa ja ihmetteli, kenest\u00e4 siin\u00e4 kerrottiin. T\u00e4ll\u00f6in Filippus tarttui tilanteeseen ja selitti Kirjoituksia, kertoi Messiaasta ja julisti evankeliumin niin, ett\u00e4 hoviherra tuli uskoon ja antoi kastaa itsens\u00e4. N\u00e4in meid\u00e4nkin tulee el\u00e4\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 ihmisi\u00e4, niin ett\u00e4 kuulemme heid\u00e4n kysymyksens\u00e4 ja tarpeensa. Emme tuppaudu v\u00e4kisin seuraan, mutta olemme l\u00e4hell\u00e4, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja valppaina.<\/p>\n

Tuen tarjoaminen<\/strong><\/p>\n

Moni el\u00e4\u00e4 yksin ja yksin\u00e4isen\u00e4. Moni kaipaa juttuseuraa ja toista ihmist\u00e4 \u2013 edes yht\u00e4 hymy\u00e4 tai pient\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 sanaa. Moni kokee vaikeuksia arkiel\u00e4m\u00e4n askareiden hoitamisessa esimerkiksi sairauden t\u00e4hden. Silloin voi tarjota apua vaikkapa kaupank\u00e4yntiin tai johonkin muuhun arkiapuun. Rahan kanssa pit\u00e4\u00e4 toki aina olla varovainen. Ihmisel\u00e4m\u00e4n kaareen kuuluu my\u00f6s kriisej\u00e4 ja kuolemaa. Etenkin t\u00e4ll\u00f6in yhden tai muutaman l\u00e4heisen tuki on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Etenkin sellaiset tilanteet ovat suuria mahdollisuuksia kertoa siit\u00e4 parhaimmasta turvapaikasta. Silloin ihminen on joutunut pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n suurempien kysymysten eteen ja on avoimempi saamaan vastauksia.<\/p>\n

Rakkauden teot<\/strong><\/p>\n

Edell\u00e4 kuvattu oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n diakoniaa, jota jokainen voi harjoittaa persoonansa ja kykyjens\u00e4 mukaan. Rakkauden tekoja voi toteuttaa laajemminkin arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nuo yst\u00e4v\u00e4lliset sanat ja kohteliaat teot ja palvelukset ovat mit\u00e4 parasta kristillist\u00e4 todistusta. Niiden kautta rakennetaan luottamusta ja hyvi\u00e4 ihmissuhteita. Ne todistavat evankeliumin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4st\u00e4 rakkaudesta. Toisinaan voimme sanoittakin voittaa ihmisi\u00e4 Kristukselle. Voimme tarjota apuamme yksityisesti omassa el\u00e4m\u00e4npiiriss\u00e4mme sek\u00e4 seurakuntana l\u00e4himm\u00e4ispalvelun ja hyvien tempausten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yst\u00e4vyysevankeliointi<\/strong><\/p>\n

Kenties kaikkein paras, tehokkain ja luontevin tapa on yst\u00e4vyysevankeliointi. Siin\u00e4 kerromme evankeliumin henkil\u00f6lle, joka on yst\u00e4v\u00e4mme tai kohtuullisen tuttu ihminen. Siin\u00e4 tuo toinen ihminen voi kaikkein parhaiten vakuuttua sanomastamme, koska tuntee meid\u00e4t hyvin. Siin\u00e4 meill\u00e4 on l\u00e4heisin kontaktipinta toiseen ihmiseen. Monesti tapahtuu niin, kun ihminen tulee uskoon, h\u00e4n innostuu kertomaan kokemastaan kaikille l\u00e4heisille ja sukulaisille. Into voi olla kova ja odotusarvo on, ett\u00e4 kaikki \u2013 tietysti \u2013 tulevat heti uskoon! No, onneksi joku voi tullakin uskoon, mutta eiv\u00e4t kaikki. Jossain vaiheessa n\u00e4m\u00e4 l\u00e4heiset ja yst\u00e4v\u00e4t on evankelioitu jo niin monta kertaa, ett\u00e4 he alkaa pel\u00e4t\u00e4 ja karttamaankin uskoon tullutta. Silloin kannattaa pit\u00e4\u00e4 paussia ja antaa Jumalan jatkaa ty\u00f6t\u00e4 muulla tavalla. Oma osuus on sill\u00e4 haavaa jo tehty. T\u00e4m\u00e4 tilanne voi jatkua vuosia ja vuosikymmeni\u00e4 niin, ett\u00e4 kaikki tutut on evankelioitu. Jossain vaiheessa kannattaa mietti\u00e4 vaikkapa uutta harrastusta, jonka parissa voisi tutustua uusiin ihmisiin. Muuttaminenkin on hyv\u00e4 osa el\u00e4m\u00e4nkaarta ja voi tuoda uusia tuulia ja uusia yhteyksi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja evankeliointiin.<\/p>\n

Juhlat ja tapahtumat<\/strong><\/p>\n

Evankelioinnissa tarvitaan luovuutta ja sopivaa, vilpit\u00f6nt\u00e4 oveluutta. Niinp\u00e4 erilaiset juhlat kuten syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4t tai tupaantulijaiset ovat hyvi\u00e4 mahdollisuuksia ottaa mukaan kristillist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuten lauluja, runoja tai pieni\u00e4 puheenvuoroja. Seurakunnasta voi tilata papin tai muuta v\u00e4ke\u00e4. Juhliin kannattaa kutsua my\u00f6s niit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vieraampia ja etenkin heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuulu siihen parhaaseen uskovien sis\u00e4piiriin. Suomalaiseen tyyliin ei kuulu julkiset k\u00e4\u00e4nnytykset ja ratkaisun vaatimiset \u2013 kuten esimerkiksi Afrikassa. Juhlissa voidaan ker\u00e4t\u00e4 varoja johonkin hyv\u00e4\u00e4n tarkoitukseen kuten orpolapsity\u00f6h\u00f6n, diakoniaan tai l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Sosiaalisen median kautta<\/strong><\/p>\n

Monen nuoren ja nuoren aikuisen tavallista arkea on viestitell\u00e4 moninaisen sosiaalisen median kautta. On facebookia, blogia, twiitti\u00e4, tekstaria, s\u00e4hk\u00f6postia jne. Uutta tulee kuin sieni\u00e4 sateella. Monet uivat n\u00e4iss\u00e4 kuin kala vedess\u00e4 ja juuri sellaisille t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 kaikkein paras mahdollisuus kertoa evankeliumia. Sosiaalisen median heikkoutena on sen kasvottomuus, jolloin ei aina varmuudella tied\u00e4, kuka sanoo ja mit\u00e4 ja mill\u00e4 motiivilla. Eritt\u00e4in t\u00f6rke\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6 ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vyys on sille my\u00f6s ominaista. Sellaiseen ei tietenk\u00e4\u00e4n saa sortua eik\u00e4 juuttua.<\/p>\n

Media<\/strong><\/p>\n

Joukkoviestint\u00e4 sen monissa eri muodoissa on valtavan laaja-alaista ja tavoittavaa. Siihen voidaan lukea mm. tv, internet, radio, elokuvat, videot, musiikki, moninaiset painotuotteet. Median avulla voidaan periaatteessa tavoittaa l\u00e4hes kaikki maailman ihmiset. Mediassa on my\u00f6s valtava voima. Ihmiset pit\u00e4v\u00e4t median sanomaa usein luotettavana ilman vakavaa l\u00e4hdekritiikki\u00e4. Media muokkaa ihmisten arvoja, asenteita, tapoja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 suoraan ja v\u00e4lillisesti, huomaamatta. Joku saattaa pit\u00e4\u00e4 kaikkea median tuotosta pahana, mutta miksi antaa se pahan valtaan? Koko maailma on Jumalan ja meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on valloittaa se Jumalalle ja Jumalan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Evankeliumia ja Jumalan Sanaa onkin julistettu miljardeille ihmisille juuri median v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n

Kampanjat<\/strong><\/p>\n

Mediaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuvasti kristillisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 mutta sen kautta voidaan toteuttaa my\u00f6s suurempia evankeliointikampanjoita, joissa kohdistutaan tiettyyn alueeseen monipuolisesti ja iskev\u00e4sti. Esimerkiksi \u201dMahdollisuus muutokseen\u201d kampanja on ollut juuri sellainen. Siin\u00e4 kristillinen todistus on tuotu alueen ihmisten ulottuville ajanmukaisella tavalla, joka ei heti her\u00e4t\u00e4 torjuntareaktiota ihmisiss\u00e4 vaan kiinnostusta. Kampanjan olennaisena osana ovat monet el\u00e4m\u00e4ntarinat, joissa kerrotaan Jumalan kohtaamisesta ja h\u00e4nen tuomasta ratkaisevasta avusta ja tuesta el\u00e4m\u00e4n haasteiden keskelle. Kampanjat tulee suunnitella hyvin ja harkiten sek\u00e4 toteuttaa laajalla rintamalla, monien seurakuntien ja tahojen yhteisty\u00f6n\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kampanjan todistusarvokin kasvaa huomattavasti: kristityt ovat yht\u00e4 joukkoa!<\/p>\n

 <\/p>\n

Katuevankeliointi ja ovity\u00f6<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 evankeliointimuodossa kohdataan p\u00e4\u00e4asiassa aivan tuntemattomia ihmisi\u00e4. Ovity\u00f6 on tullut tutuksi l\u00e4hinn\u00e4 jehovantodistajien kautta: Oletko miettinyt paratiisia? Otatko vartiotorniseuran lehden? Saammeko tulla keskustelemaan?<\/em> Suurin osa ihmisist\u00e4 suhtautuu t\u00e4llaiseen vieroksuen. Moni on kuitenkin yksin\u00e4inen, mik\u00e4 lienee usein syy sille, ett\u00e4 he pyyt\u00e4v\u00e4t tulijat sis\u00e4puolelle. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ajatellen ovity\u00f6t\u00e4 olisi syyt\u00e4 pohtia ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siihen luontevia l\u00e4hestymistapoja. Selv\u00e4\u00e4 on tietysti se, ett\u00e4 ihmisten koteihin ei saa tungetella. Sen pit\u00e4\u00e4 perustua ehdottomaan vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen.<\/p>\n

Katuty\u00f6ss\u00e4 tuttua on usein traktaattien tarjoaminen ja joskus jopa tyrkytt\u00e4minen. Luontevampaa lienee kahvi- tai mehupisteen pit\u00e4minen ja sen yhteydess\u00e4 leppoisa rupattelu ihmisten kanssa. Katuevankeliointi on oma leip\u00e4lajinsa ja siihen tarvitaan oma Jumalan antama kutsumus ja taito. Hyvin tehty katuty\u00f6 on mahdollisuus tavoittaa uusia ihmisi\u00e4. K\u00f6mpel\u00f6 tyrkytt\u00e4minen puolestaan on eritt\u00e4in vahingollista: pit\u00e4isik\u00f6 minunkin, jos tulisin uskoon, olla kadulla tyrkytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 traktaatteja \u2013 en koskaan, ei kiitos, ei todellakaan minun juttuni! Parhaimmillaan katuevankelioinnin kautta ihmisi\u00e4 tulee uskoon ja pahimmillaan moni saa uskosta aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4n, ahdistavan kuvan. Toisinaan kaduilla liikkuu my\u00f6s uskovia, joilla on vaikeitakin mielenterveysongelmia. He saattavat toimia taitamattomasti ja h\u00e4iritsev\u00e4sti.<\/p>\n

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen<\/strong><\/p>\n

Jumala on luonut ihmisen hoitamaan maailmaa ja asettanut yhteiskunnan ja esivallan. Yhteiskuntaa tulisi hoitaa tietysti kristillisten arvojen mukaisesti, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kristittyjen luonnollinen velvollisuus on osallistua yhteis\u00f6ns\u00e4 hoitamiseen. Kristillisten arvojen yll\u00e4pit\u00e4minen suojaa ja rakentaa yhteiskuntaa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Samalla se on t\u00e4rke\u00e4 osa kristinuskon arvon ja merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja siten omalla tavallaan evankeliointia. T\u00e4ll\u00e4kin saralla monille riitt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 kutsumusteht\u00e4vi\u00e4 ja mahdollisuuksia vaikuttaa kristillisesti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Rukous<\/strong><\/p>\n

Rukoile ja ty\u00f6t\u00e4 tee!<\/em> \u2013 p\u00e4tee hyvin evankeliointiinkin. Kyseess\u00e4 on Jumalan ty\u00f6, joten rukous on luonnollinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa sit\u00e4. Rukouksessa emme ehk\u00e4 sittenk\u00e4\u00e4n pyyd\u00e4, ett\u00e4 Jumala tekisi jotain vaan rukouksessa taivuttelemme omaa ja l\u00e4himm\u00e4isen syd\u00e4nt\u00e4 Jumalan pelastavan armon kosketukselle. Jumala tahtoo, ett\u00e4 ihmiset pelastuvat. Ilman rukousta evankeliointi hyytyy inhimilliseksi pakkopullaksi eik\u00e4 se kanna hedelm\u00e4\u00e4. Rukous kevent\u00e4\u00e4 taakkamme, kohdentaa meit\u00e4 oikeaan suuntaan ja tuottaa hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Virheet<\/strong><\/p>\n

Edell\u00e4 tuli kuvattua monia periaatteita ja n\u00e4k\u00f6kulmia evankeliointiin. Tuntuvatko ne vaikeilta? Uskaltaako sit\u00e4 edes yritt\u00e4\u00e4? Oikeastaan nuo periaatteet ja n\u00e4k\u00f6kulmat ovat p\u00e4\u00e4osin hyvin simppeleit\u00e4. Kun sis\u00e4ist\u00e4mme ne, toimimme automaattisesti oikean suuntaisesti. Silti tosiasia on, ett\u00e4 olemme vajavaisia ja erehtyv\u00e4isi\u00e4. Monesti kuljemme ihmisten ohi. Monesti olemme ep\u00e4vireess\u00e4. Mutta tied\u00e4tk\u00f6 mit\u00e4? Silti Jumala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Jos me istutamme Sanan siemenen v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in tai v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kohtaan, Jumala kyll\u00e4 kulkee kanssamme ja korjaa virheemme. Lopulta virheemme osoittavat meid\u00e4t yht\u00e4 vajavaisiksi kuin toisetkin. Ja juuri sellaisina me kaikki tarvitsemme evankeliumia \u2013 Jumalan t\u00e4ydellist\u00e4 armoa, rakkautta ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MITEN KERTOA EVANKELIUMI L\u00c4HIMM\u00c4ISELLE?   Syd\u00e4men halusta Evankeliumin kertominen ei ole pakkopullaa vaan syd\u00e4men halusta tapahtuvaa ilon jakamista. Ennen uskoon tulemista melkein jokainen pelk\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 joutuu kertomaan uskosta. Mutta uskoontulon my\u00f6t\u00e4 pelko vaihtuu iloksi ja syd\u00e4men haluksi. Kun on itse saanut jotain mielett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ja ihanaa, siit\u00e4 on suorastaan pakko kertoa toisille. Uskoontulosta kertominen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-734","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=734"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/734\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}