{"id":7028,"date":"2018-04-04T12:06:35","date_gmt":"2018-04-04T12:06:35","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=7028"},"modified":"2018-04-04T12:06:35","modified_gmt":"2018-04-04T12:06:35","slug":"evoluutio-vs-luominen-4-julkaistaan-14-4","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=7028","title":{"rendered":"4) Evoluutio ja lajien sopeutuminen"},"content":{"rendered":"

EVOLUUTIO vs. LUOMINEN<\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

(4) Evoluutio ja lajien sopeutuminen<\/strong><\/span><\/p>\n

Evoluutio<\/em><\/strong> tarkoittaa el\u00e4m\u00e4n synty\u00e4 ja kehittymist\u00e4 alkeellisista elottomista hiukkasista hyvin monimutkaisiksi, el\u00e4viksi olennoiksi. Olennainen kysymys on, voiko niin tapahtua ja mill\u00e4 edellytyksill\u00e4? Mik\u00e4 olisi evoluution kehitysmoottori? Teoriaa kutsutaan my\u00f6s makro<\/u>evoluutioksi.<\/p>\n

Evoluutiota on perusteltu ns. mikro<\/u>evoluutiolla. Siin\u00e4 on kysymys lajin sis\u00e4isest\u00e4 mukautumisesta ja muuntumisesta. Mikroevoluutiossa ei tapahdu lainkaan sit\u00e4, ett\u00e4 eli\u00f6 kehittyisi toiseksi lajiksi ja ett\u00e4 sille kehittyisi uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia, elimi\u00e4, j\u00e4seni\u00e4 tai kykyj\u00e4. Mikroevoluutiota on parempi kutsua lajien sopeutumiseksi<\/em><\/strong>.<\/p>\n

Kullakin eli\u00f6ll\u00e4 on laaja ja monipuolinen geenist\u00f6. Se mahdollistaa eli\u00f6iden sopeutumisen uusiin olosuhteisiin jossain m\u00e4\u00e4rin. Sen t\u00e4hden lajit voivat muuntua useiksi alalajeiksi ja roduiksi kuten koirat. Mukautumisen ja erikoistumisen my\u00f6t\u00e4 geenist\u00f6 kapenee. Mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta informaatiota ei synny. Koirat pysyv\u00e4t aina koirina. Niille ei kasva siipi\u00e4 eik\u00e4 niist\u00e4 tule lintuja, kissoja, matelijoita eik\u00e4 kaloja. Perhosen v\u00e4ri voi muuttua, mutta se pysyy yh\u00e4 perhosena. Ihmisrotujakin on useita, mutta silti kaikki ovat ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Eli\u00f6n kyky muuttua ja muuntua on aina ehdottoman rajallinen. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu liian radikaalisti, eli\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sopeudu vaan ne kuolevat. Kokonaiset lajit voivat kuolla sukupuuttoon. Fossiilil\u00f6yd\u00f6t eri kerrostumista todistavat juuri t\u00e4m\u00e4n suuntaista \u201dkehityst\u00e4\u201d.<\/p>\n

Lajien rajallinen kyky sopeutua<\/em><\/strong> ei todista evoluutiota<\/em><\/strong>, joka vaatisi dramaattisia muutoksia ja hypp\u00e4yksi\u00e4 yh\u00e4 kehittyneemmiksi eli\u00f6lajeiksi. Eli\u00f6n ja lajin kyky sopeutua on aina rajallinen. Kun raja tulee vastaan, eli\u00f6laji ei muunnu enemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 se koskaan muutu uudeksi peruslajiksi. Eri peruslajit eiv\u00e4t voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saada kesken\u00e4\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Peruslajien v\u00e4lill\u00e4 on ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n raja. Evoluutioteoriassa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 raja voidaan ylitt\u00e4\u00e4. Todellisuudessa sille ei ole mit\u00e4\u00e4n todisteita. Sellaista ei tapahdu nykyisten (perus)lajien v\u00e4lill\u00e4, joten sellaista ei siis todenn\u00e4k\u00f6isesti ole tapahtunut aiemminkaan.<\/p>\n

Jumalan luoma \u201dperuslaji\u201d on hieman laajempi ryhm\u00e4 kuin nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva \u201dlajin\u201d m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Tieteess\u00e4 on esimerkiksi toisinaan luokiteltu hyvin samanlaisia lintuja eri lajeiksi, mutta my\u00f6hemmin on todettu, ett\u00e4 ne ovat samaa lajia. T\u00e4h\u00e4n virheeseen sortui mm. Darwin.<\/p>\n

Evoluutiomallin perusk\u00e4sitys on se, ett\u00e4 yhdest\u00e4 alkusolusta on lopulta kehittynyt kaikki olemassa olevat eli\u00f6t ja lajit. Luomismallissa ajatellaan, ett\u00e4 Jumala loi kunkin peruslajiston, josta sitten on muotoutunut monia uusia alalajeja ja rotuja. Esimerkiksi koirarotuja on satoja, mutta ne kaikki ovat silti yh\u00e4 koiria. Evoluutiomalli on kuin yksi suuri puu, josta haarautuu monia oksia. Luomismalli on kuin mets\u00e4, jossa on monia erillisi\u00e4 puita, joista kullakin on oma oksistonsa.<\/p>\n

Haaste evoluutiouskovaiselle: <\/strong>Osoita tieteellisesti, miten eli\u00f6t ja lajit kehittyv\u00e4t yh\u00e4 monimutkaisemmiksi olennoiksi? Miten solujen valtava informaatio-ohjelmisto voi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n synty\u00e4 tai kehitty\u00e4 paljon monimutkaisemmaksi? Synnytt\u00e4\u00e4k\u00f6 luonnonvalinta uutta informaatiota vai valikoiko se jo olemassa olevaa? Onko mutaatioiden vaikutus positiivinen vai negatiivinen?<\/span><\/p>\n

Paperille tai tietokoneella voimme piirt\u00e4\u00e4 vaikka mink\u00e4laisia kehityskuvia mutta ratkaisevaa on se, mit\u00e4 todellisuudessa, luonnossa tapahtuu. Mielikuvitus ei luo todellisuutta. Luontodokumenteissa voidaan toistaa ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 miljoonia kertoja, ett\u00e4 evoluutio on synnytt\u00e4nyt uudet lajit, mutta se ei silti luo niit\u00e4 eik\u00e4 todista yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Ne ovat ainoastaan evoluutiouskon sokeaa hokemista. Ainoa vaikutus on se, ett\u00e4 ihmiset uskovat siihen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

EVOLUUTIO vs. LUOMINEN   (4) Evoluutio ja lajien sopeutuminen Evoluutio tarkoittaa el\u00e4m\u00e4n synty\u00e4 ja kehittymist\u00e4 alkeellisista elottomista hiukkasista hyvin monimutkaisiksi, el\u00e4viksi olennoiksi. Olennainen kysymys on, voiko niin tapahtua ja mill\u00e4 edellytyksill\u00e4? Mik\u00e4 olisi evoluution kehitysmoottori? Teoriaa kutsutaan my\u00f6s makroevoluutioksi. Evoluutiota on perusteltu ns. mikroevoluutiolla. Siin\u00e4 on kysymys lajin sis\u00e4isest\u00e4 mukautumisesta ja muuntumisesta. Mikroevoluutiossa ei tapahdu […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-7028","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7028"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7028\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}