{"id":6924,"date":"2018-03-17T10:01:29","date_gmt":"2018-03-17T10:01:29","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6924"},"modified":"2018-03-17T10:01:29","modified_gmt":"2018-03-17T10:01:29","slug":"room-1514-16-luku-hartaudet-25-27","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6924","title":{"rendered":"Room 15:14 – 16 luku (Hartaudet 25-27)"},"content":{"rendered":"

Room 15:14-24: HYV\u00c4T KUULIJAT JA HYV\u00c4 PAAVALI!<\/strong><\/span><\/p>\n

Raamatussa puhutaan synnist\u00e4, koska se on kipe\u00e4\u00e4 todellisuutta. Onneksi Raamatun keskeinen sanoma on positiivinen: evankeliumi! Se lahjoittaa ja saa aikaiseksi kaiken hyv\u00e4n. <\/strong><\/p>\n

Paavali toteaa n\u00f6yr\u00e4sti, ett\u00e4 Rooman uskovilla on \u201drunsaasti hyv\u00e4\u00e4 tahtoa ja kaikkea tietoa\u201d. Heille evankeliumi ja pyh\u00e4t Kirjoitukset olivat jo tuttuja. Silti Paavali halusi jakaa el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 kirkkaimman helmen. Se on Roomalaiskirjeen syv\u00e4llinen tutkielma Kristuksen armosta ja sen vaikutuksista.<\/p>\n

Mekin tarvitsemme joka p\u00e4iv\u00e4 aimo annoksen evankeliumia ja Jumalan sanaa. Sanaa julistetaan yh\u00e4 uudestaan kirkoissa, saarnoissa, puheissa, kirjoissa jne. Sana on ehtym\u00e4t\u00f6n el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4. Siihen perustuvat her\u00e4tykset ja uskonpuhdistukset. Kun laki ja evankeliumi j\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00f6lyn alle, her\u00e4tyksess\u00e4\u00a0ne nostetaan kirkkaaseen valoon.<\/p>\n

Paavalin Roomalaiskirjeess\u00e4 laki ja evankeliumi on hiottu timantiksi. Laki on absoluuttisen ehdoton \u2013 kuten Jeesuskin Vuorisaarnassa korosti. Laki paljastaa ihmisen syntisyyden kaikessa syvyydess\u00e4\u00e4n ja raadollisuudessaan. Ihmisen tilanne on toivoton. Kaikki on menetetty. T\u00e4h\u00e4n mahdottomuuteen tulee avuksi ihmeellinen evankeliumi. Kristuksessa Jeesuksessa kaikki on sovitettu. Ihminen saa pelastuksen lahjaksi kaikkine etuineen ja siunauksineen. Kaikki on armoa. Ei ihme, ett\u00e4 juuri Roomalaiskirjeen \u00e4\u00e4rell\u00e4 Luther her\u00e4si uskoon, joka tarttui miljooniin muihin. Syntyi valtava hyvyyden hy\u00f6kyaalto.<\/p>\n

Kristillinen usko tuottaa runsaasti hyv\u00e4\u00e4, kuten oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Rooman uskovissa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 Jumalan hyv\u00e4n ty\u00f6n hedelmi\u00e4 ihmisiss\u00e4 ja antaa siit\u00e4 vilpit\u00f6nt\u00e4 tunnustusta. Meid\u00e4n tulee rohkaista toisiamme hyv\u00e4\u00e4n. Kehuminen antaa pohjaa my\u00f6s nuhtelulle, jos sellaiseen on tarvetta.<\/p>\n

Tasapainoiseen uskoon kuuluu aina molempien, hyv\u00e4n ja pahan todellisuuden n\u00e4keminen. Paha on tunnistettava ja sit\u00e4 on torjuttava. Tehokkain keino on keskittyminen Kristukseen ja Jumalan sanaan ja pyrkiminen kaikkeen hyv\u00e4\u00e4n. T\u00e4ht\u00e4imemme tuleekin aina olla hyv\u00e4ss\u00e4, ei synniss\u00e4. Silloin saamme iloita ja kiitt\u00e4\u00e4: Jumala on alkanut meiss\u00e4 hyv\u00e4n ty\u00f6n! El\u00e4m\u00e4 uskossa ei ole turhaa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 oli kokenut apostoli Paavali. H\u00e4n oli saanut paljon anteeksi ja sen lis\u00e4ksi uuden el\u00e4m\u00e4n ja hyvin jalon teht\u00e4v\u00e4n. Paavali on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 Jumalan palvelijoista kautta historian. H\u00e4n julisti evankeliumia, opetti, perusti seurakuntia ja teki l\u00e4hetysmatkoja. H\u00e4n halusi k\u00e4yd\u00e4 Roomassa \u2013 matkalla Espanjaan. Paavalin el\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4 hyvi\u00e4 n\u00e4kyj\u00e4 ja tavoitteita.<\/p>\n

Meid\u00e4n ei tule vaipua pessimismiin. Kanssamme on v\u00e4kev\u00e4 Jumala, jolla on hyv\u00e4 tahto ihmisi\u00e4 kohtaan. H\u00e4nell\u00e4 on suunnitelma, jonka h\u00e4n toteuttaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Siin\u00e4 me saamme olla mukana. Kun satsaamme hyv\u00e4\u00e4n, pienimm\u00e4ll\u00e4kin sanalla ja teolla on arvonsa. Aina emme n\u00e4e v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tuloksia. Niist\u00e4 ei kirjoiteta lehtien palstoilla, mutta ne talletetaan ihmisten syd\u00e4miin ja Jumalan aikakirjoihin.<\/p>\n

Kohdista el\u00e4m\u00e4si t\u00e4ht\u00e4in kaikkeen hyv\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/span>
\n Keskity Kristukseen ja Sanaan.<\/strong><\/span>
\n Kiit\u00e4 ja iloitse.<\/strong><\/span><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Room 15:25-33: JUMALAN AARTEITA JAKAMASSA<\/strong><\/span><\/p>\n

Jumala on antanut meille monenlaisia aarteita \u2013 jaettavaksi. N\u00e4m\u00e4 aarteet ovat hengellisi\u00e4 ja aineellisia. Saamme itsekin nauttia niist\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Paavali oli l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Jerusalemiin viem\u00e4\u00e4n seurakunnissa ker\u00e4tty\u00e4 lahjaa Jerusalemin k\u00f6yhille uskoville. Kristillinen rakkaus ottaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 muotoja. Rakkaus vaatii tasajakoa. Siin\u00e4 olisi Jumalan tarkoittama vastaus maailman kriiseihin. Pulaa ei ole resursseista vaan rakkaudesta!<\/p>\n

Avustuksen perusteena ei ollut vain rakkaudellinen tasajako vaan my\u00f6s velka. Hengelliset aarteet on saatu Israelilta, Jumalan valitulta kansalta. Etenkin Jerusalem on valinnan ydin, kuin aarrekammio. Sielt\u00e4 olemme saaneet ajallisia ja i\u00e4isi\u00e4 aarteita. Nyt muiden kansojen tuli maksaa velkansa takaisin, edes v\u00e4h\u00e4n. Valittuna kansana el\u00e4minen ei ole ollut helppoa. Se on joutunut k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n paljon \u2013 ei vain omasta syyst\u00e4 vaan hyvin paljon my\u00f6s sielunvihollisen ja sen palvelijoiden toimesta.<\/p>\n

Yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin me olemme rakkauden velassa. Vanhempamme ovat meit\u00e4 hoitaneet ja kasvattaneet, yhteiskunta on antanut koulutusta, terveydenhoitoa ja kaikkinaista tukea, seurakunta on meit\u00e4 palvellut, isovanhempamme ovat taistelleet maamme puolesta ja rakentaneet hyvinvointia. Evankeliumi ja Jumalan sana ovat tulleet maamme ulkopuolelta, alun perin juuri Jerusalemista. Miten me suomalaiset maksamme velkamme takaisin? Pid\u00e4mmek\u00f6 kaikkea itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4?<\/p>\n

Paavalilla oli laaja syd\u00e4n. H\u00e4nen syd\u00e4melleen mahtuivat Jerusalemin pyh\u00e4t, monet yst\u00e4v\u00e4t ja seurakunnat Roomaan saakka. Viel\u00e4kin h\u00e4n halusi kasvaa ja kurottaa aina Espanjaan asti. Ent\u00e4 mit\u00e4 meid\u00e4n syd\u00e4melle kuuluu? Mit\u00e4 sinne mahtuu?<\/p>\n

Etenkin l\u00e4hetysty\u00f6 on Jumalan aarteiden jakamista. Siin\u00e4 tarvitaan innokkaita l\u00e4htij\u00f6it\u00e4 ja uskollisia l\u00e4hett\u00e4ji\u00e4, jotka tukevat rohkaisemalla, rukoilemalla ja antamalla varoja. Paavali on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. H\u00e4n oli t\u00e4ynn\u00e4 intoa ja kutsumusta, mutta tiesi syv\u00e4sti, ett\u00e4 yksin h\u00e4n ei kykenisi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Siksi h\u00e4n tarvitsi uskovien ja seurakuntien t\u00e4ytt\u00e4 tukea.<\/p>\n

Paavali tiesi senkin, ett\u00e4 kutsumus ja suuri teht\u00e4v\u00e4 sis\u00e4lsi paljon k\u00e4rsimyst\u00e4. H\u00e4n joutui monesti vainotuksi ja hengenvaaraan. Pian edess\u00e4 olisi vankeus ja my\u00f6hemmin marttyyrikuolema. Mik\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen ei lamauttanut Paavalia. H\u00e4n luotti Jumalaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kuolemassa.<\/p>\n

Vaikeuksien, haasteiden ja uhkien edess\u00e4 Paavali s\u00e4ilytti rauhan. H\u00e4n julisti rauhaa vihamiehillekin. Paavali ei ollut ihmisi\u00e4 vastaan vaan on heid\u00e4n puolella, ajalliseksi ja iankaikkiseksi parhaaksi. S\u00e4ilyk\u00f6\u00f6n meid\u00e4nkin syd\u00e4miss\u00e4mme rauha. Se on suuri aarre, jota saamme olla jakamassa. Rauha on ensin rauhaa Jumalan kanssa ja sitten rauhaa my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isten kanssa. T\u00e4m\u00e4 voi laajeta rauhaksi kansojen kesken. T\u00e4ydellinen rauha alkaa vasta iankaikkisuudessa. Sinne me olemme matkalla. Siell\u00e4 voimme vain h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 Jumalan aarteiden mittaamattomuutta ja loppumattomuutta.<\/p>\n

Rikas syd\u00e4n antaa ja rikastuu yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4.
\nK\u00f6yh\u00e4 syd\u00e4n tekee konkurssin.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Room 16:1-27: RAKKAAT TERVEISET JA USKONKUULIAISUUS<\/strong><\/span><\/p>\n

Paavalin kirje Rooman seurakunnalle on p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4. On aika l\u00e4hett\u00e4\u00e4 rakkaita terveisi\u00e4 ja kiteytt\u00e4\u00e4 kirjeen keskeinen sanoma.<\/strong><\/p>\n

Paavali mainitsee vajaat 30 henkil\u00f6\u00e4, jotka ovat saamassa tai l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 terveisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6 ja j\u00e4senet ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Meid\u00e4t on nimelt\u00e4 kutsuttu Jumalan kansaan, jossa yhteis\u00f6llisyys ja yksil\u00f6llisyys ovat tasapainossa.<\/p>\n

Vaikka juuri meid\u00e4n nime\u00e4mme ei mainita Raamatussa, siell\u00e4 on lukemattomia henkil\u00f6it\u00e4, joihin voimme samaistua. Raamattu puhuu monella tavalla nimenomaan meist\u00e4. Raamattu on Jumalan kirje sinulle. H\u00e4n on kirjoittanut nimesi El\u00e4m\u00e4n kirjaan, joka on taivaissa. H\u00e4n ei unohda sinua.<\/p>\n

Nimien ohella mainitaan useampi kodeissa kokoontuva seurakunnallinen ryhm\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 monet muut seurakunnat kokoontuivat saman katon alla. Mutta Rooman seurakunta oli kuin soluseurakunta, joka koostui useasta ryhm\u00e4st\u00e4. T\u00e4h\u00e4n oli monta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 syyt\u00e4: Rooma oli suuri; seurakunta melko k\u00f6yh\u00e4 eik\u00e4 sill\u00e4 ollut varaa isoon kirkkorakennukseen; vainot olivat nousemassa ja oli turvallisempaa kokoontua kodeissa; lis\u00e4ksi uskovia oli eri kulttuuri- ja kielitaustoista, joten oli luontevaa kokoontua tuttujen kesken. Alkuseurakuntakin kokoontui kodeissa ja temppeliss\u00e4. Ryhmiss\u00e4 syntyi v\u00e4lit\u00f6n yhteys ja isoissa kokoontumissa oli oma juhlatunnelmansa. N\u00e4in pit\u00e4isi olla t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n

Kirjeen viimeisess\u00e4 luvussa ajatuksenkulku r\u00f6nsyilee. Pergamentti oli kallista ja se haluttiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaasti. Oli vaikea arvioida, mit\u00e4 yhteen pergamenttirullaan mahtuu. Ilmeisesti tilaa riitti ja niinp\u00e4 teksti\u00e4 jatkettiin yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4 rullan alareunaan asti. Moni saarnaajakin lupaa: Nyt viel\u00e4 viimeinen kohta\u2026 ja viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4\u2026 Hyv\u00e4\u00e4 ei malttaisi lopettaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4tteeksi Paavali kiteytt\u00e4\u00e4 sanomansa tarkoituksen: \u201dNyt evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on saatettu julki\u2026 tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdatettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen\u201d<\/em> (jae 26).<\/p>\n

Roomalaiskirje oli pitk\u00e4 ja osin monimutkainenkin. Punainen lanka oli vaarassa hukkua yksityiskohtien mereen. Kirjeen ydinajatus on kuin selk\u00e4ranka, joka pit\u00e4\u00e4 kaiken koossa ja j\u00e4rjestyksess\u00e4. Kun punainen lanka on hallussa, yksityiskohdat asettuvat oikealle paikalleen oikeassa merkityksess\u00e4.<\/p>\n

Roomalaiskirjeen punainen lanka on sama kuin koko Raamatussa: Jeesuksen ristinkuolemassa ja yl\u00f6snousemuksessa t\u00e4yttyy Jumalan pelastava tahto \u2013 sinuakin kohtaan.<\/p>\n

Turvaudu Vapahtajaan ja seuraa h\u00e4nen askelissaan, armon varassa. Vaikka me olemme heikkoja ja avuttomia ajan, maailman ja koko maailmankaikkeuden keskell\u00e4, Jumala on kaiken luoja. H\u00e4nen syliss\u00e4 me olemme iankaikkisessa turvassa. Sielt\u00e4 avautuu el\u00e4m\u00e4 ja mielekkyys. T\u00e4m\u00e4 on luottavaista uskoa ja lapsenomaista kuuliaisuutta. Kaiken t\u00e4m\u00e4n saamme lahjaksi Kristuksessa Jeesuksessa. \u00c4l\u00e4 anna mink\u00e4\u00e4n valheopetuksen riist\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lahjaa. Sin\u00e4 olet kalliisti lunastettu Jumalan lapsi.<\/p>\n

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teid\u00e4n kanssanne!
\nSaakoon Jumala ikuisen ylistyksen! Aamen.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

KIITOS YHTEISEST\u00c4 LUKUHETKEST\u00c4!<\/span><\/strong><\/p>\n

Roomalaiskirje on pitk\u00e4, merkitt\u00e4v\u00e4 Uuden testamentin kirje. Kaikkiaan siit\u00e4 syntyi n\u00e4m\u00e4 27 hartausteksti\u00e4, jotka ovat luettavassa sivuvalikon kohdasta\u00a0Uusi testamentti \/ Roomalaiskirje + hartaussarja<\/em>.<\/p>\n

Roomalaiskirjeen kirjoittamisaikaan maailma oli syv\u00e4sti uskonnollinen. L\u00e4hes kaikki uskoivat jumaliin ja jumaluuksiin. Tarjolla oli monia tee-se-itse menetelmi\u00e4. N\u00e4in nouset jumalten rinnalle. N\u00e4in sinustakin l\u00f6ytyy jumalallisuuden kipin\u00e4. Ihmiset luottivat siihen, ett\u00e4 ihminen on syvimmilt\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 ja h\u00e4n voi omin ponnistuksin tulla taivaskelpoiseksi. N\u00e4in oli my\u00f6s (v\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4) juutalaisuudessa. Toki oli my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen sai surutta tehd\u00e4 mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 – ilman, ett\u00e4 se vaikutti iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n saamiseen.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n tuo j\u00e4lkimm\u00e4inen el\u00e4m\u00e4nfilosofia on se vallitseva – ainakin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaissa. Ihminen korotetaan kaiken herraksi. H\u00e4n itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on oikein ja v\u00e4\u00e4rin. H\u00e4n tekee mit\u00e4 haluaa. Omatunto joustaa varsinkin silloin, kun on kyse omista tekemisist\u00e4 ja sanomisista. Perinteinen kristillisyys on vanhanaikaista ja joutaa romukoppaan modernin liberaalin el\u00e4m\u00e4ntavan tielt\u00e4. Ihminen haluaa olla vapaa.<\/p>\n

Ihminen voikin kyll\u00e4 valita el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suunnan, mutta el\u00e4m\u00e4n perusraameja ja -rajoja h\u00e4n ei voi ylitt\u00e4\u00e4. Vapauden huumasta huolimatta ihminen on kuolevainen. Eik\u00e4 h\u00e4n voi sit\u00e4 vastuutakaan paeta. Jokainen ihminen tekee tilin el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Luojan edess\u00e4 – t\u00e4ysin riippumatta siit\u00e4, kuinka hartaasti h\u00e4n kielsi Jumalan olemassaolon. Meid\u00e4n mielikuvituksemme ei tee Jumalaa, vastuutamme eik\u00e4 kuolemaa tyhj\u00e4ksi. Tuomion perustana on Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4t el\u00e4m\u00e4nlait. Vaikka me torjuisimme ja kielt\u00e4isimme ne kaikki, ne eiv\u00e4t kumoudu. Emme voi kumota Suomen perustuslakiakaan, vaikka emme siit\u00e4 pit\u00e4isi. Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4mien lakien mukaan meid\u00e4t lopulta tuomitaan.<\/p>\n

Roomalaiskirje syv\u00e4luotaa ihmisen sisimm\u00e4n. Me olemme syntisi\u00e4. Se on tosiasia. Synnist\u00e4 seuraa tuomio ja kuolema. Sit\u00e4 todellisuutta n\u00e4emme ja koemme joka p\u00e4iv\u00e4. Vapaa ihminen onkin syv\u00e4sti sidottu syntiin, kuolemaan ja pahan valtaan. Vapaus on vain pinnallista ja n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Se on petosta.<\/p>\n

T\u00e4llaiselle ihmiselle Jumala tarjoaa aitoa, syv\u00e4\u00e4 vapautta. Se on vapautta juuri n\u00e4ist\u00e4 perusvihollisista: synnist\u00e4, kuolemasta ja pahasta. Jumala armahtaa ihmisen Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen kautta. Saamme anteeksi. Saamme uuden el\u00e4m\u00e4n. Saamme itsekkyyden tilalle rakkauden. Meill\u00e4 on vaihtoehto. Saamme valita el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on Roomalaiskirjeen, koko Raamatun ja kristillisen uskon ydin. Se on ilosanoma.<\/p>\n

Roomalaiskirje ja Raamattu on t\u00e4ynn\u00e4 realismia ja toivoa. Sana opettaa, ett\u00e4 uskovina joudumme el\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajallisen el\u00e4m\u00e4n n\u00e4iden kahden – synnin ja el\u00e4m\u00e4n – v\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4nnitteess\u00e4. Vasta taivaassa alkaa t\u00e4ydellisyys. Matka on pitk\u00e4, mutta sittenkin lyhyt. Joudumme kohtaamaan ahdistuksia, mutta emme en\u00e4\u00e4 yksin. Sit\u00e4 paitsi tied\u00e4mme, ett\u00e4 lopulta p\u00e4\u00e4semme maaliin. Silloin matkan rasitukset vaihtuvat iloksi. Kristuksessa olemme aina voittajan puolella.<\/p>\n

Niin ei nyt siis ole mit\u00e4\u00e4n kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.<\/em><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaisen syd\u00e4menuskon ja kasteen kautta sin\u00e4 olet Kristuksessa. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sinusta huolen!<\/p>\n

Siunausta el\u00e4m\u00e4\u00e4si!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Room 15:14-24: HYV\u00c4T KUULIJAT JA HYV\u00c4 PAAVALI! Raamatussa puhutaan synnist\u00e4, koska se on kipe\u00e4\u00e4 todellisuutta. Onneksi Raamatun keskeinen sanoma on positiivinen: evankeliumi! Se lahjoittaa ja saa aikaiseksi kaiken hyv\u00e4n. Paavali toteaa n\u00f6yr\u00e4sti, ett\u00e4 Rooman uskovilla on \u201drunsaasti hyv\u00e4\u00e4 tahtoa ja kaikkea tietoa\u201d. Heille evankeliumi ja pyh\u00e4t Kirjoitukset olivat jo tuttuja. Silti Paavali halusi jakaa el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6924","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6924","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6924"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6924\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6924"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}