{"id":6850,"date":"2018-03-03T09:22:12","date_gmt":"2018-03-03T09:22:12","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6850"},"modified":"2018-03-03T09:22:12","modified_gmt":"2018-03-03T09:22:12","slug":"room-1112-hartaudet-17-20","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6850","title":{"rendered":"Room 11:13 &#8211; 12 luku (Hartaudet 17-20)"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Room 11:13-24: SULASSA SOVUSSA?<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Paavali oli pakanoiden apostoli, mutta ei h\u00e4n unohtanut juutalaisiakaan. Kun ihmiset rakentavat eriarvoisuuksien muureja, Jumala purkaa ne.<\/strong><\/p>\n<p>Jumala asetti Israelin valituksi kansaksi, mutta se menetti tuon aseman maailmanlaajalle kristilliselle seurakunnalle. Jumalan pappiskansa torjui Herransa ja sulkeutui itseens\u00e4. Jumala sen sijaan r\u00e4v\u00e4ytti pelastuksen oven auki kaikille. Jumala ei kutsu ket\u00e4\u00e4n papiksi, jotta se palvelisi vain itse\u00e4\u00e4n ja torjuisi toiset. P\u00e4invastoin! Jumala ei kutsu vain pappeja pelastukseen vaan kaikkia ihmisi\u00e4 pappien palveluty\u00f6n kautta. Papitkin voivat sortua ylimielisyyteen.<\/p>\n<p>Israelin kutsumus on ainutlaatuinen. Valittuna kansana Israel on kuin jalo \u00f6ljypuu. Sen juuret ovat Vanhassa testamentissa, sen liitoissa, lupauksissa ja esikuvissa. \u00d6ljypuu kurottautuu kohti taivaita vahvan rungon ja suuren lehv\u00e4st\u00f6n kautta. Voimme ajatella, ett\u00e4 puun runko on Kristus ja sen oksat ovat kansoja ja lehdet yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>Ilman kansoja jalossa \u00f6ljypuussa puussa ei juurikaan ole oksia eik\u00e4 lehvi\u00e4. Vasta Jeesuksen sovituskuoleman, yl\u00f6snousemuksen ja l\u00e4hetysk\u00e4skyn my\u00f6t\u00e4 alkoi uusi liitto, jonka my\u00f6t\u00e4 Jumalan jaloon kansaan oksastettiin my\u00f6s villin mets\u00e4\u00f6ljypuun oksia eli pakanoita, ei-juutalaisia.<\/p>\n<p>Villi \u00f6ljypuu kuvaakin ihmisi\u00e4 ja kansoja, jotka ovat jumalattomia, vailla mehevi\u00e4 vanhan liiton juuria, lakia, liittoja ja lupauksia. Niiden oma juuristo \u2013 pakanalliset uskomukset ja ep\u00e4jumalat \u2013 eiv\u00e4t voi antaa hyv\u00e4\u00e4, jaloa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siksi ne on leikattava irti jumalattomuudesta ja istutettava jaloon \u00f6ljypuuhun, osaksi Jumalan kansaa.<\/p>\n<p>\u00d6ljypuu onkin Jumalan armon luomus. Ihmiset ja kansat liitet\u00e4\u00e4n siihen nimenomaan uskon kautta. Ep\u00e4usko johtaa oksan poistamiseen, mutta usko oksastamiseen. Kun uskomme Messiaaseen, Jeesukseen Kristukseen, meid\u00e4tkin on liitetty jaloon Jumalan kansaan.<\/p>\n<p>Uusi yhteys ei ole aina helppoa eik\u00e4 kivutonta. Tulee hiertymi\u00e4 ja kasvukipuja. Yksitt\u00e4iset ihmiset ovat erilaisia, saati sitten erilaiset kansat. Seurakunta on melkoinen ihmisten ja kulttuurien sulatusuuni.<br \/>\nSiin\u00e4 opetellaan yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4 erilaisina ihmisin\u00e4, saman uskon \u00e4\u00e4rell\u00e4. Jumala onkin pitk\u00e4mielinen kasvattaja. Hyvin, hyvin pitk\u00e4mielinen \u2013 onneksemme!<\/p>\n<p>Kaikki on puhdasta armoa. Israel on kutsuttu armosta ja pakanat yht\u00e4 lailla armon kautta. Kaikki ovat yht\u00e4 syntisi\u00e4 ja yht\u00e4 armahdettuja. Kenenk\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 korottaa itse\u00e4\u00e4n eik\u00e4 tuomita toisia. Kun katsomme Kristusta ja tulemme h\u00e4nen l\u00e4helle, huomaamme olevamme l\u00e4hell\u00e4 toisiamme. T\u00e4m\u00e4n tulisi olla mit\u00e4 syvint\u00e4 ja konkreettisinta todellisuutta niin seurakunnissa kuin maailman kansojen keskell\u00e4. Jumala korjaa s\u00e4rkyneet suhteet ja luo uuden yhteis\u00f6n, Jumalan kansan.<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>Kun juutalaiset siunaavat kansoja ja kansat juutalaisia,<br \/>\nJumalan rakkaus on tullut t\u00e4ydelliseksi.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Room 11:25-36: SALAISUUKSIEN \u00c4\u00c4RELL\u00c4<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Tulevaisuus on salattu, mutta Jumala raottaa salaisuuden verhoa. On tuleva aika, jolloin Israelin kansa kokee suuren hengellisen her\u00e4tyksen ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pelastuksen.<\/strong><\/p>\n<p>Evankeliumin n\u00e4k\u00f6kulmasta Israel on Jumalan vihollinen, mutta valinnan t\u00e4hden Israel on silti hyvin merkityksellinen. Vain pieni osa juutalaisista on hyv\u00e4ksynyt Jeesuksen Messiaakseen. Suuri osa Israelin kansasta el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vanhan liiton tunnelmissa ja osin my\u00f6s hyvin maallistuneena.<\/p>\n<p>Torjuttuaan Messiaansa Israelin kansa menetti temppelin, Jerusalemin ja kotimaansa. Edess\u00e4 oli 2000 vuoden mittainen pakolaisuus ymp\u00e4ri maailmaa. Inhimillisesti t\u00e4llainen olisi ollut mink\u00e4 tahansa kansan loppu. Jumalan armon ja valinnan pysyvyytt\u00e4 kuvaavat seuraavat seikat: (1) juutalaiset s\u00e4ilyttiv\u00e4t kansallisen ja uskonnollisen identiteetin hajaannuksessakin; (2) Israelin valtio on j\u00e4lleen syntynyt ja Jerusalem on sen p\u00e4\u00e4kaupunki; (3) juutalaiset yh\u00e4 haaveilevat temppelin rakentamisesta; (4) he tulevat kokemaan suuren her\u00e4tyksen. Olemme jumalallisen ihmeen \u00e4\u00e4rell\u00e4!<\/p>\n<p><em>Jumala ei peruuta lahjojaan eik\u00e4 antamaansa kutsua <\/em>(jae 29). Jumala on uskollinen Israelille juuri valinnan t\u00e4hden ja kaikille kansoille evankeliumin vuoksi. Siksi meid\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei tule olla tylyj\u00e4 juutalaisille. Jos olemme raamatullisia kristittyj\u00e4, siunaamme Jumalan suunnitelmia ja olemme niist\u00e4 kiitollisia.<\/p>\n<p>Israelin uudelleen syntyminen kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Messiaan toinen tulemus l\u00e4hestyy. Jumala rakentaa viimeisten tapahtumien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 valmiiksi. Niiden keskuksena onkin juuri Israel ja Jerusalem. Ymp\u00e4rill\u00e4 riehuvat monenlaiset voimat, mutta ne tulevat kukistumaan.<\/p>\n<p>Israelin valtiollista uudelleensyntymist\u00e4 tulee seuraamaan suuri hengellinen uudistuminen. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu Jaakobin ahdistuksessa viimeisin\u00e4 aikoina. Israel joutuu kansojen vihan ja hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteeksi. Samaan aikaan uskovatkin joutuvat ahtaalle. Vasta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 ahdistuksessa Israelin kansa kypsyy ottamaan vastaan armon. Silloin he itkev\u00e4t l\u00e4vistetty\u00e4 Messiasta ja \u201dkoko\u201d uskon l\u00f6yt\u00e4nyt Israel pelastuu ja saa sille luvatun armon ja kunnian. T\u00e4st\u00e4 kertovat mm. Sakarjan kirjan loppuluvut.<\/p>\n<p>Sit\u00e4 ennen \u201dmuista kansoista koottava m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tullut t\u00e4yteen\u201d. T\u00e4m\u00e4 viittaa l\u00e4hetysk\u00e4skyyn ja seurakunta-aikaan, jota nyt el\u00e4mme. Milloin t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4hetki koittaa, sit\u00e4 emme tied\u00e4. Viimeisist\u00e4 tapahtumista onkin monenlaisia arvailuja ja teorioita.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4n tulkinnan mukaan seurakunta-aika p\u00e4\u00e4ttyy uskovien yl\u00f6stempaukseen, jonka j\u00e4lkeen alkaa seitsenvuotiskausi. Silloin onkin loppun\u00e4yt\u00f6ksen aika. Mukana ovat antikristus ja pedon valtakunta, v\u00e4\u00e4r\u00e4 profeetta ja porttokirkko, Jerusalem ja kaksi profeettaa, monenlaiset koettelemukset pasuunoiden soidessa ja vihan maljojen kaatuessa maan p\u00e4\u00e4lle. Kun kansat kokoontuvat viimeiseen sotaan, Kristus saapuu maan p\u00e4\u00e4lle kirkkaudessaan ja kunniassaan. Silloin Israelille annetut lupaukset t\u00e4yttyv\u00e4t lopullisesti ja alkaa tuhatvuotinen rauha, joka on t\u00e4ydellisen iankaikkisuuden alkusoittoa.<\/p>\n<p><em><span style=\"color: #008000;\"><strong>Jumala on uskollinen \u2013 juutalaisille ja pakanoille.<\/strong><\/span><br \/>\n<span style=\"color: #008000;\"><strong> H\u00e4nest\u00e4, h\u00e4nen kauttaan ja h\u00e4nelle on kaikki!<\/strong><\/span><br \/>\n<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Room 12:1-8: EL\u00c4V\u00c4 KALA UI VASTAVIRTAAN<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Kala on kristityn symboli. El\u00e4v\u00e4 kala ui vastavirtaan, mutta kuollut lipuu virran mukana. Jumalan mielenmukainen el\u00e4m\u00e4 poikkeaa valtavirrasta. Se on rakkaudellista palvelua.<\/strong><\/p>\n<p>Roomalaiskirjeess\u00e4 alkaa nyt kehottava osa (luvut 12-16). Paavali kertoo, mink\u00e4laista kristityn el\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi olla \u2013 armon varassa. Uskovan el\u00e4m\u00e4 on Kristus-kalliolla. Pyh\u00e4 Henki on sen voimal\u00e4hde ja Sana sen kirkas opastaja. Olemme uskosta vanhurskaita ja se synnytt\u00e4\u00e4 uudenlaista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Me saamme antaa itsemme kokonaan Jumalalle. Meid\u00e4n ei tule mukautua maallistuneen yhteiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaan on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni kristillisest\u00e4 uskosta ja arvoista. T\u00e4m\u00e4 on helpommin sanottu kuin tehty. Sokeudumme aikamme ilmi\u00f6ille ja tavoille, sek\u00e4 meiss\u00e4 olevalle synnille. Mit\u00e4 enemm\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4mme Jumalan sanaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n tekee vapauttavaa ja uudistavaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Parhaimmillaan meit\u00e4 tukee kristillinen seurakunta. Emme ole yksin. Pahimmillaan sekin on mukautunut maailman menoon. Todellinen kirkko on siell\u00e4, miss\u00e4 uskotaan Raamatun Jeesukseen ja pidet\u00e4\u00e4n kiinni kristillisest\u00e4 moraalista. Valheellinen luopiokirkko on siell\u00e4, miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Ilmestyskirjassa kuvataan seitsem\u00e4n erilaista seurakuntaa (Ilm 2-3 luvut). Kaksi niist\u00e4 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4, kaksi huonoja ja kolme muuta jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. Kaksi viimeiseksi mainittua ovat Filadelfia ja Laodikea. Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s viimeisten aikojen seurakuntien esikuvina. <em>Filadelfia<\/em> on v\u00e4h\u00e4inen, mutta Herrassa v\u00e4kev\u00e4. Se on pit\u00e4nyt uskollisesti kiinni Herran sanasta ja nimest\u00e4. <em>Laodikea<\/em> sen sijaan on ulkonaisesti rikas, mahtipontinen ja korskea, mutta sis\u00e4isesti se on k\u00f6yh\u00e4, alaston, s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4, tyhj\u00e4 ja hy\u00f6dyt\u00f6n. Sen Herra on oksentava suustaan. Ensimm\u00e4inen mukautui Herraan, toinen maailmaan. Kummassa me olemme mukana?<\/p>\n<p>Jumala kutsuukin meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja palvelemaan aktiivisesti, Herran hyv\u00e4n tahdon mukaisesti. Niinp\u00e4 Jumalan valtakunnassa ei ole ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. Aktiivimalli ei toteudu v\u00e4kipakolla vaan sis\u00e4isen\u00e4 intona. Jokaiselle on Jumalan antamia lahjoja ja teht\u00e4vi\u00e4, jos vain seurakunta haluaa niit\u00e4 laaja-alaisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Mutta haluaako se? Ovatko aikamme kirkkokunnat ja seurakunnat ajautuneet tilanteeseen, jossa vain muutamat tekev\u00e4t l\u00e4hes koko seurakunnan ty\u00f6t? Heit\u00e4 ovat ty\u00f6ntekij\u00e4t ja muutamat yksitt\u00e4iset \u201dsuperuskovat\u201d. Olisiko aika antaa aitoa vastuuta ja antaa kaikkien \u201dHerran kukkien kukkia\u201d?<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tunnistaa ihmisten kyvyt ja lahjat ja rohkaista mukaan juuri omana persoonanaan. Kukin k\u00e4ytt\u00e4k\u00f6\u00f6n lahjojaan \u201dsen uskon m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan kuin Jumala on antanut\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sen mukaan toimimista, mik\u00e4 tuntuu sopivalta ja mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. Jumala haluaakin rohkaista kaikkeen hyv\u00e4\u00e4n ja ottamaan uskon askeleita. Herran kanssa saamme toteuttaa asioita, joista emme osaisi yksin edes haaveilla. T\u00e4st\u00e4 voin todistaa vahvasti itsekin \u2013 l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4, pappina, perheen is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>Oletko sin\u00e4 el\u00e4v\u00e4 vai kuollut kala?<br \/>\nKuka ohjaa el\u00e4m\u00e4si suunnan ja antaa sille sis\u00e4ll\u00f6n?<br \/>\nOletko p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lahjojasi ja toteuttamaan n\u00e4ky\u00e4si?<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #3366ff;\"><strong>Room 12:9-21: TAVOITELTAVA EL\u00c4M\u00c4?<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Mink\u00e4laista el\u00e4m\u00e4\u00e4 sin\u00e4 tavoittelet? Onko siin\u00e4 p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 aineelliset mukavuudet, monenlaiset nautinnot vai kenties vilpit\u00f6n rakkaus?<\/strong><\/p>\n<p>Eteemme vy\u00f6ryy l\u00e4hes 30 kehotusta! Ne voivat tuntua musertavilta, mahdottomilta vaatimuksilta her\u00e4tt\u00e4en ahdistusta ja vastenmielisyytt\u00e4. En edes halua lukea moisia vaatimuslistoja! Tai sitten\u2026 ymm\u00e4rr\u00e4mme ne Jumalan rakkaudelliseksi rohkaisuksi el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jota kaipaamme syv\u00e4ll\u00e4 syd\u00e4miss\u00e4mme. Rakkaus on varmasti hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6 el\u00e4m\u00e4lle!<\/p>\n<p>Totta on se, ett\u00e4 emme todellakaan kykene Paavalin kuvaamaan kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja rakkauteen omin voimin. Mutta emme olekaan yksin. Jumala on tehnyt mittaamattoman pelastusoperaation Kristuksessa. Syntimme annetaan anteeksi ja saamme opetella Jumalan lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen lempe\u00e4ss\u00e4 ohjauksessa.<\/p>\n<p>Rakkaus ei ole tyhj\u00e4 sana, jolle me voisimme itse keksi\u00e4 sopivan sis\u00e4ll\u00f6n. Raamatun ja Roomalaiskirjeen moninaiset kehotukset kertovat, mit\u00e4 aito rakkaus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, konkreettisesti el\u00e4m\u00e4n moninaisissa tilanteissa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Sana ja el\u00e4m\u00e4 kohtaavat. Kyse on elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta. Tavoitteena ei ole tietoviisaus vaan arkirakkaus.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu kohtuus ja l\u00e4himm\u00e4isen huomioiminen. Jos ker\u00e4\u00e4mme kaikkea vain itsellemme, sairastumme \u00e4hkyyn. Kun annamme aikaa, osaamista, varoja, hyvi\u00e4 sanoja ja tekoja, kaikilla on parempi olla. Tasajako on rakkautta. T\u00e4m\u00e4n kyll\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme teoriassa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemme kovin hitaita sit\u00e4 toteuttamaan. El\u00e4mme kulttuurissa, jossa aikamme, huomiomme, varamme ja kykymme l\u00e4hes huomaamatta ry\u00f6stet\u00e4\u00e4n toisarvoiselle.<\/p>\n<p>Meit\u00e4 kutsutaan tulemaan l\u00e4himm\u00e4isen rinnalle. Saamme iloita iloitsevien kanssa ja itke\u00e4 itkevien kanssa. Saamme olla hell\u00e4syd\u00e4misi\u00e4 toisiamme kohtaan. Saamme kunnioittaa kilvan toinen toistamme. Saamme auttaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 ja ahdistuksessa. Saamme olla vieraanvaraisia tutuille ja tuntemattomille, suomalaisille ja vierasmaalaisille. Saamme olla mukana Jumalan rakkauden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kysymys ei olekaan vaatimuksista vaan etuoikeudesta el\u00e4\u00e4 ja rakastaa!<\/p>\n<p>Kristillisyytemme laatu punnitaan erityisesti vaikeissa tilanteissa. Kun kohtaamme v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 tai jopa vainoa, miten toimimme? Raamattu ei opeta ylikiltti\u00e4 kynnysmatto-kristillisyytt\u00e4. On hyv\u00e4 vihastua, kun paha mellastaa. Mutta emme saa ottaa oikeutta omiin k\u00e4siimme. Sit\u00e4 varten on Jumala ja esivalta. Jumala tiet\u00e4\u00e4 kaiken ja on oikeudenmukainen. Esivalta on kollektiivi, joka on saanut koulutuksen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja toivottavasti my\u00f6s paljon viisautta Jumalalta.<\/p>\n<p>Yksityisesti tehokkain tapa on osoittaa harkittua hyvyytt\u00e4 kaikkia kohtaan. Sellainen puhuttelee ja voi johtaa parannukseen. Malli tulee itse Jumalalta, joka on hyv\u00e4 meit\u00e4 syntisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>Maailman rakkaus sulkee ihmisen itsekkyytens\u00e4 vankilaan.<br \/>\nJumalan rakkaus murtaa yksin\u00e4isyyden muurit.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Room 11:13-24: SULASSA SOVUSSA? Paavali oli pakanoiden apostoli, mutta ei h\u00e4n unohtanut juutalaisiakaan. Kun ihmiset rakentavat eriarvoisuuksien muureja, Jumala purkaa ne. Jumala asetti Israelin valituksi kansaksi, mutta se menetti tuon aseman maailmanlaajalle kristilliselle seurakunnalle. Jumalan pappiskansa torjui Herransa ja sulkeutui itseens\u00e4. Jumala sen sijaan r\u00e4v\u00e4ytti pelastuksen oven auki kaikille. Jumala ei kutsu ket\u00e4\u00e4n papiksi, jotta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6850","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6850"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6850\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}