{"id":6756,"date":"2018-02-18T09:08:00","date_gmt":"2018-02-18T09:08:00","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6756"},"modified":"2018-02-18T09:08:00","modified_gmt":"2018-02-18T09:08:00","slug":"roomalaiskirje-7-luku-918-hartaudet-9-12","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6756","title":{"rendered":"Room 7 luku – 9:18 (Hartaudet 9-12)"},"content":{"rendered":"

Room 7 luku: LAIN TUOMIOSTA VAPAA KILVOITTELEE ARMON VARASSA<\/strong><\/span><\/p>\n

Vaikka uskova on vapaa lain julistamasta kadotustuomiosta, laki jatkaa yh\u00e4 ikiaikaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnin todeksi ja pakottaa etsim\u00e4\u00e4n armoa ja voimaa Kristuksen ristin juurelta.<\/strong><\/p>\n

Paavali puhuttelee voimakkaasti erityisesti Rooman seurakunnan juutalaiskristittyj\u00e4 (7:1). Heille Mooseksen laki oli ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rakas. Oli mahdotonta ajatella el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja pelastusta ilman sit\u00e4. Laki oli kyll\u00e4 ehdottoman hyv\u00e4 ja tarpeellinen, mutta sen kautta ei voinut pelastua. Siksi Paavali teki paljon t\u00f6it\u00e4 vapauttaakseen juutalaiset v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suhteesta lakiin.<\/p>\n

Paavali vertaa lakia avioliittoon, jossa puolisot on elinik\u00e4isesti sidottu toisiinsa (7:2-6). Vasta toisen kuolema vapautti t\u00e4st\u00e4 sidoksesta niin, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt puoliso oli vapaa avioitumaan toisen henkil\u00f6n kanssa. Aluksi ihminen oli ik\u00e4\u00e4n kuin naimisissa Mooseksen lain kanssa. T\u00e4m\u00e4 laki kuoletti tuomiollaan syntisen ihmisen ja t\u00e4ytti sille annetun keskeisen tarkoituksen. Ihmisen ja lain v\u00e4linen liitto purkautui kuoleman t\u00e4hden. Kuolemaan k\u00e4tkeytyy kuitenkin uusi el\u00e4m\u00e4 ja uusi vapaus. Kuolema vapauttaa ihmisen uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja uuteen suhteeseen \u2013 Kristuksen kanssa.<\/p>\n

Paavali puhuu ennen kaikkea lain yhdest\u00e4 perustarkoituksesta eli ihmisen tuomitsemisesta kuolemaan ja kadotukseen synnin t\u00e4hden. T\u00e4lt\u00e4 osin lain tarkoitus on t\u00e4yttynyt. Toiseksi, Jumalan pyh\u00e4 laki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlain, moraalilain oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. T\u00e4st\u00e4 ihminen ei vapaudu. P\u00e4invastoin! Uudestisyntynyt, armahdettu uusi ihminen (\u201dsis\u00e4inen ihminen\u201d) sitoutuu ilolla t\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlakiin (7:22).<\/p>\n

Mik\u00e4 siis on kristityn suhde lakiin? H\u00e4n on vapaa lain tuomiosta, mutta sidottu lain opettamaan rakastavaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Voidaan sanoa my\u00f6s niin, ett\u00e4 laki muuttuu kristilliseksi kehotukseksi. N\u00e4it\u00e4 pohjimmiltaan lakiin perustuvia kristityn el\u00e4m\u00e4nohjeita on paljon Jeesuksen opetuksissa ja Uuden testamentin kirjeiss\u00e4. Niiss\u00e4 vahvistetaan monin tavoin Kymmenen k\u00e4skyn opetukset.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin me tarvitsemme lakia siihen, ett\u00e4 erottaisimme oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n, hyv\u00e4n ja pahan. Me tarvitsemme lakia siihen, ett\u00e4 osaisimme suuntautua oikeaan ja tunnistaa itsess\u00e4mme kaiken v\u00e4\u00e4r\u00e4n. Me tarvitsemme lakia siihen, ett\u00e4 tulisimme ep\u00e4toivoisiksi ja turvautuisimme kaikessa Kristukseen, sill\u00e4 omin voimin me emme lakia t\u00e4yt\u00e4. Vain Kristus ja Pyh\u00e4 Henki antavat meille siihen voimaa.<\/p>\n

T\u00e4llaista sis\u00e4ist\u00e4 kamppailua k\u00e4vi Paavali. Pitk\u00e4\u00e4n h\u00e4n luuli voittavansa ja tulevansa t\u00e4ydelliseksi. Lopulta oli n\u00f6yrrytt\u00e4v\u00e4 totuuteen: olen yht\u00e4 aikaa syntinen ja vanhurskas (7:18-25). Sellaisena Jumala hyv\u00e4ksyi h\u00e4net Kristuksen t\u00e4hden ja sellaisena h\u00e4n vaeltaisi kirkkauteen saakka. Sellaisena Paavali uskalsi j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 kokonaan Kristuksen varaan. Sellaisena h\u00e4n palveli Jumalaa.<\/p>\n

\u201dKiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen kautta! Niin min\u00e4 siis t\u00e4llaisena<\/u> palvelen mielell\u00e4 Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.\u201d<\/em> \u00a0Oletko sin\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt saman levollisen uskon ja varmuuden? Viel\u00e4k\u00f6 ponnistelet omin voimin kohti t\u00e4ydellisyytt\u00e4? Joko olet kokonaan luovuttanut? Anna Kristuksen pelastaa sinut! Kristuksessa sin\u00e4 kelpaat Jumalalle sellaisena kuin olet!<\/p>\n

Uskova saa pyhitty\u00e4 vailla pelkoa tuomiosta ja hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4,
\nmutta siihen sis\u00e4ltyy oma kipunsa ja taistelunsa!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Room 8:1-17: EL\u00c4M\u00c4 HENGESS\u00c4<\/strong><\/span><\/p>\n

Laki kuolettaa syntisen ihmisen, mutta Kristuksen t\u00e4ydellinen lunastusty\u00f6 ja Pyh\u00e4n Hengen voima tekee h\u00e4net j\u00e4lleen el\u00e4v\u00e4ksi. Pyh\u00e4 Henki tuo Jumalan suloisen l\u00e4sn\u00e4olon ihmissyd\u00e4meen.<\/strong><\/p>\n

Roomalaiskirjeen 8. luku on Raamatun helmi\u00e4. Siin\u00e4 on kaikki olennainen. Lue sit\u00e4 ja lep\u00e4\u00e4 Jumalan rakkaudessa, iloitse pelastuksen ihmeellisess\u00e4 varmuudessa ja nauti uuden el\u00e4m\u00e4n ensihedelmist\u00e4!<\/p>\n

\u201dNyt ei siis ole mit\u00e4\u00e4n kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa!\u201d <\/em>(8:1). Jeesus t\u00e4ytti kaikki lain vaatimukset ja sovitti rikkomuksemme. Lain kadottava tuomio on v\u00e4istynyt ikiajoiksi. Pimeys on vaihtunut kirkkaudeksi ja kuolema el\u00e4m\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 on uskovan ajallinen ja i\u00e4inen turvakallio. \u00c4l\u00e4 siis pelk\u00e4\u00e4. Saat tuoda luottavaisin mielin kaikki syntisi yh\u00e4 uudelleen ristin juurelle.<\/p>\n

\u201dEl\u00e4m\u00e4n Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista\u201d <\/em>(8:2). Paavali asettaa vastakkaisiksi Jumalan ja syntisen ihmisen. Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 Jumala antaa el\u00e4m\u00e4n syntiselle, kuolevaiselle ihmiselle. Kun Jumalan pyh\u00e4 laki paljastaa synnin ja tuomitsee kuolemaan, Jumalan pelastava \u201dlaki\u201d, evankeliumi tuo vapauden ja el\u00e4m\u00e4n. Kun pyh\u00e4 laki vain sanoo<\/u>, mik\u00e4 on oikein, el\u00e4m\u00e4n Hengen laki antaa<\/u> Jumalan mielenmukaisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Ihminen, jolla ei ole Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, el\u00e4\u00e4 syntisess\u00e4 tilassaan, sokeasti sen vallassa. Syntisyys ei tarkoita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 pahaa vaan itsekkyytt\u00e4, joka torjuu Jumalan ja aidon rakkauden. Syntinen ihminen on kyll\u00e4 altis \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseenkin pahaan. Ihminen, jolla on Pyh\u00e4 Henki ja joka t\u00e4ydellisesti el\u00e4\u00e4 Hengen johdatuksessa, rakastaa t\u00e4ydellisesti Jumalaa, l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 ja itse\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 nyt uskova ei viel\u00e4 ole t\u00e4ydellisyyden tilassa vaan h\u00e4ness\u00e4 vaikuttaa jatkuvasti n\u00e4m\u00e4 kaksi voimaa: synti ja Henki.<\/p>\n

Kristillisyyden piiriss\u00e4 on erilaisia painotuksia. Jotkut pit\u00e4v\u00e4t uskovaa yh\u00e4 edelleen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n syntisen\u00e4, jossa ei ole mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Jotkut taas ajattelevat, ett\u00e4 uskova voi pyhitty\u00e4 kutakuinkin t\u00e4ydelliseksi ja pieninkin synti voi johtaa kadotukseen. Molemmat ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Paavali, Uusi testamentti ja koko Raamattu opettavat toisin. Ne ottavat huomioon molemmat puolet. Uskova ihminen on yht\u00e4 aikaa syntinen ja pyh\u00e4. Siksi meit\u00e4 yh\u00e4 uudestaan varotetaan synnist\u00e4 ja rohkaistaan hyv\u00e4\u00e4n. Siksi meit\u00e4 yh\u00e4 uudelleen lohdutetaan Kristuksen t\u00e4ydellisell\u00e4 sovitusty\u00f6ll\u00e4, joka jatkuvasti pesee meid\u00e4n syntimme pois. T\u00e4m\u00e4 on raamatullista realismia ja tervett\u00e4 kristillisyytt\u00e4.<\/p>\n

Kun laki tuomitsee ihmisen, evankeliumi lohduttaa ja rohkaisee. Paavali opettaa, kuinka uskova on Jumalan lapsi, jota Henki johdattaa (8:14). Meid\u00e4n ei tarvitse en\u00e4\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 ponnistella pakon-omaisesti. Taivaan Is\u00e4n syli on avoinna. Temppelin kaikkein pyhin on avattu ja sen esirippu on rep\u00e4isty halki. Jeesuksen veri on pirskotettu armoistuimelle ja siksi sielt\u00e4 vuotaa iankaikkinen armo. Saamme el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 armon varassa, Kristuksessa Jeesuksessa, Pyh\u00e4n Hengen voimassa ja Is\u00e4n armahtavassa rakkaudessa. Silti synti tekee yh\u00e4 ajallista tuhoaan. Se satuttaa, s\u00e4rkee ja turmelee. Siksi olisi hyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 synti\u00e4. Mutta silloinkin, kun lankeamme, saamme anteeksi \u2013 Jeesus ei hylk\u00e4\u00e4 meit\u00e4!<\/p>\n

Sinut on k\u00e4tketty Kristukseen.
\nSinut on t\u00e4ytetty Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4.
\nMiksi antautuisit synnin viet\u00e4v\u00e4ksi?<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Room 8:18-30: EL\u00c4M\u00c4 KIRKKAUDEN TOIVOSSA<\/strong><\/span><\/p>\n

Kristityn el\u00e4m\u00e4 on kamppailua, mutta se ei ole toivotonta. Olemme matkalla t\u00e4ydelliseen kirkkauteen. T\u00e4ll\u00e4 matkalla meit\u00e4 siivitt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen esirukoukset, Is\u00e4n pelastava tahto ja Kristuksen muuttumaton, kaiken kest\u00e4v\u00e4 rakkaus.<\/strong><\/p>\n

Raamattu ei lupaa meille helppoa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 on menestysteologia kaukana. Monen ahdistuksen ja pime\u00e4n laakson kautta meid\u00e4n on kuljettava Jumalan valtakuntaan. T\u00e4ll\u00e4 matkalla emme ole yksin emmek\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Jumala on antanut kirkkaan toivon. Se on jotain sellaista, mik\u00e4 toteutuu t\u00e4ydellisen varmasti. Se on kuin kirkas valo, joka jo loistaa horisontissa ja kutsuu meit\u00e4 luokseen.<\/p>\n

Toisinaan joudumme miettim\u00e4\u00e4n, kannattaako kaidan tien kulkeminen. Eik\u00f6 lavea tie olisi sittenkin helpompi ja mukavampi? T\u00e4m\u00e4 on inhimillist\u00e4, mutta samalla hyvin vaarallista ajattelua. El\u00e4m\u00e4n karu todellisuus pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Yksin emme voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 onnea. Yksin emme voi voittaa kuolemaa. Yksin emme voi kukistaa maailmassa jyll\u00e4\u00e4vi\u00e4 tuhon voimia. Lavea tie tarjoaa nopeita pikavoittoja, mutta lasku on hirvitt\u00e4v\u00e4n kallis. Sen me joudumme maksamaan itse.<\/p>\n

Jumala kyll\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuskamme \u2013 onhan h\u00e4n Luojamme ja onhan h\u00e4n kokenut ihmisyyden tuskan ruumiissaan, Kristuksessa Jeesuksessa. T\u00e4t\u00e4 tuskaa emme koe vain me vaan koko luomakunta huokaa turmeluksen orjuudessa. Kaikkea kaunista ja hyv\u00e4\u00e4 riivaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kuoleman kamppailu. Tuntuu kuin piru olisi irti ja niin se onkin. Syntiinlankeemus on tuonut k\u00e4rsimyksen, kuoleman ja katoavaisuuden koko luomakunnalle. Paha tekee pahaa.<\/p>\n

Mutta kaiken yl\u00e4puolella loistaa kirkas Kristuksen evankeliumi, joka lupaa parempaa. Meill\u00e4 on toivo. On koittava p\u00e4iv\u00e4, jolloin kaikki kyyneleemme pyyhit\u00e4\u00e4n pois eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole tuskaa, synti\u00e4 eik\u00e4 kuolemaa. Kirkkauden sarastaessa Jumala luo kaiken uudeksi, t\u00e4ydelliseksi. Tuon kirkkauden m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 emme k\u00e4sit\u00e4. Se sulattaa j\u00e4\u00e4tyneet syd\u00e4met ja parantaa l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4\u00e4n kaikki haavamme.<\/p>\n

Ahdistustemme keskell\u00e4 tuskin osaamme edes rukoilla. Siin\u00e4kin Jumala tulee meit\u00e4 vastaan. H\u00e4n rukoilee meiss\u00e4 sanomattomin huokauksin ja kantaa meit\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen siivin (8:26). Jumala rohkaisee my\u00f6s Sanallaan. Siin\u00e4 h\u00e4n kertoo, ett\u00e4 on jo antanut meist\u00e4 kuninkaallisen pelastusk\u00e4skyn. Meid\u00e4t on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty perim\u00e4\u00e4n iankaikkinen el\u00e4m\u00e4. Sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 kukaan ei voi kumota.<\/p>\n

Paavali luettelee monia uhkaavia, voimakkaita vihollisia, joilla ei kuitenkaan ole perimm\u00e4ist\u00e4 valtaa meihin, koska meid\u00e4t on k\u00e4tketty Kristuksen armosyliin ja iankaikkiseen rakkauteen (8:31-39). Paavali ei opeta, ett\u00e4 me v\u00e4lttyisimme n\u00e4ilt\u00e4 vihollisilta, vaan: kun kohtaamme niit\u00e4, ne eiv\u00e4t riist\u00e4 meit\u00e4 Kristuksen iankaikkisesta suojasta. N\u00e4it\u00e4 vihollisia ovat lain tuomiovalta, tuska, ahdistus, vaino, n\u00e4lk\u00e4, sodat, marttyyrikuolema, el\u00e4m\u00e4 ja kuolema, enkelit ja henkivallat, nykyhetki ja tulevaisuus, maailmankaikkeuden voimat ja mittaamaton \u00e4\u00e4rett\u00f6myys.<\/p>\n

Ahdistusten tien kirkastaa
\nKristuksen rakkaus, Pyh\u00e4n Hengen salattu voima ja Is\u00e4n Jumalan ikuinen armop\u00e4\u00e4t\u00f6s.
\nP\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 siint\u00e4\u00e4 jo edess\u00e4. Aamu sarastaa ja kodin l\u00e4mp\u00f6 tulvii vastaan.<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Room 9:1-18: ISRAELIN VALINTA ARMOSTA<\/strong><\/span><\/p>\n

Paavali siirtyy Roomalaiskirjeess\u00e4 pelastushistoriaan, joka koskettaa juutalaisia ja pakanoita (luvut 9-11). Molemmat pelastuvat Jumalan armovalinnan mukaisesti perustuen lupaukseen ja uskoon \u2013 ei lain vaatimiin tekoihin.<\/strong><\/p>\n

Paavalilla on syv\u00e4 rakkaus kansaansa, juutalaisia kohtaan. H\u00e4n puhuu syd\u00e4nverell\u00e4, joka kumpuaa siit\u00e4, mit\u00e4 Jumala kokee rakkaudessaan. Jumala oli siunannut Israelia lapseudella, kirkkaudella, liitoilla, lailla, lupauksilla, jumalanpalveluksella, kantaisill\u00e4 ja Messiaalla. Kaikki oli lahjaa, mutta kansa k\u00e4\u00e4nsi sen omaksi ansiokseen ja ylpeili syntyper\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n Israel sulki silm\u00e4ns\u00e4 synneilt\u00e4\u00e4n ja asetti luottamuksen itseens\u00e4. Sen my\u00f6t\u00e4 Israel menetti siunauksensa. Todellinen suhde Jumalaan perustuu aina armoon, lupauksiin ja uskoon \u2013 ei tekoihin, koska ne ovat syntisi\u00e4. Todellinen Israel on lupausten lapsi, Iisak<\/em> \u2013 ei tekojen lapsi, Ismael<\/em>. Jaakobkin<\/em> sai esikoisaseman ilman ansiota.<\/p>\n

Onko Jumala ep\u00e4oikeudenmukainen toimiessaan n\u00e4in? Ei. Kaikkivaltius kuuluu Jumalalle. Lis\u00e4ksi, lakiin ja tekoihin turvautuva ihminen tosiasiassa torjuu Jumalan pelastavan ty\u00f6n. H\u00e4n sanoo, \u201dmin\u00e4 en tarvitse sellaista\u201d ja j\u00e4\u00e4 synnin valtaan. Vain armon edess\u00e4 n\u00f6yrtyv\u00e4 vanhurskautetaan. N\u00e4in Jumala avaa el\u00e4m\u00e4n oven heikoimmallekin. Kaikki ovat samalla viivalla. T\u00e4ss\u00e4 on suuri viisaus ja armo.<\/p>\n

Meid\u00e4n maailmassa kaikki mitataan suorituksilla ja ansioilla. Kuka p\u00e4rj\u00e4\u00e4 parhaiten koulussa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, urheilussa, omaisuuden ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja politiikassa? Sama hiipii seurakuntiin. Pit\u00e4\u00e4 olla teologian tohtori ja kuulua samaan liberaaliteologiseen hyv\u00e4-veli porukkaan, oikeanlaiseen puolueeseen, kenties jopa vapaamuurareihin, jotta p\u00e4\u00e4see korkeaan asemaan. Tavalliset ihmiset ja varsinkin ne, joilla on erilaisista syist\u00e4 johtuen heikommat l\u00e4ht\u00f6kohdat, j\u00e4\u00e4v\u00e4t jalkoihin.<\/p>\n

Onneksi Jumala n\u00e4kee toisin. Per\u00e4kyl\u00e4n vanha mummo, joka uskoo Jumalaan, rukoilee ja palvelee l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n kaikessa hiljaisuudessa, voikin olla Jumalan silmiss\u00e4 paljon korkeammalla kuin ulkoisia menestyksen mitaleita kantavat herrat ja rouvat. Ensimm\u00e4iset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimm\u00e4iseksi.<\/p>\n

Meid\u00e4n todellinen arvomme ja asemamme perustuu siihen, ett\u00e4 Jumala on meid\u00e4t luonut, lunastanut, pyhitt\u00e4nyt ja kirkastanut \u2013 ei meid\u00e4n tekoihin. Niinp\u00e4 vastasyntynyt vauva ja sairauden heikent\u00e4m\u00e4 vanhus ovat yht\u00e4 arvokkaita kuin verevin urheilut\u00e4hti tai rikkain p\u00f6rssimiljon\u00e4\u00e4ri.<\/p>\n

Viimeisen sanan sanookin Jumala. H\u00e4nell\u00e4 on valta armahtaa ja paaduttaa kenet tahtoo. H\u00e4n paaduttaa rakkautensa torjuvan ihmisen vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olonsa pois. Silloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain kova ihmissyd\u00e4n. Mutta ylitse kaiken muun Jumala armahtaa Kristukseen turvautuvan ihmisen ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4net l\u00e4sn\u00e4olollaan ja iankaikkisilla siunauksilla.<\/p>\n

Sin\u00e4kin olet lupauksen lapsi,
\nkun uskot Jeesukseen Kristukseen!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Room 7 luku: LAIN TUOMIOSTA VAPAA KILVOITTELEE ARMON VARASSA Vaikka uskova on vapaa lain julistamasta kadotustuomiosta, laki jatkaa yh\u00e4 ikiaikaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnin todeksi ja pakottaa etsim\u00e4\u00e4n armoa ja voimaa Kristuksen ristin juurelta. Paavali puhuttelee voimakkaasti erityisesti Rooman seurakunnan juutalaiskristittyj\u00e4 (7:1). Heille Mooseksen laki oli ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rakas. Oli mahdotonta ajatella el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja pelastusta ilman […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6756","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6756","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6756"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6756\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6756"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}