{"id":6710,"date":"2018-02-13T13:26:04","date_gmt":"2018-02-13T13:26:04","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6710"},"modified":"2018-02-13T13:26:04","modified_gmt":"2018-02-13T13:26:04","slug":"room-1-320-4-hartautta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6710","title":{"rendered":"Room 1 &#8211; 3:20 (Hartaudet 1-4)"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong>Room 1:1-15: PAAVALIN EVANKELIUMI ROOMALAISILLE<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Roomalaiskirje on apostoli \u201dPaavalin evankeliumi\u201d. Siin\u00e4 Paavali syventyy evankeliumin ytimiin ja salaisuuksiin. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 kenest\u00e4 puhuu ja mihin uskoo. Sit\u00e4 mekin tarvitsemme!<\/strong><\/p>\n<p>Vanha testamentti ennusti Messiaan tulemuksen. Nelj\u00e4 evankeliumikirjaa kuvaavat Messiaan el\u00e4m\u00e4n, ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen. Apostolien teot kertovat evankeliumin voittokulusta tuon ajan supervallan ytimiin, Roomaan saakka, sek\u00e4 kristillisten seurakuntien syntymisest\u00e4. Tapahtumakuviin tulee vahvasti mukaan my\u00f6s Paavali, pakanoiden apostoli.<\/p>\n<p>Entisest\u00e4 kristittyjen vainoajasta tuli mit\u00e4 v\u00e4kevin evankeliumin julistaja ja Jumalan sanan opettaja. Paavali oli hyvin oppinut, mik\u00e4 n\u00e4kyy h\u00e4nen kirjeiss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli luonteeltaan ehdoton ja eritt\u00e4in m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen. Paavali teki kolme l\u00e4hetysmatkaa V\u00e4h\u00e4-Aasiaan ja aina Kreikkaan saakka. Roomaankin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si lopulta, mutta vangittuna. L\u00e4hetysmatkojen my\u00f6t\u00e4 Paavali oli synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 useita seurakuntia. Niit\u00e4 h\u00e4n kaitsi mm. kirjeill\u00e4, joista Uuteen testamenttiin on talletettu 13 kappaletta. Roomalaiskirje on niist\u00e4 merkitt\u00e4vin ja pisin. Se on Paavalin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n kivijalka. Ei ihme, ett\u00e4 sill\u00e4 oli suuri merkitys my\u00f6s Lutherin uskonpuhdistuksen syntymisess\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjeen alussa Paavali kuvaa kutsumustaan, joka on itse Herralta. Kauan h\u00e4n ei viivy omassa itsess\u00e4\u00e4n vaan alkaa heti esitell\u00e4 evankeliumin ydint\u00e4 (1:2-4), joka on pyhien Kirjoitusten lupaama Messias, Kristus. Taivaallisen alkuper\u00e4ns\u00e4 puolesta h\u00e4n on Jumalan Poika ja maalliselta perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n Daavidin suvun verso. Jeesuksen jumalallisuus tuli kirkkaimmin ilmi yl\u00f6snousemuksessa, Pyh\u00e4n Hengen voimassa.<\/p>\n<p>Kristillisen uskon ydin ja merkityssis\u00e4lt\u00f6 ei ole jokin oppirakennelma vaan Persoona. Keskeist\u00e4 on ihmisen suhde juuri t\u00e4h\u00e4n persoonaan, Jeesukseen Kristukseen. H\u00e4nen kautta avautuu kaikki muukin. T\u00e4h\u00e4n el\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteyteen ja tuntemiseen Paavali kutsui kaikkia ihmisi\u00e4. Kun on itse saanut, silloin on hyv\u00e4 jakaa toisillekin. T\u00e4m\u00e4n yhteyden ja palveluty\u00f6n perusta on armo ja sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on uskonkuuliaisuus (1:5). Suhde Jumalaan ei perustu pelkoon, pakkoon eik\u00e4 lain vaatimuksiin. Se on luottavaista, lapsen turvallisuutta hyvien vanhempien hoidossa ja kasvatuksessa, Jumalan syliss\u00e4.<\/p>\n<p>Roomalaisille evankeliumi ei ollut vieras. Sinne oli jo syntynyt seurakunta \u2013 olihan helluntaina, Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksen aikaan ollut juutalaisia pyhiinvaeltajia Jerusalemissa. He tulivat uskoon ja saivat kasteen. He veiv\u00e4t ilosanoman Roomaan, jossa her\u00e4tys jatkui. Seurakuntaan liittyi ensin juutalaisia ja sitten my\u00f6s monia pakanoita. Kirjeess\u00e4\u00e4n Paavali huomioi n\u00e4m\u00e4 molemmat ryhm\u00e4t.<\/p>\n<p>Paavalilla oli ollut jo pitk\u00e4\u00e4n kova halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan n\u00e4ihin uskoviin ja kokemaan rikastuttavaa yhteytt\u00e4 (1:7-12). Sen aika koittaisi vasta kolmen vuoden kuluttua. Nyt Paavali oli Korintissa ja elettiin vuotta 57 jKr. Rooma oli Paavalille t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4lietappi, sill\u00e4 h\u00e4n t\u00e4ht\u00e4si Espanjaan. P\u00e4\u00e4sik\u00f6 h\u00e4n sinne, on ep\u00e4varmaa. Paavali nimitt\u00e4in koki marttyyrikuoleman Roomassa joko vuonna 64 tai 68 jKr. keisari Neron mestauttamana. Paavali oli Rooman mutta ennen kaikkea Jumalan valtakunnan kansalainen.<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>Paavali tunsi Kristuksen \u2013 tunnetko sin\u00e4kin?<br \/>\nPaavali koki ilon ja jakoi sen toisille \u2013 emmek\u00f6 mekin?<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong>Room 1:16-31: EVANKELIUMI ON AINOA RATKAISU SYNTIONGELMAAN<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>\u201dMin\u00e4 en h\u00e4pe\u00e4 evankeliumia, sill\u00e4 se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo, juutalaiselle ensin, sitten my\u00f6s kreikkalaiselle. Siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: \u2019Vanhurskas on el\u00e4v\u00e4 uskosta\u2019.\u201d (1:16-17)<\/strong><\/p>\n<p>H\u00e4pe\u00e4n pelko on yksi pahimpia ihmist\u00e4 lamauttavia asioita, varsinkin it\u00e4maisessa kulttuurissa. Evankeliumissa kyll\u00e4 olisi ollut syyt\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4h\u00e4n kerrotaan suuresta, jumalallisesta sankarista, joka h\u00e4p\u00e4ist\u00e4\u00e4n pahimmalla mahdollisella tavalla \u2013 ristiinnaulitsemalla. Mutta Paavali ei h\u00e4vennyt, sill\u00e4 h\u00e4n ymm\u00e4rsi syv\u00e4sti, ett\u00e4 jokainen ihminen syntisyydess\u00e4\u00e4n ansaitsisi t\u00e4m\u00e4n rangaistuksen ja viel\u00e4 enemm\u00e4n. Mutta nyt Jumala itse oli tullut ihmiseksi ja rakkaudessaan sovittanut meid\u00e4t.<\/p>\n<p>Paavali siirtyy kuvaamaan ihmisen todellista tilaa, karua synnin turmelemaa olemusta. Sen t\u00e4hden ihminen ei voi pelastaa itse\u00e4\u00e4n uskonnollisilla harjoituksilla tai edes Mooseksen lakia noudattamalla. Ainoaksi tieksi j\u00e4\u00e4 usko, joka ottaa vastaan Jumalan t\u00e4ydellisen armon, lahjana. T\u00e4m\u00e4 on ilosanoma: Jumala ei ole hyl\u00e4nnyt meit\u00e4 \u2013 olimmepa sitten uskonnollisia juutalaisia tai jumalattomia pakanoita!<\/p>\n<p>Syntinen ihminen kauhistuu Jumalan vanhurskautta, mutta silti h\u00e4n luulee omaavansa riitt\u00e4v\u00e4n omavanhurskauden pelastuakseen. T\u00e4st\u00e4 harhasta vapauttaa laki, joka paljastaa karulla tavalla, ett\u00e4 ihmisen omavanhurskaus on silkkaa itsepetosta. Ihminen on l\u00e4pikotaisin syntinen. Niinp\u00e4 Jumalan pit\u00e4\u00e4 tuomita h\u00e4net vanhurskaudessaan. Mutta! Jumalan vanhurskaudella on toinenkin puoli: se on Jumalan uskollisuus lupauksilleen, jonka t\u00e4hden h\u00e4n itse vanhurskauttaa syntisen ihmisen, Kristuksen t\u00e4hden.\u00a0Jumalan vanhurskauttama ihminen saa el\u00e4\u00e4 \u2013 uskosta! Kuten jo Vanha testamentti todistaa: Hab 2:4.<\/p>\n<p>Paavali kertoo ensin Jumalan t\u00e4ydellisest\u00e4 pelastusteosta ja rakkaudesta. Se on turvapaikkamme, jossa kest\u00e4mme totuuden ihmisest\u00e4. Seuraavissa jakeissa ja luvuissa Paavali kertookin ter\u00e4v\u00e4sti, miksi tarvitsemme pelastusta. H\u00e4n kuvaa ensin syntej\u00e4, jotka ovat tyypillisi\u00e4 pakonoille (1:18-31). Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n ottaa k\u00e4sittelyyn juutalaiset (2-3 luvut). Molempia uhkaa Jumalan viha, synnin t\u00e4hden.<\/p>\n<p>Me suomalaiset olemme pakanoita, ei-juutalaisia. Varsinkin nykyiset sukupolvet ovat jo kovin vieraantuneet kristillisest\u00e4 uskosta ja perinn\u00f6st\u00e4. Paavali kuvaakin t\u00e4ss\u00e4 osuvasti aikamme ihmisi\u00e4, heid\u00e4n Jumala-kielteist\u00e4 asennetta ja el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4. Nykyihminen luulee olevansa viisas, mutta on tullut tyhm\u00e4ksi ja syv\u00e4sti turmeltuneeksi. Ihminen uskoo sokeasti evoluutioon ja el\u00e4\u00e4 himojen vallassa kuten el\u00e4imet. Jumala-uskolla ja evoluutiouskolla on todella syv\u00e4t vaikutukset! Homoseksuaalisuuskin otetaan vahvasti esille. Se on synti\u00e4. Jumalattomuudelle tyypillist\u00e4 on my\u00f6s synnill\u00e4 kerskailu. Sit\u00e4kin meid\u00e4n aikamme on t\u00e4ynn\u00e4, varsinkin kun kristillisyyden purkutalkoot ovat kovassa vauhdissa.<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>H\u00e4pe\u00e4mmek\u00f6 Jeesusta ja evankeliumin julistamista?<br \/>\nOlemmeko niin hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, ett\u00e4 saamme ansioillamme taivaspaikan?<br \/>\nEnt\u00e4p\u00e4 jos<\/em><em>\u2026<\/em><em> her<\/em><em>\u00e4<\/em><em>isimme todellisuuteen ja huutaisimme Jumalaa avuksi?<br \/>\nH<\/em><em>\u00e4<\/em><em>n on jo l<\/em><em>\u00e4<\/em><em>hell<\/em><em>\u00e4<\/em><em> Kristuksessa Jeesuksessa \u2013 valmiina armahtamaan ja vanhurskauttamaan meid\u00e4t, uskon kautta, puhtaasta armosta ja rakkaudesta!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong>Room 2:1-24: LAKI JULISTAA JOKAISEN SYYLLISEKSI<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Kuvattuaan pakanoille tyypillist\u00e4 syntiel\u00e4m\u00e4\u00e4 Paavali tukkii suun my\u00f6s juutalaisilta, jotka ylpeilev\u00e4t Mooseksen lailla ja sen noudattamisella. Ent\u00e4 sin\u00e4 \u2013 oletko sin\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4nyt rakkauden lain?<\/strong><\/p>\n<p>Rooman seurakunta koostui melko lailla puoliksi juutalaisista ja pakanoista. Heit\u00e4 yhdisti usko Jeesukseen Kristukseen, mutta heid\u00e4n taustansa olivat kovin erilaiset. Pakanat eiv\u00e4t tunteet Jumalaa vanhastaan, mutta juutalaisille oli annettu laki, liitot, Messias ja paljon muuta. He olivat ison askeleen edell\u00e4, mutta lopulta he kompastuivat omiin helmoihinsa.<\/p>\n<p>Kun Paavali aiemmin r\u00f6kitti pakanoita heille tyypillisist\u00e4 asenteista ja synneist\u00e4, juutalaiskristityt alkoivat r\u00f6yhistell\u00e4 rintaa. Me emme ole moiseen syyllistyneet! Me olemme parempia ihmisi\u00e4! Meille kuuluu Jumalan suosio ja siunaus. Paavali tunsi t\u00e4m\u00e4n syv\u00e4n rinta\u00e4\u00e4nen, olihan h\u00e4nkin taustaltaan juutalainen, jopa fariseus, \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen sellainen.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 Paavali julistaa rohkeasti: <em>\u201dSen t\u00e4hden sin\u00e4 (juutalainen) ihminen, joka tuomitset, et voi mill\u00e4\u00e4n puolustaa itse\u00e4si, oletpa kuka hyv\u00e4ns\u00e4!\u201d <\/em>(2:1). Tosiasiassa jokainen tekee synti\u00e4. Pakanat tekev\u00e4t sit\u00e4 ilman lakia ja juutalaiset laista huolimatta. Kukaan ei t\u00e4yt\u00e4 lakia, jonka olemus on t\u00e4ydellinen rakkaus.<\/p>\n<p><em>Testi:<\/em> T\u00e4yt\u00e4 ilmapallo ja piirr\u00e4 siihen tussilla 10 ruutua. Numeroi ne k\u00e4skyjen mukaisesti. Jos olet rikkonut jotakin k\u00e4sky\u00e4 teollasi, pist\u00e4 neulalla tuota ruutua\u2026 Tai jos olet syd\u00e4mess\u00e4si rikkonut k\u00e4sky\u00e4, tee samoin\u2026 J\u00e4ik\u00f6 pallo ehj\u00e4ksi? Jo yksikin synti rikkoi t\u00e4ydellisen rakkauden lain. Jo yksikin synti kertoo, ett\u00e4 olemme syntisi\u00e4. Ent\u00e4p\u00e4 ne miljoonat synnit, joita matkallemme kertyy vuosien aikana?<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 me kaikki \u2013 olimmepa juutalaisia tai pakanoita \u2013 olemme samalla viivalla Jumalan edess\u00e4. Kell\u00e4\u00e4n meist\u00e4 ei ole oikeutta tuomita toisia, sill\u00e4 se kuuluu yksin Jumalalle. Vain h\u00e4n on siihen kykenev\u00e4 ja oikeutettu. T\u00e4m\u00e4 ei est\u00e4 maallista oikeudenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska Jumala on siihen velvoittanut ja valtuuttanut. T\u00e4m\u00e4 ei sulje pois el\u00e4m\u00e4n oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n opettamista eik\u00e4 seurakuntakurin harjoittamista, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varjella synnin hallintavallalta. Mutta yksityisesti emme saa tuomita ihmisi\u00e4 emmek\u00e4 korottaa itse\u00e4mme ihmisten tai ihmisryhmien yl\u00e4puolelle.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4n oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 todistaa Jumalan kirjoitetun lain ohella my\u00f6s ihmisen omatunto. L\u00e4hell\u00e4 Jumalaa tuo omatunto voi toimia oikean suuntaisesti, mutta se voi my\u00f6s paatua, jolloin ihminen ei en\u00e4\u00e4 tunne pistoa syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Jumalaton pakana voi el\u00e4\u00e4 parempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n kova juutalainen, joka vain muodon vuoksi k\u00e4tkeytyy lain taakse.<\/p>\n<p>Kovaa lakihenkisyytt\u00e4 esiintyy uskovienkin keskuudessa. Armosta saatu her\u00e4tys ja into voivat vuosikymmenten aikana hiipua suorituskeskeisyydeksi ja kovuudeksi. Siit\u00e4 voi tulla her\u00e4tysliikkeen normi, jolla mitataan ihmisten kelvollisuutta ja uskon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Armo ei synnyt\u00e4 t\u00e4llaista.<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>Jumala ja maailma tarvitsevat armollisia ihmisi\u00e4 \u2013 sellaisia, jotka<br \/>\ntuntevat syntisyytens\u00e4 ja Jumalan armon ja voiman Kristuksessa Jeesuksessa.<br \/>\nHeid\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 on hyv\u00e4 olla!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong>Room 2:25 \u2013 3:20: VANHAN LIITON EDUT JA VELVOITTEET<\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Paavalin v\u00e4itteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vastareaktioita. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 sitten on juutalaisuudesta ja vanhasta liitosta? Paljonkin \u2013 oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4!<\/strong><\/p>\n<p>Paavali on tottunut v\u00e4ittelij\u00e4, sill\u00e4 se oli yksi aikansa t\u00e4rke\u00e4 keskustelumuoto ja oppimistapa. Monissakin kirjeiss\u00e4\u00e4n Paavali k\u00e4y t\u00e4llaista v\u00e4ittely\u00e4 \u201dn\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u201d keskustelukumppanin kanssa, joka kuitenkin on hyvinkin todellinen ihminen tai ihmisryhm\u00e4.<\/p>\n<p>Juutalaisen identiteetin ytimess\u00e4 on lain ohella ymp\u00e4rileikkaus (2:25-29). Se osoittaa, kuka kuuluu Jumalan kansaan kuten kristillinen kaste tekee nyky\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 oli kuitenkin vain ulkonainen merkki. Jos ihmisen syd\u00e4men tila oli vahvasti ristiriidassa tuon ulkoisen merkin kanssa, se todisti, ett\u00e4 ihminen oli tosiasiassa luopunut asemastaan Jumalan kansan j\u00e4senen\u00e4. V\u00e4\u00e4r\u00e4 luottamus ulkoisiin merkkeihin tai rituaaleihin ei pelasta eik\u00e4 pyhit\u00e4 ihmist\u00e4 \u2013 ilman syd\u00e4men uskoa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Paavali osoittaa senkin, ett\u00e4 jo vanha liitto edellytti syd\u00e4men ymp\u00e4rileikkausta eli Jumalan Hengen pelastavaa ja pyhitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4. Ulkoinen merkki on sis\u00e4isen todellisuuden n\u00e4kyv\u00e4 jatke. Siksi juutalaisten ei tullut laittaa toivoansa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rileikkauksen varaan \u2013 siihen ei tule sortua kristillisen kasteenkaan suhteen. Kaste ei ole ikuisesti varma taivasautomaatti, mutta se on hyv\u00e4 rohkaisu siihen, ett\u00e4 ihminen turvautuisi ja luottaisi Jumalaan.<\/p>\n<p>Nyt kun Paavali oli kyseenalaistanut ymp\u00e4rileikkauksenkin, juutalainen kuulija raivostuu (3:1). Eik\u00f6 Paavali h\u00e4p\u00e4ise kaiken pyh\u00e4n! Mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle? Kaikki oikea ja hyv\u00e4. Paavali vain ilmaisee totuuden ja Jumalan alkuper\u00e4isen tahdon ja tarkoituksen, jonka juutalaisuus oli v\u00e4\u00e4rist\u00e4nyt monin eri tavoin.<\/p>\n<p>Ihmisen syntisyys ei tee tyhj\u00e4ksi Jumalan hyvi\u00e4 tekoja vanhassa liitossa: laki, ymp\u00e4rileikkaus, liitot ja lupaukset, jumalanpalvelus, pyh\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 ne kaikki ovat hyvi\u00e4 ja oikeita asioita. Juutalaisille on annettu valtavia aarteita. Mutta ne eiv\u00e4t pelasta ihmist\u00e4. Ne vain kertovat el\u00e4m\u00e4n oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n, paljastavat ihmisen syntisyyden ja osoittavat pelastuksen tien, joka on Jeesus Kristus, luvattu Messias. Tienviitta ei ole itse tie eik\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4; se on vain suuntamerkki.<\/p>\n<p>Paavalin opetus Jumalan armosta on sekin outoa v\u00e4\u00e4ristyneelle juutalaisuudella ja syntiselle syd\u00e4melle. Helposti ihminen ajattelee, ett\u00e4 armo on lupa synnin tekemiseen ja viel\u00e4 enemm\u00e4n: synti vain kirkastaa Jumalan armon suuruutta, joten tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 synti\u00e4 ja kirkastetaan armoa\u2026 T\u00e4m\u00e4 on tietysti t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. Armon tarkoitus on vapauttaa synnist\u00e4! Armo pit\u00e4\u00e4 ensin kokea, jotta sen vaikutuksia voi todella ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Lopuksi Paavali tekee tiukan yhteenvedon. Kaikki ovat t\u00e4ydellisen syntisi\u00e4. Ei ole yhden yht\u00e4k\u00e4\u00e4n puhdasta. Jumalan laki paljastaa t\u00e4m\u00e4n kirkkaasti ja jokainen suu vaiennetaan pyh\u00e4n Jumalan edess\u00e4!<\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><strong><em>Mik\u00e4 tekee sinusta aidon kristityn?<br \/>\nOnko se kaste, kirkon j\u00e4senyys tai jokin muu ulkoinen tekij\u00e4?<br \/>\nEnt\u00e4 syd\u00e4mesi \u2013 kuka sit\u00e4 saa hallita? Synti vai Jumalan armo?<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Room 1:1-15: PAAVALIN EVANKELIUMI ROOMALAISILLE Roomalaiskirje on apostoli \u201dPaavalin evankeliumi\u201d. Siin\u00e4 Paavali syventyy evankeliumin ytimiin ja salaisuuksiin. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 kenest\u00e4 puhuu ja mihin uskoo. Sit\u00e4 mekin tarvitsemme! Vanha testamentti ennusti Messiaan tulemuksen. Nelj\u00e4 evankeliumikirjaa kuvaavat Messiaan el\u00e4m\u00e4n, ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen. Apostolien teot kertovat evankeliumin voittokulusta tuon ajan supervallan ytimiin, Roomaan saakka, sek\u00e4 kristillisten seurakuntien syntymisest\u00e4. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6710","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6710","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6710"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6710\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6710"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}