{"id":6682,"date":"2018-02-10T18:14:33","date_gmt":"2018-02-10T18:14:33","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6682"},"modified":"2018-02-10T18:14:33","modified_gmt":"2018-02-10T18:14:33","slug":"suomen-hengellisyys-ennen-uskonpuhdistusta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6682","title":{"rendered":"Suomen hengellisyys ennen uskonpuhdistusta"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #0000ff;\"><strong>SUOMEN HENGELLISYYDEN HISTORIA &#8211; ennen uskonpuhdistusta<\/strong><\/span><\/p>\n<p><em>Seuraava on kristillisyyden levi\u00e4misen ja vahvistumisen yleisluontoista kuvausta Suomessa. Kaikki kristillisyys ei ole aitoa hengellisyytt\u00e4 vaan osa on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodollista, pahimmillaan jopa pakkovaltaa. Aitoa kristillisyytt\u00e4 on siell\u00e4, miss\u00e4 uskotaan Jumalaan Raamatun mukaisesti, Jeesuksen Kristuksen kautta, ja pyrit\u00e4\u00e4n noudattamaan kristillist\u00e4, raamatullista moraalia, armon varassa.<\/em><\/p>\n<p><strong>500-1000 jKr.<\/strong><\/p>\n<p>Suomessa ehk\u00e4 jo 500-luvulla ensimm\u00e4isi\u00e4 kristinuskon vaikutteita: Eurassa oli ruumishautauksia. Varmuudella 800-luvulla oli kristillisi\u00e4 symboleita ja esineit\u00e4 (ristiretket, it\u00e4, kauppiaat). Lis\u00e4ksi vakiintui kristillist\u00e4 sanastoa (pappi, risti, raamattu, pakana) muinaisven\u00e4j\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p><strong>1000-1150<\/strong><\/p>\n<p>1000-luvulla hautaustavan muutokset Lounais-Suomessa \u2013 koko silloinen Suomi otti t\u00e4m\u00e4n tavan 1300-luvulle tultaessa. Ruotsalaiset siirtolaiset vaikuttivat l\u00e4nsi- ja etel\u00e4rannikoilla. Vuonna 1120 Ruotsissa 6 hiippakuntaa, Suomi ja Viro l\u00e4hetyskenttin\u00e4. 1100-luvulla alkoi miekkal\u00e4hetys ja ristiretkiliike.<\/p>\n<p><strong>Pyh\u00e4 Henrikin aika \u2013 Nousiaisten hiippakunta<\/strong><\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Eerikin retki Suomeen 1150-luvulla. Upsalan piispa Henrik mukana ja j\u00e4i Suomeen. Lalli surmasi K\u00f6yli\u00f6n j\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4, mist\u00e4 syntyi legendoja ja pyhimyskultti. Paavin kirjeess\u00e4 Suomi kuvattiin uhanalaiseksi ja vihamieliseksi, vaikkakin oli \u201dliittosuhteessa\u201d Ruotsin kanssa. Lounaissuomalaista aluetta kutsuttiin Nousiaisten hiippakunnaksi (mainittu vuonna 1229); pieni\u00e4 seutukirkkoja.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Piispa Tuomaan aika \u2013 l\u00e4nnen ristiretkiaikaa<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4meren ristiretkiliike: 1150 lukien saksalaiset ja tanskalaiset kristillistiv\u00e4t It\u00e4meren etel\u00e4rannikkoa; taustalla paavien maailmanherruustavoitteet; l\u00e4hetys muuttui miekkal\u00e4hetykseksi; 1200-luvun alussa virolaiset voitettiin; 1216 kirjeess\u00e4 Suomi tunnustetaan Upsalan provinssiin kuuluvaksi. Piispa Tuomas oli Suomen ensimm\u00e4inen piispa, 1229-1245. Vuonna 1229 paavi siirsi piispanistuimen Koroisiin Maariassa. Samoihin aikoihin karjalaiset ja savolaiset kastettiin id\u00e4n uskoon. L\u00e4nsi ja it\u00e4 kohtasivat, kilpailutilanne ja taisteluita. Piispa Tuomas harjoitti miekkal\u00e4hetyst\u00e4 ja kidutusta; h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten kapina. H\u00e4meen ristiretki 1248 tai 1238.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hetysalueesta j\u00e4rjestetyksi hiippakunnaksi<\/strong><\/p>\n<p>Vallitsi s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta ja kirkon vapaus. Oli maallinen ja hengellinen r\u00e4lssi. Vuoden 1248 kirkollinen ohjelma. Perustettiin tuomiokapitulit ja katedraalikoulut papiston kouluttamiseksi. Kirkon maaomistukset turvattiin. Uplannin laki + kirkkokaari takasivat Suomessakin kristinuskon etuoikeutetun aseman. Kruunu nimitti mm. Suomen piispan ja Turun piispan. Turun tuomiokapituli ja tuomiokirkko.<\/p>\n<p>Maunu I (1291-1308) ensimm\u00e4inen suomalainen piispa; vuonna 1300 Turun tuomiokirkon vihkiminen neitsyt Marialle, Henrikin rippeet reliikeiksi. Kuusiston piispankartano.<\/p>\n<p>Karjalan jako ja it\u00e4rajan levottomuudet; ven\u00e4l\u00e4isten tuhoretki H\u00e4meeseen 1292. Karjalan ristiretki 1293 ja L\u00e4nsi-Karjalan valloitus, Viipurin linna. 30-vuotiset taistelut. Vuonna 1318 ven\u00e4l\u00e4iset tuhosivat Kuusiston linnan, Turun kaupungin ja tuomiokirkon. Vuonna 1323 solmittiin P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha, joka m\u00e4\u00e4ritti valtakuntien ja kirkkokuntien rajat. Rauha p\u00e4\u00e4tti Suomen l\u00e4hetys- ja ristiretkiajan.<\/p>\n<p>.<\/p>\n<p><strong>Kirkollisen j\u00e4rjestyksen vakiinnuttaminen<\/strong><\/p>\n<p>Paavin valta heikentyi.<\/p>\n<ul>\n<li>Karjalan ja Savon vakiinnuttaminen. Dominikaaninen jumalanpalvelusj\u00e4rjestys.<\/li>\n<li>piispa Hemming 1338-66; tuomiorovastin virka (piispan korva); tuomiokirkon uusi rakennuskausi, kivikirkkoja l\u00e4hiseuduille. Ohjeita papiston ty\u00f6st\u00e4, selibaatista, kirkollista juhlista, paastoista. Mustan surman aikaa.<\/li>\n<li>kirkollinen verotus ja oikeus vakiintuivat 1300-luvulla.<\/li>\n<li>Pohjanmaata asuttivat etel\u00e4ss\u00e4 kristityt ruotsalaiset ja suomalaiset asukkaat; samalla Lapin jako: Kemi ja Kuusamo Turulle, lappalaiset pakanoita.<\/li>\n<li>Ven\u00e4j\u00e4n sota 1348-51; kaste m\u00e4\u00e4ritti my\u00f6s poliittisen alamaisuuden; kuninkaalla kaksi lippua: risti ja armahdus sek\u00e4 vanhurskaus; Viipuriin dominikaani- ja fransiskaaniluostarit.<\/li>\n<li>birgittalaisuus: merkitt\u00e4vin pohjoismaalainen panos keskiajan katolisen kirkon historiaan; Birgitta oli kartanorouva, 8 lasta, pyhiinvaelluksia, luostariin asumaan. H\u00e4n sai ilmestyksi\u00e4 \u201dKristukselta\u201d ja neitsyt Marialta; k\u00e4rsimys- ja Maria-mystiikkaa; profeetan auktoriteetti, parannuksen saarnaaja; siirtyi Roomaan 1350 ja kuoli 1373<\/li>\n<li>piispat vaihtuivat tihe\u00e4sti; 1370 alkoi kotimaisten piispojen aika<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Katolisen kirkon kukoistuskausi<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>piispa Maunu Tavast 1412-50 Mietoisista; pisin valtakausi keskiajalla. Pitk\u00e4 rauhan kausi mahdollisti kirkollisen rakennusty\u00f6n; tuomiokirkkoon useita alttareita ja yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6it\u00e4; papisto kasvoi.<\/li>\n<li>Naantalin birgittalaisluostarin perustaminen 1443 (Raisio)<\/li>\n<li>piispa Olavi Maununpoika 1450-60 Piikki\u00f6st\u00e4<\/li>\n<li>piispa Konrad Bitz 1460-89, ylimys Turusta; vihki 1462 Naantalin luostarin ja jatkoi tuomiokirkon uudisrakentamista<\/li>\n<li>kirjapainotaito edisti jumalanpalvelusten yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4: 1488 Missale Aboense, Turun hiippakunnan messukirja (dom)<\/li>\n<li>etenkin H\u00e4meess\u00e4 rakennettiin vilkkaasti kirkkoja + uusia kirkkopit\u00e4ji\u00e4<\/li>\n<li>piispa Maunu S\u00e4rkilahti 1489-1500; vihkimys Upsalan arkkipiispalta \u2013 uusi tapa; vuonna 1492 uudistuksia: kansankieliset osiot, h\u00e4t\u00e4kaste, rippi, selibaatti<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Keskiajan syksy<\/strong><\/p>\n<p>Ruotsin kirkon romahdus seurasi sit\u00e4, ett\u00e4 paavius ja kirkon hengellinen ydin olivat romahtamassa. Kirkon moraalinen rappio ei ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin syv\u00e4\u00e4 kuin etel\u00e4ss\u00e4. Hallitsijat ohjasivat kirkkoa. Arkkipiispana Jakob Ulvinpoika, l\u00e4hes 50 vuotta. Vuonna 1520 Tanska valtasi Ruotsin. Alkoi juuttivihan aika. Piispana Johannes IV Olavinpoika 1504-10 Paraisilta. Vuonna 1508 tanskalaisten hy\u00f6kk\u00e4ys Turkuun \u2013 kirkollisten esineiden ry\u00f6st\u00f6. Piispa Arvid Kurki, 1510-1522 hukkui Pohjanlahteen.<\/p>\n<p><strong>Hiippakunnan johtoporras<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>piispa: Turku oli yksi seitsem\u00e4st\u00e4 Upsalan hiippakunnasta &#8211; melko itsen\u00e4inen asema; vihkivalta (papit, diakonit, alemmat klerkit) + tuomio\/hallintovalta; piispanp\u00f6yt\u00e4 eli talous oli maan vaurain: Kuusisto, maatiloja, 1\/3-osa maan kymmenyksist\u00e4; valtaneuvoston j\u00e4sen, varuskunta, l\u00e4\u00e4nitys<\/li>\n<li>tuomiokapituli \u2013 piispan neuvoskunta: korkeasti koulutettuja j\u00e4seni\u00e4; katedraalikoulun johtaminen, pappien kasvatus, kirjallinen kulttuuri<\/li>\n<li>hiippakuntasynodi \u2013 pappeinkokous: piispa opetti ja ohjasi papistoa; joka vuosi, ajankohtaisia hallinnollisia asioita<\/li>\n<li>maarovastit: v\u00e4liporras piispan ja kirkkoherran v\u00e4lill\u00e4; valvoi papistoa piispan apulaisena; hoiti postia, verojen kuljetuksia<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kirkkopit\u00e4j\u00e4t ja papisto<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>kirkkopit\u00e4j\u00e4: yksikk\u00f6n\u00e4 pit\u00e4j\u00e4 = paikallisseurakunta; kirkon rakentaminen ja yll\u00e4pito + papin palkka;\u00a0 yhtenev\u00e4 maallisen k\u00e4r\u00e4j\u00e4hallintoalueen kanssa; vuonna 1540 sata kirkkopit\u00e4j\u00e4\u00e4 \u2013 alueelliset erot suuria; oma pappi eli kirkkoherra + usein kappalainen, vikaari = sijaispappi; jakautui kappeli- ja kinkerikuntiin<\/li>\n<li>papisto: ensimm\u00e4inen tunnettu oli Nousiaisten Vilhelm, piispa Tuomaan kappalainen; suomalaisten osuus kasvoi erit. 1400-luvulla; koulutus vaati varoja \u2013 pappi yleens\u00e4 yl\u00e4luokista<\/li>\n<li>lukkarit (klocka): apulainen, kellojen soitto, kirkosta huolehtiminen, kirkolliset toimitukset, kierteli papin kanssa, hoiti postia, avusti pappilan taloustoimissa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Jumalanpalvelus ja sakramentit<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>kirkkovuosi s\u00e4\u00e4teli jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4: kaksi juhlap\u00e4ivien ryhm\u00e4\u00e4, (1) p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 riippuvat, liikkuvat juhlat + Kristus-juhlat, sek\u00e4 (2) kiinte\u00e4t juhlat eli pyhimysjuhlat<\/li>\n<li>yhtyminen kansanomaisiin tapoihin, juhliin ja vuodenaikoihin<\/li>\n<li>liturgisten kirjojen 2. osasto sis\u00e4lsi l\u00e4hes yksinomaan pyhimysten juhlap\u00e4ivi\u00e4; runkona dominikaaninen kalenteri 1300-luvulla; 160-180 juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4, 212 toimitusta; kaikki vain tuomiokirkossa ja luostareissa; pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 alttarissa; kasteessa pyhimysnimi eli suojeluspyhimys<\/li>\n<li>seitsem\u00e4n sakramenttia: 1) pappisvihkimys, 2) kaste, 3) konfirmaatio, 4) parannus\/rippi, 5)\u00a0 ehtoollinen ja 6) viimeinen voitelu ja 7) avioliitto.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Luostarit, killat ja armeliaisuuslaitokset<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>dominikaani- eli saarnaajaveljest\u00f6: perustettiin 1216, kristinuskon levitt\u00e4minen saarnaamalla, varhain Pohjoismaihin, Turkuun perustettiin 1249 &gt; kirkoissa dominikaaninen liturgia, vaikutti karjalaisten parissa, 1392 Viipuriin, l\u00e4nnen uskon vahvistus rajalla; srk-papisto ei pit\u00e4nyt heist\u00e4, vaikutus hiipui<\/li>\n<li>fransiskaanit \u2013 harmaat veljekset: perustettiin 1223, Suomeen melko my\u00f6h\u00e4\u00e4n, Viipurissa 1403, Raumalla 1449 ja K\u00f6karissa 1472; vaikuttivat pyhimyskalenteriin ja kirkkotaiteeseen; korosti Kristuksen k\u00e4rsimist\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>Naantalin birgittalaisluostari: perustettiin 1378; kritiikki\u00e4 Birgitan ilmestyksi\u00e4 ja kaksoisluostarij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan<\/li>\n<li>augustinolaiss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 t\u00e4ydennetty Birgitan ohjeilla; valtaneuvosto p\u00e4\u00e4tti perustamisesta 1438 (dom. naisluostari v\u00e4istyi); ensin Maskuun \u2013 nimeksi Nadhendaal, Armon laakso; 1442 Raisiosta Ailosten tila, uusi kauppapaikka, kasvu; nykyinen Naantalin kirkko; korosti Kristuksen k\u00e4rsimisen muistelemista ja neitsyt Marian osuutta pelastusprosessissa<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li>killat ja veljest\u00f6t: porvaristo, papisto, merenkulku; pyhimysten palvontaan keskittynytt\u00e4<\/li>\n<li>armeliaisuuslaitokset: luostarit, almut ja almutuvat kirkkojen l\u00e4hell\u00e4; Turun hospitaali 1355 spitaalisille Puolalanm\u00e4ell\u00e4; Viipurissa Maria Magdaleenan hospitaali \u2013 It\u00e4-Suomen leprasairaala<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Opillinen ja kirjallinen kulttuuri<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>t\u00e4rkein koulu oli Turun katedraalikoulu, mainittu 1326 alkaen<\/li>\n<li>Viipurin koulu kakkosena, 1409, oli humanismin kanava maahamme<\/li>\n<li>Rauman ja Porvoon koulut<\/li>\n<li>ulkomaiset yliopistot: ainakin 139 suomalaista, l\u00e4hinn\u00e4 pappeja\n<ul>\n<li>Pariisi: vapaat taiteet (filosof.tdk) \u2013 maisteriksi, 7 piispaa<\/li>\n<li>Praha suuren skisman aikana Jan Husiin asti<\/li>\n<li>Leipzig, Rostock, K\u00f6ln; saksalainen kulttuurivaikutus syrj\u00e4ytti ranskalaisen<\/li>\n<li>uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen latinan merkitys hupeni<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kirkot<\/strong><\/p>\n<p>Vanhimmat kirkkorakennukset olivat puusta eik\u00e4 niit\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4; kivikirkkoja on j\u00e4ljell\u00e4 n. 70, uudisrakentaminen yleens\u00e4 ristikirkoiksi, graniitti, v\u00e4h\u00e4n tiilt\u00e4, vanhin Jomalan kirkko 1260, ensin Turun seudulle mm. Vehmaa, Taivassalo ja Raisio + Maaria, Kaarina, Lieto ja Masku, saaristo, Satakunnassa 1300-luvulta ja H\u00e4meess\u00e4 1470-luvulla; Turun tuomiokirkko 1280-luvulta alkaen; vilkkainta rakentaminen oli 1450 tienoilla; luostarikirkot, saarnatuoleja, kirkonkellot, hautausmaa<\/p>\n<p><strong>Kirkon vaikutus kansaan<\/strong><\/p>\n<p>Katolinen kristillisyys hallitsi yhteiskuntaa ja kulttuuria \u2013 uskonnollinen aikakausi. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, vastahakoisuutta ja pakanallisia tapoja. Ominaista oli kollektiivisuus ja sakramentit \u2013 ei henkil\u00f6kohtainen jumalasuhde. Uskon painottuminen tuonpuoleisuuteen, osittain maailmankielteisyys ja pessimismi. Kuoleman l\u00e4sn\u00e4olo leimasi el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pakanallisuutta torjuttiin kirkkokurilla. Aneet ja paikalliset pyhiinvaellukset. Latina oli jumalanpalveluskielen\u00e4 ja kotiopetus oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Sakramenttikristillisyytt\u00e4. Pyhimyskultti oli silta pakanallisuuden ja kristillisyyden v\u00e4lill\u00e4; samalla synkretismi\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>SUOMEN HENGELLISYYDEN HISTORIA &#8211; ennen uskonpuhdistusta Seuraava on kristillisyyden levi\u00e4misen ja vahvistumisen yleisluontoista kuvausta Suomessa. Kaikki kristillisyys ei ole aitoa hengellisyytt\u00e4 vaan osa on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodollista, pahimmillaan jopa pakkovaltaa. Aitoa kristillisyytt\u00e4 on siell\u00e4, miss\u00e4 uskotaan Jumalaan Raamatun mukaisesti, Jeesuksen Kristuksen kautta, ja pyrit\u00e4\u00e4n noudattamaan kristillist\u00e4, raamatullista moraalia, armon varassa. 500-1000 jKr. Suomessa ehk\u00e4 jo 500-luvulla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6682","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6682","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6682"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6682\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6682"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}