{"id":6677,"date":"2018-02-10T18:11:14","date_gmt":"2018-02-10T18:11:14","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6677"},"modified":"2018-02-10T18:11:14","modified_gmt":"2018-02-10T18:11:14","slug":"6677-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6677","title":{"rendered":"Suomen itsen\u00e4isyyden aika"},"content":{"rendered":"

SUOMEN ITSEN\u00c4ISYYDEN AIKA<\/strong><\/span><\/p>\n

1917<\/strong>
\nEduskunta hyv\u00e4ksyi valtalain, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikainen hallitus hajotti eduskunnan.\u00a0Vuoden aikana oli 500 lakkoa ja suuri yleislakko marraskuussa. Kansa jakautui vahvasti valkoisiin ja punaisiin. Yleiseen \u00e4\u00e4nioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin ty\u00f6aikalaki s\u00e4\u00e4dettiin.\u00a0Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli lokakuussa suuri sosialistinen vallankumous.<\/p>\n

Suomen eduskunta julistautui 15.11. maan korkeimmaksi vallan haltijaksi. Suomen senaatin puheenjohtaja Svinhufvud luki eduskunnalle Suomen itsen\u00e4isyysjulistuksen 4.12. Suomessa oli tuolloin 100\u00a0000 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotilasta.<\/p>\n

6.12.1917<\/u><\/strong>
\n<\/u>Suomi julistautui eduskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 itsen\u00e4iseksi 6.12.<\/strong><\/span><\/p>\n

Maan virallisena lippuna k\u00e4ytettiin punapohjaista leijonalippua. Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi toukokuussa 2018. Ven\u00e4j\u00e4n neuvostohallitus tunnusti Suomen itsen\u00e4isyyden 31.12.
\n
\n1918<\/strong>
\nRanska, Saksa ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsen\u00e4isyyden 4.1. Valkoiset valloittivat Oulun ja punaiset hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Karjalassa. J\u00e4\u00e4k\u00e4rit saapuivat Vaasaan ja punaiset vet\u00e4ytyiv\u00e4t Tampereelle. Saksalaiset nousivat maihin Hangossa ja valtasivat Helsingin punaisilta. Viipuri vallattiin. N\u00e4in sis\u00e4llissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.<\/p>\n

Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.\u00a0Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna h\u00e4n ilmoitti luopuvansa asemasta.\u00a0Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
\n
\n1919<\/strong>
\nTasavaltainen hallitusmuoto s\u00e4\u00e4dettiin. Se viritti laajan uudistusty\u00f6n. Painovapauslaki ja yhdistyslaki. Kieltolaki tuli voimaan. \u00c5bo Akademi perustettiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho St\u00e5hlberg.<\/strong><\/span>\u00a0Monet maat tunnustivat Suomen itsen\u00e4isyyden. Ensimm\u00e4inen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanotto.
\n
\n1920<\/strong>
\nAnnettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.\u00a0Suomi liittyi Kansainliittoon.\u00a0Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.<\/p>\n

1921<\/strong>
\nAnnettiin oppivelvollisuuslaki.
\n
\n1922<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4dettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sek\u00e4 uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki. Paavo Nurmi juoksi ensimm\u00e4isen maailmanenn\u00e4tyksens\u00e4. Ensimm\u00e4inen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00a0ilta<\/em>vastaanotto.
\n
\n1923<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset radiol\u00e4hetykset alkoivat. Nummisuutarit-elokuva. Markus-sed\u00e4n lastentunnit (1926).
\n1924
\n<\/strong>Paavo Nurmi voitti viisi olympiakultaa ja juoksi 10 maailmanenn\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n


\n1925-31<\/strong>
\nLauri Relander Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/span>\u00a0<\/strong>
\n<\/strong>
\n1928<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4dettiin uusi valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestys. Viipurin Reipas voitti j\u00e4\u00e4kiekon ensimm\u00e4isen Suomen mestaruuden.
\n
\n1929-30<\/strong>
\nKommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike, joka syyllistyi satoihin v\u00e4kivaltaisuuksiin ja j\u00e4rjesti Helsingiss\u00e4 talonpoikaismarssin. Entisen presidentin St\u00e5hlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyv\u00e4ksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.<\/p>\n

1931-1937<\/strong>
\nP.E. Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>\u00a0Koululaiva Suomen Joutsen l\u00e4hti ensimm\u00e4iselle koulupurjehdukselle valtamerelle 1931. Pula-aika alkoi New Yorkin p\u00f6rssin romahduksesta (1929).
\n
\n1932<\/strong>
\nNeuvoa-antavan kansan\u00e4\u00e4nestyksen\u00a0j\u00e4lkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
\nSuomen ja Neuvostoliiton v\u00e4linen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimus allekirjoitettiin.\u00a0Lapuanliike j\u00e4rjesti M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen liike lakkautettiin. Ilta-Sanomat alkoi ilmesty\u00e4. Kieltolain aika p\u00e4\u00e4ttyi. Perustettiin Is\u00e4nmaallinen kansanliike IKL.<\/p>\n

1933
\n<\/strong>Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi. Ensimm\u00e4inen suomalainen musikaalielokuva \u201dMeid\u00e4n poikamme merell\u00e4\u201d.
\n
\n1935<\/strong>
\nSuomen ulkopolitiikan linjaksi hyv\u00e4ksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus. Tauno Palon ja Ansa Ikosen ensimm\u00e4inen yhteinen elokuva, joita tuli kaikkiaan 12.<\/p>\n

1937-40<\/strong>
\nKy\u00f6sti Kallio Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>\u00a0Suomi tuli Helsingin yliopiston opetuskieleksi. Helsingin Olympiastadion vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1938.
\n
\n1939<\/strong>
\nF.E. Sillanp\u00e4\u00e4 sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Lokakuussa Paasikiven neuvotteluvaltuuskunta k\u00e4vi neuvotteluja Moskovassa aluevaihdoista. Neuvottelut kariutuivat marraskuussa. Asutuskeskuksia alettiin evakuoimaan. Yleinen ty\u00f6velvollisuus voimaan. Mannerheim puolustusvoimien komentajaksi. Suomelle ei luvattu tukea muista Pohjoismaista. Neuvostoliitto irtisanoi maiden v\u00e4lisen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen.
\n
\n1939-1940<\/strong>
\nSuomen talvisota 30.11.1939 \u2013 13.3.1940. Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si Suomeen koko it\u00e4rajan pituudelta. Sodassa kaatui 26\u00a0000 suomalaista ja 200\u00a0000 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4. Sota p\u00e4\u00e4ttyi Moskovan rauhaan, jossa Suomi menetti mm. Karjalan. Noin 400\u00a0000 l\u00e4hti evakkoon. Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi. Suomen ja Saksan v\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia.
\n
\n1940-44<\/strong>
\nRisto Ryti Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>
\n<\/strong>
\n1941-44<\/strong>
\nJatkosota alkoi 25.6.1941, kun Neuvostoliitto pommitti Suomen kaupunkeja. Suomi valtasi menetetyt alueet ja otti haltuunsa uusia alueita. Vuonna 1944 kes\u00e4ll\u00e4 alkoi Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4ys ja Suomen vet\u00e4ytyminen. Ryti takasi aseveljeyden jatkumisen saksalaisten kanssa. V\u00e4lirauhan ehtona oli mm. presidentin vaihtaminen. V\u00e4lirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9. Lapin sodan aikana saksalaiset pakotettiin poistumaan maasta (1.10. \u2013 5.12.1944).
\n
\n1944-46<\/strong>
\nCarl Gustaf Mannerheim Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>
\n<\/strong>
\n1945<\/strong>
\nAsek\u00e4tkent\u00e4 paljastui.\u00a0Siirtov\u00e4en asuttamiseksi s\u00e4\u00e4dettiin maanhankintalaki.\u00a0A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon. Mika Waltari kirjoitti\u00a0Sinuhe Egyptil\u00e4isen<\/em>. Vuonna 1946 langetettiin sotasyyllisyysoikeudenk\u00e4yntien tuomiot.
\n
\n1946-1956<\/strong>
\nJuho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>\u00a0Vuonna 1946 setelit leikattiin kahtia ja ne menettiv\u00e4t puolet arvostaan. Suuret ik\u00e4luokat syntyiv\u00e4t vuosina 1945-48.
\n
\n1947<\/strong>
\nLiittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.\u00a0Valvontakomissio poistui Suomesta.\u00a0Inflaatio nousi l\u00e4hes 50 prosenttiin. Lapsilisien maksaminen alkoi.
\n
\n1948<\/strong>
\nNeuvostoliiton kanssa solmittiin yst\u00e4vyys-, yhteisty\u00f6- ja avunantosopimus (YYA).
\n
\n1952<\/strong>
\nSotakorvaukset maksettiin loppuun.\u00a0Helsingiss\u00e4 pidettiin olympialaiset. Armi Kuusela valittiin Miss Universiumiksi. Pohjoismainen passivapaus.
\n
\n1954<\/strong>
\nElintarvikes\u00e4\u00e4nn\u00f6stely p\u00e4\u00e4ttyi, kun kahvin myynti viimeisen\u00e4 vapautui rajoituksista.\u00a0V\u00e4in\u00f6 Linnan\u00a0Tuntematon sotilas<\/em>\u00a0ilmestyi.<\/p>\n

1955<\/strong>
\nNeuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.\u00a0Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.\u00a0Ensimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset televisiol\u00e4hetykset (TES-TV) alkoivat. Linnan Tuntematon sotilas esitettiin elokuvaversiona, josta tuli valtavan suosittu.
\n
\n1956-81<\/strong>
\nUrho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>\u00a0Neuvostoliitto luovutti Porkkalan takaisin. SAK aloitti yleislakon. Suomalainen YK-komppania Suezille.
\n
\n1958<\/strong>
\nNeuvostoliitto ei ollut tyytyv\u00e4inen Fagerholmin hallitukseen; alkoi “y\u00f6pakkaskausi”. Kekkonen piti ensimm\u00e4isen televisioidun uudenvuodenpuheen.
\n
\n1960<\/strong>
\nTy\u00f6llisyyslaki, ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
\n
\n1961<\/strong>
\nSuomesta tuli EFTA:n liit\u00e4nn\u00e4isj\u00e4sen.\u00a0Puhkesi “noottikriisi”, kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen k\u00e4yty\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
\n
\n1963<\/strong>
\nOtettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nykymarkka. Yksi markka vastasi sataa vanhaa markkaa. Vuonna 1964 s\u00e4\u00e4dettiin sairausvakuutuslaki.<\/p>\n

1967
\n<\/strong>P\u00e4\u00e4ministeri Paasio keskeytti Israelin matkansa. Kuuden p\u00e4iv\u00e4 sota alkoi 5.6. Sibelius-monumentti paljastettiin. Oulun profetiat Neuvostoliiton uhasta. Suomi juhli 50-vuotista taivaltaan.
\n
\n1968<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4dettiin laki kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n perusteista, mink\u00e4 mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle menness\u00e4 peruskoululaitos. Vuonna 1969 keskiolutta alettiin myyd\u00e4 tavallisissa kauppaliikkeiss\u00e4. Ensimm\u00e4inen Saab-auto valmistui Uudenkaupungin tehtaalta.<\/p>\n

1971
\n<\/strong>Turvavy\u00f6 pakolliseksi uusissa autoissa. Ensimm\u00e4inen lottoarvonta. Lappuliisat. Vuonna 1972 Lasse Viren voitti Munchenin kes\u00e4olympialaisissa kaksi kultamitalia.
\n
\n1973<\/strong>
\nVapaakauppasopimus EEC:n kanssa.\u00a0Uuno Turhapuro\u00a0<\/em>-elokuvien sarja alkoi.
\n
\n1975<\/strong>
\nSuomi oli ETY-kokouksen is\u00e4nt\u00e4maana. Kokous pidettiin Helsingiss\u00e4 30.7.-1.8.\u00a0Anne Pohtamo valittiin Miss Universiumiksi. Vuonna 1976 tapahtui Lapuan patruunatehtaan r\u00e4j\u00e4hdys.
\n
\n1978<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4dettiin keskiasteen koulutuksen kehitt\u00e4mislaki ja kuluttajansuojalaki.
\n
\n1982-1994<\/strong>
\nMauno Koivisto Suomen tasavallan presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span>
\n<\/strong>
\n1985<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen kirjallisuuden Finlandia-palkinto ja Tangomarkkinat kuninkaineen.<\/p>\n

1986
\n<\/strong>Tsernobylin ydinlaskeuma. Kekkonen kuoli elokuussa.<\/p>\n

1987
\n<\/strong>Evankelista Billy Graham julisti kuuden p\u00e4iv\u00e4n ajan Helsingiss\u00e4 Kalevi Lehtisen tulkkaamana.<\/p>\n

1989
\n<\/strong>Nokia lopetti matkatelevisioiden valmistuksen Salossa ja aloitti matkapuhelimien tuotannon. Rautaesirippu ja Berliinin muuri murtuivat. Suomi liittyi Euroopan Neuvoston j\u00e4seneksi.<\/p>\n

1990
\n<\/strong>Helsinki Summit, jossa tapasivat presidentit George Bush, Mihail Gorbatshov ja Mauno Koivisto. Taustana oli Kuwaitin sota.<\/p>\n

1992
\n<\/strong>Suomen markka kellumaan ja markan arvon lasku 13%. Pankkikriisi.
\n
\n1993<\/strong>
\nSuomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA). Presidentin virka-asunnoksi valmistui M\u00e4ntyniemi. Muumimaailma Naantaliin. Roskapankit ottivat hoitoonsa ongelmaluotot. Vaikeat lamavuodet, konkurssit ja leip\u00e4jonot alkoivat.
\n
\n1994<\/strong>
\nMartti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.\u00a0<\/strong><\/span>
\n<\/strong>Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
\n
\n1995<\/strong>
\nSuomi liittyi Euroopan Unioniin.<\/strong><\/span>\u00a0Suomi voitti j\u00e4\u00e4kiekon maailmanmestaruuden Tukholmassa voittamalla Ruotsin maalein 4-1.<\/p>\n

1996
\n<\/strong>Suomen markka kytkettiin Euroopan valuuttaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ERM.
\n
\n1997<\/strong>
\nL\u00e4\u00e4ninhallintouudistus. L\u00e4\u00e4nien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni kahdestatoista kuuteen (Etel\u00e4-Suomen, It\u00e4-Suomen, L\u00e4nsi-Suomen, Oulun, Lapin ja Ahvenanmaan l\u00e4\u00e4ni).<\/p>\n

1999
\n<\/strong>Euro markan rinnalle; markka k\u00e4teisvaluuttana vuoteen 2002 saakka. Suomi EU:n puheenjohtajamaaksi.<\/p>\n

2000
\n<\/strong>Millenium. It-alan hurja nousukausi alkoi.<\/p>\n

2000-2012
\n<\/strong>Tarja Halonen presidenttin\u00e4.<\/strong><\/span><\/p>\n

2001
\n<\/strong>Lahden mm-hiihdon doping-katastrofi. World Trade Center isku 11. p\u00e4iv\u00e4 syyskuuta Usassa. Maailmanlaajuinen \u201dsota terrorismia\u201d vastaan alkoi. Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa.<\/p>\n

2002
\n<\/strong>Euro markan tilalle k\u00e4teisvaluutaksi. Nokian markkinaosuus oli 39% maailman matkapuhelinmarkkinoista.<\/p>\n

2003
\n<\/strong>Suomalaisnuoret Pisa-tutkimuksen k\u00e4rkeen.<\/p>\n

2004
\n<\/strong>Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tsunami, jossa kuoli 300\u00a0000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

2006
\n<\/strong>Suomi voitti euroviisut Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah.<\/p>\n

2008
\n<\/strong>Talouskriisi ja p\u00f6rssiromahdus. Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto. Nokian alam\u00e4ki alkoi.<\/p>\n

2012-
\nTasavallan presidentiksi Sauli Niinist\u00f6.<\/span><\/strong>\u00a0Puolisona Jenni Haukio.<\/p>\n

2014-15
\n<\/strong>Ep\u00e4vakaus kasvoi maailmalla. Pakolaiskriisi syveni.<\/p>\n

2016
\n<\/strong>Kauppojen aukioloajat vapautettiin.<\/p>\n

2017
\nUskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuosi.<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 100 vuotta 6.12.2017.<\/strong><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SUOMEN ITSEN\u00c4ISYYDEN AIKA 1917 Eduskunta hyv\u00e4ksyi valtalain, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikainen hallitus hajotti eduskunnan.\u00a0Vuoden aikana oli 500 lakkoa ja suuri yleislakko marraskuussa. Kansa jakautui vahvasti valkoisiin ja punaisiin. Yleiseen \u00e4\u00e4nioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin ty\u00f6aikalaki s\u00e4\u00e4dettiin.\u00a0Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli lokakuussa suuri sosialistinen vallankumous. Suomen eduskunta julistautui 15.11. maan korkeimmaksi vallan haltijaksi. Suomen senaatin puheenjohtaja Svinhufvud luki […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6677","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6677","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6677"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6677\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6677"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}