{"id":6668,"date":"2018-02-10T18:04:47","date_gmt":"2018-02-10T18:04:47","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6668"},"modified":"2018-02-10T18:04:47","modified_gmt":"2018-02-10T18:04:47","slug":"6668-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6668","title":{"rendered":"Suomen historia ennen itsen\u00e4isyytt\u00e4"},"content":{"rendered":"

SUOMEN HISTORIA ENNEN ITSEN\u00c4ISYYTT\u00c4<\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Noin 10 000 \u2013 8\u00a0000 eKr.
\n<\/strong>Sulavan j\u00e4\u00e4n reuna vet\u00e4ytyy nykyisen Suomen etel\u00e4rannikolta Salpaussel\u00e4lle.<\/p>\n

Noin 7000 – 0 eKr.<\/strong>
\nSuomen alueella alkoi liikkua pyynti- ja mets\u00e4miehi\u00e4. Hiljalleen asuminen alkoi vakinaistua eri alueilla. Vaikutuksia tuli l\u00e4nnest\u00e4, etel\u00e4st\u00e4 ja id\u00e4st\u00e4. Laajempi kaupank\u00e4ynti ja maanviljelys yleistyiv\u00e4t.
\n
\nNoin 800-1200 jKr.<\/strong>
\nViikinkiretkien aikaa. Kristinuskon ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 rannikolla. Kristinusko saa valta-aseman Novgorodissa ja Pohjoismaissa. Vuonna 1155 ruotsalaisten ensimm\u00e4inen ristiretki Suomeen. Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa v\u00e4est\u00f6\u00e4 kasteelle.<\/p>\n

1227 jKr.<\/strong>
\nSuomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi. Turun linnan rakennusty\u00f6t alkoivat vuonna 1280.
\n
\n1230-1300<\/strong>
\nToinen ristiretki H\u00e4meeseen. Vuonna 1250 ensimm\u00e4inen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen. Katolisuus vakiintuu hiljalleen. Vuonna 1277 pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen. Vuonna 1293 kolmas ristiretki, jolloin Karjala valloitettiin ja rakennettiin Viipurin linna.<\/p>\n

1323\u00a0<\/strong>
\nRuotsin ja Novgorodin v\u00e4linen rauhankirja allekirjoitettiin P\u00e4hkin\u00e4saaressa 12.8. <\/strong>Suomi oli kasvanut hiljalleen osaksi Ruotsia.
\n<\/strong>
\n1340-1370<\/strong>
\nSuomesta k\u00e4ytettiin ensi kerran nime\u00e4 \u00d6sterlandia (It\u00e4maa). Laadittiin maanlaki, ensimm\u00e4inen yhten\u00e4inen kirjoitettu laki Ruotsissa. Vuonna 1362 suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.<\/p>\n

1397-1521<\/strong>
\nPohjoismainen Kalmarin unioni. Vuosina 1412-52 Maunu II Tavast Turun piispana. 1480 Iivana III yhdisti Ven\u00e4j\u00e4n. Vuosina 1496-97 nk. vanha viha.<\/p>\n

1523-1560\u00a0<\/strong>
\nKustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana. Vuonna 1527 V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4 vakiinnutettiin uskonpuhdistus. Vuonna 1543 ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria ja 1548 Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
\n
\n1550<\/strong>
\nPerustettiin Helsinki.<\/p>\n

1554<\/strong>
\nSuomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
\n
\n1555-1557<\/strong>
\nSota Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan.
\n
\n1556-63<\/strong>
\n1556 Juhana Suomen herttuna; 1560-68 Eerik XIV Ruotsin kuninkaana; 1568-94 Juhana III Ruotsin kuninkaana. Vanhin, ensimm\u00e4inen tunnettu Suomen vaakuna ajoittuu vuoteen 1580.
\n
\n1570-1595<\/strong>
\nNs. pitk\u00e4 viha, 25-vuotinen sota Ven\u00e4j\u00e4n kanssa.
\n
\n1593<\/strong>
\nLuterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
\n
\n1596-1597<\/strong>
\nNuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen k\u00e4skynhaltijana.<\/p>\n

1599-1617<\/strong>
\nVen\u00e4j\u00e4n sota.
\n
\n1611-32<\/strong>
\nKustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.<\/p>\n

1614<\/strong>
\nSuomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
\n
\n1617<\/strong>
\nStolbovan rauha (Savosta tuli sis\u00e4maan maakunta).\u00a0S\u00e4\u00e4dettiin valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestys.<\/p>\n

1623<\/strong>
\nPerustettiin Turun hovioikeus.<\/p>\n

1634<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4dettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan\u00a0Suomi jaettiin viiteen l\u00e4\u00e4niin.<\/p>\n

1637-40 ja 1648-51<\/strong>
\nPietari Brahe Suomen kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4. \u201dKreivin aikaan\u201d aloitettiin monia uudistuksia.
\n
\n1638<\/strong>
\nJ\u00e4rjestettiin Suomen postilaitos. Kuninkaan tie Tukholman ja Pietarin v\u00e4lisen\u00e4 postitien\u00e4.
\n
\n1642<\/strong>
\nKoko Raamattu ilmestyi Suomeksi.<\/p>\n

1660-97<\/strong>
\nKaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana. Vuonna 1682 Ruotsin s\u00e4\u00e4dyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.\u00a0Ison reduktion mukaisesti my\u00f6s Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat l\u00e4\u00e4nitykset.\u00a0Ruotujakolaitos perustettiin.
\n
\n1686<\/strong>
\nVahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.<\/p>\n

1695-97<\/strong>
\nSuurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja sairauksiin.<\/p>\n

1697-1718<\/strong>
\nKaarle XII Ruotsin kuninkaana. Vuosina 1700-21 suuri Pohjan sota. 1709 Pultavan tappio. Vuosina 1710-21 isoviha.
\n
\n1719-72<\/strong>
\nVapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719. Vuonna 1721 solmittiin Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu. Tervasta Suomen t\u00e4rkein vientituote.<\/p>\n

1723<\/strong>
\nS\u00e4\u00e4dettiin uusi valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestys ja vuonna 1734 valtakunnan yleinen laki.<\/p>\n

1749<\/strong>
\nTuomiokapitulit alkoivat hallituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaisesti pit\u00e4\u00e4 tarkkaa v\u00e4est\u00f6tilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimm\u00e4isen\u00e4 maailmassa).\u00a0Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensv\u00e4rdin johdolla.
\n
\n1753<\/strong>
\nRuotsin valtakunnassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n gregoriaaninen kalenteri. Vuonna 1757 annettiin isojakoasetus. Vonna 1771 alkoi ilmesty\u00e4 Suomen ensimm\u00e4inen sanomalehti Tidningar utgifne av et S\u00e4llskap i \u00c5bo.
\n
\n1771-92<\/strong>
\nKustaa III Ruotsin kuninkaana. Vuonna 1772 Kustaa III:n vallankaappaus. Vuonna 1775 l\u00e4\u00e4nijako uusittiin ja l\u00e4\u00e4nien luku m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kuudeksi.<\/p>\n

1775<\/strong>
\nSuomea varten s\u00e4\u00e4dettiin oma isojakoasetus.\u00a0Antti Lizeliuksen toimittama ensimm\u00e4inen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmesty\u00e4, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.<\/p>\n

1780<\/strong>
\nEversti Yrj\u00f6 Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsen\u00e4isyysajattelun kehittelyyn. H\u00e4n siirtyi Ven\u00e4j\u00e4lle 1786.<\/p>\n

1789<\/strong>
\nRuotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.<\/p>\n

1792-1809<\/strong>
\nKustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.<\/p>\n

1808<\/strong>
\nVen\u00e4l\u00e4iset valloittivat vuoden loppuun menness\u00e4 koko Suomen, josta tuli Ven\u00e4j\u00e4n osa, Suurruhtinaskunta.
\n<\/strong>
\n1809<\/strong>
\nPorvoon valtiop\u00e4ivill\u00e4 (25.3.-19.7.) Ven\u00e4j\u00e4n keisari antoi Suomelle autonomian.\u00a0Haminan rauha.<\/p>\n

1809-1825<\/strong>
\nAleksanteri I Suomen suuriruhtinaana. Vuonna 1811 perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta my\u00f6hemmin tuli Suomen Pankki.<\/p>\n

1812
\n<\/strong>Vanha Suomi liitettiin Viipurin l\u00e4\u00e4nin\u00e4 muun Suomen yhteyteen ja Helsingist\u00e4 tehtiin Suomen p\u00e4\u00e4kaupunki. Vuonna 1816 hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.<\/p>\n

1822<\/strong>
\nTulevat suurmiehet Elias L\u00f6nnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.<\/p>\n

1825-55<\/strong>
\nNikolai I Suomen suuriruhtinaana.
\n
\n1827<\/strong>
\nTurku paloi. Vuonna 1828 yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.<\/p>\n

1831<\/strong>
\nUusi l\u00e4\u00e4nijako. Maa jaettiin kahdeksaan l\u00e4\u00e4niin.<\/p>\n

1831<\/strong>
\nPerustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura. Vuonna 1835 ilmestyi Kalevalan ensimm\u00e4inen laitos.
\n
\n1840<\/strong>
\nRuotsin raha poistettiin liikenteest\u00e4 ja hopearuplasta tuli ainoa k\u00e4yp\u00e4 maksuv\u00e4line. Perustettiin Mustialan maatalousopisto. Vuonna 1843 annettiin uusi kouluj\u00e4rjestys.
\n
\n1844-1846<\/strong>
\nIlmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
\n
\n1848<\/strong>
\nMaamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan p\u00e4iv\u00e4n juhlassa.\u00a0Siell\u00e4 oli esill\u00e4 my\u00f6s Suomen lipun luonnos. J.L. Runebergin\u00a0V\u00e4nrikki Stoolin tarinat<\/em>\u00a0ilmestyiv\u00e4t.<\/p>\n

1854<\/strong>
\nPerustettiin ruotuv\u00e4kipataljoonat (tarkk’ampujapataljoonat). Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto k\u00e4vi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).<\/p>\n

1855-81<\/strong>
\nAleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.<\/p>\n

1856-57<\/strong>
\nSaimaan kanava valmistui.\u00a0Suomi sai ensimm\u00e4iset postimerkit.\u00a0Kouluj\u00e4rjestys mahdollisti suomen k\u00e4yt\u00f6n opetuskielen\u00e4. Sallittiin h\u00f6yrysahojen perustaminen.
\n
\n1858<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n.\u00a0Ensimm\u00e4iset suomenkieliset v\u00e4it\u00f6skirjat julkaistiin.
\n
\n1860<\/strong>
\nSuomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
\n
\n1862<\/strong>
\nHelsingin-H\u00e4meenlinnan rata valmistui.<\/p>\n

1863<\/strong>
\nHelsingin valtiop\u00e4iv\u00e4t aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.\u00a0Kieliasetuksella suomen kielest\u00e4 tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielen\u00e4. Ensimm\u00e4inen puolue, Suomalainen puolue syntyi kieliriidan my\u00f6t\u00e4. Kannattajia kutsuttiin my\u00f6s vanhasuomalaisiksi tai suomettarelaisiksi.
\n
\n1865<\/strong>
\nAsetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.\u00a0Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
\n
\n1866-68<\/strong>
\nKansakouluasetus.\u00a0Viinan kotitarvepoltto kiellettiin. Ruotujakolaitos lakkautettiin. Vuosina 1867-68 viimeiset suuret n\u00e4lk\u00e4vuodet. Ammattikuntalaitos lakkautettiin.
\n
\n1869<\/strong>
\nUusi valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestys.\u00a0Uusi kirkkolaki s\u00e4\u00e4dettiin.
\n
\n1870<\/strong>
\nAleksis Kiven\u00a0Seitsem\u00e4n veljest\u00e4<\/em>\u00a0ilmestyi.<\/p>\n

1872-73<\/strong>
\nAnnettiin kouluj\u00e4rjestys, asetus kunnallisesta itsehallinnosta ja asetus ylioppilastutkinnosta.
\n
\n1877-79<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen Suomen budjetti. T\u00e4ydellinen elinkeinovapaus 1879.
\n1881-94<\/strong>
\nAleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.<\/p>\n

1894-1917<\/strong>
\nNikolai II Suomen suuriruhtinaana.
\n
\n1898<\/strong>
\nPiirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
\n
\n1898-1905<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen sortokausi. Nikolai Bobrikov m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Suomen kenraalikuvern\u00f6\u00f6riksi.
\n
\n1899<\/strong>
\nNikolai II vahvisti helmikuun manifestin.\u00a0Suomessa ker\u00e4ttiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nime\u00e4, mutta keisari ei ottanut sit\u00e4 vienytt\u00e4 l\u00e4hetyskuntaa vastaan.\u00a0Nikolai II ei ottanut vastaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n eurooppalaisten kulttuuriel\u00e4m\u00e4n edustajien Suomen puolesta viem\u00e4\u00e4 “kulttuuriadressia”.
\n
\n1902-1905<\/strong>
\nSuomalaiset aloittivat kutsuntalakot. Eugen Schauman ampui Bobrikovin 1904. Suomessa aloitettiin suurlakko ven\u00e4l\u00e4isen esimerkin mukaan 1905.\u00a0Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.<\/p>\n

1906<\/strong>
\nHallitsija vahvisti valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisell\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudella valittu eduskunta.\u00a0100 000 suomalaista vaihtoi sukunimens\u00e4.<\/p>\n

1907<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen kotimainen elokuva\u00a0Salaviinan polttajat\u00a0<\/em>esitettiin Helsingiss\u00e4.
\n
\n1908-1917<\/strong>
\nToinen sortokausi. Ensimm\u00e4inen maailmansota 1914-18. Suomi oli osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, mutta ei osallistunut maana sotaan vaan maksoi t\u00e4st\u00e4 rahallista korvausta. Suomalaiset j\u00e4\u00e4k\u00e4rit taistelivat Saksan sotavoimissa.<\/p>\n

1912<\/strong>
\nVen\u00e4l\u00e4iset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.\u00a0Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen “juoksi Suomen maailmankartalle”.<\/p>\n

1914
\n<\/strong>Svinhufvud karkotettiin Siperiaan, kun h\u00e4n kielt\u00e4ytyi tottelemasta ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimia.
\n
\n1916<\/strong>
\nAlkoi j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike.
\n1917<\/strong>
\nEduskunta hyv\u00e4ksyi valtalain, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikainen hallitus hajotti eduskunnan.\u00a0Vuoden aikana oli 500 lakkoa ja suuri yleislakko marraskuussa. Kansa jakautui vahvasti valkoisiin ja punaisiin. Yleiseen \u00e4\u00e4nioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin ty\u00f6aikalaki s\u00e4\u00e4dettiin.\u00a0Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli lokakuussa suuri sosialistinen vallankumous.<\/p>\n

Suomen eduskunta julistautui 15.11. maan korkeimmaksi vallan haltijaksi. Suomen senaatin puheenjohtaja Svinhufvud luki eduskunnalle Suomen itsen\u00e4isyysjulistuksen 4.12. Suomessa oli tuolloin 100\u00a0000 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotilasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

6.12.1917<\/u><\/strong>
\n<\/u>Suomi julistautui eduskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 itsen\u00e4iseksi 6.12.<\/strong>\u00a0Maan virallisena lippuna k\u00e4ytettiin punapohjaista leijonalippua. Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi toukokuussa 2018. Ven\u00e4j\u00e4n neuvostohallitus tunnusti Suomen itsen\u00e4isyyden 31.12.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SUOMEN HISTORIA ENNEN ITSEN\u00c4ISYYTT\u00c4   Noin 10 000 \u2013 8\u00a0000 eKr. Sulavan j\u00e4\u00e4n reuna vet\u00e4ytyy nykyisen Suomen etel\u00e4rannikolta Salpaussel\u00e4lle. Noin 7000 – 0 eKr. Suomen alueella alkoi liikkua pyynti- ja mets\u00e4miehi\u00e4. Hiljalleen asuminen alkoi vakinaistua eri alueilla. Vaikutuksia tuli l\u00e4nnest\u00e4, etel\u00e4st\u00e4 ja id\u00e4st\u00e4. Laajempi kaupank\u00e4ynti ja maanviljelys yleistyiv\u00e4t. Noin 800-1200 jKr. Viikinkiretkien aikaa. Kristinuskon ensimm\u00e4isi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6668","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6668","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6668"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6668\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6668"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}