{"id":6196,"date":"2017-07-24T09:19:03","date_gmt":"2017-07-24T09:19:03","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6196"},"modified":"2017-07-24T09:19:03","modified_gmt":"2017-07-24T09:19:03","slug":"sankamo-kohti-vaaran-vuosia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=6196","title":{"rendered":"Sankamo: Kohti vaaran vuosia"},"content":{"rendered":"

KOHTI VAARAN VUOSIA \u2013 miten kristityt selviytyv\u00e4t?<\/strong><\/p>\n

The Benedict Option: A Strategy for Christians in a Post-Christian Nation (kirjoittanut Rod Drewer)<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Teologian tohtori Juho Sankamo kirjoittaa kes\u00e4kuun l\u00e4hett\u00e4j\u00e4kirjeess\u00e4\u00e4n seuraavaa:<\/p>\n

Uusi Tie<\/em>\u00a0<\/em>-lehden nettijulkaisussa oli jokin aika sitten pitk\u00e4 artikkeli USA:n t\u00e4m\u00e4n vuoden kohutuimmasta kristillisest\u00e4 kirjasta. Kyse on Drewerin kirjasta The Benedict option<\/em>. Tuon kirjan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 keskustelu ja sanoma koskee my\u00f6s meit\u00e4 suomalaisia. Drewer on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kristityt ovat USA:ssa h\u00e4vinneet kulttuurisodan. Olemme siirtyneet vahvasti j\u00e4lkikristilliseen aikaan.<\/p>\n

Paavi Benedictus XVI on sanonut, ett\u00e4 kristityill\u00e4 on nyt edess\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 suurin hengellinen uhka kautta historian sitten l\u00e4ntisen Rooman valtakunnan tuhoutumisen 500-luvulla. L\u00e4ntinen maailma on hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tai hyl\u00e4nnyt juutalaiskristillisen uskon, absoluuttisen totuuden ja moraalin perustan \u2013 luonnollisen lain ja Jumalan ilmoituksen.<\/p>\n

On sanottu, ett\u00e4 Eurooppa on rakentunut kolmen suuren ajatuksen varaan. Eurooppa on kuin kolmijalkainen tuoli. Jos kolmijalkaisesta tuolista ottaa yhden jalan pois, se kaatuu. Nuo jalat ovat kuin kolme keskeist\u00e4 kaupunkia: Jerusalem, Rooma ja Ateena.<\/p>\n

Jerusalem edustaa uskoa Jumalaan (juutalaiskristillinen usko), Ateena edustaa viisautta ja logiikkaa (flosofa), ja Rooma edustaa oikeutta. Jos ja kun Jumala hylj\u00e4t\u00e4\u00e4n, h\u00e4vi\u00e4\u00e4 totuudelta ja viisaudelta perusta. Niin kaikki on vain suhteellista ja mielipiteit\u00e4. Vahvin voittaa ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on \u201dtotta\u201d. Eli jos\u00a0Eurooppa hylk\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sen keskeisimm\u00e4t \u201dperusajatuksensa\u201d, joiden ainutlaatuiseen yhtymiseen perustuu sen vertaansa vailla oleva menestystarina ja kehitys, niin silloin se on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Paavi Benedictus XVI vertasi aikamme ahdistusta l\u00e4ntisen Rooman valtakunnan tuhoon 500-luvulla. Ilman historian tuntemusta olemme tuuliajoilla. George Orwell sanoi, ett\u00e4 \u201dtehokkain tapa kansan tuhoamiseksi on kielt\u00e4\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sen historianymm\u00e4rrys.\u201d <\/em><\/p>\n

Juudean syntisin ja pahin kuningas oli nimelt\u00e4\u00e4n Manasse<\/em> (2. Kun. 21). Tuo nimi tarkoittaa \u201dh\u00e4n unohtaa\u201d. H\u00e4n unohti Herran, h\u00e4n unohti Jumalan lain ja lupaukset. Olemmeko kristittyin\u00e4 vaipumassa unohduksen uneen? Mukaudummeko sen vuoksi t\u00e4m\u00e4n ajan hengen mukaisesti?<\/p>\n

Mik\u00e4 on l\u00e4\u00e4ke t\u00e4h\u00e4n kriisiin? Evankeliointi ja\u00a0diakonia ty\u00f6 ovat entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 roolissa. Lis\u00e4ksi Drewerin kirjassa sanotaan, ett\u00e4 nyt on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vahvistaa kristittyjen yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 maailma ymp\u00e4rill\u00e4mme on muuttunut. Luther tukeutui aikoinaan Saksin suurruhtinaiden apuun, tukeen ja suojeluun. Nyt on toisin. Ei tukea tule valtion puolelta. Ne\u00a0kirkot, jotka ovat perinteisesti voineet tukeutua valtion tukeen \u2013 erityisesti Espanjassa ja Irlannissa \u2013 ovat viime vuosikymmenin\u00e4 kokeneet kovimpia romahduksia. Nyt on opittava seisomaan omilla jaloilla.<\/p>\n

Itse n\u00e4en, ett\u00e4 tulevaisuus on siell\u00e4, miss\u00e4 on hyvi\u00e4 hengellisi\u00e4 koteja, messuyhteis\u00f6j\u00e4, seurakunta, siell\u00e4, miss\u00e4 lapsille annetaan kristillinen kasvatus. El\u00e4mme entist\u00e4 enemm\u00e4n, niin kuin apostoli Pietari sanoo, \u201dhajallaan muukalaisina\u201d (1. Piet. 1:1).<\/p>\n

Olemme niin kuin Daniel ja kumppanit vieraalla maalla, Baabelin vankeudessa. Palvelemme t\u00e4t\u00e4 maailmaa, niin kuin apostolit kehottivat meit\u00e4 palvelemaan esivaltaa, niin kuin Daniel palveli Babyloniaa, mutta emme voi taipua uskostamme ja moraalistamme. Daniel ja kumppanit, nuo nuorukaiset, olivat valmiit astumaan tuliseen p\u00e4tsiin ennemmin kuin kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalansa.<\/p>\n

Kysymys kuuluu, kuinka meid\u00e4n lapsistamme kasvatetaan tuollaisia nuoria ja aikuisia? Kuinka kristillinen usko turvataan? Siin\u00e4 on eritt\u00e4in ajankohtainen kysymys.<\/p>\n

Pietarin kirjeest\u00e4 n\u00e4emme, ett\u00e4 vaikka kristityt olivat \u201dmuukalaisia\u201d maailmassa, he eiv\u00e4t todellakaan olleet muukalaisia toinen toisilleen. He olivat el\u00e4vi\u00e4 kivi\u00e4 Jumalan temppeliss\u00e4, he olivat Jumalan pyh\u00e4 kansa ja heimo, valittu suku, Jumalan lapsia. (1. Piet. 2:4\u201310.)<\/p>\n

Seurakuntayhteys ei ole vaihtoehto vaan elinehto \u2013 varsinkin jos sinulla on lapsia kasvatettavana. Ent\u00e4 jos tuttu seurakunta onkin muuttunut, niin ett\u00e4 siell\u00e4 on vaikka pappina ihminen, joka el\u00e4\u00e4 rekister\u00f6idyss\u00e4 homosuhteessa, tai on vaikka naimisissa samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa? N\u00e4it\u00e4 on paljon ja n\u00e4m\u00e4 asiat ovat perinteisille kristityille tosi vaikeita, jopa mahdottomia,
\ntilanteita.<\/p>\n

Kuitenkin, el\u00e4mme niin vaikean ajan keskell\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme ehdottomasti Hyv\u00e4n Paimenen laumaa, hyv\u00e4\u00e4 seurakuntaa. 500-luvun kriisien seurauksiin, l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 ja ratkaisuina, syntyiv\u00e4t vahvat kristilliset yhteis\u00f6t \u2013 luostarit. Tuolloin korostettiin rukousta ja ty\u00f6t\u00e4: ora et labora<\/em> sek\u00e4 vahvaa uskovien yhteis\u00f6\u00e4, joka on kuin kibbutsi vieraan maan keskell\u00e4. Ehk\u00e4 olemme entist\u00e4 enemm\u00e4n menossa t\u00e4h\u00e4n suuntaan. Vahvat kristilliset yhteis\u00f6t, messuyhteis\u00f6t, ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 tulevaisuuden kannalta.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

KOHTI VAARAN VUOSIA \u2013 miten kristityt selviytyv\u00e4t? The Benedict Option: A Strategy for Christians in a Post-Christian Nation (kirjoittanut Rod Drewer)   Teologian tohtori Juho Sankamo kirjoittaa kes\u00e4kuun l\u00e4hett\u00e4j\u00e4kirjeess\u00e4\u00e4n seuraavaa: Uusi Tie\u00a0-lehden nettijulkaisussa oli jokin aika sitten pitk\u00e4 artikkeli USA:n t\u00e4m\u00e4n vuoden kohutuimmasta kristillisest\u00e4 kirjasta. Kyse on Drewerin kirjasta The Benedict option. Tuon kirjan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6196","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6196"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6196\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}