{"id":5568,"date":"2016-11-16T16:25:54","date_gmt":"2016-11-16T16:25:54","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=5568"},"modified":"2016-11-16T16:25:54","modified_gmt":"2016-11-16T16:25:54","slug":"isa-meidan-rukous","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=5568","title":{"rendered":"Is\u00e4 meid\u00e4n rukous"},"content":{"rendered":"<p><strong>RUKOUS VUORISAARNAN VALOSSA<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Rukous<\/strong><\/p>\n<p>Rukous on uskovan ihmisen hengityst\u00e4. Siin\u00e4 saamme tuoda Jumalalle pyynt\u00f6mme, tarpeemme, kipumme, kysymyksemme ja tietysti kiitoksemme. Samalla otamme vastaan Jumalan antamaa uutta raikasta el\u00e4m\u00e4\u00e4. Rukous on yhteytt\u00e4 ja rakkautta. Ilman sit\u00e4 ihminen alkaa kuihtua hengellisesti, mik\u00e4 vaikuttaa koko ihmisen hyvinvointiin.<\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 uskonnollisuudessa rukouskin on menett\u00e4nyt aidon olemuksensa. T\u00e4st\u00e4kin Jeesus moittii fariseuksia (<span style=\"color: #993366;\"><strong>Matt 6:5<\/strong><\/span>).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Millaista on v\u00e4\u00e4r\u00e4 rukous?<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Se on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodollista, vailla syd\u00e4nt\u00e4 ja aitoutta.<\/li>\n<li>Se on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suoritus.<\/li>\n<li>Se palvelee pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omia, itsekk\u00e4it\u00e4 motiiveja. Ihminen saattaa korottaa sill\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja esiinty\u00e4 hurskaana ihmisten ja Jumalan edess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>V\u00e4\u00e4ristyneen vastapainoksi Jeesus opettaa Vuorisaarnassa aitoa rukousta ja samalla yhden t\u00e4rkeimmist\u00e4 kristillisist\u00e4 rukouksista eli Is\u00e4 meid\u00e4n rukouksen (<span style=\"color: #993366;\"><strong>Matt 6:6-13<\/strong><\/span>).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Hyv\u00e4 rukous on\u2026<\/em><\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Yhteytt\u00e4 Jumalaan, taivaalliseen Is\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Hyvin henkil\u00f6kohtaista, syv\u00e4\u00e4 ja osin salattuakin.<\/li>\n<li>T\u00e4ynn\u00e4 aitoja, rehellisi\u00e4 sanoja, joissa on syd\u00e4n mukana.<\/li>\n<li>Ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 tavoitteena ei ole hy\u00f6tyminen toisten kustannuksella. Ihminen saa pyyt\u00e4\u00e4 itselleen apua, tukea ja siunauksia.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Is\u00e4 meid\u00e4n rukous\u00a0 (<span style=\"color: #993366;\"><strong>Matt 6:6-13<\/strong><\/span>)<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>Radikaali, vallankumouksellinen Is\u00e4 meid\u00e4n rukous<\/em><\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4maisessa kulttuurissa oli ja on yh\u00e4 tavanomaista ladella hallitsijoiden edess\u00e4 pitki\u00e4 litanioita ja kehua heid\u00e4n erinomaisuuttaan ja tekojaan. Nyt Jeesus opettaa, ett\u00e4 maailmankaikkeuden Herran edess\u00e4 voimme rukoilla shokeeraavasti, ytimekk\u00e4\u00e4sti ja l\u00e4heisesti: <span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Is\u00e4!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi h\u00e4n ei ole vain juutalaisten Is\u00e4 vaan kaikkien <strong><span style=\"color: #993366;\"><em>Is\u00e4 meid\u00e4n!<\/em><\/span><\/strong> V\u00e4\u00e4ristynyt juutalaisuus n\u00e4ki pakanat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jumalan vihollisina, pelastuksen ulkopuolisina. Jeesuksella on kuitenkin sama, alkuper\u00e4inen, v\u00e4\u00e4ristym\u00e4t\u00f6n Jumalan rakkaus kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan \u2013 sinuakin! Sin\u00e4kin saat tulla Is\u00e4n luokse, olitpa kuka tai millainen tahansa.<\/p>\n<p>Jeesus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arameankielist\u00e4 sanaa <em>Abba!<\/em> Sellaisena se on tullut tutuksi ja v\u00e4littynyt moniin muihinkin kieliin. Aramea oli tavallisen kansan arkikielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala haluaa puhua ja kohdata meit\u00e4 aivan omalla, arkisella kielell\u00e4mme. H\u00e4n ei puhu eik\u00e4 opeta meille k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 munkkilatinaa tai muinaista geezinkielt\u00e4 kuten Etiopian ortodoksit tekev\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4 sanaakaan. Juuri uskonpuhdistuksen ja her\u00e4tysten yksi merkitt\u00e4v\u00e4 voima kumpuaa siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala saa kohdata ihmiset heid\u00e4n omalla kielell\u00e4\u00e4n, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n rukouksessa Jeesus tekee vallankumouksen my\u00f6s ajan ja paikan suhteen. Hurskas juutalainen tapasi rukoilla m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn aikaan kolmesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Nyt Jeesus vapauttaa rukouksen t\u00e4llaisesta aikasidonnaisuudesta ja -rajasta. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 rukoilla vaikkapa kolmesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Se on parempi kuin kerran tai ei yht\u00e4\u00e4n. Kuitenkin saamme rukoilla vaikkapa jatkuvastikin, huokaillen taivaan Is\u00e4n puoleen.<\/p>\n<p>Juutalaisten rukouksissa temppeli oli eritt\u00e4in keskeinen. Se tuli esille etenkin p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 18 kohdan rukouksessa. Nyt Jeesus korvaa temppelirakennuksen Is\u00e4n vapaalla kohtaamisella Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu toki Jeesuksen nimess\u00e4 kuten h\u00e4n toisaalla opettaa.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n rukous on meille tuttu, mutta Jeesuksen aikana se olikin radikaali, suorastaan vallankumouksellinen. H\u00e4n ei opeta uutta, ulkoa opittavaa litaniaa vaan rukouksen, joka on t\u00e4ynn\u00e4 aitoutta ja Jumalan mielenmukaisia asioita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Is\u00e4 meid\u00e4n, joka olet taivaissa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Abba, Is\u00e4 sanaa k\u00e4ytettiin isist\u00e4, opettajista ja kunnioitetuista arvohenkil\u00f6ist\u00e4. Abba ottaa syliins\u00e4 kaikki ihmiset, varsinkin uskovat. Juuri uskovat ovat Jumalan lapsia ja siksi he saavat puhutella Jumalaa is\u00e4ksi. T\u00e4h\u00e4n l\u00e4heiseen yhteyteen kutsutaan kaikkia ihmisi\u00e4 evankeliumin kautta.<\/p>\n<p>Vaikka Jumala Is\u00e4n\u00e4 on esikuva maalliselle isyydelle, Jumalaa ei tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maallisten isien kautta, koska maallinen isyys on vajavaista ja synnin v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4\u00e4. Monille ihmisille sana is\u00e4 voi olla jopa negatiivinen, koska on kokenut omassa lapsuudessaan huonon is\u00e4suhteen.<\/p>\n<p>Paras kuva Jumalasta Is\u00e4n\u00e4 avautuu tuhlaajapoikakertomuksessa. Kertomuksessa on t\u00e4ydellinen is\u00e4, joka on suuri vastakohta tuon ajan kulttuurille ja sen mukaiselle is\u00e4n arvovallalle ja toiminnalle. Tuhlaajapojan is\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 armoa ja rakkautta. Kun is\u00e4 juoksee h\u00e4net h\u00e4p\u00e4issytt\u00e4 poikaa vastaan l\u00e4pi kyl\u00e4n, h\u00e4n rikkoo kaikki aikansa normit. Is\u00e4 ottaa pojan takaisin, pukee juhla-asuun, antaa sormuksen ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 suuret juhlat. Juuri n\u00e4in Jumala suhtautuu syntiseen ihmiseen, joka palaa kotiin. Sen sijaan lakihenkinen uskonnollisuus on tuomitsee syntisen ihmisen ikuisiksi ajoiksi. T\u00e4t\u00e4 edustaa tuhlaajapojan isoveli. Jumalan rakkaus ja anteeksiantamus Kristuksessa on t\u00e4ydellist\u00e4 ja rajoittamatonta.<\/p>\n<p>Vaikka Jumalaa kutsutaan Is\u00e4ksi, on Jumalassa my\u00f6s feminiinisi\u00e4 piirteit\u00e4. Siksi Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, jotka vasta yhdess\u00e4 ovat Jumalan kokonainen kuva.<\/p>\n<p>Kun rukoilemme sanat \u201dIs\u00e4 meid\u00e4n\u201d, meid\u00e4n tulee n\u00e4hd\u00e4 veljet ja sisaret l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. Jumalan kansa on suuri perhev\u00e4ki.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n -sanat kuvaavat my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on l\u00e4hell\u00e4 meit\u00e4. H\u00e4n jakaa meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme. Silti h\u00e4n on samanaikaisesti Is\u00e4 meid\u00e4n, joka on <em>taivaissa<\/em>. Jumala on Luoja, joka on luonut kaiken. Jumala on l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana. H\u00e4n on kaikkialla l\u00e4sn\u00e4 oleva persoona.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Rukouksen aloituslauseen j\u00e4lkeen tulee kuusi pyynt\u00f6\u00e4, joista<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><strong><em>kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 keskittyy Jumalaan ja ovat \u201dsin\u00e4\u201d pyynt\u00f6j\u00e4<\/em><\/strong>\n<ul>\n<li>Jumalan nimen pyhitt\u00e4minen<\/li>\n<li>Jumalan valtakunnan tuleminen<\/li>\n<li>Jumalan tahdon toteutuminen<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li><strong><em>kolme viimeist\u00e4 keskittyv\u00e4t arkiel\u00e4m\u00e4n tarpeisiin ja ovat \u201dmeille\u201d pyynt\u00f6j\u00e4<\/em><\/strong>\n<ul>\n<li>jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4<\/li>\n<li>anteeksianto ja ihmissuhteet<\/li>\n<li>vapaus pahasta<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Pyhitetty olkoon sinun nimesi<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Nimi edustaa kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 nimen omistaja on. Nimi kuvaa Jumalaa pyh\u00e4n\u00e4 olentona. Koska Jumala on jo pyh\u00e4, rukous tarkoittaa, ett\u00e4 Jumalan nimi tulisi pyhitetyksi ihmisten syd\u00e4miss\u00e4, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja koko maailmassa. T\u00e4t\u00e4 ihminen ei voi itse toteuttaa, sill\u00e4 vain Jumala on pyh\u00e4 ja vain h\u00e4n voi pyhitt\u00e4\u00e4 ihmisen pelastustekojensa kautta.<\/p>\n<p>Profeetta Jesaja koki vahvasti Jumalan pyhyyden ja pyhitt\u00e4v\u00e4n vaikutuksen (Jes 6:1-10). Jesaja n\u00e4ki n\u00e4yss\u00e4 pyh\u00e4n Jumalan valtaistuimellaan ja koki itsens\u00e4 syntiseksi, joka ei voi kest\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n edess\u00e4. H\u00e4n huokaili ja silloin Jumala l\u00e4hetti enkelin, joka puhdisti h\u00e4net tulesta temmatulla kek\u00e4leell\u00e4, joka oli ennakkokuva Kristuksesta ristill\u00e4. Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Jumala kutsui Jesajan suureen palveluteht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Jumalalla on sis\u00e4inen rakkauden ja pyhyyden ristiriita, kun h\u00e4n katsoo syntist\u00e4 ihmist\u00e4. Rakkaus vaatii pelastamaan mutta pyhyys tuomitsemaan. Jumala ratkaisee ristiriidan ristill\u00e4, jossa Jeesus Kristus sovittaa syntimme ja lunastaa meille el\u00e4m\u00e4n Jumalan rakkauden voimassa.<\/p>\n<p>Vanhatestamentillinen esikuva rakkauden ja pyhyyden ristiriidasta l\u00f6ytyy Hoosean kirjasta. Siin\u00e4 profeetta Hoosean piti ottaa portto vaimokseen. Nainen l\u00e4hti pois kodista ja joutui orjaksi. Hoosea osti h\u00e4net uudelleen vapaaksi ja itselleen vaimoksi. Laki olisi vaatinut porttovaimon kivitt\u00e4mist\u00e4, mutta jumalallinen rakkaus toi h\u00e4nelle pelastuksen. Prosessissa Hoosea k\u00e4rsi syv\u00e4sti porttovaimon rakkaudettomuudesta ja h\u00e4pe\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuvaa sit\u00e4, mit\u00e4 Jumala tuntee suhteessa meihin syntisiin ihmisiin ja miten h\u00e4n silti toimii armahtaen ja rakkaudessaan uutta luoden.<\/p>\n<p>Saakoon Jumala siis pyhitt\u00e4\u00e4 nimens\u00e4 meiss\u00e4 ja koko maailmassa, Jeesuksessa Kristuksessa!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Tulkoon sinun valtakuntasi<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p><strong>Kolme perusk\u00e4sityst\u00e4 historiasta:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Historialla ei ole merkityst\u00e4. Kukaan ei ohjaa sit\u00e4. Kaikki p\u00e4\u00e4ttyy hiljaiseen hiipumiseen ja ikuiseen pimeyteen. L\u00e4nsimainen materialismi ja naturalismi.<\/li>\n<li>Historia toistaa itse\u00e4\u00e4n keh\u00e4m\u00e4isesti. Kreikkalainen filosofia ja it\u00e4mainen uskonnollisuus.<\/li>\n<li>Jumala ja Raamattu: Historia on kuin nuoli, joka lent\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti tarkoitettuun maalitauluunsa, joka on Herran p\u00e4iv\u00e4. Maailman keskell\u00e4 pieni, yksitt\u00e4inen ihminen ei kykene hahmottamaan suurta historiallista kuvaa. H\u00e4n voi vain luottaa, ett\u00e4 kaikki on Jumalan k\u00e4dess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Jumalan valtakunta -teema pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kolme vastakohtaa:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan valtakunta on jo tullut Kristuksessa mutta silti se on viel\u00e4 tulossa.<\/li>\n<li>Jumalan valtakunta on l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana.<\/li>\n<li>Jumalan valtakunnan tulemiseen liittyy tietyt merkit, mutta silti sen tulemisen hetki on salaisuus, jonka tiet\u00e4\u00e4 vain Is\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Jumalan valtakunta on tullut ihmisten keskelle Sanassa, Kristuksessa, armov\u00e4lineiss\u00e4 ja Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, joka on uskovissa ja Kristuksen seurakunnassa. Jumalan valtakunta vaikuttaa jo nyt sis\u00e4isesti, mutta tulee t\u00e4ydellisess\u00e4, ulkonaisessa voimassa vasta Herran p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Jumalan valtakunta on ajallisesti ja paikallisesti jo l\u00e4hell\u00e4 mutta samalla kaukana. Jumalan valtakunnan lopullista tulemusta edelt\u00e4v\u00e4t aikojen merkit, jotka karkeasti osoittavat Herran p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4hestymist\u00e4. Silti ne eiv\u00e4t paljasta tulemuksen tarkkaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja hetke\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa \u2013 Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olossa ja lopullisen valtakunnan odotuksessa \u2013 Jumalan kansa on aina el\u00e4nyt. Jo alkuseurakunta koki el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Herran tulemusta. Ennen risti\u00e4 Jeesus oli kuitenkin puhunut vertauksia Jumalan valtakunnasta, joissa is\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hti kaukaisille maille hyvin pitk\u00e4ksi ajaksi ennen kuin palaisi takaisin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jumalan valtakunnan nelj\u00e4 luonnehdintaa:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><u>eskatologinen<\/u> = Jumalan valtakunta tulee historian lopussa (oikein)<\/li>\n<li><u>mystinen \/ hengellinen<\/u> = Jumalan valtakunta on jo tullut uskovien syd\u00e4miin Kristuksessa Jeesuksessa (oikein)<\/li>\n<li><u>poliittinen<\/u> = Israel saa luvatun maan ja valtakunnan, joka hallitsee maailman kansoja; tai Jumalan valtakunta on jokin maailmanlaajuinen valta kuten Rooman valtakunta (oikein Israelin ja 1000-vuotisen valtakunnan osalta)<\/li>\n<li><u>kirkkokeskeinen<\/u> = katolinen kirkko on tuo valtakunta (v\u00e4\u00e4rin); Kristuksen universaali seurakunta koostuu uskovista yli ja l\u00e4pi kirkkokuntarajojen ja on sellaisena todellinen Jumalan valtakunnan v\u00e4liaikainen ilmentym\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen valtakunnan lopullista, t\u00e4ydellist\u00e4 tulemusta (oikein)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jumalan valtakunnan perustuslaki ja kansalaisoikeudet<\/strong><\/p>\n<p>Vuorisaarnaa voimme pit\u00e4\u00e4 Jumalan valtakunnan perustuslakina. Samalla se m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ketk\u00e4 ovat sen kansalaisia ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia heill\u00e4 on. Jumalan lain ytimess\u00e4 on 10 k\u00e4sky\u00e4 ja rakkaus Jumalaa, l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 ja itse\u00e4mme kohtaan. Valtakuntan kansalaiseksi p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vain hengellisesti k\u00f6yh\u00e4t, jotka turvautuvat valtakunnan Kuninkaaseen.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Rukoillessamme Jumalan valtakunnan tulemista pyyd\u00e4mme<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Jumalan vaikutusvallan kasvua meiss\u00e4 ja kristillisess\u00e4 seurakunnassa.<\/li>\n<li>Jumalan vaikutusvallan kasvua yhteiskunnassa meid\u00e4n ja seurakuntien kautta sek\u00e4 suorana Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksena.<\/li>\n<li>Jumalan valtakunnan lopullista ja t\u00e4ydellist\u00e4 tulemista aikojen lopulla.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Jumalan valtakunnasta taistellaan<\/strong><\/p>\n<p>Jumalan valtakunnasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvaa ja ajoittain kovaa ajallista taistelua.\u00a0Moni taho ja uskonto haluavat itselleen johtavan uskonnollisen, maailman-katsomuksellisen ja poliittisen aseman. T\u00e4t\u00e4 kamppailua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4mme, kodeissamme, kotimaassamme, koko maailmassa ja Israelissa, varsinkin Jerusalemissa.<\/p>\n<p>Ratkaiseva taistelu on jo k\u00e4yty Golgatan ristill\u00e4, jossa Jeesus voitti synnin, saatanan ja kuoleman vallat ja voimat. Sielunvihollinen k\u00e4y en\u00e4\u00e4 ep\u00e4toivoista viivytystaistelua Isis-terroristien tavoin.<br \/>\nSe kylv\u00e4\u00e4 ajallista kuolemaa, mutta Jumala niitt\u00e4\u00e4 sen keskell\u00e4 iankaikkista satoa.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 synkempi on maailman taivas, sit\u00e4 enemm\u00e4n Jumalan aitat t\u00e4yttyv\u00e4t. Ahdistusten keskell\u00e4 monet ihmiset turvautuvat Jumalaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Tapahtukoon sinun tahtosi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kuin taivaassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Jumala tahtoo hyv\u00e4\u00e4 ja rakkauden toteutumista kaikkialla. Rukous osoittaa, ett\u00e4 ihminen tunnustaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan olevan historian per\u00e4simess\u00e4. Jumalalla on kaikki valta ja voima. Jumala voi toteuttaa tahtonsa.<\/p>\n<p>Samalla Jumala on rakkaudessaan rajoittanut omaa toimintaansa niin, ett\u00e4 H\u00e4n ei pakota ihmist\u00e4 toimimaan tahtonsa mukaan. Ihminen voi valita. Valintaan ja vapauteen liittyy aina vastuu. Syntiinlankeemuksessa ihminen valitsi olla tottelematta Jumalaa. T\u00e4ll\u00f6in ihminen valitsi sen, mik\u00e4 ei ole hyv\u00e4\u00e4, rakkautta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Vain taivaassa on t\u00e4ydellinen hyvyys, rakkaus ja harmonia eli Jumalan hyv\u00e4n tahdon toteutuminen. Siksi meid\u00e4n on rukoiltava ja pyydett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Jumalan hyvyys, rakkaus ja el\u00e4m\u00e4 tulisi meid\u00e4nkin osaksemme t\u00e4h\u00e4n nykyiseen maailmaan.<\/p>\n<p>T\u00e4rkein, mit\u00e4 Jumala tahtoo, on sielujen pelastuminen. Se ei kuitenkaan sulje pois sit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan muukin hyv\u00e4 tahto voisi toteutua maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sen hyv\u00e4n toteuttamisessa Jumala tahtoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 perheiss\u00e4, kouluissa, ty\u00f6paikoilla ja koko yhteiskunnassa.<\/p>\n<p>Parasta, mit\u00e4 ihmiselle voi tapahtua, on Jumalan tahdon toteutuminen. Pahinta, mit\u00e4 ihmiselle voi tapahtua, on ihmisen oman syntisen tahdon toteutuminen. Me voimme tahtoa hyvi\u00e4 asioita, kun Jumalan Henki ja Sana ovat saaneet tehd\u00e4 meiss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Jumalan Sanasta voimme varmistua siit\u00e4, mik\u00e4 on oikeaa ja hyv\u00e4\u00e4, ja mik\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pahaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Anna meille t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Juutalaisessa rukouksessa pyydet\u00e4\u00e4n Jumalaa siunaamaan sato. Leip\u00e4 on L\u00e4hi-id\u00e4n asukkaiden t\u00e4rkein ravinto ja siten se on kaiken ruuan vertauskuva ja edustaja.<\/p>\n<p><em>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/em> keskitt\u00e4\u00e4 huomion t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 ei kaukaiseen tulevaisuuteen, josta emme tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varmuudella.<\/p>\n<p>Sana <em>jokap\u00e4iv\u00e4inen<\/em> on vaikea k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, koska sit\u00e4 ei tunneta miss\u00e4\u00e4n muussa yhteydess\u00e4. Sana voi tarkoittaa <em>loppumatonta<\/em>. Silloin se tarkoittaisi leip\u00e4\u00e4, joka riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja tulevaisuudessa, ajallisesti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti, loppumattomasti. T\u00e4m\u00e4 merkitys kattaa t\u00e4rkeimm\u00e4t varhaiskristilliset tulkinnat tuosta sanasta.<\/p>\n<p>Rukouksessa me pyyd\u00e4mme perusruokaa \u2013 ei herkkuja. Pyyd\u00e4mme ruokaa \u2013 ei vain itsellemme \u2013 vaan meille, yhteis\u00f6llisesti. Leiv\u00e4n saamme Jumalalta lahjana. Emme voi pakottaa viljaa kasvamaan vaan Jumala antaa kasvun ja ruuan. Sen hankkimisessa ja jakamisessa meill\u00e4 on toki oma osamme.<\/p>\n<p>Ajalliset perustarpeemme ovat osa ihmisyytt\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jumala on luonut koko ihmisen ja koko el\u00e4m\u00e4n. Saamme pyyt\u00e4\u00e4 Luojaltamme siunausta ajalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, joka sekin on t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Anna meille meid\u00e4n velkamme (syntimme) anteeksi, niin kuin mekin anteeksiannamme niille, jotka ovat meille velassa (meit\u00e4 vastaan rikkoneet).<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Juutalaisuudessa anteeksiantamus liitettiin rukouksissa vain ihmisen suhteeseen Jumalaan, ei koskaan ihmistenv\u00e4lisiin suhteisiin. Jeesus sen sijaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti puhuu anteeksiantamisen merkityksest\u00e4 sek\u00e4 Jumala-suhteessa ett\u00e4 ihmissuhteissa. Jeesus opetti t\u00e4st\u00e4 mm. vertauksessa armottomasta palvelijasta, joka itse sai anteeksi valtavan suuren velan mutta ei halunnut antaa toiselle anteeksi t\u00e4m\u00e4n hyvin pient\u00e4 velkaa (Matt 18 luku).\u00a0T\u00e4ss\u00e4 rukouksessa meid\u00e4n tulisi antaa l\u00e4himm\u00e4iselle anteeksi kaikissa tapauksissa, jopa riippumatta siit\u00e4, onko l\u00e4himm\u00e4inen edes pyyt\u00e4nyt anteeksi.<\/p>\n<p>Rukouksessa puhutaan sek\u00e4 velasta ett\u00e4 synneist\u00e4 riippuen siit\u00e4, luemmeko Matteuksen vai Luukkaan evankeliumikirjaa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Jeesus on opettanut ja selitt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n rukouksen moneen kertaa eri paikkakunnilla. H\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt arameansanaa <em>khoba<\/em>, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 molemmat merkitykset, jotka ovat pitk\u00e4lti synonyymej\u00e4. Kreikaksi ei ole sanaa, joka kattaa molemmat. Niinp\u00e4 Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa velka ja Luukas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 molempia sanoja erikseen.<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong>Anteeksiannon v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/strong><\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n -rukous on jokap\u00e4iv\u00e4inen rukous sen kaikilta osilta. Tarvitsemme leiv\u00e4n tavoin anteeksiantamusta joka p\u00e4iv\u00e4 niin Jumalan edess\u00e4 kuin ihmissuhteissakin. Anteeksiannon tarve ei siis ajoitu vain uskonel\u00e4m\u00e4n alkuun vaan se on kristityn jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tarvetta.<\/p>\n<p>Anteeksianto on ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 perheiss\u00e4, kaikissa ihmissuhteissa ja yhteiskunnassa. Ilman anteeksiantoa ihmissuhteet hajoavat ja katkeavat. Anteeksiantamus on ainoa kest\u00e4v\u00e4 tapa el\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Ilman anteeksiantoa on vain katkeruutta, vihaa ja loppumatonta kostoa.<\/p>\n<p>Anteeksiantoon liittyy usein v\u00e4\u00e4ri\u00e4 luuloja. Vastoin niit\u00e4 anteeksiantamus ei tarkoita v\u00e4\u00e4ryyden hyv\u00e4ksymist\u00e4 tai mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4 tai yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta luopumista.<\/p>\n<p>Anteeksiantamuksen periaatetta tulee noudattaa erityisesti yksitt\u00e4isten ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Yhteiskunnan asiana on pit\u00e4\u00e4 oikeutta kunniassa. Henkil\u00f6kohtaiset riidat tulee sopia ja antaa anteeksi. Yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t lait takaavat esimerkiksi, ett\u00e4 rikoksesta tulee tuomio ja rangaistus, ja ett\u00e4 taloudelliset v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6kset oikaistaan. Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6 kykenee antamaan rikoksen tekij\u00e4lle anteeksi, jotta h\u00e4n itse vapautuu katkeruudesta, samalla kun rikollinen saa yhteiskunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n tuomion.<\/p>\n<p>Anteeksiantaminen ei tarkoita, ett\u00e4 ihminen yh\u00e4 uudestaan suostuisi henkisen tai fyysisen v\u00e4kivallan tai muun hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n kohteeksi. Anteeksiantamuksen ohella ihmisen tulee rakastaa ja suojella itse\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 h\u00e4n ottaa tarvittaessa \u201dturvaet\u00e4isyyden\u201d h\u00e4nt\u00e4 uhkaavaan ihmiseen.<\/p>\n<p>Monet pit\u00e4v\u00e4t anteeksiantamista heikkoutena mutta se on suurta vahvuutta.<\/p>\n<ul>\n<li>Jotkut pit\u00e4v\u00e4t kiinni kunniastaan ja taistelevat oikeuden puolesta eiv\u00e4tk\u00e4 anna anteeksi.<\/li>\n<li>Kristitty antaa anteeksi ja taistelee oikeuden puolesta. Siin\u00e4 on suuri ero!<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Perustana Jumalan armo<\/strong><\/p>\n<p>Anteeksiantamattomuus on usein merkki v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai puuttuvasta suhteesta Jumalaan, joka antaa kaiken anteeksi Kristuksessa Jeesuksessa. Se voi olla my\u00f6s merkki kohtaamattomista ja k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 vaikeista kokemuksista ja niihin liittyvist\u00e4 tunteista ja muistoista.<\/p>\n<p>L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikki anteeksiantamus ja voima siihen kumpuaa Jumalasta. Kun ihminen saa kohdata t\u00e4m\u00e4n anteeksiantamuksen kohdallaan, se on uudistava ja mullistava kokemus ja voima, joka mahdollistaa anteeksiannon my\u00f6s ihmissuhteissa. Kun on itse saanut paljon, voi siit\u00e4 antaa toisillekin. T\u00e4m\u00e4 marssij\u00e4rjestys on evankeliumia, suuri ilosanoma.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li taas luemme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme niin \u2013 ett\u00e4 ensin meid\u00e4n tulee antaa anteeksi l\u00e4himm\u00e4iselle, jotta Jumala sen j\u00e4lkeen antaisi meille anteeksi \u2013 t\u00e4m\u00e4 on lakia. Lain tarkoitus on osoittaa, ett\u00e4 anteeksiantamus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 joudumme toteamaan, ett\u00e4 emme siihen pysty. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain Jeesuksen ristin juurelle polvistuminen.<\/p>\n<p>Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa katkaista n\u00e4it\u00e4 kahta ulottuvuutta toisistaan. Jos Jumala antaa minulle anteeksi niin paljon, miksi en antaisi toisellekin anteeksi? T\u00e4llaisena anteeksiantamus liittyy vahvasti my\u00f6s rakkauden kaksoisk\u00e4skyyn, jossa rakkaus Jumalaan ja rakkaus l\u00e4himm\u00e4iseen on liitetty l\u00e4heisesti yhteen. Emme voi el\u00e4\u00e4 Jumalan rakkaudessa, jos kielt\u00e4ydymme rakastamasta ihmisi\u00e4. Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aidosti rakasta ihmisi\u00e4, jos kielt\u00e4ydymme Jumalan rakkaudesta, koska ihmisess\u00e4 itsess\u00e4 ei ole todellista rakkautta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Anteeksiannon siunaus<\/strong><\/p>\n<p>Anteeksiantamisen prosessiin on hyv\u00e4 kuulua rukous rikkoneen ihmisen puolesta. Kun Job rukoili kolmen v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisen ja syytt\u00e4v\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n puolesta, Jumala k\u00e4\u00e4nsi Jobin kohtalon. Vain Jumala voi muuttaa minua ja rikkomuksen tehnytt\u00e4 ihmist\u00e4. Rukous on paras tapa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muutokseen. Rukous my\u00f6s sulattaa omaa vihaa ja ehk\u00e4 jopa antaa n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, miksi toinen on toiminut v\u00e4\u00e4rin. Jumala ei kuitenkaan v\u00e4kisin muuta kenenk\u00e4\u00e4n syd\u00e4nt\u00e4, jos ihminen siit\u00e4 kielt\u00e4ytyy. Rikkoja saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 vihamieliseksi ja yht\u00e4 lailla rikottu voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 katkeruuden ja koston valtaan.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4kestoinen viha tuhoaa lopulta sen kantajan, mutta anteeksiantamus ja rakkaus tuovat el\u00e4m\u00e4n. Vihastuminen, joka kohdistuu v\u00e4\u00e4ryyteen, on tervett\u00e4 ja oikeutettua.<\/p>\n<p><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>\u00c4l\u00e4k\u00e4 saata meit\u00e4 kiusaukseen \/ koettelemukseen vaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 meid\u00e4t pahasta<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Sana \u201dkiusaus\u201d tarkoittaa my\u00f6s \u201dkoettelemusta\u201d. Niiden ero on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Jumala voi kyll\u00e4 sallia koetuksen mutta h\u00e4n ei koskaan kiusaa tai johdata ket\u00e4\u00e4n kiusaukseen. Jumala ei tahdo, ett\u00e4 ihminen tekee synti\u00e4 (1 Moos 22 luku ja Jaak 1:13).<\/p>\n<p>Mit\u00e4 tarkoittaa: \u00e4l\u00e4 saata meit\u00e4 koettelemukseen?<\/p>\n<ul>\n<li>Luottavainen huokaisu Jumalan puoleen pyhiinvaeltajan rukouksen tavoin:<br \/>\n\u201dHerra, uskomme, ett\u00e4 johdat meit\u00e4 turvallisesti, koska vain sin\u00e4 tunnet tien,<br \/>\njota meid\u00e4n on kuljettava\u201d.<\/li>\n<li>Pyynt\u00f6: \u00c4l\u00e4 salli meid\u00e4n joutua tai menn\u00e4 kiusauksiin \/ koetuksiin, koska meiss\u00e4 on sis\u00e4inen halu ja pyrkimys (syntinen luonto) joutua synnin teille; siksi tarvitsemme varjelusta.<\/li>\n<li>Pyynt\u00f6 varjeltua saatanan hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4, joita varmasti tulee \u2013 Jobin esimerkki ja Jeesuksen sanat Pietarille ennen Getsemanea (Luuk 22:31-32).<\/li>\n<\/ul>\n<p>Pyynt\u00f6 p\u00e4\u00e4st\u00e4 pahasta voi tarkoittaa vapautumista:<\/p>\n<ul>\n<li>pahasta henkil\u00f6st\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 saatanasta<\/li>\n<li>pahasta yleisell\u00e4 tasolla<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4t\u00e4 vapautumista saamme pyyt\u00e4\u00e4 jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle sek\u00e4 sen lopullista t\u00e4yttymyst\u00e4 aikojen lopulle. Vaikka synnill\u00e4, pahalla ja kuolemalla on nyt n\u00e4kyv\u00e4 valta, niiden valta on rajattua. Jumala hallitsee sittenkin kaikkea ja lopulta h\u00e4nen valtansa tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi ja kaiken kattavaksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color: #993366;\"><strong><em>Sill\u00e4 sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen!<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n rukous p\u00e4\u00e4ttyy uskon, kunnioituksen ja ylistyksen ilmaukseen. Uskovan rukous ei p\u00e4\u00e4ty toivottomuuteen vaan varmuuteen siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4 Jumala kuulee rukouksemme ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Jumala saattaa oikeuden voittoon ja antaa pienelle ihmiselle el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4nell\u00e4 on siihen kaikki valta ja voima. H\u00e4nen valtakuntansa voittaa ja tulee hallitsemaan ikuisesti, vaikka viel\u00e4 nyt se n\u00e4ytt\u00e4isi mahdottomalle. Jumalalla on kaikkeen viimeinen sana, joka on El\u00e4m\u00e4!<\/p>\n<p>Uusi testamentti perustuu aina Vanhaan testamenttiin. Vanhassa testamentissa uusi on k\u00e4tkettyn\u00e4 ja Uudessa testamentissa vanha on selitettyn\u00e4 ja t\u00e4ydellisesti avattuna. Jeesuksenkin toiminta ja opetus perustui aina pyhiin Kirjoituksiin.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n rukouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s on samankaltainen kuin mit\u00e4 on 1 Aikakirjan 29:10-13, jossa kuningas Daavid ylisti kansan edess\u00e4 Herraa:<\/p>\n<p><span style=\"color: #003366;\"><strong><em>&#8220;Ylistetty olet sin\u00e4, Herra, is\u00e4mme Israelin Jumala, aina ja ikuisesti! Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sill\u00e4 sinun on kaikki, mit\u00e4 on taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sinun on kuninkuus, sin\u00e4 olet kaikkea muuta korkeammalla. Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sin\u00e4 hallitset. Kaikki voima ja valta on l\u00e4ht\u00f6isin sinulta, sinun vallassasi on tehd\u00e4 suureksi ja v\u00e4kev\u00e4ksi kenet tahdot. Nyt me kiit\u00e4mme sinua, Jumalamme, ja ylist\u00e4mme nimesi kunniaa.\u201d<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Yhteenveto rukouksesta<\/strong><\/p>\n<p>Jeesuksen opetus tekee rukouksesta aidon mahdollisuuden kohdata Jumala ja jakaa koko el\u00e4m\u00e4mme h\u00e4nen kanssaan. Rukouksessa voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia sanoja tai Raamatun opettamia rukouksia kuten Is\u00e4 meid\u00e4n rukousta. Olennaista molemmissa on aidosti, rehellisesti ja kokosyd\u00e4misesti rukoileminen. Toisinaan rukous voi olla sanatonta huokailua tai p\u00e4iv\u00e4n mittaan vuoropuhelua Jumalan kanssa.<\/p>\n<p>Is\u00e4 meid\u00e4n rukous on erinomainen sellaisenaan, mutta sit\u00e4 voi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallina. T\u00e4ll\u00f6in rukous alkaa l\u00e4heisell\u00e4 puhuttelulla ja pyynt\u00f6n\u00e4 Jumalan tahdon toteutumisesta. Sit\u00e4 seuraa omien ja toisten ihmisten tarpeiden tuominen Jumalalle. Lopuksi rukous p\u00e4\u00e4ttyy kiitokseen, luottamukseen ja ylistykseen.<\/p>\n<p>Kun lis\u00e4ksi rukoilemme Jeesuksen nimess\u00e4, tunnustamme, ett\u00e4<\/p>\n<ul>\n<li>itsess\u00e4mme olemme syntisi\u00e4 ja ansiottomia<\/li>\n<li>tarvitsemme Jumalan armoa ja turvaudumme Jumalan pelastavaan tahtoon Jeesuksessa<\/li>\n<li>on hyv\u00e4 rukoilla asioita, jotka ovat Jumalan mielenmukaisia<\/li>\n<\/ul>\n<p>Jumala kuulee heikoimmankin rukouksen eik\u00e4 rukouksen voima ole kiinni hienoista sanoista vaan syd\u00e4men asenteesta. Usein huomaamme, ett\u00e4 sekin on hauras, mutta siihenkin saamme pyyt\u00e4\u00e4 Jumalan vahvistavaa l\u00e4sn\u00e4oloa. Jumala rohkaisee meit\u00e4 rukoilemaan. H\u00e4n vastaa aina ajallaan.<\/p>\n<p><strong><em><span style=\"color: #993366;\">&#8220;Pyyt\u00e4k\u00e4\u00e4, niin teille annetaan. Etsik\u00e4\u00e4, niin te l\u00f6yd\u00e4tte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.\u00a0Sill\u00e4 jokainen pyyt\u00e4v\u00e4 saa ja jokainen etsij\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan<\/span>.\u00a0<\/em><\/strong>(Matt 7:7-8)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>RUKOUS VUORISAARNAN VALOSSA &nbsp; Rukous Rukous on uskovan ihmisen hengityst\u00e4. Siin\u00e4 saamme tuoda Jumalalle pyynt\u00f6mme, tarpeemme, kipumme, kysymyksemme ja tietysti kiitoksemme. Samalla otamme vastaan Jumalan antamaa uutta raikasta el\u00e4m\u00e4\u00e4. Rukous on yhteytt\u00e4 ja rakkautta. Ilman sit\u00e4 ihminen alkaa kuihtua hengellisesti, mik\u00e4 vaikuttaa koko ihmisen hyvinvointiin. V\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 uskonnollisuudessa rukouskin on menett\u00e4nyt aidon olemuksensa. T\u00e4st\u00e4kin Jeesus moittii [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-5568","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5568","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5568"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5568\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5568"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}