{"id":528,"date":"2015-09-10T13:17:12","date_gmt":"2015-09-10T13:17:12","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=528"},"modified":"2015-09-10T13:17:12","modified_gmt":"2015-09-10T13:17:12","slug":"lakihenkiset-lahkot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=528","title":{"rendered":"Lakihenkiset lahkot"},"content":{"rendered":"<p><strong>LAKIHENKISEN LAHKOT<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Armo, laittomuus ja lakihenkisyys<\/strong><\/p>\n<p>Aito kristillisyys on selke\u00e4 armoon perustuva el\u00e4m\u00e4ntie. Evankeliumi on hyv\u00e4 sanoma siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus Kristus on t\u00e4ydellisesti ja kertakaikkisesti sovittanut kaikki meid\u00e4n syntimme. Siihen emme voi lis\u00e4t\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Jeesuksen persoona, el\u00e4m\u00e4, ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus ovat t\u00e4ynn\u00e4 Jumalan rakkautta ja pyhyytt\u00e4. Sen sijaan me ihmiset, uskovinakin olemme aina syntisi\u00e4 ja vajavaisia. Meid\u00e4n tekomme ansaitsevat rangaistuksen mutta Kristuksen t\u00e4hden me saamme anteeksi.<\/p>\n<p>Kristillinen el\u00e4m\u00e4ntie on selke\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4. Sen molemmilla reunoilla on suuri kaide, joka est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 kulkemasta sivuun. Vasemmalla puolella on laittomuus, antinomismi, jossa ei v\u00e4litet\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n Jumalan tahdosta ja k\u00e4skyist\u00e4. Kristillisyyden nimiss\u00e4 voidaan sanoa, ett\u00e4 Kristus t\u00e4ytti lain ja nyt me olemme vapaita kaikista el\u00e4m\u00e4nohjeista. Laittomuutta edustaa my\u00f6s liberaaliteologia, joka kielt\u00e4\u00e4 koko Raamatun, Kristuksen ja kristillisen moraalin. Kukin voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on oikein ja tehd\u00e4 oman (syntisen) tahtonsa ja j\u00e4rkens\u00e4 mukaisesti.<\/p>\n<p>Kristillisen el\u00e4m\u00e4ntien oikealla puolella on lakihenkisyys, legalismi, jossa Kristuksen pelastusty\u00f6 mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n vaatimalla ihmiselt\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 pelastuksen tuottavia tekoja. Lakihenkisyytt\u00e4 on liukuvasti kahdentasoisena:<\/p>\n<ul>\n<li>Lakihenkisyys voi vaikuttaa aidossakin kristillisyydess\u00e4 vaatimuksina, painostuksena, suorituskeskeisyyten\u00e4, kovuutena ja armottomuutena.<\/li>\n<li>Lakihenkisyys voi menn\u00e4 niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 kyse ei ole en\u00e4\u00e4 lainkaan aidosta kristillisyydest\u00e4: teot ovat korvanneet armonevankeliumin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Lakihenkisyyden ilmentymi\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Lakihenkisi\u00e4 piirteit\u00e4 on monessa harhaopissa \u2013 onhan harhaopin syvin tarkoitus juuri laittaa Kristus sivuun ja turmella ihmisten usko. Lakihenkisi\u00e4 piirteit\u00e4 on mm.<\/p>\n<ul>\n<li>menestysteologiassa<\/li>\n<li>yli\/uuskarismaattisuudessa<\/li>\n<li>voimaevankelioinnissa ja kunnianteologiassa<\/li>\n<li>jehovantodistajien ja mormonien pelastusopissa<\/li>\n<li>joissakin her\u00e4tysliikkeist\u00e4 erist\u00e4ytyneiss\u00e4 ryhmiss\u00e4<\/li>\n<li>monissa pieniss\u00e4, irrallisissa, itseens\u00e4 k\u00e4pertyneiss\u00e4 miniseurakunnissa tai yksitt\u00e4isen voimakkaan persoonan ymp\u00e4rille j\u00e4rjest\u00e4ytyneiss\u00e4 pienryhmiss\u00e4: t\u00e4llaisia l\u00f6ytyy Suomestakin kymmeni\u00e4 erilaisia (ks. esim. Heino: Mihin Suomi uskoo)<\/li>\n<li>monet uskonnot ovat puhtaasti lakihenkisi\u00e4: ihmisen pit\u00e4\u00e4 pelastaa itsens\u00e4 erilaisilla teoilla ja rituaaleilla<\/li>\n<\/ul>\n<p>Suurissa kristillisiss\u00e4 her\u00e4tyksiss\u00e4 on toisinaan vaara ajautua lakihenkisyyteen. Uskoon tuleminen, el\u00e4m\u00e4n aito muuttuminen, suuri into ja lopulta kypsyminen kovaan \u201dvastatuuleen\u201d eli ei-uskovien ja joiden uskovien tahojen tuottamaan arvosteluun voi johtaa hyvin tiukkaan hengelliseen linjaan. On helpompi erist\u00e4yty\u00e4 ja alkaa vaalia juuri sit\u00e4 omaa her\u00e4tyskokemusta ja siihen liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja tapoja. Muut ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja vain me olemme oikeassa. Jos ihmiset eiv\u00e4t noudata juuri meid\u00e4n hengellisi\u00e4 sanontoja, ulkonaisia tapoja ja laula meid\u00e4n lauluja, he ovat joko huonoja kristittyj\u00e4 tai ei lainkaan uskovia. Hiljalleen omankin ryhm\u00e4n ihmisten uskon aitoutta mitataan juuri n\u00e4ill\u00e4 tietyill\u00e4 merkeill\u00e4 ja ahkeralla osallistumisella.<\/p>\n<p>N\u00e4in omista perinteist\u00e4 tulee evankeliumia ja Jumalan sanaa t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. Lakihenkisyydess\u00e4 painotetaan usein my\u00f6s aivan tiettyj\u00e4 raamatunkohtia ja -opetuksia. Esimerkiksi sapatti pit\u00e4isi olla lauantaina ja silloin l\u00e4hes kaikki normaalikin el\u00e4m\u00e4 on kielletty\u00e4. T\u00e4llaisen prosessin my\u00f6t\u00e4 hyv\u00e4, Jumalan antama her\u00e4tys voi kapeutua ja kangistua lakihenkisyydeksi.<\/p>\n<p>N\u00e4in ryhm\u00e4 voi \u201dlahkoutua\u201d irti kristillisyyden p\u00e4\u00e4uomista tai koko kristillisyydest\u00e4. Lahkoja eiv\u00e4t ole ns. vapaat kristilliset suunnat, vaikka sellaisiksi niit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa jotkut ovat kutsuneet. Maailmanlaajasta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen luterilaisuus on verraten pieni ryhm\u00e4 em. rinnalla.<\/p>\n<p>Tietty\u00e4 rajanvetoa ja kamppailua suhteessa lakihenkisyyteen voimme havaita mm. lestadiolaisuudessa, viidennen her\u00e4tysliikkeen piiriss\u00e4 ja vapaissa kristillisiss\u00e4 suuntauksissa. Silti samalla on sanottava, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 Jeesus ja risti on hyvin vahvasti kaiken uskon ja el\u00e4m\u00e4n perustana.<\/p>\n<p>Lakihenkisyys ja laittomuus molemmat ovat ihmisen syntisen luonnon taipumuksia ja ilmentymi\u00e4. Meiss\u00e4 jokaisessa on n\u00e4it\u00e4. Vain Kristus voi pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t kultaisella keskitiell\u00e4 niiden v\u00e4liss\u00e4, vaikka n\u00e4m\u00e4 taipumukset riippuvat meiss\u00e4 kiinni. Kristuksen ansiosta ne toivottavasti eiv\u00e4t valtaa meit\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Lain, pyhyyden ja lakihenkisyyden suhde<\/strong><\/p>\n<p>Lakihenkisyys tekee ihmisist\u00e4 hengellisesti ylpeit\u00e4, kovia ja tuomiomielisi\u00e4. Siin\u00e4 sokaistutaan omalle syntisyydelle. Vaikka kyse on lain korostamisesta, se tehd\u00e4\u00e4n vain eritt\u00e4in valikoivasti ja pinnallisesti. Tosiasiassa lakihenkisyydess\u00e4 lain syvyys ja voima torjutaan ja madalletaan sellaiseksi, jonka uskova saattaisi juuri ja juuri saavuttaa.<\/p>\n<p>Esimerkiksi juutalaisuudessa ja farisealaisuudessa lakia ja tekoja pidettiin pelastustien\u00e4. Vuorisaarnassa Jeesus romutti t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen t\u00e4ydellisesti. H\u00e4n korotti lain takaisin sen ehdottomuuteen ja t\u00e4ydellisyyteen: <em>Olkaa t\u00e4ydellisi\u00e4, niin kuin minun taivaallinen Is\u00e4nikin on! Jos silm\u00e4si, k\u00e4tesi tai jalkasi viettelev\u00e4t sinua, rep\u00e4ise ne pois, ettet joutuisi kadotukseen.<\/em><\/p>\n<p>Lakihenkisyydess\u00e4 Jumalaa ja h\u00e4nen pyhyytt\u00e4\u00e4n korotetaan n\u00e4enn\u00e4isesti, mutta kuvitellessaan, ett\u00e4 ihminen voisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain, Jumala ja h\u00e4nen pyhyytens\u00e4 tosiasiassa pidet\u00e4\u00e4n halpana. Jos ihminen todella on l\u00e4hell\u00e4 Jumalaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa, h\u00e4n varmasti tuntee oman syntisyytens\u00e4, k\u00f6yhyytens\u00e4 ja avuttomuutensa. Silloin ainoaksi pelastustieksi j\u00e4\u00e4 Kristus ja risti.<\/p>\n<p>Lakihenkisyys uuvuttaa ja n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 ihmisen. Kaikki pit\u00e4\u00e4 puristaa omasta itsest\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4. Ainainen ep\u00e4varmuus. Pelko. Ahdistus. Ihminen joko paatuu piinkovaksi tai sitten h\u00e4n pettyy ja j\u00e4\u00e4 pois taikka pahimmillaan romahtaa kokonaan.<\/p>\n<p>Lakihenkisyys voi olla my\u00f6s pilkkakirves, joka \u00e4kki\u00e4 heilahtaa Raamattuun pit\u00e4ytyvien uskovien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Jos joku per\u00e4\u00e4nkuuluttaa ja pyrkii noudattamaan \u2013 armon varassa ja voimalla \u2013 kristillist\u00e4 moraalia, h\u00e4nt\u00e4 voidaan syytt\u00e4\u00e4 lakihenkiseksi. Se pit\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ja jos mahdollista, oikaista. T\u00e4llaisten syyt\u00f6sten ja paineiden edess\u00e4 saamme iloiten julistaa Jumalan hyv\u00e4\u00e4 tahtoa ja pyyt\u00e4\u00e4 sen toteutumista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme \u2013 Jeesuksen t\u00e4ytetyn ty\u00f6n perustuksella. Jeesushan pelastaa meid\u00e4t synnist\u00e4 ja vaikuttaa meiss\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen, Sanan ja armov\u00e4lineiden kautta. N\u00e4in meiss\u00e4 on jotain uutta ja hyv\u00e4\u00e4, vaikka samalla olemme syntisi\u00e4.<\/p>\n<p>Kulkekaamme siis armon tiet\u00e4 Kristuksessa lakihenkisyyden ja laittomuuden v\u00e4liss\u00e4. Kristus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain meid\u00e4n hyv\u00e4ksemme ja meiss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>LAKIHENKISEN LAHKOT \u00a0 Armo, laittomuus ja lakihenkisyys Aito kristillisyys on selke\u00e4 armoon perustuva el\u00e4m\u00e4ntie. Evankeliumi on hyv\u00e4 sanoma siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus Kristus on t\u00e4ydellisesti ja kertakaikkisesti sovittanut kaikki meid\u00e4n syntimme. Siihen emme voi lis\u00e4t\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Jeesuksen persoona, el\u00e4m\u00e4, ristinkuolema ja yl\u00f6snousemus ovat t\u00e4ynn\u00e4 Jumalan rakkautta ja pyhyytt\u00e4. Sen sijaan me ihmiset, uskovinakin olemme aina syntisi\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-528","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=528"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/528\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}