{"id":5251,"date":"2016-09-16T11:43:56","date_gmt":"2016-09-16T11:43:56","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=5251"},"modified":"2016-09-16T11:43:56","modified_gmt":"2016-09-16T11:43:56","slug":"sankamo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=5251","title":{"rendered":"Sankamo: Kyrillos Jerusalemilainen"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n

Juho Sankamo<\/em>
\nTeol.tri, pappi, Suomen Raamattuopiston ty\u00f6ntekij\u00e4<\/em><\/em><\/p>\n

juhosplog.plogspot.com<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

KYRILLOS JERUSALEMILAINEN\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4st\u00e4 on julkaistu suomenkielell\u00e4 kirkkois\u00e4 Kyrillos Jerusalemilaisen katekeesiopetus. T\u00e4m\u00e4n 320-sivuisen teoksen nimeksi on annettu\u00a0Kyrillos. Jerusalemin uskontunnustus<\/em><\/a>. Se on aina merkitt\u00e4v\u00e4 asia, kun n\u00e4it\u00e4 kirkkoisien klassikkoja k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n suomeksi. Kyrillos oli Jerusalemin piispa 350\u2013380-luvuilla. H\u00e4nell\u00e4 oli todella suuri vaikutus kirkkovuoden liturgian kehitt\u00e4miseen, samoin pedagogisella viisaudellaan h\u00e4n vaikutti siihen, mit\u00e4 Raamatun kirjoituksia luettiin min\u00e4kin pyh\u00e4n\u00e4. H\u00e4n oli mukana m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 Konstantinopolin uskontunnustusta vuonna 381, johon mm. luterilaiset sanovat aamen. Kyrillos on yksi niist\u00e4 maailmanlaajuisen kristinopin arkkitehdeist\u00e4. Katolinen kirkko on antanut h\u00e4nelle kirkon opettajan statuksen.<\/p>\n

Yleisvaikutelma t\u00e4st\u00e4 Kyrilloksen kirjasta on, ett\u00e4 Jerusalemin piispa on tuntenut Raamatun todella kokonaisvaltaisesti. T\u00e4m\u00e4 raamatullinen rikkaus on puhjennut kukkaansa seurakunnan jumalanpalveluksissa, saarnoissa ja liturgiassa. Teoksessaan Kyrillos sukeltaa syviin teologisiin vesiin opettaessaan Kristuksesta, Is\u00e4st\u00e4 Jumalasta, Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4, kirkosta, sakramenteista ja lopunajoista. Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Kyrilloksen opetus on suunnattu kasteoppilaille eli tavallisille seurakuntalaisille. N\u00e4ill\u00e4 350-luvun Jerusalemin kristityill\u00e4 on ilmeisesti ollut varsin syv\u00e4llinen ja perusteltu n\u00e4kemys omasta uskostaan.<\/p>\n

Johdannossaan piispa Kyrillos valaisee uusille kasteoppilaille, mihin he ovat joutuneet. Esikatekeesi, 5\u20136:\u00a0\u201dEt ehk\u00e4 tied\u00e4, mihin tulet, etk\u00e4 mik\u00e4 nuotta sinut pyydyst\u00e4\u00e4. Olet joutunut kirkon verkkoihin. Antaudu saaliiksi \u00e4l\u00e4k\u00e4 karkaa, sill\u00e4 Jeesus pyydyst\u00e4\u00e4 sinua, ei tappaakseen vaan surmattuaan tehd\u00e4kseen el\u00e4v\u00e4ksi. Sinun pit\u00e4\u00e4 nimitt\u00e4in kuolla ja nousta yl\u00f6s. Olethan kuullut apostolin sanovan: Kuolleita synnist\u00e4, el\u00e4vi\u00e4 vanhurskaudelle. Kuole pois synneist\u00e4 ja el\u00e4 vanhurskaudelle. El\u00e4 t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Huomaa, kuinka suuren arvoaseman Jeesus sinulle lahjoittaa. Sinut valittiin opetettavaksi.. Sinussa asuva Henki tekee sinun mielesi jumalalliseksi huoneeksi..\u201d<\/em><\/p>\n

Kirjan sivuilta huokuu, kuinka piispa on innoissaan. Kyrillos kertoo, ett\u00e4 kun ihminen kastetaan, niin Pyh\u00e4 Henki toimii piispan ja pappien kautta. Taivaan sotaenkelit odottavat innolla sit\u00e4 juhlaa, joka alkaa kun ihminen pelastuu. Kaste on Kyrilloksen mukaan (E. K. 16) \u201dvangeille lunastus, syntien anteeksiantaminen, synnin kuolema, sielun uudestisyntyminen, valoisa vaate, pyh\u00e4 tuhoutumaton sinetti, taivaaseen kuljettavat vaunut, paratiisin nautinto, valtakunnan avaaja, lapseksiottamisen lahja..\u201d Kasteessa sin\u00e4 \u201dastut henkien Is\u00e4n tyk\u00f6\u201d \u2013 mutta varo, sill\u00e4 paha Lohik\u00e4\u00e4rme (Saatana) pyrkii johtamaan sinut harhaan, pois pelastuksen tielt\u00e4. Pid\u00e4 siis kiinni uskosta Kristukseen!<\/em> N\u00e4in Kyrillos opettaa uskontielle astuvia.<\/p>\n

Periaatteessa Kyrillos on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jos ihminen ei usko eik\u00e4 el\u00e4 saamansa kasteen arvon vastaavalla tavalla, niin kaste sin\u00e4ns\u00e4 ei h\u00e4nt\u00e4 pelasta (XVII 34\u201336). Toisaalta Kyrillos opettaa, ett\u00e4 kaste on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pelastukselle \u2013 vain uskonmarttyyrit voivat pelastua ilman kastetta. III 10:<\/p>\n

\u201dJos ei saa kastetta, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pelastu, paitsi marttyyrit, jotka saavat valtakunnan ilman vett\u00e4kin. Kun Vapahtaja lunasti maailman ristin kautta ja H\u00e4nen kylkens\u00e4 l\u00e4vistettiin, siit\u00e4 vuosi verta ja vett\u00e4, niin ett\u00e4 rauhan aikoina el\u00e4v\u00e4t kastettaisiin vedess\u00e4, mutta vainojen aikoina el\u00e4v\u00e4t omissa veriss\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4 Vapahtajakin kutsui marttyyriutta kasteeksi, kun sanoi: Onko teist\u00e4 juomaan sit\u00e4 maljaa, jonka min\u00e4 juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?\u201d<\/em><\/p>\n

Mik\u00e4 on sitten pienten kastamattomien lasten kohtalo? Heid\u00e4t j\u00e4tet\u00e4\u00e4n Jumalan k\u00e4siin ja toivo laitetaan Jumalan armollisuuteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Raamatusta jakamattomana kokonaisuutena<\/strong><\/p>\n

Kyrillos opettaa pyhi\u00e4 kirjoituksia eritt\u00e4in monipuolisesti. H\u00e4n my\u00f6s sanoo, ett\u00e4 kaikkien dogmien on pohjauduttava Raamatun sanaan. Eli piispan sana ei voi olla uskon ja oppien perusta, jos sit\u00e4 ei tue Jumalan sana (IV 17; XII 5). N\u00e4in Kyrillos opettaa uskontunnustuksen synnyst\u00e4. V 12:\u00a0\u201dEih\u00e4n uskontunnustusta ole laadittu ihmisten mielipiteiden mukaan, vaan koko kirjoituksesta on koottu t\u00e4rkein, ja se muodostaa uskontunnustuksen opin. Niin kuin sinapinsiemen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 pieness\u00e4 jyv\u00e4sess\u00e4 monia lehti\u00e4, samoin t\u00e4m\u00e4 uskontunnustukin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 muutamissa sanoissa koko Vanha ja Uuden testamentin hurskauden tuntemisen. Veljet, huomatkaa ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4 opetuksesta, jonka nyt saatte. Kirjoittakaa se syd\u00e4menne tauluun.\u201d<\/em><\/p>\n

Kyrillokselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4\u00a0koko Raamatun<\/em>\u00a0hurskauden tunteminen tiivistyy uskontunnustukseen. N\u00e4in siis Kyrillos opettaa kirkkaasti, ett\u00e4 Vanhaa ja Uutta testamenttia ei voida erottaa toisistaan. Vanhan ja Uuden testamentin Jumala on yksi ja sama. Israelin tuntema kiivas Herra Sebaot on Jeesuksen tuntema Abba, Is\u00e4.<\/p>\n

Markiolaisuus \u2013 tuo sitke\u00e4 ja suosittu harhaoppi 140-luvulta \u2013 opetti, ett\u00e4 Vanhan testamentin Jumala on tuomion ja koston Jumala, kun taas Uuden testamentin Jumala, Jeesuksen Is\u00e4, on rakkauden ja armon Jumala. Katolinen kirkko tuomitsi kyseisen opin harhaopiksi ja potki sen kannattajat ulos kirkosta. Kyrillos opettaa Raamatun jakamattomasta ykseydest\u00e4 n\u00e4in (XVI 4):<\/p>\n

\u201d\u00c4lk\u00f6\u00f6n siis kukaan erottako Vanhaa Uudesta testamentista. \u00c4lk\u00f6\u00f6n kukaan sanoko, ett\u00e4 siell\u00e4 on toinen henki ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toinen, sill\u00e4 sellainen iskisi Is\u00e4n ja Pojan kanssa kunnioitettua Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 vastaan..\u201d<\/em><\/p>\n

Kyrilloksen suhde Markion kannattajiin on tiukka (XVI 4, 7:\u00a0\u201dTukittakoon markionistien suu..\u201d \u201dVihattakoon markionisteja, jotka ovat poistaneet Vanhan testamentin sanat Uudesta. Kun tuo mit\u00e4 jumalattomin Markion, joka ensimm\u00e4isen\u00e4 puhui kolmesta jumalasta, n\u00e4ki, ett\u00e4 Uuteen sis\u00e4ltyy profeettojen todistuksia Kristuksesta, h\u00e4n poisti Vanhan testamentin todistukset, niin ett\u00e4 Kuningas j\u00e4i vaille todistuksia..\u201d<\/em><\/p>\n

Kyrilloksen omissa saarnoissa Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Mooses, Psalmit, Kuninkaiden kirjat ja kaikki Vanhan testamentin kirjat n\u00e4yttelev\u00e4t suurta osaa. Kyrillos ei voinut hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 katolisessa kirkossa sallittaisiin markionistien, gnostilaisten tai muidenkaan harhaoppisten n\u00e4kemyksi\u00e4. Kyrillos viittaa Paavalin sanoihin jakeessa 1. Tim. 3:15 ja toteaa, ett\u00e4 kristillinen kirkko on \u201dtotuuden pylv\u00e4s ja perusta\u201d (XVIII 25).<\/p>\n

Viel\u00e4 Kyrilloksen aikana, 350-luvulla, oli pient\u00e4 ep\u00e4selvyytt\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 kirjoitukset lasketaan Raamatun kansien v\u00e4liin. Mielenkiintoisesti Kyrillos ei laske apokryfej\u00e4 \u2013 deuterokanonisia kirjoituksia \u2013 Raamattuun. N\u00e4in h\u00e4n opettaa: \u201dLue niit\u00e4 kahtakymment\u00e4kahta kirjaa, mutta \u00e4l\u00e4 ole miss\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 apokryfeihin.\u201d <\/em>Toisaalta useat muut kirkkois\u00e4t pitiv\u00e4t apokryfej\u00e4 Jumalan sanana. Asia oli viel\u00e4 auki. Kyrillos luettelee kaikki Raamatun kirjat ja toteaa, ett\u00e4 Uudessa testamentissa on vain nelj\u00e4 evankeliumia (IV 35\u201336), \u201dmuut ovat valheellisin otsikoin varustettuja ja vahingollisia.\u201d\u00a0<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em>Mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 kyseinen kirkkois\u00e4 ja kirkon opettaja ajettiin kolmesti maanpakolaisuuteen. Ei el\u00e4m\u00e4 ollut h\u00e4nell\u00e4 aina helppoa. Kyrillos on pit\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 katekeesiopetuksensa, joista koko kirja muodostuu, Jerusalemin Pyh\u00e4n Haudan kirkossa. Puitteet ovat siis olleet hulppeat ja historialliset! Kiitos Perussanomille t\u00e4m\u00e4n kristillisen klassikkoteoksen suomentamisesta!<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja Juho Sankamo Teol.tri, pappi, Suomen Raamattuopiston ty\u00f6ntekij\u00e4 juhosplog.plogspot.com \u00a0 \u00a0 KYRILLOS JERUSALEMILAINEN\u00a0 Kirkkois\u00e4st\u00e4 on julkaistu suomenkielell\u00e4 kirkkois\u00e4 Kyrillos Jerusalemilaisen katekeesiopetus. T\u00e4m\u00e4n 320-sivuisen teoksen nimeksi on annettu\u00a0Kyrillos. Jerusalemin uskontunnustus. Se on aina merkitt\u00e4v\u00e4 asia, kun n\u00e4it\u00e4 kirkkoisien klassikkoja k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n suomeksi. Kyrillos oli Jerusalemin piispa 350\u2013380-luvuilla. H\u00e4nell\u00e4 oli todella suuri vaikutus kirkkovuoden liturgian kehitt\u00e4miseen, samoin pedagogisella […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-5251","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5251"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5251\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}