{"id":506,"date":"2015-09-10T13:14:54","date_gmt":"2015-09-10T13:14:54","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=506"},"modified":"2015-09-10T13:14:54","modified_gmt":"2015-09-10T13:14:54","slug":"luterilainen-kirkko","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=506","title":{"rendered":"Vapaakirkko"},"content":{"rendered":"<p><strong>SUOMEN VAPAAKIRKKO<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Syntyhistoria<\/strong><\/p>\n<p>Vapaakirkon tausta juontuu kansainv\u00e4lisest\u00e4 evankelisesta liikkeest\u00e4, jossa painotettiin henkil\u00f6kohtaista uskonratkaisua ja j\u00e4lkikokouksia. Evankelisen liikkeen juuret ovat anglosaksisessa kristillisyydess\u00e4 (Englanti ja Usa). Suomeen liike rantautui Ruotsista 1870-luvulta alkaen. Liike toimi ensin luterilaisen kirkon sis\u00e4ll\u00e4 pyrkien sen hengelliseen uudistamiseen.<\/p>\n<p>Vuonna 1889 julkaistiin vapaakirkollinen ohjelma ja perustettiin Vapaa L\u00e4hetys. Toiminta johti hiljalleen irtautumiseen luterilaisesta kirkosta. Uskonnonvapauden my\u00f6t\u00e4 vuonna 1923 perustettiin Suomen Vapaakirkko ja vuotta aiemmin ruotsinkielinen Fria Missionsf\u00f6rbundet.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Luonne<\/strong><\/p>\n<p>Vapaakirkossa korostetaan uskovien henkil\u00f6kohtaista syd\u00e4men uskoa ja sen julkista tunnustamista. Uudestisyntymist\u00e4 ja pyhitysel\u00e4m\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4. Apostolinen uskontunnustus katsotaan keskeiseksi. Raamattua pidet\u00e4\u00e4n pyh\u00e4n\u00e4 Jumalan sanana ja Kristusta kaiken keskuksena. Vapaakirkko edustaa siis perinteist\u00e4 kristillist\u00e4 uskoa ja on varteenotettava vaihtoehto nykyajan liberaalin kristillisyyden keskell\u00e4.<\/p>\n<p>Vapaakirkossa lapsia ei kasteta, mutta virallisen opin mukaan lapsikaste kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 seurakunnan j\u00e4senyyteen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvin usein painotetaan ns. uskovien kastetta jo lapsena kastettujenkin osalta.<\/p>\n<p>Seurakunnan hallintoa hoitaa vanhemmisto ja t\u00e4rkeimm\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tekee seurakunnan yhteinen kokous. Seurakunnilla on mm. pastoreita, nuoriso-ohjaajia ja evankelistoja. Seurakunnat tekev\u00e4t my\u00f6s laajaa diakoniaty\u00f6t\u00e4. Vapaakirkon kurssikeskus on Keski-Suomessa ja teologinen opisto on Hankoniemell\u00e4. Sen ty\u00f6t\u00e4 tukevat Suomen Viikkolehti ja kirjojen kustantamisen osalta P\u00e4iv\u00e4-osakeyhti\u00f6.<\/p>\n<p>Vapaakirkolla on noin 15\u00a0000 varsinaista j\u00e4sent\u00e4. Vapaakirkossa monet ovat olleet innostuneita maailmalla liikkuneista hyvin karismaattisista her\u00e4tyksist\u00e4, joiden tulta on yritetty tuoda Suomeenkin. Osittain n\u00e4m\u00e4 uudet tuulet ovat johtaneet joidenkin seurakuntien jakaantumisiin ja muutaman ns. City-seurakunnan perustamiseen. Vapaakirkko tekee my\u00f6s l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Nettisivut<\/strong><\/p>\n<p>Vapaakirkon uskoon ja toimintaan on hyv\u00e4 tutustua <u>svk.fi<\/u> nettisivuilla tai omalla asuinalueella paikallisen vapaaseurakunnan kautta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>SUOMEN VAPAAKIRKKO \u00a0 Syntyhistoria Vapaakirkon tausta juontuu kansainv\u00e4lisest\u00e4 evankelisesta liikkeest\u00e4, jossa painotettiin henkil\u00f6kohtaista uskonratkaisua ja j\u00e4lkikokouksia. Evankelisen liikkeen juuret ovat anglosaksisessa kristillisyydess\u00e4 (Englanti ja Usa). Suomeen liike rantautui Ruotsista 1870-luvulta alkaen. Liike toimi ensin luterilaisen kirkon sis\u00e4ll\u00e4 pyrkien sen hengelliseen uudistamiseen. Vuonna 1889 julkaistiin vapaakirkollinen ohjelma ja perustettiin Vapaa L\u00e4hetys. Toiminta johti hiljalleen irtautumiseen luterilaisesta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-506","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=506"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/506\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}