{"id":504,"date":"2015-09-10T13:14:44","date_gmt":"2015-09-10T13:14:44","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=504"},"modified":"2015-09-10T13:14:44","modified_gmt":"2015-09-10T13:14:44","slug":"uskonpuhdistus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=504","title":{"rendered":"Uskonpuhdistus"},"content":{"rendered":"<p><strong>USKONPUHDISTUS<\/strong><\/p>\n<p>Uskonpuhdistukseksi eli reformaatioksi kutsutaan Martti Lutherin kautta syntynytt\u00e4 katolisen kirkon uudistusliikett\u00e4, joka lopulta muodosti omia protestanttisia kirkkokuntia ja liikkeit\u00e4 1500-luvulla. Niit\u00e4 ovat luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Taustatekij\u00f6it\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Keskeisen\u00e4 taustatekij\u00e4n\u00e4 oli katolisen kirkon rappio. Sen oppineisuus perustui Raamatun allegoriseen selitt\u00e4miseen, filosofian l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n skolastiikkaan ja traditioon. Kristuksen evankeliumi oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa ja tavallinen kansa ei saanut opetusta omalla kielell\u00e4\u00e4n. Paavit eliv\u00e4t maallista ja loisteliasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 vastoin kristinuskon henke\u00e4. Vatikaani oli byrokratian ja korruption t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4. Papisto oli monin paikoin ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja osa luostareista rappiolla. Kaiken lis\u00e4ksi Roomassa pidetty vuosien 1512-1517 lateraalikonsiili ep\u00e4onnistui.<\/p>\n<p>Samanaikaisesti tavallinen kansa kaipasi sielun pelastusta mutta heille tarjottiin l\u00e4hinn\u00e4 aneita ja pyhimysten ja pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten palvontaa. Ilmassa oli my\u00f6s maailmanlopun odotusta.<\/p>\n<p>Jo aiemmin oli virinnyt uudistusliikkeit\u00e4, jotka tukahdutettiin v\u00e4kivaltaisesti katolisen kirkon toimesta.<\/p>\n<ul>\n<li>Englannissa uskonpuhdistajana toimi raamatunk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, teologian tohtori <em>John Wycliffe<\/em>, joka korosti Raamatun arvovaltaa ja kritisoi paavin valtaa ja katolisen kirkon ep\u00e4kohtia 1300-luvulla. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi tai k\u00e4\u00e4nn\u00e4tti Raamatun kansankielelle englanniksi. Katolinen kirkko julisti Wycliffen opetukset ja toiminnan kirkonkiroukseen.<\/li>\n<li>Tsekkil\u00e4inen <em>Jan Hus<\/em> vaikutti 1300- ja 1400-lukujen taitteessa. Wycliffen tapaan h\u00e4n halusi Raamatun kansankielisen\u00e4 ja vastusti katolisen kirkon ep\u00e4kohtia. Katolinen kirkko julisti h\u00e4net kirkonkiroukseen ja poltti h\u00e4net roviolla vuonna 1415 Saksassa. T\u00e4m\u00e4 johti voimakkaisiin vastatoimiin tsekkil\u00e4isten taholta ja uudistusliikkeen vahvistumiseen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 vaikuttaja oli <em>Erasmus Rotterdamilainen<\/em>, joka oli korkeasti oppinut ja joka julkaisi uuden kreikankielisen laitoksen Uudesta testamentista (1516). T\u00e4st\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 tuli uskonpuhdistuksen perusl\u00e4hde. Katolisen kirkon t\u00e4rkein raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli latinankielinen Vulgata. Erasmus toimitti viel\u00e4 parannettuja kreikankielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, joista tunnetuin on <u>Textus Receptus<\/u>, josta tuli englanninkielisen King James Versionin pohjateksti (1611).<\/p>\n<p>Erasmus arvosteli kirkon ja ajan teologian ep\u00e4kohtia evankeliumin ja Raamatun pohjalta. H\u00e4nkin ajoi maallikoiden oikeutta Raamatun lukemiseen ja tulkitsemiseen. Aluksi h\u00e4n suhtautui my\u00f6nteisesti Lutherin uudistusliikkeeseen, mutta lopulta k\u00e4\u00e4ntyi katolisen kirkon puolustajaksi, vaikka yrittikin sovittaa kirkon ja reformaation ristiriitaa. H\u00e4n kirjoitti teoksen <u>Vapaasta ratkaisuvallasta<\/u>, johon Luther vastasi teoksella <u>Sidotusta ratkaisuvallasta<\/u> 1520-luvulla.<\/p>\n<p>Erasmuksen kaltaisia oppineita vaikuttajia ja uudistajia olivat roomalainen <em>Lorenzo Valla<\/em> ja ranskalainen <em>Faber Stapulensis<\/em>, jotka painottivat klassisia kieli\u00e4 ja toivoivat kansankielisi\u00e4 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Stapulensis k\u00e4\u00e4nsi Raamatun ranskaksi. H\u00e4n korosti Kristusta ja armoa. Ilmeisesti h\u00e4nelt\u00e4 on per\u00e4isin perusteesit \u201dyksin Kristus, yksin armosta\u201d.<\/p>\n<p>Uskonpuhdistuksen taustalla oli laajempi murros, jossa nouseva renessanssi kritisoi skolastista teologiaa ja aristotelista filosofiaa. Renessanssiin liittyv\u00e4 humanismi korosti ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4, paluuta alkul\u00e4hteille mm. Raamatun alkukieliin, uudenlaista eksegetiikkaa ja uusia filosofisia virtauksia.<\/p>\n<p>Euroopassa kirjapainotaito kehittyi ja levisi 1460-luvulla <em>Johannes Gutenbergin<\/em> ty\u00f6n my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti uskonpuhdistuksen teesien ja materiaalien edullisen painamisen ja levitt\u00e4misen. Samalla ihmiset olivat kiinnostuneita saamaan uutta opetusta ajan hengen mukaisesti.<\/p>\n<p>Luonnollisesti kaiken takana toimi Jumala, jonka suuret rattaat py\u00f6riv\u00e4t hitaasti mutta varmasti. Samalla kun katolisen kirkon luopumus syveni, Jumala valmisti uskonpuhdistusta kaiken edell\u00e4 kuvatun kautta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Yhteenveto: Uskonpuhdistuksen merkitt\u00e4vi\u00e4 taustatekij\u00f6it\u00e4 olivat<\/em><\/p>\n<ul>\n<li>Kirkon, sen teologian ja el\u00e4m\u00e4n rappio.<\/li>\n<li>Tarve Raamatun arvovallan ja Kristuksen korostamiselle.<\/li>\n<li>Ihmisten kaipuu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kristinuskoa omalla kielell\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>Yksitt\u00e4isten uskonpuhdistajien ja oppineiden vaikutus.<\/li>\n<li>Renessanssin ja humanismin nousu, mik\u00e4 kyseenalaisti skolastiikan ja kirkon aseman.<\/li>\n<li>Kirjapainotaito.<\/li>\n<li>T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 Jumalan toiminta kaiken taustalla.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Martti Luther<\/strong><\/p>\n<p><em>Martti Luther<\/em> syntyi vuonna 1483. H\u00e4n sai ankaran kasvatuksen ja aloitti oikeustieteen opinnot. Luther koki tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ankaran rajuilman, jonka aikana h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti ryhty\u00e4 munkiksi. H\u00e4net vihittiin papiksi vuonna 1507 ja k\u00e4vi vuonna 1510 Roomassa, jossa h\u00e4n n\u00e4ki monia ep\u00e4kohtia. Luther pyrki t\u00e4ydellisyyteen munkkina ja ankara askeesi j\u00e4tti h\u00e4nen sieluun ja ruumiiseen elinik\u00e4isi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4. H\u00e4n paastosi, piiskasi itse\u00e4\u00e4n, ripitt\u00e4ytyi jatkuvasti ja luki Raamattua hyvin paljon.<\/p>\n<p>Luther opiskeli teologiaa Erfurtin yliopistossa, jossa ylivikaari <em>Johann von Staupitz<\/em> yritti auttaa Lutheria armollisempaan suuntaan. Luther kiittikin h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6hemmin hengellisen\u00e4 is\u00e4n\u00e4 ja Kristuksen puoleen opastajana.<\/p>\n<p>Vuonna 1511 Luther siirtyi Wittenbergin luostariin. Seuraavana vuonna h\u00e4nest\u00e4 tuli teologian tohtori ja yliopiston professori. T\u00e4ss\u00e4 toimessa h\u00e4n luennoi Raamatun kirjoja, selitti ja saarnasi. H\u00e4n opetti Psalmeja, Roomalaiskirjett\u00e4, Galatalaiskirjett\u00e4 ja Heprealaiskirjett\u00e4. H\u00e4n opetti ihmisen kyvyst\u00e4 valita hyv\u00e4 ja toimia sen mukaan, mutta h\u00e4n itse ei saanut rauhaa.<\/p>\n<p>Kuitenkin Roomalaiskirjeen \u00e4\u00e4rell\u00e4 Martti Luther teki syv\u00e4n l\u00f6yd\u00f6n, joka vapautti h\u00e4net henkil\u00f6kohtaisesti evankeliumin iloon ja vapauteen, ja josta tuli uskonpuhdistuksen ydin. Kun Luther aiemmin oli yritt\u00e4nyt t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan vanhurskaita vaatimuksia, nyt Jumala itse vanhurskaana (= uskollisena lupauksilleen) vanhurskauttaa jumalattoman ihmisen yksinomaan Kristuksen t\u00e4hden, yksin armosta, yksin uskon t\u00e4hden. Jumalan vanhurskaus, joka oli tuominnut Lutherin kaikki ponnistukset vajavaisina, olikin nyt pelastavaa vanhurskautta. Samalla Jumalan sanasta tuli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vaikuttavaa todellisuutta. Kyse ei ole vain jostakin kuvainnollisesta puheesta vaan siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala vaikuttaa ja toimii Sanansa mukaisesti. Kun Sana julistaa syntien anteeksiantamusta, se merkitsee aidosti ja reaalisesti Jumalan antavan anteeksi. Sama p\u00e4ti kasteeseen ja ehtoolliseen. T\u00e4m\u00e4 kokemus ajoittui vuosiin 1513-1514.<\/p>\n<p><strong>Kaiken ymm\u00e4rretyn ja koetun my\u00f6t\u00e4 Lutherin ja uskonpuhdistuksen perusteesiksi muotoutui <em>\u201dyksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen t\u00e4hden, yksin Raamatun perustuksella ja auktoriteetin varassa\u201d.<\/em><\/strong><\/p>\n<p>N\u00e4in Luther l\u00f6ysi ristinteologian ja samalla h\u00e4n kriittisyytens\u00e4 aristotelismia ja skolastiikkaa kohtaan kasvoi. H\u00e4n kritisoi mm. seuraavia seikkoja<\/p>\n<ul>\n<li>V\u00e4\u00e4r\u00e4 rakkauden teologia \u2013 oikea: ihminen ei kykene rakastamaan Jumalaa, sill\u00e4 vain usko vastaanottaa Jumalan rakkauden.<\/li>\n<li>Teologian ja filosofian sekoittaminen kesken\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 johti pois teologisesta ytimest\u00e4, ristist\u00e4, uskosta ja l\u00e4himm\u00e4isen rakkaudesta. Teologia ja filosofia pit\u00e4\u00e4 erottaa toisistaan. On otettava huomioon, ett\u00e4 syntiinlankeemus v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ihmisen ajattelun. Siksi Raamatun ilmoitus tulee olla teologian perustana.<\/li>\n<li>Aristoteleen teologiset sovellukset, jotka johtivat ristiriitaan uskon kanssa. Ainoa vastaus ihmisen syntisyyteen on Kristuksen risti.<\/li>\n<li>Skolastisen teologian ep\u00e4kohdat ja menetelm\u00e4t.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Humanismia Luther sovelsi l\u00e4hinn\u00e4 sen menetelmien osalta: kieli, tyyliseikat, retoriikka, historia ja etiikka.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uskonpuhdistuksen puhkeaminen ja alkuvaiheet<\/strong><\/p>\n<p>Raamatun \u00e4\u00e4rell\u00e4 Lutherin k\u00e4sitys katolisen kirkon ep\u00e4kohdista kasvoi siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 voinut sit\u00e4 pid\u00e4tell\u00e4. Erityisesti h\u00e4n nousi paavin anekauppaa vastaan, mik\u00e4 oli j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4 omana aikanaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1517 teologian tohtori Martti Luther naulasi Wittenbergin kirkon oveen 95 teesi\u00e4, jotka kopioitiin nopeasti ja levitettiin ymp\u00e4ri Eurooppaa. Nuo teesit voit lukea t\u00e4m\u00e4n nettisivun valikon kohdasta \u201dKristillinen seurakunta\u201d ja sen alla \u201dJulistukset\u201d.<\/p>\n<p>Lutherin teesit ja niiden saama laaja huomio vaati katoliselta kirkolta toimenpiteit\u00e4. Niinp\u00e4 seuraavana vuonna j\u00e4rjestettiin Augsburgissa harhaoppisuus oikeudenk\u00e4ynti Lutheria vastaan. T\u00e4m\u00e4 jatkoi v\u00e4ittelyn\u00e4 Leipzigin yliopistossa <em>Johann Eckin<\/em> kanssa, mik\u00e4 johti sovittamattomaan ristiriitaan kirkon kanssa. V\u00e4ittelyss\u00e4 k\u00e4siteltiin mm. armoa, vapaata tahtoa ja paavin asemaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Luther voitti tuon v\u00e4ittelyn. Sen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen kirjoituksiaan julkaistiin yh\u00e4 enemm\u00e4n ja h\u00e4nen suosionsa kasvoi. Vuonna 1521 kirkko julisti Lutherin pannaan.<\/p>\n<p>V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sen j\u00e4lkeen alkaneilla Wormsin valtiop\u00e4ivill\u00e4 keisari kuuli Lutheria ja julisti h\u00e4net valtakunnan kiroukseen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4nen kirjansa poltettavaksi. T\u00e4m\u00e4 merkitsi kuolemanuhkaa, josta Lutherin pelasti vaaliruhtinas <em>Fredrik Viisas<\/em>, joka kaappasi h\u00e4net ja vei Wartburgin linnaan piiloon. Yleisesti luultiin Lutherin kuolleen.<\/p>\n<p>Luther viipyi Wartburgin linnassa vuoden verran. Tuona aikana h\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi Uuden testamentin 11 viikossa saksankielelle. Vanhan testamentin k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen kului 12 vuotta. Koko Raamattu ilmestyi saksaksi vuonna 1534. T\u00e4m\u00e4 kansankielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli suuri esikuva ja innoitus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Raamattua eri kielille. Esimerkiksi Ruotsin uskonpuhdistaja <em>Olaus Petri<\/em> ja Suomen uskonpuhdistaja <em>Mikael Agricola<\/em> k\u00e4yttiv\u00e4t Lutherin k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 apunaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1522 Luther palasi Wittenbergiin saarnaamaan ja toteuttamaan uudistuksia. Jumalanpalveluksen kieli vaihdettiin saksaksi, saarna nostettiin sen keski\u00f6\u00f6n ja ehtoollisviini jaettiin my\u00f6s maallikoille. Uudistusliike kumosi pappien selibaatin ja torjui luostarilaitoksen.\u00a0Maallisesta ja hengellisest\u00e4 esivallasta Luther kirjoitti 1523 kahden regimentin opin. H\u00e4n toimitti my\u00f6s virsikirjan saksaksi 1524.<\/p>\n<p>Luther k\u00e4vi v\u00e4ittely\u00e4 Erasmus Rotterdamilaisen kanssa ja vuosina 1524-1525 koettiin talonpoikaiskapinat. Vuonna 1529 Luther k\u00e4vi keskusteluja <em>Ulrich Zwinglin<\/em> kanssa ehtoollisopista.<\/p>\n<p>Vuonna 1529 Luther julkaisi kaksi katekismusta, joista tuli hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 vuosisatojen ajaksi. Ne olivat <u>V\u00e4h\u00e4 ja Iso Katekismus<\/u>.<\/p>\n<p>Koska Luther oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yh\u00e4 kirkon- ja valtakunnankirouksessa, Augsburgin valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1530 haluttiin ratkaista katolisen kirkon ja Lutherin uskonpuhdistusliikkeen kiista. Luther ei itse osallistunut keskusteluihin vaan h\u00e4nt\u00e4 ja liikett\u00e4 edusti maltillisempi <em>Philipp Melanchthon<\/em>. H\u00e4n oli tullut Lutherin t\u00e4rke\u00e4ksi ty\u00f6toveriksi jo vuosia aiemmin.<\/p>\n<p>Valtiop\u00e4ivi\u00e4 varten laadittiin <u>Augsburgin tunnustus<\/u> -niminen teologinen selvitys, josta tuli luterilaisen uskonpuhdistuksen ensimm\u00e4inen tunnustuskirja. Sit\u00e4 ei hyv\u00e4ksytty, mink\u00e4 johdosta tunnustusta t\u00e4ydennettiin lis\u00e4yksell\u00e4, jonka nimi oli <u>Augsburgin tunnustuksen puolustus<\/u> (1531).<\/p>\n<p>Keisari hylk\u00e4si senkin, mink\u00e4 vuoksi protestanttiset ruhtinaat muodostivat keisaria vastaan Schmalkaldenin liiton. Koska turkkilaiset olivat nousseet keisarin uhaksi, h\u00e4n solmi aselevon vuonna 1532 ja joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan muutamiksi vuosiksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Zwingli, Calvin ja uudestikastajien liikkeit\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Ankaraa rajanvetoa k\u00e4ytiin my\u00f6s suhteessa reformoituihin. Zwinglill\u00e4 ja h\u00e4nen kannattajillaan oli ehtoollisesta vertauskuvallinen tulkinta, mit\u00e4 Luther ei hyv\u00e4ksynyt. Ulrich Zwingli oli Sveitsin uskonpuhdistaja. H\u00e4n perusti uudistuneen kansankirkon ja halusi yhdist\u00e4\u00e4 evankeliset, mik\u00e4 sitten ep\u00e4onnistui. Sveitsiss\u00e4 k\u00e4ytiin uskonsotia, joissa Zwingli kaatui.<\/p>\n<p>Zwinglin ty\u00f6t\u00e4 jatkoi <em>Jean Calvin<\/em>, joka tutustui uskonpuhdistukseen vuonna 1530 ja innostui siit\u00e4. Vuonna 1536 h\u00e4n julkaisi p\u00e4\u00e4teoksensa <u>Institutio religionis Christianae<\/u> sis\u00e4lt\u00e4en evankelisen teologian p\u00e4\u00e4ajatukset. Teos laajeni huomattavasti seuraavina vuosina. Calvin halusi uudistaa Geneven kaupungin, joka oli irtautunut katolisesta uskosta. Voimakkaat uudistukset aiheuttivat ristiriitoja ja siksi Calvin joutui poistumaan mutta palasi kolmen vuoden kuluttua. Seuraavina vuosikymmenin\u00e4 Genevest\u00e4 muodostui kalvinismin keskuspaikka. Calvin oli voimakas ja merkitt\u00e4v\u00e4 uskonpuhdistaja, vaikkakin h\u00e4nen opetuksensa ennaltam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4 her\u00e4tti kiistoja.<\/p>\n<p>Zwinglin reformista erkani ryhmi\u00e4, jotka tunnettiin nimell\u00e4 <em>kastajat<\/em> tai <em>kasteenuusijat <\/em>(anabaptistit). Heid\u00e4n keskuudessaan vaikutti ankara moraali ja Jumalan valtakunnan odotus. Heid\u00e4n suhteensa esivaltaan, sotapalveluun ja valan vannomiseen oli kielteinen. Niinp\u00e4 heit\u00e4 pidettiin kapinallisina ja heit\u00e4 vainottiin kaikkialla Euroopassa. Monet heist\u00e4 kuoli marttyyrein\u00e4 ja esimerkiksi ns. <em>M\u00fcnsterin Jumalan valtakunta<\/em> -liike kukistui vuonna 1535. Sen sijaan ns. <em>mennoniitit<\/em> pit\u00e4ytyiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen ja yksinkertaiseen kristillisyyteen. Liike on nyky\u00e4\u00e4nkin merkitt\u00e4v\u00e4 vapaakirkko Usassa. Lis\u00e4ksi ns. <em>M\u00e4\u00e4rin veljet<\/em> kokivat ankaraa vainoa viel\u00e4 1500-luvun loppupuolelle asti.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Luterilaisen uskonpuhdistuksen jatkuminen ja levi\u00e4minen muihin maihin<\/strong><\/p>\n<p>Kun keskisess\u00e4 Euroopassa v\u00e4iteltiin uskonkohdista ja katolisen kirkon asemasta, <strong><em>Ruotsissa<\/em><\/strong> uskonpuhdistus alkoi poliittisista syist\u00e4 vuonna 1527 V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4 Kustaa Vaasan toimesta. Ruotsissa kirkon hengelliseksi uudistajaksi nousi <em>Olaus Petri<\/em>, joka oli opiskellut Wittenbergiss\u00e4. Tuolloin <strong><em>Suomi<\/em><\/strong> oli osa Ruotsin valtakuntaa, mik\u00e4 merkitsi protestanttisen uskonpuhdistuksen levi\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s t\u00e4nne. Suomessa keskeiseksi henkil\u00f6ksi nousi <em>Mikael Agricola<\/em>. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi Raamatun suomeksi ja loi samalla kirjakielen perustan. Ruotsi-Suomi oli merkitt\u00e4v\u00e4 voimatekij\u00e4 katolisia vastaan.<\/p>\n<p>Paavi kutsui vuonna 1537 yleisen kirkolliskokouksen, jonka tarkoituksena oli tukahduttaa protestanttinen liike. T\u00e4t\u00e4 varten Luther laati selvityksen yhdess\u00e4 Melanchthonin ja muiden kanssa. Sen nimeksi tuli <u>Schmalkaldin uskonkohdat<\/u>. Selvityst\u00e4 ei otettu viralliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta se vakiintui t\u00e4rke\u00e4ksi luterilaisen uskonpuhdistuksen tunnustuskirjaksi.<\/p>\n<p>Vuonna 1542 paavillinen inkvisitio perustettiin uudelleen. Vuonna 1545 avattiin Italiassa Trentonin kirkolliskokous, joka kesti lopulta 18 vuotta. Se suhtautui vihamielisesti protestantteihin.\u00a0Vuonna 1546 uskonpuhdistus n\u00e4ytti kaatuvan. Luther kuoli helmikuussa ja keisari kukisti katolisen kirkon tuella protestanttiset ruhtinaat. L\u00e4hes kaikki uudistuksen peruutettiin. Vuonna 1552 vaaka kallistui yll\u00e4tt\u00e4en protestanttien puolelle ja keisari joutui tekem\u00e4\u00e4n laajoja my\u00f6nnytyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Uskonpuhdistuksen vaikutukset levisiv\u00e4t <strong><em>Englantiin<\/em><\/strong>, jossa kuningas poliittisista syist\u00e4 p\u00e4\u00e4tti asettua kirkon ylimm\u00e4ksi johtajaksi. Hengellisesti h\u00e4n kannatti katolista kirkkoa. Vasta h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen uskonpuhdistus alkoi vaikuttaa kirkon oppiin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Vuonna 1552 julkaistiin anglikaanisen kirkon uskontunnustus, 42 artiklaa. Se sai my\u00f6s yhteisen rukouskirjan. Kaikkiaan anglikaaninen kirkko j\u00e4i katolisuuden ja luterilaisuuden puoliv\u00e4liin.<\/p>\n<p>Vuonna 1555 valtiop\u00e4iv\u00e4t kokoontuivat Augsburgissa, jossa my\u00f6nnyttiin luterilaisten vaatimuksiin. Luterilaiset s\u00e4\u00e4dyt tunnustettiin mutta reformoituja ei. Valtiop\u00e4iv\u00e4t hyv\u00e4ksyiv\u00e4t periaatteen <em>\u201dKenen maa, sen uskonto\u201d.<\/em> T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Saksa jakautui katolisiin ja luterilaisiin alueisiin.<\/p>\n<p><strong><em>Ranskassa <\/em><\/strong>poliittinen ja uskonnollinen tilanne k\u00e4rjistyi ja maa ajautui sis\u00e4llissotiin etenkin vuosina 1562-1598 sek\u00e4 koko 1600-luvun ajaksi. Etenkin kalvinistinen protestantismi sai nousi voimakkaasti, mit\u00e4 katoliset vastustivat verisesti. N\u00e4it\u00e4 protestantteja kutsuttiin <em>hugenoteiksi<\/em>. Erityisen julmaksi vainoksi muodostui P\u00e4rttyliny\u00f6n veril\u00f6yly, jonka saatossa useiden viikkojen aikana surmattiin kymmeni\u00e4 tuhansia hugenotteja (1572). Vainot huipentuivat itsevaltias Ludvig XIV aikana 1685. Vainot jatkuivat 1700-luvun alkupuolelle saakka.<\/p>\n<p>Luterilaisuuden vakiintumisen, Lutherin kuoleman ja monien opillisten kirjoitusten t\u00e4hden k\u00e4ytiin keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 luterilainen kristillinen usko on. Yhteisen uskon vahvistamiseksi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1577 <u>Yksimielisyyden ohje<\/u>, josta tuli luterilaisuuden lopullinen tunnustus. Viel\u00e4 vuonna 1580 julkaistiin <u>Yksimielisyyden kirja<\/u>, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luterilaisten tunnustuskirjojen kokonaisuuden. N\u00e4m\u00e4 kaikki tunnustuskirjat ovat luettavissa kirkon nettisivuilta <u>evl.fi<\/u> \/ sakasti (oikea alareuna) \/ Tunnustukset (oikea reuna alhaalla).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uskonpuhdistuksen vaikutuksia<\/strong><\/p>\n<p>Uskonpuhdistus synnytti uusia kirkkoja ja oppisuuntia. Katolisesta kirkosta irrottautuivat luterilaisuus, reformoitu kirkko ja anglikaaninen kirkko. Protestantismin sis\u00e4ll\u00e4 tapahtui haarautumista, mik\u00e4 johti seuraavien liikkeiden, seurakuntien ja kirkkojen syntyyn:<\/p>\n<ul>\n<li>Puritanistit<\/li>\n<li>Anabaptistit<\/li>\n<li>Baptistit<\/li>\n<li>Mennoniitat<\/li>\n<li>Metodistit<\/li>\n<li>Adventistit<\/li>\n<li>Pelastusarmeija<\/li>\n<li>Helluntailaisuus<\/li>\n<li>Evankelioiva her\u00e4tyskristillisyys ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Uskonpuhdistuksen juhlavuosi 2017!<\/strong><\/p>\n<p>Martti Luther naulasi 95 teesi\u00e4\u00e4n 31.10.1517 Wittenbergiss\u00e4. Vuonna 2017 t\u00e4st\u00e4 tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta. Sit\u00e4 onkin syyt\u00e4 muistaa ja juhlistaa. Mielenkiintoista on se, ett\u00e4 kirkkohallitus kielsi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sanaa Uskonpuhdistus\u2026 Sen sijaan tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa Reformaatio.<\/p>\n<p>Tosiasiassa emme kaipaakaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en\u00e4\u00e4 vapautumista ja puhdistumista katolisen kirkon vaikutuksesta vaan ennen kaikkea luterilaisen liberaaliteologian kaiken turmelevasta ja tuhoavasta antikristillisyydest\u00e4.<\/p>\n<p>Paras tapa viett\u00e4\u00e4 todellista uskonpuhdistuksen juhlavuotta on antaa pyh\u00e4n Jumalan puhdistaa omat syd\u00e4memme, seurakuntamme, kirkkomme ja yhteiskuntamme Kristuksen Jeesuksen ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen voimalla sek\u00e4 palata Raamatun turvalliselle ja ihanalle perustalle: <em>Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen t\u00e4hden, yksin Raamatun varassa!<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>USKONPUHDISTUS Uskonpuhdistukseksi eli reformaatioksi kutsutaan Martti Lutherin kautta syntynytt\u00e4 katolisen kirkon uudistusliikett\u00e4, joka lopulta muodosti omia protestanttisia kirkkokuntia ja liikkeit\u00e4 1500-luvulla. Niit\u00e4 ovat luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko. &nbsp; Taustatekij\u00f6it\u00e4 Keskeisen\u00e4 taustatekij\u00e4n\u00e4 oli katolisen kirkon rappio. Sen oppineisuus perustui Raamatun allegoriseen selitt\u00e4miseen, filosofian l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n skolastiikkaan ja traditioon. Kristuksen evankeliumi oli h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa ja tavallinen kansa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-504","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/504","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=504"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/504\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=504"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}