{"id":502,"date":"2015-09-10T13:14:35","date_gmt":"2015-09-10T13:14:35","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=502"},"modified":"2015-09-10T13:14:35","modified_gmt":"2015-09-10T13:14:35","slug":"anglikaanikirkko","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=502","title":{"rendered":"Anglikaanikirkko"},"content":{"rendered":"

ANGLIKAANIKIRKKO<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Syntyhistoria<\/strong><\/p>\n

Katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen\u00e4 kristillisen\u00e4 kirkkona, josta muut ovat eriytyneet. Kun kristinusko julistettiin ainoaksi sallituksi uskonnoksi 300-luvun lopulla, Rooman keisari otti itselleen voimakkaan aseman kristikunnan johtajana. Paaviuden voidaan katsoa juontuvan t\u00e4st\u00e4 todellisuudesta, vaikka toki katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 paavia Pietarin viran jatkajana. Seuraavien vuosisatojen aikana paavi, Vatikaani (Kirkkovaltio v. 751) ja katolinen kirkko ovat olleet voimakkaasti mukana my\u00f6s valtapolitiikassa. Vuonna 1054 katoliset jakaantuivat lopullisesti l\u00e4nnen roomalaiskatolisiin ja id\u00e4n ortodokseihin.<\/p>\n

Keskiajalla katolisen kirkon teologia oli skolastiikkaa, jossa kristinuskoa yritettiin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja tulkita antiikin filosofian avulla. Raamattua tulkittiin nelitasoisesti ja varsinkin allegorisesti. Kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja toiminnassa ilmeni 1500-luvulle tultaessa vakavia v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4, mik\u00e4 johti uskonpuhdistuksen puhkeamiseen. Uskonpuhdistus johti luterilaisuuden ja anglikaanisen kirkon syntymiseen sek\u00e4 kastajaliikkeiden vahvistumiseen.<\/p>\n

Englannissa katolisen kirkon keskuspaikkana oli Canterburyn piispanistuin. Uskonpuhdistuksen vaikutukset levisiv\u00e4t Englantiin. Se tarjosi my\u00f6s poliittisen mahdollisuuden irtiottoon. Kuningas Henrik VIII p\u00e4\u00e4tti irrottaa Englannin kirkon katolisesta kirkosta vuonna 1534. Kuninkaasta tuli kirkon johtaja, valtio sai paljon kirkon maita omistukseensa ja protestanttiset kristityt saivat teht\u00e4v\u00e4ksi kirkon uudistamisen. Kirkolle laadittiin 39 uskonartiklaa ja sit\u00e4 voidaan luonnehtia osittain katolisen ja luterilaisen kirkon v\u00e4limuodoksi. Anglikaaninen kirkko levisi laajalti brittil\u00e4isen imperiumin valloitusten my\u00f6t\u00e4 mm. Australiaan ja Yhdysvaltoihin, jossa sit\u00e4 kutsutaan episkopaaliseksi kirkoksi.<\/p>\n

Sis\u00e4isesti anglikaaniset kirkot ovat jakaantuneet kolmeen p\u00e4\u00e4haaraan: 1) korkeakirkollisuuteen (High Church,\u00a0anglokatolisuus<\/a>), joka korostaa\u00a0liturgiaa<\/a>\u00a0ja perinnett\u00e4, 2) matalakirkollisuuteen (Low Church,\u00a0evankelikaalisuus<\/a>), joka korostaa pietismi\u00e4<\/a>,\u00a0evankeliointia<\/a>\u00a0ja\u00a0karismaattisuutta<\/a>, sek\u00e4 3) laveakirkollisuuteen (Broad Church), joka korostaa liberaaleja tulkintoja ja suvaitsevaisuutta.\u00a0Anglikaanisia on maailmalla noin 77 miljoonaa.<\/p>\n

Suomen Anglikaaninen kirkko on osa Englannin kirkkoa ja tekee ty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvien englanninkielisten j\u00e4senten parissa. Kirkon toiminta alkoi 1920-luvulla. Luterilaiset ja anglikaanit solmivat ns. Porvoon sopimuksen, jolla osapuolet ilmoittavat hyv\u00e4ksyv\u00e4ns\u00e4 toistensa virat ja yhteisen julistuksen. Kirkolla on Suomessa j\u00e4seni\u00e4 vain alle 200 mutta sen piiriss\u00e4 k\u00e4y enemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Luonne<\/strong><\/p>\n

Anglikaaninen kirkko korostaa alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan Raamattua, kolmea keskeist\u00e4 uskontunnustusta sek\u00e4 39 uskonartiklaa, joissa on luterilaisia, kalvinistisia ja katolisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Luterilaista on uskonvanhurskautusoppi, kalvinistista on ehtoollisen vertauskuvallinen merkitys ja katolista apostolisen seuraannon ja piispan viran korostaminen.<\/p>\n

Anglikaanisen kirkon ongelmia ovat edell\u00e4 kuvattu jakautuminen kolmeen suuntaukseen ja varsinkin liberaaliteologian vaikutus kuten luterilaisessa nykykirkossa. Sen my\u00f6t\u00e4 anglikaanikirkkoa ovat repineet suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ja homoseksuaalin vihkiminen piispan virkaan. Britanniassa kristillisyyden asema on muutenkin romahtamassa. Vain harva k\u00e4y kirkossa ja samalla muslimien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hitulevaisuudessa ohittamassa aktiivisten kristittyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Kirkkoja on laitettu myyntiin ja muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Nettisivut<\/strong><\/p>\n

Katolisen kirkon uskoon ja toimintaan Suomessa voit tutustua anglican.fi<\/span> sivustolla tai k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 paikallisessa seurakunnassa.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ANGLIKAANIKIRKKO \u00a0 Syntyhistoria Katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen\u00e4 kristillisen\u00e4 kirkkona, josta muut ovat eriytyneet. Kun kristinusko julistettiin ainoaksi sallituksi uskonnoksi 300-luvun lopulla, Rooman keisari otti itselleen voimakkaan aseman kristikunnan johtajana. Paaviuden voidaan katsoa juontuvan t\u00e4st\u00e4 todellisuudesta, vaikka toki katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 paavia Pietarin viran jatkajana. Seuraavien vuosisatojen aikana paavi, Vatikaani (Kirkkovaltio v. 751) ja katolinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-502","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/502","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=502"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/502\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=502"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}