{"id":498,"date":"2015-09-10T13:14:13","date_gmt":"2015-09-10T13:14:13","guid":{"rendered":"http:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=498"},"modified":"2015-09-10T13:14:13","modified_gmt":"2015-09-10T13:14:13","slug":"katolinen-kirkko","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/?page_id=498","title":{"rendered":"Katolinen kirkko"},"content":{"rendered":"<p><strong>KATOLINEN KIRKKO<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Syntyhistoria<\/strong><\/p>\n<p>Katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen\u00e4 kristillisen\u00e4 kirkkona, josta muut ovat eriytyneet. Kun kristinusko julistettiin ainoaksi sallituksi uskonnoksi 300-luvun lopulla, Rooman keisari otti itselleen voimakkaan aseman kristikunnan johtajana. Paaviuden voidaan katsoa juontuvan t\u00e4st\u00e4 todellisuudesta, vaikka toki katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 paavia Pietarin viran jatkajana. Seuraavien vuosisatojen aikana paavi, Vatikaani (Kirkkovaltio v. 751) ja katolinen kirkko ovat olleet voimakkaasti mukana my\u00f6s valtapolitiikassa. Rooman valtakunnan jakaantumisen ja L\u00e4nsi-Rooman hajoamisen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4nnen ja id\u00e4n kristittyjen suhde alkoi et\u00e4\u00e4nty\u00e4. Vuonna 1054 katoliset jakaantuivat lopullisesti l\u00e4nnen roomalaiskatolisiin ja id\u00e4n ortodokseihin.<\/p>\n<p>Keskiajalla katolisen kirkon teologia oli skolastiikkaa, jossa kristinuskoa yritettiin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja tulkita antiikin filosofian avulla. Raamattua tulkittiin nelitasoisesti ja varsinkin allegorisesti. Kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja toiminnassa ilmeni 1500-luvulle tultaessa vakavia v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4, mik\u00e4 johti uskonpuhdistuksen puhkeamiseen. Katolisen kirkon piiriss\u00e4 syntyi merkitt\u00e4vi\u00e4 luostarikuntia. Nyky\u00e4\u00e4n katoliseen kirkkoon kuuluu maailmanlaajuisesti l\u00e4hes 1,3 miljardia j\u00e4sent\u00e4, joista p\u00e4\u00e4osa Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n<p>Suomen osalta katolisen kirkon historia voidaan jakaa kahteen jaksoon. Katolinen kirkko juurrutti kristinuskoa Suomeen 1000-luvun lopulta lukien. Se saavutti merkitt\u00e4v\u00e4n aseman ja monia kirkkoja rakennettiin. Koska jumalanpalveluskieli oli latina, tavallinen kansa ei sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4nyt. Hiljalleen pyrittiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n suomenkielisen perusopetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Toisessa vaiheessa uskonpuhdistus levisi Ruotsi-Suomen valtakuntaan, jolloin katolisen kirkon toiminta kiellettiin ja kirkot ja omaisuus annettiin p\u00e4\u00e4osin uuden luterilaisen kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 valtiolle. Luostarit lakkautettiin. Kun Suomi liitettiin Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaan, katolinen kirkko sai j\u00e4lleen toimia, mutta vain ulkomaalaisten osalta. Vuonna 1920 muodostettiin Suomen apostolinen vikaarikunta, joka korotettiin my\u00f6hemmin hiippakunnaksi ja lopulta itsen\u00e4iseksi vuonna 1977.<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n Suomessa on noin 12 000 katolilaista. Heist\u00e4 41 % on suomenkielisi\u00e4. Kirkkoon kuuluu seitsem\u00e4n seurakuntaa: Helsingiss\u00e4 (2), Turussa, Tampereella, Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, Kouvolassa ja Oulussa. Niiden lis\u00e4ksi on kymmenkunta s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaa. Hiippakunnan johdossa on piispa. Pappeja on yli 20.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Luonne<\/strong><\/p>\n<p>Katolisessa kirkossa messu toimitetaan joka p\u00e4iv\u00e4. Suomen kieli on keskeinen k\u00e4ytt\u00f6kieli. Seitsem\u00e4n sakramenttia ovat t\u00e4rkeit\u00e4 (kaste, konfirmaatio, eukaristia, parannus ja katumus, sairaiden voitelu, pappisvihkimys ja avioliitto). Lapsikastetta seuraa konfirmaatio yleens\u00e4 kuusivuotiaana. Jumalanpalvelusten ohella on monenlaisia kerhoja, leirej\u00e4, raamattupiirej\u00e4 sek\u00e4 moninaista avustustoimintaa.<\/p>\n<p>Raamatun n\u00e4k\u00f6kulmasta ongelmallisia kysymyksi\u00e4 ovat mm.<\/p>\n<ul>\n<li>Kirkon itsek\u00e4sitys ainoana pelastavana yhteis\u00f6n\u00e4.<\/li>\n<li>Paavin asema \u201dKristuksen sijaisena\u201d ja erehtym\u00e4tt\u00f6myys.<\/li>\n<li>Ehtoollisoppi, jossa Kristus aina uudelleen uhrataan konkreettisella tavalla.<\/li>\n<li>Pyhimysten ja etenkin Marian palvonta; k\u00e4sitys Marian ikuisesta neitsyydest\u00e4 ja synnitt\u00f6myydest\u00e4; ihmisten julistaminen pyhimyksiksi. Piispa Henrik on \u201dsuojelija\u201d.<\/li>\n<li>Pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten palvonta ja monin paikoin sekoittuminen paikallisten uskomusten kanssa.<\/li>\n<li>Kristuksen pelastusteon h\u00e4ivytt\u00e4minen tekojen, pyhimysten rukousten ja ansioiden yms. taakse; \u201dArmollinen\u201d Maria on sijoitettu Kristuksen tilalle; Kristus on l\u00e4hinn\u00e4 Tuomari.<\/li>\n<li>Kysymys: johdatetaanko ihmiset laajan avustustoiminnan kautta Kristuksen ristin vai Marian patsaan juurelle? Kummassa on pelastus?<\/li>\n<li>Vanhurskautumisoppi, joka perustuu lopulta tekoihin, ei puhtaasti uskoon ja Kristukseen.<\/li>\n<li>Sakramenttikeskeisyys ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/li>\n<li>Kiirastulioppi.<\/li>\n<li>Tradition korostaminen Raamatun kustannuksella sek\u00e4 apokryfikirjojen k\u00e4ytt\u00f6.<\/li>\n<li>Pappeuden selibaattivaatimus.<\/li>\n<li>Vakavat v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6kset: j\u00e4rjestelm\u00e4llinen poikien hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 ja korruptio.<\/li>\n<\/ul>\n<p>(Huom: luterilaisen kirkon osaltakin mainitaan monia ep\u00e4kohtia, etenkin sen liberaaliteologian vuoksi)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Nettisivut<\/strong><\/p>\n<p>Katolisen kirkon uskoon ja toimintaan Suomessa voit tutustua <span style=\"text-decoration: underline;\">katolinen.fi<\/span> sivustolla tai k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 paikallisessa seurakunnassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KATOLINEN KIRKKO \u00a0 Syntyhistoria Katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen\u00e4 kristillisen\u00e4 kirkkona, josta muut ovat eriytyneet. Kun kristinusko julistettiin ainoaksi sallituksi uskonnoksi 300-luvun lopulla, Rooman keisari otti itselleen voimakkaan aseman kristikunnan johtajana. Paaviuden voidaan katsoa juontuvan t\u00e4st\u00e4 todellisuudesta, vaikka toki katolinen kirkko pit\u00e4\u00e4 paavia Pietarin viran jatkajana. Seuraavien vuosisatojen aikana paavi, Vatikaani (Kirkkovaltio v. 751) ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"text-template.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-498","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=498"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/498\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/raamattuajassamme.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}